|
28.05.2019 21:56
<Vierailija vain>
Tässä näkymiä Limingasta: https://maps.app.goo.gl/iX6qFnbPZX8BbUBg9 |
![]() |
28.05.2019 21:54 <Make> Ainakin noita Rifoja on melkein jokaisessa vanhemmassa valaisimessa, menee keräily aika suppeaksi... |
|
28.05.2019 21:50 <Make> Valopäätä on myös täälläpäin paljon tunneleissa. |
|
28.05.2019 21:49 <Make> Toinen on äkkiseltään outo, aika huonosti näkyy. |
|
28.05.2019 21:47 <Make> On tuo kauha vähän HKB 13 näköinen ja runko taas 8153 tyylinen. Vaikea sanoa, onko täältä kuitenkaan. |
![]() |
28.05.2019 20:28 <Vierailija vain> Kuvan pylväs on ollut aidattuna jonkin aikaa. |
|
28.05.2019 20:24 <Vierailija vain> Samat EH: t ja ihan loisteputket olivat paikoillaan. Myllypuronkatu on suljettuna 4.6 - 10.6 kyseisen tunnelin kohdalta, tien varteen pystytetty kyltti kertoi. Valopäät on läes ainoita tunneleissa käytettäviä ledimalleja täällä päin. |
|
28.05.2019 18:01 <Vierailija vain> Mikään tuo on: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tupos_Liminka_20110905.JPG Samoja on Tornionmäen S-Marketin pihassa. |
![]() |
28.05.2019 08:47 <Koomikko> Ei mitään tilalle. |
|
28.05.2019 07:59 <calm> Kyllähän moinen ratkaisu olisi ihan yksikäsitteisesti hengenvaarallinen ja laiton, että ei pidä niin mennä tekemään, vaikka valmis pistorasia kuinka houkuttelisi. |
|
28.05.2019 07:15 <Vierailija vain> Tässä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1501&pos=97&pid=41368 |
![]() |
27.05.2019 22:02 <Joku> En löytänyt itsekään mistään. Noita Rifojahan kosahtelee vanhoista laitteista, enkä tuon PCB:n takia kerää enää konkallisia valaisimia. Amerikkalaisille konkillehan on kerätty lista PCB:tä sisältävistä kondensaattoreista, Eurooppalaisille en löytänyt. Suomessahan tuo kiellettiin vasta 90-luvulla, Amerikassa 70-luvulla jo. Kiinantuotteissa voi olla vieläkin, onhan ne uutisten mukaan aloittaneet CFC:n käytönkin uudelleen... PCB:n terveyshaitat esiintyy kai suureksi osin pitkällä aikavälillä, ja pienetkin pitoisuudet (mikrogrammat) vaikuttaa. Tuotahan käytettiin paperikonkkien (ehkä polkoissakin) kyllästeenä, onkohan nuo Rifan häiriönpoistokonkat sellaisia? Tietysti jollakin laboratoriotutkimuksella saisi tietää, mutta itse en tuolaisia enää huoli, vaikka olisikin ehjänä. |
![]() |
27.05.2019 21:57 <rakentaja > Ei liity kuvaan, mutta kun täällä näkyy teitä ihan ammattisähkäreitäkin olevan niin olisi teille kysymys: paljonko nykyään tavan 1-kerroksisen (120 m2) omakotitalon + pieni autotalli sähköurakka maksaa keskimäärin työn osuudelta? Kaveri rakentaa taloa ja kysellyt varmaan kymmenestä firmasta ja työtuntimäärä on vaihdellut 100-200 tunnin väliltä. Sähköjen osalta ihan perustalo, lämmityksenä maalämpö vesikiertoisilla lattialämmityksillä, sähköpattereille tehtäisiin vain varaukset joka huoneisiin. Valaistus ihan perinteiset kattovalopisteet + muutama led spotti per huone. Lähinnä kiinnostaisi paljonko työtunteja menee keskimäärin kaapelointiin ja kalustusvaiheeseen ym. loppujen räpellyksiin. Jotenkin tuntuu, että varsinkin urakkatarjouksissa täällä päin on todella paljon ilmaa ja jos osaavan tekijän löytäisi niin saattaisi päästä ihan tuntitöinä jopa halvemmalla. Lisäksi vissiin nykytapa on vedellä johdot ilman suojaputkia, kun yksikään firma ei suositellut putkittamista vaan pelkät johdot seinän sisään? |
