Kommentit

Kuva 2085
<Froggy> Jaa, niin se taisi olla, kun vähän ihmettelinkin sitä.
Kuva 2085
<muhentaja> Ainakin Top Grearissa oli kyllä autoihin valmistettu asioikseen radalle sopivat pyörät, ei vain otettu renkaita pois.
Takaisin asiaan, se että tässä on käytetty 45kV eristintä johtunee siitä, että rautatiellä yksivaiheinen 25kV on suoraan maata vasten, mutta jakeluverkossa 20kV on pääjännite vaiheiden välillä, ja maata vasten vain ~13.9kV.
Kuva 2078
<Ziimens> Betoni rapautuu kosteuden ja pakkasen vaikutuksesta. Etelämpänä pakkasta ei samalla tavalla ole, joten betonitolpat kestää jos ovat hyvin tehty. Varmaan siksi niitä on etelänmaissa enemmän käytetty. Nykyisin tosin osataan tehdä paremmin pakkasenkestävää betonia kuin ennen, mutta hintaa betonipylväillä kumminkin lienee enemmän kuin puupylväillä. Teräspylväät on kyllä hyvä vaihtoehto moneen paikkaan, ne käsittääkseni lähes poikkeuksetta asennetaan betonijalustalle, ja mm. siksi ovat pitkäikäisiä. Alumiinipylväillä kai on jotain ongelmia haurastumisen tms. kanssa.
Kuva 8011
<Froggy> Ompas oudon näköinen PAS-kokeilu!
Kuva 2078
<Froggy> Tästä tulikin mieleen että miksiköhän betonipylväät ovat sitten niin epäsuosittuja täällä? Ehkä niiden tolkuton paino ja jossain määrin ongelmat roudan kanssa. Ainakin niiden valmistamisen luulisi olevan halpaa. Ainakin jossakin ne ovat vielä ihan suosiossa. Metallista tehdyt pylväät ovat itsestäni paras vaihtoehto.
Kuva 11913
<Ziimens> On siinä varmaa jokunen tuhatta tonnia rojua kasassa. Onkohan valaisin oikeassa laidassa Idman 8512 tai vastaava... 80 taikka 125 eh lampulla tai 50, 70, tai 100w natikalla voisi olla.
Kuva 8011
<Ziimens> Ei nuo ainakaan teräksisiltä näytä:D Kuvasta voisi arvata että olisivat jotain kevytvalua, mutta jos materiaali on Nyrim niin eräänlaista muovia ovat. Nyrim on vähän kuin nailonia, polyamidia siis. Voisivat olla jostain 80- tai 90-luvulta. Olisko peräti kotimaista valmistetta? Missähän kunnossa ovat nykyään vai onko jo purettu pois...
Kuva 10057
<Make> Ensimmäinen on Idmanin 80-lukuinen tasapohjaisella kuvulla oleva kauha. Niillä on jotkut tuntemattomat kai alaskäännettävät varret.

Alempi taitaa olla Idman P2-47. Siinä hallin seinällä näyttää olevan myös Defa Public- valaisimet.
Kuva 2085
<Froggy> Mitäs ihmettä? Joskus jossain auto-ohjelmassa otettiin auton renkaat pois ja sitten ajeltiin junaradalla.
Kuva 11916
<Hartsa> Niimpä joo kun tarkemmin miettii tuli vaan jotenkin siilijjärvi lyheneen' mieleen =D
Kuva 2078
<Ziimens> Paljonkohan muuten maksaa 400 kv maakaapelointi? Sinänsä tuntuu hullulta että suurten maa-ja metsäalojen lunastaminen pylväiden rakentamista varten ja alueiden raivaus linjan koko käyttöiän ajan on kannattavampaa kuin kaivaa kaapeli maahan.
