|
09.09.2020 18:37 <Keijo> Eräällä ampumaradalla olen nähnyt 3-napaisia puhelinpistorasioita käytettävän kuulutusjärjestelmän osana, eli niihin laitettiin kaiuttimet pistokkeella kiinni ja otettiin sitten käytön jälkeen pois ettei kukaan pääse varastamaan niitä. Itse en ole yhdessäkään omakotitalossa urani aikana käytettävän muuta kuin kolminapaista mallia ja näissäkin on vain 2 reikää käytössä eli 1 ja 2 napa. Yleensä jos oli useampi rasia talossa niin nämä kaikki oli rinnan kytketty eli makuuhuoneessa ja eteisessä soi puhelin samaan aikaan jos omisti kaksi lankapuhelinta. Useimmilla olikin vain yksi puhelinnumero per talous. Kuopiossa olen nähnyt yhden omakotitalon mihin meni muistaakseni 6 tai 7 yksiparista lapamatokaapelia (eli mu 2x1.0). Mihinköhän käyttöön on niin monta tarvinneet? Tämä viritys oli vielä viime vuonna paikallaan mutta nyt oli kaapelien määrä riisuttu vain yhteen pariin. |
|
|
09.09.2020 18:22 <Froggy> Joku modeemi sielläoli vielä jonkin aikaa sitten. Sitten tuli WiFi ja vanha kuvaputkinäytöllä varustettu kone vaihtui läppäriin. |
|
|
09.09.2020 17:40 <Joku> Ja uudempi tekniikka, DSL pääsi puhelinlangoillakin jo megabittiluokan nopeuksiin. Näitä lienee vieläkin käytössä jonkin verran. |
|
|
09.09.2020 17:38
<Joku>
Modeemiyhteys todellakin tuli ihan tavallista puhelinlankaa pitkin. Ei se nopea netti ollut, ehkä 50 kb/s maksimissaan. Siinä oli mielenkiintoinen ääni. https://www.google.com/search?q=modem+sound&oq=modem+so&aqs=chrome.1.69i57j0l4.2862j0j7&client=ms-android-samsung&sourceid=chrome-mobile&ie=UTF-8# Kaikki ei ole modeemia nähneet/kuulleetkaan :). Menihän SSTV-kuvatkin perille ihan muutamam kilohertsin kaistanleveyksilläkin. |
|
|
09.09.2020 17:12 <Froggy> 80-luvun puolessa välissä rakennetussa mummolassa taitaa olla tämmöinen 5-reikäinen, jota pitkin väitettiin netin tulevan tietokoneelle lankapuhelinaikojen jälkeen. |
|
|
09.09.2020 17:04
<Tuomo Y>
Nuo 5-reikäiset rasiat olivat erikoispuhelimille tai lisälaitesysteemeille. Perus 3-reikä possunnokkarasiassa oli kaksi reikää linjajohtimille ja kolmas lisäkellolle tai vaihteen alaliittymässä puhelimen maadoituspainikkeen maajohdolle. Jos vaihteen alaliittymässä tarvittiin myös lisäkello, silloin käytettiin 5-reikäistä rasiaa ( 4 liitintä käytössä). Ja oli monta muuta sovellusta missä tarvittiin useampaa reikää. Nämä pelkät puhelinpintarasiat alkaa olla jo historiaa. Uppoasennuskalusteita puhelimelle löytyy toki. |
|
|
09.09.2020 15:57 <Joku> No tuo selittääkin nuo bakeliittiset pistokkeet, kun vanhoissa systeemeissä oli virransyöttö erikseen. Onkohan noita yleisesti käytetty muuhun tarkoitukseen? |
|
09.09.2020 15:55 <Samuel> Jalustoihin liittyen- tuossa https://goo.gl/maps/sg4WLM6TL1r5q5Nr7 on ainakin vuodesta 2010 olleet jalustat joihin ei olla saatu tolppia. Aura kolhinut jo rikki jos ajelee hieman tietä ja katsoo. Nyt voi näyttää kun on nämä uudet StreetViewit. |