![]() |
27.05.2019 21:44 <Make> No just. Pylväät näyttävät olevan ihan hyvässä maalissa ainakin tuosta juuresta. Hyvä, että tuli kuvattua. |
|
27.05.2019 21:42 <Make> Verkonvaihtokytkin siihen varmaan tarvitaan, muuten sähkö karkaa juuri ties minne. Ja kojevastake. |
![]() |
27.05.2019 21:39
<Make>
Saakohan niitä enää, kun Narva melkein lopetti lamppujen teon? Rifan keltaisesta konkasta tulee piparin haju, kun se posahtaa, liekö kovin terveellistä... |
![]() |
27.05.2019 20:07 <Vierailija vain> Harmillista, eikö ollut mitään tilalla? Varmaan on taas säästäjät vauhdissa. |
![]() |
27.05.2019 20:05 <Vierailija vain> Streetviewistä lisää: https://www.google.com/streetview/explore/#sv-headed |
|
27.05.2019 19:52 <Vierailija vain> Ei tunneli valojen takia ollut kiinni, vaan jonkun muun tietyön. Samat loistelamput näytti olevan vielä. Toisesta tunnelista katosi valot viikko sitten ja sen yli menevältä tieltä katosi yksi alumiinipylväs ClearWay mukanaan. |
![]() |
27.05.2019 19:45 <Koomikko> Pikaisella käynnillä havaittu valaisinten hävinneen pylväineen. |
|
27.05.2019 19:42 <Koomikko> Sitten kun vika on päällä ja kokeillaan varasyöttöä, niin ihmetellään kun mikään ei toimi. Sähkön karatessa verkkoon päin pahimmillaan viankorjaajan kynsille. Kiireessä pääkytkin päällä ja pääsulakkeet kiinni. Loppu selvitellään käräjillä. |
|
27.05.2019 18:34
<Toivo Miettinen>
Kuulemma siksi, että vedenottamon seinässä on valmiina viisireikäinen pistorasia. Siihen voi kuulemma tökätä suoraan viisipiikkisen töpselin jolla aggregaatti yhdistetään pumppulaitokseen... |
![]() |
27.05.2019 15:35
<Mikko Koho>
Joku oli kaapannut toisen sähköliittymän. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tiesitko-sahkosopimus-on-helppo-kaapata-kuka-tahansa-voi-tehda-sahkosopimuksen-toisen-osoitteeseen-6765268 |
![]() |
26.05.2019 23:39
<Mikko Koho>
Tuokiokuvia avoimista ovista. Padon yli menee juhlapuheiden jälkeen kohdasta 18:40 eteenpäin ja koneasemalle menee kohdan 35:00 jälkeen. https://youtu.be/4U--tZsrY-A Tulipa tuolla itsekin loppuvaiheessa pahimman ryysiksen jälkeen käytyä mutta muu tekeminen on vienyt ajan kuvien perkaamiselta. |
|
26.05.2019 22:47 <Joku> Onhan noita nähty, ovat monestakin syystä hengenvaarallisia! Parempi olisi teettää ammattilaisella määräysten mukaisesti tuo varavoima kytkentä. Muuten voi Tukesin lista ikävästi pidentyä... |
![]() |
26.05.2019 22:44 <Joku> Ompas mielenkiintoinen tuollainen jälkivalaiseva loistelamppu. Noita vihreänä melko kirkkaana hehkuvia jälkivalaisevia maalejahan on saatavilla myös. Minkäköhänlaisia suojaustoimia tarvitaan näiden vanhojen öljysysteemien purussa, kun ovat varmaan sisältäneet PCB:tä? Se on kai kuitenkin pieninäkin pitosuuksina aika ikävää ainetta. Vanhoissa loistevalasimien varusteissakin on tuota ollut kai, tosin enemmän Amerikassa, missä nuo konkalliset ballastit on yleisempiä. Tietysti kompensointikondensaattoreissa ja ehkä jopa häiriönpoistokonkissa saattaa olla. |
![]() |
26.05.2019 22:26 <Make> Onhan ne, seuraavassa kuvassa on pohdittu lisää. |
|
