Kommentit

Kuva 6815
<Jouko> Johtoverkon saneeraus edennyt tällekin seudulle, uusi muuntamokoppi ja tuoreet kaivuujäljet Anttolantien nro 62 varressa kielivät maakaapeloinnin tulleen. Uudehko tienvarsilinja Häyryläntieltä http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7994 tähän Helppanalan risteykseen pysyy ilmajohtona hankalan ja erittäin kallioisen maastotyypin myötä, muutoin runkolinjoissa suositaan maakaapelia.
Kuva 6809
<Jouko> Lyhyehkö jätekeskuksen johtohaara tästä jo maakaapeloitu ja purettu, muuntaja samoin siirtynyt jonnekin muualle, ehkä läheisestä puistomuuntamosta vedetty omakäyttösähköt. Sairilan/Visulahden ilmajohto lienee muutenkin kaapeloimisvimman myötä poistumassa..
Kuva 6805
<Jouko> Risteys on muuttunut tieoikaisujen ja mäkien tasaamisien myötä kiertoliittymäksi ja itse Metsä-Sairilantie Kiertotalouden kaduksi. Voimajohto pysynyt.
Kuva 5595
<Jouko> Alueella suoritettu hiljattain keskijänniteverkon maakaapelointia, uusi puistomuuntamo pykätty edempänä näkyvän johtoristeyksen tuntumaan, kuvan pylväsmuuntamo vaikutti kuitenkin olleen vielä toistaiseksi käytössä. Vanhat aluevalaisimet myös entisellään.
Kuva 11770
<Make> Heinäkuu on pahasti lomakautta…

Valoteho tuskin vastaa alkuperäisiä uutena.

Mahtaako SOXista olla kopioita? Niiden tekeminen on kai aika vaikeaa.
Kuva 10635
<Make> Myös sellaisia käytetään myös Keravalla… Niihin kai tarvitaan joku työkalukin.
Vatco on kai ollut myös suomalainen firma. Löysin sen merkkisen kuutiovalonkin.
Kuva 10631
<Make> Johan myös SOXille on ledikorvikkeita, mahtaako valoteho vaan vastata kuinka hyvin alkuperäistä…

Mahtoiko veturinkuljettaja häikäistyä, kun Keravalla ihan radan reunassa oli Idman Kokkola- valaisimet aika matalalla. Nyt ovat tietysti häipyneet.
Kuva 10631
<Mikko Koho> Tuohon RicuP:n kommenttiin koskien polttoasentoa. Tuolla on aika moni valaisin noin ja veikkaisin, että kyseessä on puhtaasti se, etteivät valot häikäise komentosillalla olevia. Pimeän aikaan ajaessa tuolla vuorottelevat kirkkaassa valaistuksessa olevat ja pelkillä reunavaloilla varustetut osuudet aika tiheään.
Kuva 10631
<Froggy > Vai niin. Lähtevät kai sitten maakaapeloinnin yhteydessä?
Kuva 10631
<Koomikko> Valaisimet ovat paikallaan, uusiminen ei ole ehtinyt vielä tänne asti. Muuten maakaapelointi on käynnissä alueella.
Kuva 10635
<Koomikko> Kotelon kannen kiinnitys on korjattu kahdella metallisella nippusiteellä.
Kuva 12863
<Make> Noin se taitaa olla.

Tuolla myös on melkoista "informaatiota" useamman artikkelin verran: https://ideat.slo.fi/turhat-valot-pois-paalta-suomen-sokerin-korjaamon-valaistuksen-paivitys-poiki-energiatehokkuutta/
Ei ole mitään muuta kuin kiinteitä ledejä. Mitä varaosia ei muka saa 80-luvun loistevalaisimeen? Eivät nuo ainakaan näytä mitenkään eksoottisilta.
Ja ohjaus varmasti hoituu perinteisillä kelloilla ja liiketunnistimilla lediputkien kanssa, ettei dalia aina tarvitse.
Kuva 8554
<Mikko Koho> Tämän kesän alussa tekivät huolto/korjaushommia, joiden takia koski kuohui pitkään, ja jotka johtivat siihen, että koskinäytöksiä ei tarvinnut järjestää. Sitten, kun saivat heinäkuun alkupuolella hommat hieman etuajassa valmiiksi, koskinäytösten piti alkaa, koski oli ihan päivän-pari kiinni, ja taas alkoi jonkun aikaa kestänyt ohijuoksutus. Sinä aikana kukaan ei tuntunut tietävän, että miten pitkään tilanne jatkuu, ja milloin on koskinäytösten aika. Nyt heinäkuun loppupuolen ja elokuun ajan koskinäytöksiä on järjestetty, mutta käsittääkseni kolmosen kanssa samalla mallilla peruskorjattu neloskone näyttää olleen seis.
Kuva 12863
<Topiax> <Make>:
>Varmaan joka vaiheelle pitäisi olla myös oma, tuolla ei sellaista ainakaan kerrota.