|
09.09.2020 15:51 <Samuel> No niin on! Tätä ei edes Alajärvellä enää harrasteta. |
|
|
09.09.2020 15:13 <Koomikko> Käsivälitteisissä oli paristot peltikotelossa seinällä, ainakin täällä päin vielä 1970-luvulla ennen automaattikeskuksia. |
|
09.09.2020 14:04 <Joku> Amerikkalaisilla liitäntälaitteilla RS:n ongelmat alkaa jo 10 asteesta alaspäin. Euroopassa saattaa olla helpompi sytytys korkeamman verkkojännitteen ansiosta. Mahtaakohan F40T12 rapid start olla amerikassa jo säästömuuntaja-kuristimella? RS-putket itsessään syttyvät helposti kovassakin pakkasessa perus sytytinkytkennällä, kuten kaikki muutkin argonputket. |
|
|
09.09.2020 13:56 <Joku> Mikä puhelin tarvitsee virransyötön? En ole koskaan nähnyt muuta kuin 2-lankaisia lankapuhelimia, missä tasavirran mukana kulkee "väreenä" puhesignaali. |
|
|
09.09.2020 11:34 <Froggy > No RD voisi olla hyvinkin. Ei kai mikään kovassa pakkasessa syty, paitsi pakkasputket ja -sytyttimet. |
|
09.09.2020 01:30 <Mikko Koho> Tuli mieleen, että asioiden korjaamiseen on olemassa kaksi eri tapaa, jotka vertautuvat kaljamahan six-pack:iksi muuttamiseen. Voi yrittää hoitaa homman konsulttityönä, ulkoistamalla jne., jolloin tilanne vertautuu siihen, että hommaa Ostos-tv:stä Abtronicin ja istuu sohvalla makkaraa syöden, kaljaa juoden ja tv:tä katsellen. Toinen vaihtoehto on hoitaa ravitsemus kuntoon, mennä kuntosalille, ja kärsiä hikoaminen, kolotukset ja muut ikävyydet. Jälkimmäinen tapa on tuskallisempi ja vaatii enemmän sitoutumista ja työtä, mutta tuottaa oikeasti kestäviä tuloksia. |
|
|
09.09.2020 00:14 <Hartsa> Tai sattuu niin että häviää kännyverkot niin milläpäs päivystäjän saat kiinni kun ei joka paikassa ole virvepuhelimia...no joku sanaa viemään. Monessa yhtiössä oli aikoinaa omat radiopuhelinverkot mutta langattomien huumassa nekin on purettu pois kokonaan. No nyt on herätty tekemään sit uusia systeemejä vanhojen rinnalle. Ei tosin yhtä hyviä kun vanhat oli tukiasemineen yms oli kuuluvuutta. Mutta joitakin on mitkä on tehny viisaasti ja ylläpidetty varajärjestelmänä. |
|
08.09.2020 23:45
<Mikko Koho>
Vanha tapahtuma sarjastamme "terveisiä naapureille".. https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/718338/Inhimillinen+virhe+viilensi+kaukolampokodit+Halisissa |
|
|
08.09.2020 22:25 <Koomikkos> Lankapuhelimissa virransyöttöä varten sivureiät. |
|
|
08.09.2020 22:05
<Joku>
Resonanssikytkentä todellakin parantaisi syttyvyyttä kylmässä, mutta sekään ei kai toimi hyvin kovassa pakkasessa. En ole tietääkseni koskaan tavannut RS saati sitten RD-kytkentää tällaisessa valaisimessa Suomessa, mutta voihan tuo silti olla. Tuon syttyessähän sen näkisi. |
|
|
08.09.2020 21:56
<Joku>
Joskus näin tällaisen bakeliittisena. En tiedä onkohan nuo nyt sitten jotenkin äänentoistoon liittyviä, voi hyvinkin olla. Onkohan nuo lisäreiät 3 osaseen verrattuna meinattu toiselle puhelinyhteydelle? Uudemmissa asennuksissa niitä on kai käytetty modeemiyhteydelle. Aika historiallisia alkavat nämä pistokkeet olemaan. |
