|
03.07.2018 09:47 <Hartsa> JOO Sellaiset shellin pallo-mittarit missä oli just tuolla tekniikalla mittarit.... |
|
|
02.07.2018 23:30 <Koomikko> Lisäksi oli putkia missä oli kaikille numeroilla omat hehkulangat, näitä oli joissain bensamittareissa ja kassakoneissa. |
|
|
02.07.2018 20:52 <Make> Vai on oikein yhden numeron seitsensegmenttinäyttö radioputkessa. En ole ikinä kuullut saati nähnyt. RCA on kai ollut ainoa valmistaja moisille. |
|
02.07.2018 20:30 <Make> Nyt on tästä loput La Stradat ja muut lähteneet... Tilalla on LumiStreetit vanhoissa pylväissä uusilla pitkillä paksuilla varsilla. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10112 |
|
02.07.2018 20:23 <Make> ... eipäs ole enää vanhalla Lahdentiellä... Nyt onkin Philips LumiStreet- ledivalot. Erään talon seinässä on vielä pari isompaa. |
|
02.07.2018 19:10
<TA>
Tietääkseni tämä oli IVO:n johto, paitsi Melon päässä osuus Melo-Pinsiö lienee ollut Nokia Oy:n. |
|
|
02.07.2018 18:22 < > Olikos tämä alunperin IVO:n vai PVO:n vai kenen omistuksessa ennen Fingridiä? |
|
|
02.07.2018 17:39 <muhentaja> Ehta 99 oli kyllä lyijyllistä ,mitä tavaraa lie sitten tuo Shelin V-Power kun väittävät että olisi peräti 99+. Mekaanisia näyttöjä oli myös, mutta kotopuolessa oli Shellin pihassa näihin hehkulampun periaatteella toimiviin putkiin https://tinyurl.com/yd7a23wg perustuvat näytöt. Viimeinen desimaali meni aika nopeasti pimeäksi.. |
|
01.07.2018 22:12 <Make> ... pallot vaan ovat pesemättä, aagh. |
|
|
01.07.2018 22:10 <Make> Taisi olla vielä lyijyllistä silloin... Hintanäytöt taisivat olla silloin vielä mekaanisia. Väärää ainetta voi mennä tankkiin monesta syystä... |
|
01.07.2018 21:58
<Make>
Venäjän esitteessä onkin myös /V- päätteisiä versioita. En ymmärrä, mitä siellä lukee, mutta voisiko tarkoittaa valkoista? Noissa vanhoissa kupu irtoaa tosiaan aika kevyesti ja on sisältä uritettu. Sisään kai muuten mahtuisi normaali kuristin, mutta kuvun reunojen urien takia heijastin on kapeampi. Asennusohje on päivätty 16.02.1994, parempaa tietoa ei ole. |
|
01.07.2018 20:36 <Timppa> Suostutko vilkaisemaan jos laitan kuvia Driven kansioon tai laitan spostilla? |
|
|
01.07.2018 17:00
<RicuP. >
Luulen kyllä, että olisivat alkuperäisiä. Jonoja on siellä nimittäin vähän joka paikassa, kuten varastoissa, WC:issä ja eteisissä. En tosin mene vannomaan, että olisivat viistetyillä rungoilla, mutta semmoinen muistikuva on jäänyt. Ainakin ovat valkoisia. Jono taitaa olla muutenkin vähän muuttunut aikojen saatossa, sillä muistan, että vanhemmissa Jonoissa kupu oli löysähkö ja lähti kevyesti vetämällä. Uusissa, mitä pari vuotta sitten asentelin, kupu oli aika tiukka ja se on vähän hankala saada paikalleen. Lisäksi se on uritettu sisältä, kun aikaisemmin taisivat olla sileitä. En tiedä, olisiko mitat myös muuttuneet, kun ainakin uusissa on ihan tavalliset Helvarin kuristimet. Kuinkahan kauan noita Jonoja on tehty, kun ainakin vuoden 1986 kauppakeskuksessa on eräässä paikassa Jonoja alaslaskettuun U - profiilikattoon integroituna. Voi olla, ettei katto ole alkuperäinen, mutta on varmasti silti ainakin 25 vuotta ollut. Kuvut niistä on kellettyneinä poistettu. Willan vanhemmalla puolella on noita AVR 67 Jonoja vähän siellä sun täällä. On myös asennettu seinälle pystyyn muutaman oven molemmin puolin, sekä porraskäytäviin. Muualla en taida olla AVR 67 nähnyt. |