Kuva 2078
<Ziimens> Pahanlaatuista myrkkyähän nuo kreosootti ja suolakylläste ovat. Kreosootti on paskamaista juuri mainittujen syiden vuoksi, vaan ei syövytä metallia ja poltettaessa ongelmajätelaitoksella siitä ei kai juuri jää haitta-aineita. Kemiallisesti se on enimmäkseen hiiltä ja vetyä samoin kuin raaka-aineensa eli kivihiili, jota poltetaan suuria määriä. Cca eli suolakylläste ei onneksi tahraa eikä lemua yhtä pahasti, minkä vuoksi altistuminen on vähäisempää. Toisaalta se syövyttää metalliosia, kulkeutuu veden mukana ja on myrkkyä lähes kaikelle elolliselle, lisäksi siinä olevat raskasmetallit jäävät poltettaessa pohjatuhkaan ja osittain myös savukaasuihin. Palamisjätteetkin on täten ongelmajätettä, joka täytyy sijoittaa erikoiskaatopaikalle tai muutoin käsitellä. Ei siis kovin hyviä ratkaisuja kumpikaan. Jossain tällä palstalla on kuva polyesteripylväistä, olikohan ne vielä törmäysturvallisiakin. Saattaa olla kallis ratkaisu sekin, pylväässä kun kiloja kertyy paljon, materiaalista riippumatta.
Yksi ratkaisu olisi myös puu- tai teräspylvään asentaminen betonijalustalle, kuten Mäntyharjulla oli tehty. Jostain syystä olivat kumminkin käyttäneet kreosoottipylväitä, joiden vuoksi ko. linja joutui otsikoihin. Betonijalustalle olisi varmaankin riittänyt kuparikyllästeinen pylväs. Kalliiksi tulee vaihtaa kuutiotolkulla saastuneita maita pylväiden juurelta moisen asian takia...
Kuva 11916
<Samuel > 400kV on varmaan aika vanha linja, semmoset teräsrakenteet että oisko 50 tai 40-luvulta.
Kuva 11916
<Samuel > Oikeassa taidat olla. Seinäjoellehan nuo menee.
Kuva 11916
<Late> Varmaankin Alajärvi-Seinäjoki johdot. Jos oikein muistan 400 kV:n asemilla on 2-kirjaiminen lyhenne ja 110 asemilla sitten 3-kirjaiminen. Seinäjoki taitaa olla lähin 400 kV:n asema Alajärveä, mikäli muistan oikein. Toinen AJ-SJ johdoista alun perin 220 kV Alajärvi-Ventusneva, mutta taitaa nykyisin palvella 110 kV jännitteellä... Korjatkoon joku jos olen ihan metsässä
Kuva 11916
<Hartsa> Pylväsnumerot tais nuo olla Ylhäällä on vissiin alajärvi-siilinjärvi 110kV linja
Kuva 11916
<Samuel > Onkohan tuossa mitään vuosilukuja? Oletan että ne on tuossa alla?
Kuva 11916
<Samuel > Tolppakin oli oikein kreosoottikyllästetty.
Kuva 11908
<Koomikko> Kyllähän renkaat ovat olleet, ilmeisesti otettu parempaan käyttöön. Tapista osaa sanoa ei ollut mittaria mukana eikä lähikuvasta saa varmuutta https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11909
Kuva 10057
<Make> Ihan kuin nyt olisi löytynyt PSO HKB4A ! On muuten normaali, mutta kauhan päällinen on sileä. Sileitä olen nähnyt ennenkin, mutta en muista, näkikö tyyppiä.
Kuva 11833
<Make> Nyt minäkin löysin tuota mallia. Ovat vaan kunnon teräshäkkien takana, että kovin hyvin ei nähnyt.
Kuva 11914
<Make> En taida tuntea. On sentään monimetallilla.
Kuva 11912
<Make> Taitaa olla vähän erilainen kuin itse olen nähnyt. Lamppukin voi olla melkoista vuosikertaa...
Kuva 11908
<Make> Huh, kaikkea sitä on joskus sallittu. Onko myös kahvan sisätappi keskimmäistä vaihetta? Silloin ei kannata kääntää nyt, kun kahva on poikki....

Varokepesiin tuskin kuuluu renkaita, kun kytkin on jo tuollainen...
Kuva 9298
<Late> Ei ne lehmät kyllä juuri nuole pylväitä, mutta sitäkin innokkaamin hankaavat itseään pylväitä, puita ym. vastaan. Jos laitumella on kunnon tervainen pylväs niin on kohta kaikki lehmät ruskeita :)
Kuva 1132
<Froggy > Chromella on kyljellään, Firefoxilla ei.