|
|
08.09.2020 21:56 <Make> Toki RD on toinen mahdollisuus. Periaatteessa joku tuollainen liitänlaite on mahdollinen, kun sytyttimen kai pitäisi olla valaisimen kyljessä. |
|
08.09.2020 21:52 <Make> On ainakin mukava paikka mennä suuntaamaan uudelleen. |
|
08.09.2020 21:50 <Make> Kerran Keravalla oli samantapainen kaappi kaupan eteisessä kai jossain kokeilussa. |
|
|
08.09.2020 21:47 <Make> Nyt on asiallinen näky, kun on perinteinen valaisin uudessa pylväässä. |
|
08.09.2020 21:45 <Make> Hyvä, että on kuva myös tästä suunnasta. Olen nähnyt vain sivukuvia tästä SLO 9007:tä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4096&pos=0&pid=123983 |
|
08.09.2020 21:37 <Make> Onko kuitenkin alkuperäisen tyylinen? On ainakin asiallisen näköinen. |
|
08.09.2020 21:34
<Make>
Ei ole paljoa huollettu tai käytetty, kun vielä on noin paljon T12-lamppuja. Tai ne olivat todella pitkäikäisiä. Siis sytytin on tumma piste keskellä? Oudon oloinen valaisin. |
|
|
08.09.2020 21:26 <Make> Voisiko tässä tapauksessa olla joku kuulutusjärjestelmään liittyvä rasia? Jossain vanhoissa taloissa olen nähnyt noita viisireikäisiä. |
|
|
08.09.2020 20:57 <Mikko Koho> Näitä on tapahtunut enemmän kuin puhutaan. Joku päivä sitten napsahtaa kunnolla ja huomataan, että ilmiö ei ollut mikään uusi. |
|
|
08.09.2020 19:48 <Koomikko> Tuosta palopuolesta tulee mieleen Savitaipaleella koulun paloharjoitus, jossa oman kunnan säiliöautoa ei koskaan saatu paikalle, kuskin puutteesta. Kaikki kuorma-autokortilliset olivat ensimmäisessä yksikössö. |
|
|
08.09.2020 17:10 <Joku> Ei liene ulkokäyttöön hyväksytty malli... Mitä varten nämä 5-reikäiset olikaan? |
|
|
08.09.2020 17:10 <Joku> Ei liene ulkokäyttöö hyväksytty malli... Mitä varten nämä 5-reikäiset olikaan? |
|
|
08.09.2020 17:08 <Joku> Millä perusteella RS? Eikö tuo ole ulkona? RS ei kai ollut kovin hyvä sytytystapa kylmässä, johtuen EH-höyryn matalasta höyrynpaineesta kylmässä. |
|
|
08.09.2020 14:28 <Mikko Koho> Edelliseen liittyen yksi ilmiö, josta olen ollut huolissani, on varallaolo ja sen puutteet. Kohteiden miehittämätön käyttö on sinänsä ihan ok, mutta monissa tapauksissa olen kuullut, että varallaoloa ei joko ole, tai päivystysalueen maantieteellinen laajuus ja/tai päivystettävien kohteiden määrä on niin suuri, että varallaoloa on käytännössä mahdotonta toteuttaa kelvollisesti. Se lisää omalta osaltaan riskiä edeltä mainitun tilanteen realisoitumiseen. |
|
|
08.09.2020 14:15
<Mikko Koho>