|
|
01.07.2018 16:15
<RicuP. >
Jos valaisimissa on vaikka alkuperäiset johdot, tai lampunkannat, niin niiden tyypistä voi jotain päätellä. Muuten valmistusvuotta on vaikea sanoa edes kymmenen vuoden tarkkuudella, koska tuon tyyppisiä valaisimia on valmistettu kymmeniä vuosia aina 1960 - luvulle asti. Valaisimien alkuperäisestä asennuspaikasta valmistusvuoden saisi tarkemmin pääteltyä. |
|
|
01.07.2018 13:46
<Timppa>
Kiitos tuhannesti! Laitan maanantaina verkot veteen jos vihdoin löytäisin nuo avokuvut molempiin lamppuihin. Osaako joku kertoa selviääkö valmistusvuosi mitenkään? Tyyppikilvessä sitä ei taideta mainita. |
|
|
01.07.2018 10:39
<muhentaja>
Make, olisiko se 99 ollut Shellin V-Power? Lyijyllistä 99 oktaanin bensaahan ei pitäisi olla enää missään satavilla. Siinähän oli loppuun saakka dieseliä vastaava paksumpi pistoolin kärki, jotta ei saa vahingossa tankattua katalysaattoriautoon. Nykyiselläänhän ongelma on toisin päin, eli bensapistooli mahtuu dieselin tankkausaukkoon, mutta polttoaineen voitelevuuden aleneminen tekee häverikkiä luokkaa 1000bar paineilla toimivissa common rail vehkeissä. |
|
|
30.06.2018 23:01 <Make> Myös Keravan Essolla oli pallonmuotoiset mittarit. Olivat vihreitä. |
|
|
30.06.2018 22:56
<Make>
AVR 23 on eloksoitua alumiiniprofiilia ja AVR 66 taas maalattu valkoiseksi? Venäjän AVR 23 esitteessä lukee myös Jono, ainoa ymmärrettävä sana... Olisiko koulun valaisimet lisätty/ vaihdettu myöhemmin? Uppomallia tai AVR 67:a en ole ennen tiennyt/ nähnyt. Vanhassa mallissa on lampun takana päädyissä pienet meissellillä auki käännettävät luukut, joiden takana on kytkentärimat ja ruuvinreiät. Koko valaisimen purun vaikka kuristimen vaihtamiseksi totesin aika hankalaksi. Päädyt pitää irrottaa ja ruuvit avata, jolloin heijastin vähän irtoaa. Kytkentätilojen pesät pitäisi vielä jotenkin irrottaa, että saisi kunnolla auki. Kuristin on joku May&Christe Magnetek, näytti normaalia kapeammalta, mahtaako löytyä helposti. Lisäksi on niitattu kiinni. |
|
|
30.06.2018 22:36
<RicuP. >
Täältä. Noita kauluskupuja on uusia asennettu Helsinkiin ja ovat muovisia. Täältä löytyy yksi kellettynyt versio paikallisesta vanhasta valaisimesta. Uusien kupujen valmistaja on kai Luminum Oy, niin sieltä voi löytyä. Jos alkuperäisen haluaa, niin kannattaa varmaan kysyä Helsingin kaupunkitekniikalta, siellä kun on purettu noita valaisimia, niin luulisi muutama osa joutavan. Kannattaa toki mitata kuvunpaikan halkaisija, kun niitäkin on eri kokoisia. |
|
|
30.06.2018 22:29
<RicuP. >
Täälläpäin 99:ä on yhdellä Shellillä ja Teboililla. Ite käytän 98:a. Kerran tankkasin koemielessä parilla kympillä RE85 citikkaan ja kyllähän se silläkin kulki normaalisti. En ole sen kummemmin tutkinut, että mitä menisi vähiten. Täälläpäin on aikalailla vanhat mittarit kadonneet ja siinä sivussa vissiin lisäainepumputkin. Jotkin mittarit tosiaan pitävät melkoista mekkalaa. ABC:t ja ST1:set käyttävät jotain normaalista poikkeavaa mittarimallia perinteisten Wayne ja Gilbarco mittareiden sijaan. Joskus oli Essoilla semmoiset hienot pallon muotoiset mittarit. |
|
|
30.06.2018 22:28 <Timppa> Mites mä saisin RicuP:hen yhteyden? |