Tuon tuotteen päämarkkina-alueella Amerikoissa ei taida yksityiskodeissa juuri olla 3-vaiheliittymiä.
Kuva 12863
<Make> Pieni konkkahan se siellä näytti olevan.
Kuva 12898
<Make> Sen lisäksi hienot valaisimet ovat paikoillaan.
Kuva 12899
<Make> Kaikenlaista näkyy niin tapahtuneen, kun 8522:kin ovat häipyneet...
Kuva 12863
<Froggy> Tekisi kyllä mieli avata moinen, jos tuollaisen saisi oikeasti tilattua. Voihan myös olla ettei koko tuotetta edes valmisteta...
Kuva 8988
<Froggy> Hyvällä lykyllä valot makaavat jossain sivussa.
Kuva 12863
<Make> Varmaan joka vaiheelle pitäisi olla myös oma, tuolla ei sellaista ainakaan kerrota.
Kuva 12887
<Make> Meiltä kysyttiin juuri keskusta Hyvinkäälle tyyliin, ehtiikö tehdä, hinnalla ei niin väliä. Ei kuitenkaan otettu, kun oli vähän turhan iso ja järeä.
Kuva 8988
<Make> Kuulin vähän tuosta tapauksesta. Kuulemma pihalla oli tehty ”öljynporausta”, varmaan tarkoitti maaperätutkimusta. Mittarikentän kohdalla kai oli ”sinistä savea” ja olivat kai kaivaneet 3,5 metriin asti. En oikein saanut kysyttyä, mitä valoille kävi…
Kuva 12788
<Make> … ja sytyttimien korkit ovat ainakin tuossa ruskeat, bakeliittiset? Itse en muista huomanneeni korkkeja ollenkaan.
Kuva 12887
<RicuP. > Täälläkin viimeisimmät keskukset on POK. Suosittuja on kyllä myös Norelco, e-avenue ja IKS. Yleisin on kuitenkin vielä alkuperäinen Maansähkö. Löytyi myös ainakin yksi Vake-Tuote A. Lampola merkkinen keskus, sekä muutama SLO keskus.
Kuva 12863
<RicuP. > Jep. Vähän vaikuttaa että tuo laite on vain pelkkä konkka joka vähän vaikuttaa tehokertoimeen, mutta tuskinpa sillä mitään säästää.
Kuva 12788
<Froggy> Tateka on aika outo merkki.
Kuva 12863
<Froggy> Ihan perus huijaukselta tuo vaikuttaa.
Kuva 4896
<Mikko Koho> Nykyisin alkaa olla ongelmana se, että kun laitoksen suunnitteluvaiheessa valitaan polttoaine, niin heti valmistumisen jälkeen yhteiskunta toteaa sen vääräksi.

https://yle.fi/uutiset/3-12041325
Kuva 12623
<Make> Tuli sentään kuvattua viime hetkellä.
Kuva 12788
<Make> Tuli nähtyä ilmeisesti Tatekan putkirunkoinen 2x36/40 watin valaisin. Kuristinkotelo on kai peltiä ja aika lyhyt ja leveä. Lampunkannat ovat kuivan tilan mallia ja lamput aika lähekkäin. Heijastinta ei ollut, mutta se ilmeisesti kiinnitetään myös puolivälistä. Lamppuina oli vanhan näköiset Philips TLD 36W/35:t. Oli varmaan siirretty jostain, kun ympäristö oli melko uusi. Saattoi olla juuri tuon oven takana WC:n eteisessä: https://visitmathildedal.fi/fi/ravintolat-kahvilat/ruukin-krouvi
Kuva 12863
<Mikko Koho> Ei liity kuvaan, mutta jo pikaisella silmäyksellä tämä, lehden sivuston mainoksen kautta löydetty, mainos vaikutti todelliselta disinformaatiolta.