26.05.2019 22:26 <Make> On kuin suoraan Tukesin kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista. Miksi siinä sellainen tarvitaan? |
|
26.05.2019 16:27 <Topiax> Suunnittelevat erään talousvesipumppaamon varavoiman liittämistä laitokseen aggregaatilta roikkajohdolla, jossa on kummassakin päässä urospistoke. Onkohan sellainen laillinen ja mahdollinen ratkaisu? |
![]() |
26.05.2019 13:57 <Joku> Ompas komeat valaisimet. |
|
25.05.2019 23:36
<Joku>
Mahtaakohan missään muuten olla laajoja arkistoja vanhoista Suomalaisista teknologiayrityksistä. Airamilla on jopa jalostettu wolframiakin sotie aikaan, kun saatavuus oli heikkoa. Ja vetokiviäkin ovat tehneet hehkulangoille. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/airam/muistelu.htm Kovin vähän tosiaan löytyy tietoa. 18, 36, 58, 70 ja 100 W ovat tosiaan ssätöputkia, ei ollut 15 ja 30 kryptonilla, kuten voi olettaakin. Tuota 70 W saa muuten edelleen Suomessakin. Olen nähnyt muuten 100 W putken, mikä saattoi olla tuo 2,4 m tai sitten vähän lyhyempi solariumputki, ei ollut valaisimessa kuitenkaan. Omissa kokoelmissa on muuten myös tuollainen 40 W 59 cm 09 Philipsin solariumputkena 80-luvulta. Oli sarjaan kytketty 65 W lampun kuristimilla, ilmeisesti käyvät sitten hieman aliteholla. Argonilla taisivat olla (helposti ionisoituva), koska kun solariumlaite ei ollut päällä, putket hehkuivat himmeästi, koska ajastin katkaisi vain toisen johtimen, ja sähkä pääsee siis pistotulpan ollessa oikein päin lampun kannoille, ja maadoitettu heijastin saa lamput hehkumaan. Nuo T12 putket loistaa aikas kirkkaasti myös hankaussähköllä :). Periaatteessahan nuo kaasut voisi selvittää spektroskoopilla kylmässä, ennen kuin elohopean spektriviivat kerkiää mukaan, koska eri alkuaineilla on eri emissiospektrit. |
|
25.05.2019 23:18
<Make>
Vähän näyttää ppNa:t noilta valkoisilta peltilaatikoilta, etummainen puuttuu. Iridiumin ripsiä olen nähnyt myös. Yksi Keravan pallo on myös SEL44, noita on useita versioita käytössä: https://kiertonet.fi/muut/muuta-tavaraa/suuret-pallovalaisimet-5kpl-louis-poulsen-sel44-25727 |
|
25.05.2019 23:08
<Vierailija vain>
Täällä on ollut Korian sillalla jotain ppNa -valoja: http://vaunut.org/kuva/77279?liikp1=2245 Nyt on uudella sillalla kaksi Iridiumia, joilla on jotkut "ripset" https://maps.app.goo.gl/qf5vpbbdPY5fp6be6 |
|
25.05.2019 23:06
<Make>
En ole taas tiennyt tuota kolollista lamppua. Löytyi tuollainen vanha valomainos: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0037xm "AIRAM LK/M3 1x38W 0,52A, Käyttäkää vain LMa loistelamppua ja St/M sytyttimiä. Sallittu vain hyväksytyn valaisimen yhteydessä." Tuo teksti kai kuuluu lähinnä sellaisen liitäntälaiteyksikön kylkeen. Muuten näyttää normaalilta kuvulliselta vanhan ajan kyltiltä. 40W 59cm speksit ovat 45V 0,88A, kun normaali 120cm on 103V 0,43A. Näköjään GE:n 18, 36, 58, 70 ja 100W sanotaan olevan kryptontäytteisiä. |
|
25.05.2019 22:53 <Vierailija vain> Se seinävalo on kai tämä https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pid=117750&fullsize=1 Olisiko outo kauha jotain sukua tälle https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10625 Varmaan on taas SLO, mutta sen verran uudempi ettei vielä luettelossa ole. Tai sitten jopa Fresta. |