|
30.06.2018 22:26 <Koomikko> Kuvan asemalla ei ole mitään 45 kV:n laitteita jäljellä. Asema on kytkinasemana, linja on muutettu 20 kV:lle. |
|
|
30.06.2018 22:00 <Make> Melkoinen pärinä tosiaan kuuluu joskus, ei oikein anna hyvää vaikutelmaa. Ihan kuin kauan sitten olisin nähnyt vielä 99:n hintanäytöissä, olikohan väri punainen. |
|
|
30.06.2018 21:55 <Make> RicuP on jossain kertonut, että ainakin johonkin malliin kauluksia saisi. |
|
|
30.06.2018 21:50
<Make>
Tuo StreetSaver on vieläpä mk2- versio. Sen sijaan noihin savunvärisiin Ornoihin on vaihdettu nyt kai Osram/ Ledvance- led-lamput. Ainakin sen näköisiä ovat: https://www.ledvance.fi/tuotteet/lamput/led-lamput/ammattimaiset-led-erikoislamput/hql-led/index.jsp Valaisimen kantaosassa on myös tarra, että kuristin poistettu, vain led-lampuille. Millainen lienee valaistustulos, noihin sopisi hyvin tuollaiset kävyn malliset lamput: https://www.sanpek.fi/led-lamput-ja-valaisimet/led-360-ke-corn-e27/ |
|
|
30.06.2018 17:03
<Timppa timo . Kukkonen at gmail . Com>
Olen pitkään etsinyt tämän lampun tarinaa. Issuussa oli nyt luettelo, josta oman lamppuni 82207 bongasin. Nyt toimii lamppuna takan päällä. Vielä kun jostain saisi tuon ehjän avokuvun. Samaa sarjaa oleva 2391 riippuu keittiönpöydän päällä! |
|
30.06.2018 14:53
<Mikko Koho>
Tietoa maanalaisesta kaavasta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/maanalainen-yleiskaava |
|
30.06.2018 05:34 <Hartsa> Suurin 07.06.1988 havaittu virtaama on 465.00 m3/s |
|
|
30.06.2018 05:31 <Hartsa> Korkein mitattu Saraveden pinta on ollut 85,97M 18.5.1922 jonka vuoksi rakennustyöt on meinanneet olla pulassa veden paljouden vuoksi virtaama ollut 720 m3/Sek. Todella iso virtaama määrä koskessa. |
|
|
30.06.2018 03:09
<muhentaja>
En ole varma oliko ne lisäainesäiliöt mittareissa vaiko jossain lähimaastossa varsinaisten polttoainesäiliöiden tapaan, mutta autoon 98e5:ttä tankatessa voi vieläkin monella asemalla helposti kuulla kun alkaa jokin lisäainepumppu pärräämään mittarin sisuksissa. Näin oli jo ennen E5/E10 aikakautta, joten voisi olettaa että ennen pirtuseostusta 98 tehtiin vain simppelisti sekoittamalla lisäainetta 95:een. Muistaakos enää kukaan miten ne oktaanit meni silloin joskus kauan aikaa ennen lyijytöntä sun muuta huuhaata, 92 muistaakseni oli alin ja 99 ylin, mutta mikä olikaan se välivaihtoehto? Vai ei kait se alin ollut jopa 87? |
|
30.06.2018 02:09 <Vanh. asentaja> Ilmaisinpa itseäni huonosti klo 15:32. Tarkoitin siis, että koaksiaalista antennikaapelia ei enää tavata käyttää mastohuipun antennien ja laitetilan väliseen tiedonsiirtoon koko matkalla, vaan ainoastaan antennien ja radioyksiköiden lyhyellä välillä. Muutamia mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta ja mikroaaltolinkeissä niiden käyttö on edelleen yleistä. |
|
|
30.06.2018 02:04 <Vanh. asentaja> Kyseinen koksi voi olla vaikkapa radiolinkin välitaajuuskaapeli ylös peilille. Ne ovat yleisiä, samoin ethernet-kaapelin käyttö jolloin koko linkki on mastossa. On tullut vastaan jopa sellaisia tapauksia, että rf-kaapelin jättö mastoon käyttämättömänä on katsottu sen purkamista käytännöllisemmäksi tilanpuutteen niin salliessa. |
|
|
29.06.2018 23:01
<RicuP. >
