|
14.12.2012 00:59
<Hartsa>
Ehdottomasti säästää ja jättää niin kuin on ollut jos vain mahdollista...minnehän museoautot on joutneet tuolta?? Samalla kaavalla oli täällä viinijärvellä samanlainen 110/20kV asema mutta tiilisen muuntamo rakennuksen purkivat pois vuosia sitten syytä en tiedä miksi. muuten oli samalla IVO kaavalla rakenettu kuin tämä. Samoin asuntoalue hoitajia varten se on asemasta jäljellä ja talot on asuttuja, Yhteis saunan käytöstä ei ole tietoa mutta iso sauna/pyykitupa siinä on. olisit kiintoisimmat arkistonut uusiksi =) |
|
13.12.2012 22:04 <Mikko Koho> Toisaalta lentokenttä voi aiheuttaa pitkänkin matkan päähän "harmeja" jos huono tuuri sattuu. Esim. Kaukaan Voiman piippu on useita satoja metrejä sivussa itse voimalan kattilarakennuksesta juuri sen vuoksi että Kaukas on jollakin Lappeenrannan lentokentän varoalueella (mahdollisesti sillä mihin koneet tulevat jos laskeutuminen epäonnistuu ja pitää vetää takaisin taivaalle?) Kuitenkin piippu seistä jököttää ihan Kaukaan tehtaiden oman piipun vieressä. |
|
|
13.12.2012 17:40
<Jouko>
Kuulopuheiden mukaan rakennus on ollut myytävänä alkukesän tienoilta lähtien, nykytilanteesta en tiedä. Reilua kuukautta sitten oli ainakin ulkoa katsoen tyhjillään ja avokytkemöä ei oltu purettu. Vuosi sitten joulukuun tienoilla oli wanhoja SSS:n arkistomappeja heitetty lehtilaatikkoihin runsain määrin. Mielenkiintoista luettavaa oli mm. 1950-60 luvun työtapaturmien käsittely ja sairaskorvaus käsittelyt, maanluovutukset sekä maakuntiin rakennettujen puu,- kivi,- ja pylväsmuuntamoiden lukumäärät ja sijainnit... Aidattu kojeistokenttä on erotettu nykyään rakennuksesta uudella verkkoaidalla, jättämällä noin 15m verran kulkutilaa julkisivun tälle puolen. (toivoisin suojelua rakennukselle ja avokytkemölle mahd. uudelta omistajalta) |
|
13.12.2012 17:20 <Jouko> Ainakin näissä pylväissä on kytkentärasiat, joista piuhat ylös punavaloille, ks. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3840 Jalustan kanssa otettuja aikavalotuskuviakin löytyy, jahka joskus saisi lisäiltyä... |
|
|
13.12.2012 16:23 <Hartsa> Palakos noissa pylväissä kanssa induktiolla nuo lentoestevalot vaiko omalla 230V syötöllä?? |
|
|
13.12.2012 15:48 <Hartsa> onkos tuolla aseman toimistolla enään mitään käyttöä vai onko suurimmanosan ajasta ihan tyhjillään ?? |
|
13.12.2012 15:33 <Hartsa> Pitäs Pj puolella olla. |
|
|
13.12.2012 01:34 <DP> Löytyykö tuommoisen muuntamon sisältä 230v pistorasiaa korjaustöitä varten? |
|
12.12.2012 20:58 <J.P> Ei linja eikä muuntaja -erotinta... |
|
|
12.12.2012 00:10 <Jouko> 0+0? Mulle (vielä) tuntematon termi.. |
|
|
11.12.2012 22:24 <Mika Bister> Sisältänevät 0+0 keskijännitekojeiston. |
|
|
11.12.2012 22:01 <Lars Engblom> Näitä kopit ovat ABB Pluto sateliittimuuntajat Virosta 200 kVA muuntajien asti. Me asennetaamme tavalliset muuntajat näissä. |
|
10.12.2012 23:05 <Jouko> Näköjään ajatusvirhe käynyt kun luulin tämän paikan olevan jossain huomattavasti kauempana, ennen KKP:n kartastoon tutustumista.. |
|
|
10.12.2012 20:36 <calm> Kyllähän siellä kentällä parikin 220/110 kV:n muuntajaa on, mutta tuntuisihan tuo vähän tymältä vaihtaa jännitetasoa kovin montaa kertaa kilometrin matkalla.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3114 |
|
10.12.2012 00:07 <Sam> http://www.vesirakentaja.fi/kuvat/voimalaitokset/Lankoski6.jpg Tuossa näkyy mihin putki sukeltaa ? |
|
|