|
25.05.2019 21:24
<Joku>
Ompas niitä ollut erikoisia lamppuja aikanaan. En tiedä kyllä mitään tuosta manosloistelampusta, mahataisiko olla ns. kolollinen lamppu, mistä valoa tulee vain yhdestä kolosta, ja lamppu on muuten pelkkää heijastinta, jonka pinnalla on loisteaine? Tuollaisia on käytetty muovikilpien valaisemiseen reunasta. Tuo on kyllä verrattain uusi keksintö. http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20FL%20Philips%20TL%20Aperture.htm Lamppujen tehoa voi säätää myös kuristimella, joten tuo 40 W lamppu on saattanut käyttää erikoiskuristinta, tai 40 W 1200 mm lampun kuristinta. Kaasujen paineet, seossuhteet (Penningin ilmiö), ja itse kaasut ja niiden ionisoitumisominaisuudet vaikuttavat paljonkin niiden ominaisuuksiin lampuissa. 33-sävy on ollut ennen ainakin aika yleinen, kuten myös 35, nykyään tuo 33 tunnetaan myös nimellä koodilla 640. Tuo sävy aiheutuu halofosfaatin spektristä, siinä ei ole samanlaisia piikkejä, kuin uudemmissa harvinaisia maametalleja käyttävissä loisteaineissa, ja sen energiatehokkuus on myös huomattavasti huonompi, ja himmenee paljon vanhetessaan. Sen spektrijakauma on suhteellisen huono, värintoistoindeksi on yleensä vain 60-70. Se korostaa hieman oranssia/keltaista, ja syvän punaisen värintoisto (R9) on olematon, syvän punaiset kohteet näyttää tuon valossa joskus ruskeilta/erittäin tummilta. Sen värilämpötila on noin 4000-4300 K. Tuolta löytyy lisää tietoa: http://www.lamptech.co.uk/Documents/FL%20Phosphors.htm Näitä 33-lamppujahan ei kannata edes käyttää nykyään, koska esim. 840 putket ovat aika halpoja, ja 33-putket tuottavat kehnosti valoa niihin nähden. |
|
25.05.2019 21:05
<Make>
Tuliko lediputket, kuten Tuusulassa on tehty? Tuolla on kunnon erillinen suojahäkki, ehkä jopa kuvan mallissa: http://www.mikanhuone.com/katuvalo.html |
|
25.05.2019 20:56
<Make>
"Kupu opaali- tai lasikuitumuovia, lampun vaihto irrottamalla heijastin." Asemansillalla on ollut alunperin jotkut pienpainenatriumit, ehkä Ornon: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=104767&view=lres&prms=s_start%3D40%26s_fulltext%3DKeravan%2Bnuorisovankila%26s_adv%5B0%5D%3D%26s_adv%5B1%5D%3D%26s_advfrom%5B0%5D%3D1%26s_advfrom%5B1%5D%3D1%26s_org%3D0%26s_viewmode%3D2%26s_class%3D1%26s_advs%3D2 Olivat vaihtuneet SLO HKB 10:ksi jo aikoja sitten samoihin pylväisiin. Pylväitä ei maalattu koskaan, vaikka kaiteita kylläkin. Joskus 2013 tuli nuo Saturnet uusine pylväineen. Asennuksessa oli ongelmia, kun ei saatu lupaa työskennellä radan yllä. Sen takia silta oli ilman valoja jonkin aikaa. |
|
25.05.2019 20:23
<Make>
Tuolla on pieni Airamin luettelo alkaen sivu 97: https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/itsu__1965/87 Mikähän on Airam mainosloistelamppu LMa-2X? Vaatii jonkun Airamin oman kuristimen. Ei edes tehoa lue. En ole noita kaasuja kauheasti miettinyt, mutta onhan niillä paljonkin vaikutusta. Em. GE luettelossa on 40W 59 cm pitkä T12- lamppu, varmaan juuri kaasuja säätämällä tehty. Onkohan teollisuudessa ennen käytetty erityisesti 33- sävyä? Ehkä sen takia vanhat koneet ovat vihreäksi maalattuja. Töissä vaihtui 33 840:ksi vähän kuin minun ehdotuksesta. Toimitusjohtaja oli ihmeissään kirkkaudesta. |