On sitten varmaan eri valaisin, vaikka äkkiseltään näyttää samalta. Vuoden 1995 koulussa oli jo nykyisiä versioita Jonosta. On myös uppoversioita Martinhallin pukuhuoneissa, joiden luulin olevan perus mallia, johon alakattomies olisi tehnyt kehykset. On näköjään kuitenkin ollut ihan tehdasversio. Vanha Jono kuulostaa hankalalta. Kulmikas prismakupuinen Jono on näköjään AVR67. |
|
|
29.06.2018 22:54
<RicuP. >
Luulen, että noita maanalaisia paikkoja on vähän joka kaupungissa. Helsingissä tosiaan on maanalaisia tiloja vähän reippaammin. Siellä on mm. arkistoja, joissa rakennusten piirrustuksia ja kaikkea muuta ainutlaatuista materiaalia. Sisään pääsee tietyistä rakennuksista ja metron tunnelista. Täällä Hyvinkäällä tiedän olevan myös tunneleita ja tiloja maan syövereissä. Mm. toinen kaupungintalo löytyy maan alta erään korttelin alta, joka pysyköön salassa. Siellä on ihan normaalioloihin verrattavat tilat ja mm. kokoustilat ja salit. Löytyy myös arkistoja ja konesaleja ja muutakin. Luonnollisesti sisään mennään maanalaisten tilojen kautta. En tiedä, onko uudemmat Willa, tai Ykköskortteli yhteydessä tähän, mutta luulisi olevan. Näitä juttuja ei tietenkään ole julkisesti esitelty, tai ainakaan kerrottu reittejä. |
|
|
29.06.2018 22:23
<Make>
Vai maanalainen asemakaava, en ole kuullut. Kuvassa taitaa olla vanha kunnon metallinen Sähköpääkeskus- kyltti. Uudemmat muoviset haurastuvat aika äkkiä ainakin suorassa auringonpaisteessa. |
|
|
29.06.2018 22:11 <Make> Näköjään Jonon ero on, että AVR 23 on pyöreäkulmainen ja AVR 66 on nykyinen viistettykulmainen. Lieneekö muuta eroa, ainakin vanhempi versio on hankala purkaa. Se kytketään ja kiinnitetään päiden luukkujen takaa. |
|
|
29.06.2018 22:03 <Make> Mastoon menee edelleen antennikaapelien näköisiä kaapeleita, tiedä sitten, ovatko käytössä. Lisäksi on ohuempia normaalin oloisia kaapeleita. Ilmeisesti Telian laitteet päivitettiin juuri. Ja tänään toimitusjohtaja mietti, että kovasti tukiasema vie sähköä. Noista 35A pääsulakkeista yksi tuntuu vähän lämpimältä... |
|
|
29.06.2018 15:39 <Vanh. asentaja> Silloin, kun uusista ohjelmistopohjaisista multiradioista ei ollut vielä tietoa ja kukin tekniikka vaati omat kaappitukarinsa, puhuttiin 2G:n sammuttamisen tapahtuvan heti maanlaajuisen 3G-peiton valmistumisen jälkeen. Tilanne on sen jälkeen muuttunut päälaelleen, kun uudella tekniikalla 2G hoituu siinä sivussa, ja mastossa samalla taajuudella toimivat eri verkkotekniikat jakavat saman fyysisen radioyksikön, kuten 900 MHz:lla 2G ja 3G yleisesti tekevät. |
|
|
29.06.2018 15:32
<Vanh. asentaja>
Mastoihin ei enää tätä nykyä mene koaksiaalista antennikaapelia laitetilasta ollenkaan, vaan radioyksiköt on siirretty ylös mastoihin ja niihin sitten vedetty kuitu ja jörö 48 VDC sähkökaapeli. Eli siirrettävä radiosignaali nousee kuitua pitkin mastoon ja RF-teho synnytetään vasta siellä, jolloin mastovahvistimia ei enää tarvita. Radioyksiköstä menee lyhyet koksit sitten suoraan antenneihin. Tällä saavutetaan monta etua: RF-tehohäviöt minimoituvat, kymmenen vuotta sitten yleisesti asennetuissa kaappitukareissa eritoten korkeataajuuksinen 2100 MHz 3G oli haasteellinen, koska häviöt olivat muhkeat kymmenien metrien pituisessa antennikaapelissa (feeder). Vastaanotettava