Yksi esimerkki tuli mieleen, että sattuu häiriötilanne, joka harjoituksessa on mennyt ihan kelvollisesti. Sitten tositilanteessa yhtä avainhenkilöä ei saada kiinni esimerkiksi siksi, että hän on ulkomailla. Toinen avainhenkilöon sairauden takia pois käytettävistä, kolmas saadaan liikkeelle, mutta joutuu jonkun ulkopuolisen henkilö hölmöilyn takia liikenneonnettomuuteen ja niin edelleen. Pakka alkaa tällaisen esimerkin tapauksessa hyvin äkkiä hajoamaan käsiin. Onhan palokuntapuolellakin ollut eri palokunnissa tapauksia, että muutamasta kymmenestä samanaikaisesti hälytetystä henkilöstä saadaan lähtemään pari-kolme tai pahimmillaan ei ketään. |
|
|
08.09.2020 14:09
<Mikko Koho>
Tuskin. Harjoitukset ovat erittäin hyvä lisä, mutta harjoitukset ovat silti aina harjoituksia. Maailma on kompleksinen paikka ja erilaisia vaihtoehtoja jonkun tapahtumiselle on helposti niin paljon, että niiden kaikkien läpikäynti käytännössä on yksinkertaisesti mahdotonta. Esimerkiksi lentokonepuolella häiriötilanneharjoittelu lienee siinä mielessä helpompaa, että vaikka esimerkiksi jonkun konetyypin moottori voi hajota lukemattomilla eri tavoilla, niin tilanteille voidaan silti tehdä standardit proseduurit, joiden mukaan toimia. Sekään ei silti pelasta esimerkiksi siltä, että moottorihäiriö sattuu heti nousun jälkeen, jolloin liikkumista ei voi keskeyttää, ja toisaalta korkeutta ei ole vielä niin paljon, että korkeus ja liitäminen antavat pelivaraa. |
|
|
08.09.2020 12:36
<Topiax>
Suurhäiriöjarjoituksia on järjestetty, riittääkö se? https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/oulun-seudulla-harjoiteltiin-pitkakestoista-sahkonjakelun-suurhairiota/ https://talotekniikka-lehti.fi/sahkoyhtioiden-suurhairioharjoitus-katkaisee-sahkot-rovaniemella-tanaan/ |
|
|
07.09.2020 23:05
<Mikko Koho>
Olen joskus kuullut, että sähköyhtiön suurin turvallisuusriski olisi liian varma sähkönjakelu. Järjellä ajatellen näin onkin, varsinkin kun puhutaan kaupunkialueesta, jolla sähkökatkoja, ja varsinkaan massiivisia sellaisia, ei tapahdu juuri koskaan. Se kuitenkin tiedetään, että koko yksittäisen sähköyhtiön, tai jopa valtakunnan, verkko joskus pimenee, kyse on vain ajasta. Tokihan hienot suunnitelmat ym. on tuon varalle, mutta mikä lienee todellisuus kun tilanne joskus realisoituu? Miten toimivat akustot, varavoimat ja muut tekniset järjestelmät? Miten toimii sähköyhtiön oma henkilöstö, miten toimivat muut sidosorganisaatiot, kuten vaikkapa pelastuslaitos? Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, miten toimii suuri yleisö? Palapelissä on paloja ja muuttuvia tekijöitä niin paljon, että lopputulosta ei ennakoi käytännössä kukaan. Kriisitilanteisiin liittyen on tullut mieleen, että vähän vastaava ilmiö on tullut koronan kanssa. Tuntuu, että liian monella on mennyt liian pitkään liian hyvin. Itselläni elämä on ollut jonkinlaista kriisiä jo pitkän aikaa, mikä sekään ei ole hyvä juttu, ja "vintti pimeni" aikaa sitten. Toki koronan aiheuttama poikkeusoloihin siirtyminen aiheutti jonkin verran ylimääräistä miettimistä ja harmia, mutta peruskaavat ovat olleet pakon sanelemana jo valmiina. Sen sijaan sellaiselle, jolla on aina mennyt hyvin, äkillinen kriisitilanteeseen siirtyminen on varmasti ollut paljon pahempi muutos varsinkin, kun kaikki tapahtui niin nopeasti, eikä ollut aikaa "rampittaa" siirtymää. |