https://getvoltbox.com/article4/fi
Kuva 12887
<Late> POKin kaapit ovat yleistymään täälläkin päin. Liekö mikään ihme, kun heillä on Kuopiossa tehdas
Kuva 236
<Arho Flyktman> Kirsutyylisten tievalaisimien historia alkoi ilmeisesti jo 1958 Amrikassa kun General Elktiric esitteli Amerikassa varsin yleisen M400 sarjan. 50 luvun lopulla siinä oli erillinen yhdllä ruuvilla kiinni oleva kuristimen kansi ja erillinen hitsaajanaamarin tyyppinen kuvun kehys. 1960 mallin M400 valaisimessa oli jo yhtenäinen kuvun kehys Philips HRP 11 ja Idman 8512 malien tavoin. Philips HRP 11 suunniteltiin niin ikään New Jerseyssä tiettävästi jo 1967 ja niitä asennettiin muun muassa Helsinkiin Lahden moottoritielle sekä Lahteen ja Seinäjoelle. Keski Suomessa mallia ei ollut yhtään. PSO HKB 13 mallissa oli erillinen peräkuristin. Idman 8512 oli tiettävästi ensimmäinen sähköblokki kirsuvalaisin joka oli Suomalaisvalmisteinen. Siinä kuristin on saman kuvun alla kuin lamppu ja blokki on helppo irroittaa.
Kuva 236
<Arho Flyktman> Kyseinen kirsuvalaisin on Pohjoismaidn Sähkö Oyn HKB 13. 8512 taas perustuu vanhaan Philips HRP 11 malliin joka jäi Suomessa melko harvinaisksi. Idman valmisti sitä ensin Mikkelissä ja sitten Mäntsälässä 17 vuotta 1987-2005 parhaimmillaan 24000 kappaletta vuodessa. Valaisin esiteltiin samoilla messuilla Jyväskylässä kuin ensimmäinen kännykkä Mobira Cityman.
Kuva 12623
<Arska> Nämä pylväät olivat sittemmin hävinneet kevään -21 aikana.
Kuva 9681
<Make> Juuri näin, että 8512 alkaa häipyä jo suurin määrin... Ainakin Tuusulanväylän Tuusulan päässä ja Kehä 3:lla Petikosta Espooseen päin oli tullut ledit tilalle. Miten lienee ledien valo toimii sateella ja sumussa.
Kuva 8742
<Make> Kuvatekstin linkissä pohditaan, että molemmat käyttivät samaa runkoa ihan pienin eroin.
Tilalle tulleet ledimallit ovat sen sijaan Onnline- nimiset.
Kuva 8742
<Arho Flyktmn> Valonheitin ei ole Orno. Se on Idman 808 17.
Kuva 8919
<RicuP. > Targetti Poulsen on tämän valmistaja ja on made in Italy.
Kuva 9681
<Arho Flyktman> Idman 8512 valaisimen koppa on SMCmuovia kuten Philips HRP 11. Sen lasikuidun huokoset imevät kosteutta Trabantin Duroplastin tavoin valaisimen lämmetessä. Tiivis ulkopinta on näistä yleensä harsistunut ja ne vettyy sateella. Valaisin on kuivana melko vaalea joskin usein rähjääntyneen näköinen. Märkänä se vettyy tummanharmaaksi. HRP 11 on Suomessa harvinainen mutta 8511 sarjaa valmistettiin parhaimmillaan 24000 kappaletta vuodessa.
Kuva 1955
<Arho Flyktman > Valonheitin ei ole Orno! Se on Iman 80817. 8512 valaisinsarja suunniteltiin Philips HRP11 sarjan seuraajaksi joka jäi Suomessa melko harvinaiseksi. Tämän seuraaja oli Gewiss Avenue ja sen seuraaja Gewiss O3 87411 ja 03 87433. 4000 kelvinin ledeillä. Saman tapaisia ovat myös Eclatec Paleo ja Clip. joissa on ainakin isommissa valaisimissa HKB 13 tyypin kirsukupu mutta väärinpäin. Idman 8511 sarjan suunnittelija on tiettävästi Antti Tiensuu. Asennustapa erikoinen. Valaisimessa on irrotettava sähköblokki joka on kokokuvun alla Philips HRP 11 valaisimen tavoin. Valaisin kytketään selkäkautta ja siinä on selkäpuolella MMJ kalvotiivisteet varrettomien kaksoisasennusten ketjutusta varten. Lisäksi on samantapainen Elektroskandian 8420 Galax ja Thorn Oracle.
Kuva 8919
<Arho Flyktman> Louis Poulsen valaisimet maksavat noin 1050- 1200 euroa. Louis Poulsen ei ole Italialainen kuten Iguzzini vaan se on tanskalainen.
Kuva 12887
<Make> Olen kuullut, että aikoinaan oli monessa paikassa erittäin tarkkaa kojeiden merkkien ja tyyppien kanssa, mutta nykyään kai harvemmin.
Kuva 9339
<Make> L&P:n pleksi on kai noilla jousikuormitetuilla pitimillä kiinni. L&P on myös erikoistunut laivan valaisimiin.
Vaken listavalot näkyvät olevan niin kovin Idman Alfa 5001:n näköisiä, mutta näköjään sytytin on rungon kyljessä.
Sivuilla lukee, että MirTer on entinen Vake ja tekevät sähkötarvikkeita juurikin laivoihin.
Kuva 12887
<Lars> Just joo, ajatelin vain kuin oli monessa paikassa asenettu ne POKin kaapit. Joitain verkoyhtiöt pitää aika löysä linja mimmoisia kaapeja käytetään ja toiset taas itse hankkivat kaikki.
Kuva 12887
<Tuomo Y> En tiedä tarkemmin JSE:n ja sen urakoitsijoiden keskinäisiä hankintakuvioita. Mutta uskoisin, että JSE vähintään määrittelee kenen valmistajan tuotteita sen verkkoon saa laittaa.