Kommentit

Kuva 11818
<Froggy> On täällä paljon muutakin. Sähkökeskuksia, puhelinjuttuja, valokatkaisijoita ja muuta sähkökalustoa ja sähköön liittyvää asiaa.
Kuva 11818
<Samuel > Tämä sähkötolppasivustokin on alkanut mennä katulamppusivustoksi... =D
Kuva 10161
<Froggy> Taustan linjakin purettu, ilmeisesti väliaikaisesti.
Kuva 12148
<Froggy> Ei ole kolmioruuvia, eikä taida olla kuvan pylväässäkään.
Kuva 12211
<Samuel > Jep..
Kuva 12227
<Froggy> Jostain 70-luvun alusta tai60-luvun lopusta taitaa olla. On sininen kilpi, mutta j/s merkintä. Pisara neliössäkin löytyy. Tehoa ei olla ilmoitettu kuristimen kanssa, jostakin syystä. Joku voisi laskea sen tehon tehokertoimen avulla, mutta ihän kuin risoissa yksilöissä olisi ollut konkka.
Kuva 10248
<Froggy> Tuolla radalla tarkoitan tätä rataa: https://goo.gl/maps/NqysMLiYZEa9aBh4A Myös tielle osoittavat kauhat on vielä olemassa, kuka lie ne omistaa, ei ainakaan kaupunki. Ehkä tehdas jota eienää ole.
Kuva 10248
<Froggy> Tuonne pitää mennä joku päivä tutkimaan. Ainakin metsässä tuolla lähellä taisi olla vanhoja hylättyjä heittimiä. Ornojakin tietty voisi löytää puskista jos onnistaa ...
Kuva 12227
<Make> Luettelossa eh- versio onkin 8170 vähän erilaisella kantaosalla joko 80 tai 125W. En tiedä, miksi hehkuversio on siellä taas 8180. Onko kuvassa sitten vähän uudempi versio.
Kuva 12211
<Make> Kuulostaa kiinnostavalta.
Kuva 12226
<Make> Siinä lukee jotakin ”täysi” ja ”kymmenesosa”.
Kuva 12148
<Make> Vai niitä on saanut noin pieninäkin. Jos siinä on kolmioruuvilla luukku kiinni, tarvitsee avaimen.
Kuva 11986
<Make> Vaikea sanoa, kun käpyvalot eivät ole kovin tuttuja. Jos kaikki kävyt ovat max 200 W, saahan siihen monenlaisia lamppuja.

Vuosia sitten joku tuli pienen peltityön kanssa. Oliko juuri käpyvalaisimia, joiden pylvään aukko piti suurentaa 50-> 60 mm. Ensin yritettiin prässillä, mutta pelti oli liian ohutta sille. Lopulta meni peltisaksityöksi...
Kuva 12148
<Froggy> Niin, tuo onkin aika imukupin näköinen. Tosi yleinen joka paikassa.
Tuolla on tälläinen Nokian pieni olakepylväs mustaksi maalattuna. Pitää kurkata sisälle.
Kuva 12211
<Froggy> Joku pihi on varmaan taas ollut asialla...
Kuva 12126
<Froggy> Tämä on vieläkin maassa, viereen pystytetty keppi jonka pää on maalattu pinkiksi. Elyllä tosiaan kestää näiden korjaaminen...
Kuva 12225
<muhentaja> Olen ollut talvisaikaan vieraana tuollaisessa yhteiskellolla olevassa taloyhtiössä, jossa ilmeisesti oletus on ollut että jokaisen asukkaan työaika on tasan tarkkaan joko 8-16, 16-24 tai 24-8. Vähän samanlainenhan oli kerrostalojen huipparin ohjaus aikoinaan, oletuksena tasan tietyt ruoanlaittoajat.
Vielä termostattiohjaustakin pahempi vaihtoehto on ns. pulssitettu ohjaus, jossa ulkolämpötilan mukaan (muistaakseni) lämpötolpissa on virta päällä 20min jaksosta ulkolämpötilasta riippuen 5-20min tai sitten ei ollenkaan. Kuulemma moottorinlämmitinvalmistajilla nopeutettu vanhenemistesti on vastaava, ta takuu ei ole voimassa jos ilmenee että elementtiä on moisella paikalla (käytännössä huomattava osa työpaikoista) käytetty.