|
07.09.2020 21:10 <Froggy> Jaa. Jossain sanottiin että Kouvolassa riittää liikenneympyröitä. |
|
07.09.2020 21:09 <Froggy> Sivuilla ei ainakaan mitään sytyttimiä näy, ja vaihtaminen olisi mahdotonta. Etteivät sitten ole lampun takana, en tiedä. Luulisi että /10 olisi RS:n merkki. |
|
|
07.09.2020 21:06 <Froggy> Eikös jossain sanottu että RS soveltuu kylmiin ja kosteisiin tiloihinkuten tuonne, katoksiin. |
|
|
07.09.2020 20:19 <Make> Tuota noin... Onko tuossa erityinen syy, että voisi olla Rapid-Start? Jos sytytin on kyljessä korkin takana, ei siihen oikein pääse käsiksi, kun valaisin on noin upotettu. |
|
|
07.09.2020 20:18 <Samuel> Ehei, ei ei täällä tarvitse. Alajärvellä liikenneympyrät on on nähty paremmiksi. Täällä on kuiteskin vain 10 000 asukasta, ei tarvi. |
|
|
07.09.2020 20:08
<Make>
Sellainen syy voi olla, valojen kaapeleita ovat. En ole ennen nähnyt. Kuvassa on tainnut mennä kaapelin kuorijalla työkalu vähän liian syvälle. Ilmeisesti sen takia mustassa on kevi- teippiä ja PEN:ssä on jatkos siinä kohti. |
|
07.09.2020 19:55 <Make> Oho, vähän vaikuttaa, että olisivat olleet valaistuja. En ole koskaan nähnyt. |
|
07.09.2020 19:45 <Froggy> Ai nekin korvataan? Aika typerää. Laittaisivat valaisimiin monimetallit, niin olisi mukavan värinen valaistus. |
|
|
07.09.2020 19:39 <Froggy> Onkos tuossa jotain muinaisia rengasloistelampuilla varustettuja merkkejä?: https://goo.gl/maps/Cd5Gf7bQtvUUi3iV6 Päälle on vaan laitettu uudet. Mikäkummallisinta, ovat vielä paikoillaan! |
|
|
07.09.2020 19:37 <Froggy> Eikö Alajärvellä ole liikennevaloja ?! |
|
|
07.09.2020 19:32 <Samuel > Täälläkin oli joskus 80-luvun alussa liikennevalot. Ne vain aina piiputti keltaista eikä kuulemma oikein ikinä ollut kunnossa. |
|
|
07.09.2020 18:02 <Koomikko> Valpas 2020-harjoitus Kanta-Hämeeessä https://www.aamuposti.fi/paikalliset/2936299 |
|
07.09.2020 01:25
<Hartsa>
110 kV sähkövoima saadaan Jylhämän voimalaitokselta joka sijaitsee 125km päässä kaivokselta. 110 kV jännite muunnetaan 10 Mva muutajalla 6kV Käyttöpaikoilla taas 6kV 0,4V Kompressori asemalla on kaksi kompressoria tehoiltaan 330kW ovat synkronimoottoreita kun taas muut moottorit ovat asynkronimoottoreita. Asennettu mootoriteho on on noin 11 000 kW kondensaattori kapasiteetti on 3750 kVAr sijoitettuna kiinteinä yksiköinä eri muuntajille , Cos S- 0,97 Tehohuippu on tällä hetkellä 4500kW , hyväksikäyttöajan ollessa 78% Tehohuippua valvotaan automaattisesti . Sähkötehon käyttö vuodessa on noin 28 mil Kwh mikä merkitsee 46,5 Kwh/ Malmitonni. Tehon käyttö jakaantuu seuraavasti: Kaivos,Avolouhos Kompressorit 17 % Rikastamo 76 % Muu käyttö 7 % Näin oli kaivoksella Vuonna 1964. |