Kuva 37
<Samuel > Täälläpäin aika yleinen.
Kuva 1132
<Samuel> Minulla ei ole ja läppärillä ollaan...
Kuva 1132
<Froggy> Miksi tämäkin kuva on kyljellään, vaikka pikkukuvassa on pystyssä?
Kuva 1132
<Samuel> Oho väärä linkki...
Kuva 11908
<Koomikko> Ovat, ylemmät liittimet myös kytkimen auki ollessa. Tässä kuvassa ei näy kytkimen vieressä oleva pultinkanta siinä on puolestaan nolla. Pitää olla tarkkana ettei saa kynsilleen.
Kuva 4390
<Late> Tämäkin johto ollut historiaa jo vuosia. Myös viereinen 45 kV:n johto on nykyään uusittu, ilmajohto tosin edelleen
Kuva 11767
<Mikko Koho> Pari päivää sitten oli suuria seisovia pylväitä laivan kansilastina. Muutaman kerran olen vuosien aikana nähnyt, että on ollut pylväitä lastina. En tiedä mistä johtuu, että Suomalaisia pylväitä viedään ulkomaille, mutta ainakin Japanilaiset sahatavaran ostajat kuuluvat arvostavan laatua. Puuta olisi omasta takaa, mutta kuitu on lyhyttä ja se tekee puusta heikkoa. Parikymmentä vuotta sitten oli tapahtunut maanjäristys, ja kun Suomalaisesta puusta tehdyt talot eivät sortuneet, niin se oli kuulemma avannut markkinat. Jenkkilän jättiläismäisillä puilla on samanlainen ongelma. Puumäärä on suuri, mutta laatu on mitä on.
Grilliin olen joskus laittanut ilmeisesti jostain keski-Euroopasta olevaa puuta, ja jo palamisesta näki, että puu ei ole samanlaista kuin Suomalainen puu.
Kuva 9298
<Samuel > Tuossakin on laitumella kreosootti pylväs, ei hyvä. Lehmät pian nuolee sitä, ja sittenpä on kreosootti meidän maidossa... Tai maatilan omistaja voisi laittaa jonkin verkon tolpan eteen.
Kuva 11908
<Samuel > Toivottavasti ei. Joku voi koskeakkin.
Kuva 4390
<Samuel > Voi olla eristysvika tuossakin kun on vähän sen näköset erkut ettei oikeen hyvin eristä...
Kuva 11908
<Make> Siis ovatko kytkimen näkyvät metalliosat jännitteisiä?
Kuva 11910
<Make> Taitaa olla erityisen ohuille piikeille tarkoitettu. Keijolla taisi olla kuva sellaisesta.
Kuva 9044
<Make> Myös Siltavalaisimet alkavat olla harvinaisia... Kävin näköjään ihan viime hetkellä katsomassa tuota 197SRB- eli natikkaversiota. Kilpi on sisällä kannan vieressä. Tietysti lamppu oli melkein palanut, joten se paloi vain hetken valojen syttymisen jälkeen. Se sammui ennen kuin ehdin kohdalle. Eikä sitten syttynyt uudestaan puoleen tuntiin mitä siinä odotin. Ilmeisesti sytytinlaitteessa on poiskytkentäautomatiikka. Häipyivät sitten seuraavana päivänä! Toisessa tunnelissa taas kuvut ovat niin likaisia, ettei läpi näe.
Kuva 11292
<Froggy> Uppoasennetuissa on ollut kyllä täysin samanlaiset kuvut. Nyt tilalla on ollut jo jonkin aikaa Valopäät, sekä tunnelissa että pylväissä.
Kuva 11514
<Make> Parhaillaan täällä on tuo hyke- osoite. Taas valitettiin jotakin, että yhteys ei ole yksityinen/ suojattu.
Kuva 11909
<Koomikko> Siemens-Schuckert
Kuva 11909
<Hartsa> Minkähän firman logo tuo on ?? Ainakaan ei oo asea..
Kuva 11910
<Hartsa> olisiko ollut koetin valoa varten taikka sen aikoinen huoltopistorasia...jännitemittaukseen.