Noiden PTC-sisälämppärien asennuksessa/sijoituksessa on oltava tosi tarkkana, jos lämmitin pääsee imemään kitusiinsa tasan yhtään jo kerran lämmittämäänsä ilmaa esim. jalkatilassa, tehot romahtaa heti alkuunsa.
Kuva 12227
<Froggy > Luettelossa on 8180 200 W hehkulle. Tarkoittaako E sitten erikoistilausta? Tai sitten tämä eh -versio on tullut myöhemmin.
Kuva 7746
<Froggy > En usko. Silloin tuo olisi ollut SLO -nimellä.
Kuva 12225
<Hartsa> Nykyäään sisätilanlämmittimet on varustettu PTC-vastuksella eli puodottaa tehoa kun sisätila lämpiää, Ennen oli monella modernum 2kW lämmittimiä niin auto pysyi sulana kelillä kuin kelillä. ja sähkökeskus kiitti kulutuksessa on varmaan kaapeloinnit olleet kovilla.
Kuva 12225
<Hartsa> Termostaatti ohjaus on p****tä polttaa auton vastuksia kun tulee sähkö ja taas ei tule, Aivän järjetön ratkaisu jos töihin pitää lähtee ja -10 ja virtaa tulee joku puoli tuntia sitten on 2h kylmänä...
Kuva 12225
<Hartsa> Joissakin keskuksissa on tullut vastaan yhteiskelloja autonlämmitykseen, Vähän kaukaa haettu ajatus että kaikki just sillä kellon ajalla on lähössä töihin ja palaavat samaan aikaa kaikki kotiin. Joku säästökamppanja ollut että päivällä ei olis virtaa saanut tietyn ajan tolpista taikka sitten tiettynä ajan jaksona tiettyinä aikoina huono ajatus monessa se on ohitettu vekke.
Kuva 12225
<Hartsa> AL = Autonlämmitys äkkiseltään.
Kuva 12226
<Hartsa> oikeanpuolenen ruuvi näyttäs tehokerroin säädöltä, Toisesta ei hajuakaan mikä säätö ois...
Kuva 12211
<Jouko> Juuri näin samanmoisen kytkimen yhdessä osittain romahtaneessa autiotalossa, posliinisesta kattorasiasta roikkui vanha valaisin ja vastaavia eristimiä lojui siellä täällä punotuin johdoin. Alueen sähköverkko ehkä 1950 tai 1960 -luvulta, vanhoja kalusteita siis käytetty. Taivasalla makasi puurunkoinen sulaketaulu asbestilevyineen ja tuntematon kWh-mittari vm. 1949..
Kuva 1272
<Make> Vai on kaikista sellainenkin... Harvoin olen noita nähnyt edes ehjänä.
Kuva 12225
<Make> Yhteiskello on tuttu. Aikoinaan eräässä paikassa sellaisen tilalle tuli 2 h ajastimilla olevat tolpat oppilastyönä asennettuna... Autonlämmitys on vähän hankala juttu, kun tarve on kuitenkin hyvin satunnaista. Isompi liittymä sen takia kuulostaa aika järeältä ratkaisulta. En ole nähnyt 80 ja 100A:n tulppasulakkeita, mutta niiden pesiä kyllä.
Kuva 12224
<Make> Tuli mieleen hautakynttilän kuori...
Kuva 12148
<Make> No tuollainen imukupin mallinen siinäkin taitaa olla.
Kuva 11134
<Make> No niin. Sitten pitäisi löytää joku alan paikka.
Kuva 7746
<Make> 1995 vuodelta sen pitäisi olla. Voisiko olla julkaisuvuosi, tuo ufon versio olisi tullut 1985? Tuskin se myöskään halkaisijaa tarkoittaa.
Kuva 12227
<Make> Oho! Näitä kartiomaisia on kyllä monenlaisia. Tätä mallia en varmaan ole nähnyt. Kantaosa on vähän PSO:n tyylinen.
Kuva 12227
<Froggy> Katos joo, onhan se! Tuolloin en huomannut sinun kuvassa kantaosaa.
Kuva 1272
<Froggy> Seuraavaksi kaikista kuvasarja ilman kupua... Nimittäin on olemassa Becherformista, kuparisesta ja 8081:sta jokaisesta ainakin yksi ilman kupua. Voisi vertailla näiden rakennetta.
Kuva 1272
<Froggy > Nyt olen täällä uimarannalla missä noita alumiinihatullisia on. Kilven bongaus ei olisi vaikeaa... Kuvia tulee illalla, vihdoinkin!