matkapuhelimen lähettämä signaali oli jo valmiiksi heikko, ja vaimeni entisestään feederissä matkalla alas tukiasemaan. Toinen etu on kiistatta voimakkaiden lämpökuormien poistuminen laitetilasta, kun niitä tuottavat radiot saavat jäähtyä vapaasti ulkona siellä maston huipulla. Tämä muutos on käytännössä katsoen tehnyt tilojen koneellisen jäähdytyksen tarpeettomaksi. Tilan säästö on merkittävä, kun tukiasemalaitteisto vie vain muutaman pizzalaatikon verran tilaa entisen "kuivauskaapin" kokoisen laitekaapin sijaan. Tapa ei sinällään enää ole uusi, koska se on tullut markkinoille heti tämän vuosikymmenen alussa. DNA ja Telia ovat kiitettävästi hävittäneet vanhat kaappitukarit RF-feedereineen, sen sijaan Elisa on harrastanut luvattoman paljon köyhänmiehen verkkopäivityksiä jättämällä vanhat 2G+3G feederit paikoilleen ja toteuttanut pelkän 4G:n feederless-ratkaisuna. Putkimastot ovat kaikille operaattoreille haasteellisia, koska ne eivät tapaa kestää satojen kilojen radiomurikoiden massaa. Siirtoyhteys tukiasemalta runkoverkkoon on joko toteutettu kuidulla (omalla tai vuokralla) tai sitten radiolinkillä. Nykyaikaiset linkit kykenevän gigabittiluokan sekuntinopeuksiin. |
|
29.06.2018 12:26 <Sähkäri1965> Strömberg OJUW ohjain? |
|
|
28.06.2018 22:11 <Make> Missään ei kai suoraan kerrottu, että oliko molempien 95 ja 98 tilalla dieseliä. En tiennyt, että mittareissa on tuollaisia lisäainesäiliöitä. |
|
|
28.06.2018 20:48 <muhentaja> Ja bensoissakin on nykyään eri säiliöt, tai ainakin säiliöihin laitetaan eri tavaraa, koska 95E10 sisältää 10% pirtua ja 98E5 5% pirtua. Aiemminhan 98 oli vain 95+lisäaine oktaaniluvun nostamiseen. Nykyisellään lisäainepumput pumpannevat ilmaa 98E5:n sekaan, ei niitä pärinästä päätellen ole poistettu käytöstä, vaan jätetty vain mittarien lisäainesäiliöt täyttämättä. |
|
28.06.2018 18:06 <Hartsa> Toinen vähän huvittava juttu tuossa on " Pidä matkapuhelimet, tabletit ja niiden vara-akut aina ladattuina ja pidä ne latauksessa, kun sähköt palaavat. " Jännitepiikki ihan takuulla rikkoo latureita jopa puhelimia tuo oli nyt tuossa vähän huonohko veto !! |
|
|
28.06.2018 18:05 <Hartsa> Ei liity kuvaan mutta sähköön kuitenkin https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/187022-pks-kehottaa-varautumaan-sahkokatkoihin-vahinkojen-maara-voi-olla-normaalia-suurempi-tuulen-suunnan-vuoksi |
|
28.06.2018 13:11 <Hartsa> https://yle.fi/uutiset/3-10247650 |
|
|
27.06.2018 23:20 <Hartsa> Tuossa aika lähellä on tuo varasto https://yle.fi/uutiset/3-6331023 |
|
|
27.06.2018 23:18
<Hartsa>
Säiliöauto jantteri on heittänyt letkut vääriin täyttöyhteisiin vaikka pitäs olla merkit DI ja BE joku moka siinä on tullut |
|
|
27.06.2018 23:06 <Mikko Koho> Helsingissähän on maanalainen asemakaava joka on, ymmärtääkseni, aika harvinainen ainakin Suomessa ellei jopa maailmallakin. Maan alla on niin monen eri toimijan erilaisia luolastoja että oli pakko tehdä selko mitä on missäkin ettei tule ongelmia. |
|
|
27.06.2018 22:27 <-"-> http://www.freeyourmind.fi/jutut/2003/sahkokatko2308.php |
|
|
27.06.2018 22:27 <Make> Ei mitenkään liity kuvaan, mutta on mielenkiintoista, että bensa ja diesel menivät Sotkamon ABC- huoltoasemalla sekaisin: https://yle.fi/uutiset/3-10274059 |