![]() |
25.05.2019 20:03 <Make> Tuo Airam Sa-lamppu on todella putkilo natikan tyylinen pitkällä hehkulangalla, sivu 99: https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/itsu__1965/87 Sen nimikin on sahalamppu. |
![]() |
25.05.2019 19:53 <Make> Jos ei kuitenkin jouduta purkamaan... |
|
25.05.2019 19:47
<Make>
Olihan siellä lisää kuvia, kun huomasi näkymättömät selausnuolet... Tuo Industria Bv:ksi epäilty on outo ulkomaillakin: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2534&pos=4&pid=120186 Tuollainen Idman taas näkyy olevan myös ilman kupua. On myös SLO HKB 10 LUC ja HKP 5 SLO:n versiona. Mikä kumma kauha on se SLO:n näköisellä rungolla mutta pyöreällä kauhalla?? Ihan kuin olisi myös "kattoversio" kartiomaisella rungolla. On kai myös SLO 8151/250W sulakkeella. Toinen outo on se pyöreä kuvullinen seinävalo. |
![]() |
25.05.2019 13:17 <muhentaja> Okei, eli häkkikäämimoottoreita kylmäkonteissa lie melkonen suota. Niitten kompensoinnista en sitten osaa sanoa. |
![]() |
25.05.2019 10:27 <Hartsa> Ison kuluttaja oli varmasti kylmäkontit joita tuon perässä oli 3 kpl sitten en tiedä mitä kokkiosastolla tuo syötti... |
![]() |
25.05.2019 08:34 <muhentaja> kVA on näennäisteho. Puhtaasti resistiivisellä kuormalla saman verran kilowatteja voipi saada ulos. Keittiöissä kun on nykyään induktiotasot, niin loistehoa voipi myös tulla. Siinä tilanteessa kVA ei ole sama asia kuin kW. Tieten pelkan kuvan perusteella ei voi tietää millanen kuorma tuon myllyn perässä on.. |
|
24.05.2019 23:57 <Joku> Onkos näitä luetteloja netissä missään skannattuna? Nuo 15 W ja 30 W putket ovat muuten ilmeisesti aivan ensimmäsiä kaupallisia putkia, alkaen jostain 30-luvulta. Toki ei enää 30-luvun sinkkiberylliumsilikaatti-loisteaineella kuitenkaan. Nuo indium-amalgaamit on vaemaankin tarkoitettu pitämään elohopean höyrynpaine kurissa korkeissa lämpötiloissa. Se on myös harmi, että tavallinen tallaaja ei pääse noihin loisteputkistandardeihin käsiksi, valkenisi varmasti monta asiaa. Tai voi ne varmaan kuka tahansa hankkia, mutta ovat kalliita. Kun nykyään saa koristeellisia "hiililanka"-hehkulamppuja, niin toivon että tulevaisuudessa saa taas jämeriä T12 putkia, kalseilla halofosfaatin väreillä, matalla värintoistolla. Täytyy kyllä sanoa että tuo 33-väri tuo kyllä ihan oman tunnelmansa. |
![]() |
24.05.2019 23:17 <Make> Kilvessä lukee 380 kVA. |
|
24.05.2019 23:08 <Make> Ei varmasti ole avolinjan asentaja osannut kuvitella, mitä siihen joskus vielä kytketään. |
|
24.05.2019 23:00
<Make>
Noin on merkitty ainakin 60- luvun Sähköliikkeiden Oy kilvissä teho. Kuvan luettelossa on putkia seuraavasti: T8: 10, 15, 16 ja 30W, pituudet 470, 438, 720 ja 895 mm 15W löytyy myös T12, sama 438 mm pitkä Indium- amalgaami- loistelamput korkeisiin lämpötiloihin +15- 85 C. Suurteholoistelamput T12: 120W 1500 mm ja 215W 2360 mm. |
![]() |
24.05.2019 22:36
<Make>
Tasan yksi kappale jäljellä... Siellä on myös Frestan Y-valaisimia, muutama ilman kupua. Onko oikein joku kauko-ohjattava vaunu, jossa on kamera. Vähän samanlaiset isot kaaret on pylväissä kuten Helsingin Stradasolissa. Ehkä kuristin on ollut pylväässä, kun on pitkät luukut. |
© Janne Määttä 2004-2017