Kuva 12079
<Froggy > Nyt on tulossa minultakin uutta videota, aiheena Enston muovivalaisimet.
Kuva 12079
<Froggy > Jee, uusi video! Pitäisi itse ruveta laittamaan niitä itse ottamiakin videoita tubeen, jos jaksan editoida...
Kuva 10126
<Froggy > Lisää värin lämpötiloista... Meillä on kotona WC:ssä Ensto AVR66 30W T8 loisteputkella ja 827 sävyllä. Vessassa oli aina tunkkainen tunnelma. Sen syyksi selvisi valaisimen kellastunut kupu... Kun sen otti pois, niin tunnelma parani huomattavasti.
Ja nakkikioskilla on loisteputkia 825 sävyllä. Aika oranssilta vaikutti. Valaisimien kuvut eivät vaikuttaneet kovin kellastuneilta. Alkukeväällä osasta valaisimista oli 830 sävyisiä putkia, joista osa ei toiminut. Meilläkin on näköjään yhdessä pihavalossa 825 sävyinen lamppu.
Kuva 11986
<Froggy> Jossain oli jopa asennettu normaaliin Nokian alumiinitolppaan tuommoinen pylväskäpy. Mikä lie valoteho 100W lampulla, vai onko oikein isotehoinen eh- tai sekavalolamppu...
Kuva 12196
<Samuel> Jep, jossain oli semmoisellakin merkillä kuin Algol. Kukakohan tuon alkuperäinen valmistaja on? Ainakin monnissa maissa varmaan tehdään jotain piraattiversioita.
Kuva 12225
<Keijo> Lisätään vielä, että maakaapeloinnit oli ennen yleensä todella vaatimattomat. Maakaapelina oli lähes aina MCMK 3x6+6 ja koko taloyhtiön tolpat oli 3x25A nallien perässä. Nykyään ollaan lähes aina laitettu vähintään MCMK 4x10+10, aika usein suunnittelijat piirtää myös MCMK 4x16+16. Ryhmiäkin saattaa olla 2-6kpl, riippuen taloyhtiön koosta. Nykyään moni taloyhtiö haluaa uusia autolämpötolpat ja kaapeloinnit nykyaikaisiksi, varsinkin sisätilan lämmittimien käyttö on ongelmallista kun sulakkeet ei tahdo kestää. Vanhemmissa taloyhtiöissä tulee usein myös vastaan pääkeskuksen mitoitus, kun kiinteistökeskuksen päävarokkeet on yleensä 63A. Yhden kerran vikakeikalla oli tammikuun kovilla pakkasilla palanut vm. 1965 kerrostalon kiinteistökeskuksen päävaroke. Päävarokkeina oli 3x80A tulppasulakkeet, hieman tuli ongelmia löytää kyseistä tyyppiä kun tukkuliikkeillä ei ollut hyllytavarana eikä varasulakkeita löytynyt paikan päältä.
Kuva 12225
<Keijo> Niin alkuperäisissä 80-luvun tolpissa ei ollut mitään kelloa vaan pelkästään 16A tulppasulake ja 2 pistorasiaa. Hyvin yleinen ratkaisu 60-80-luvun taloyhtiöissä. Asuin joskus 1973 valmistuneessa taloyhtiössä, jossa oli autolämpötolpat myös ilman kelloja, virtaa sai vuoden ympäri. Osassa vanhoissa taloyhtiöistä autolämpötolpat saattoi olla ohjattu pääkeskuksessa olevalla kellokytkimellä joka ohjasi kontaktorilla tolppiin sähköä. Sähköä saattoi olla tolpissa esim. klo 4-8 aamulla jolloin töihin lähtijät pystyi hyödyntämään tätä. Tämä tosin on nykymittapuulla typerä järjestely koska melkein kaikilla asukkailla on autot kun 70-luvulla niitä oli vain muutamilla. Toinen ohjaustapa oli termostaattiohjaus, eli ulkotermostaatti ohjasi sähköpääkeskuksessa kontaktoria kun lämpötila laski pakkasen puolelle. Nämä molemmat ohjaustyylit taitaa olla nykyään tosi harvinaisia kun aikanaan noita muutettiin silleen, että ohjaus ohitettiin ja tolpat kytkettiin saamaan virtaa jatkuvasti. Yleensä helppo toimenpide kun käännettiin vain ohjauskytkin käsikäyttöasentoon.