09.12.2012 23:41 <Jouko> Mistäs tänne joutaisi 400/220 kV TAI 220/110 kV päämuuntaja, että nuo pohjoiseen suuntautuvat 220 kV:n johdot saataisiin muuhun käyttöön? Kierrätyskone voisi tulla tässä edullisemmaksi, kuin uusia Kristiinan molemmat genumuuntajat, ellei ikää jo niillä muuten ole... |
|
09.12.2012 23:11
<Mikko Koho>
Siinä eräänlainen vertaus lamppuun: http://www.youtube.com/watch?v=BQ8ulj1W0rg |
|
09.12.2012 22:38 <Hartsa> Juu Taikka vaahtoa.. normisti putket on tyhjänä ja palossa ajetaan vesi 8 Bar paineella putkistoon. |
|
|
09.12.2012 20:54
<Mikko Koho>
Konkat vai maadoituskuristin? Ja mikä on tuo putkihässäkkä tuossa muuntajan ympärillä? Kuivasprinklaus mihin vedet sisään ajamalla saadaan jäähdytettyä palavaa muuntajaa? |
|
09.12.2012 20:37 <Hartsa> kyllähän kanssa asealta vaikuttaa paisuntasäiliöllä varustettu voi olla joko mittalasilla tai pyöreällä mittarilla varustettu... |
|
|
09.12.2012 20:36 <Hartsa> kunnon nokian konkat tuolla sivulla =D |
|
|
09.12.2012 15:04 <calm> Oli tuosta näköjään sivukuvakin, josta juuri ja juuri erottui, että jatkos siinä kohtaa on. Liekö joskus siitä kohti katkennut koko johto. |
|
|
09.12.2012 15:01 <calm> Noissa vanhemmissa kuvissahan näkyi olevan sekin tieto, mitä tässä arvailin, enkä vielä kirjoittanut. Voimalaitoksen generaattorimuuntajat ovat kuin ovatkin 220 kV:lle, joten ehkä tähän vielä kummalisuuksia jää.. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3116 |
|
|
09.12.2012 14:56 <P. Ylväs> Mikähän silmukka tuossa amkassa on? |
|
09.12.2012 14:09 <Wmtwmktw> Ok |
|
09.12.2012 11:25
<Mikko Koho>
Eikös lapon ainoa haitta ole se että sillä varustetun laitoksen startti on tavattoman hidas kun pitää imeä ilmaa pois putkesta jonkun tovin? Siinä vaiheessa kun vesi tulee kynnyksen yli ja alkaa virrata niin sehän alkaa myös imemään ilmaa mennessään ja samalla auttaa lappopumpun työtä. Toinen etu tosiaan on tuo että maastossa ei tarvitse olla jatkuvasti tarkkaamassa korkeuksia. Mutta menikös pikasulku putkilaitoksella, jos on vain venttiili putken päässä, jotenkin niin että ensin tulee hitonmoinen paineisku, sen jälkeen alipaine, sitten pienempi isku jne.. kunnes tilanne rauhoittuu. Olettaen että paikat kestävät. Tuossa Merikarvian laitoksessa on reiät katossa, olettaisi olevan aaltoilua varten ainakin vanhemmassa osassa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lankoski&srs=EPSG%3A3067&y=6864880&mode=orto&x=218671&lang=fi |
|
09.12.2012 11:00
<calm>
Kai se tuo päällä menevä mutkitteleva letku vaan vääristää. Oli putkessa kyllä koloja ja vuotoja, mutta kyllä muoto pyöreältä näyttää. Kolmen päivän koukkaus tämä oli, vielä on viimeiseltä päivältä 200 kuvaa valikoitavana. |
|
|
09.12.2012 10:56 <calm> Jos tuota Vesirakentajien tekstiä oikein luulen tulkitsevani, niin nähtävästi minkäänlaisia putkirakenteita toiselle koneistolle ei ollut, vain pelkkä reikä seinässä. Uusi koneisto taitaa myös olla kokonaisuudessaan maan alla ennen tuota vanhaa rakennusta ja siksi putkikin sinne sukeltaa ajoissa. |
|
09.12.2012 10:51 <calm> Kyllä 45 kV tuolla suunnalla vielä on hyvinkin hyvinkin hengissä. Liekö edes Kursusta Sallaan menvää linjaa muutettu 20 kV:lle 110 kV:n linjan valmistuttua, vai liekö se edelleen varayhteytenä 45 kV:lla. |
|
|
09.12.2012 06:01
<Jouko>
Vanha puuputki näyttää keskeltä hieman painuneelta vai vääristäkö kuvakulma? Ilmakuvassa näkyvät sammiot voimalarakennuksen katolla lienevät aaltoilutiloja.. Mukava kun tämän putkilaitoksen kuvasit! Oliko monen päivän reissu kyseessä? |
|
|
09.12.2012 05:51 <Jouko> Eli tässä oli aiemmin toinenkin putki yläkertaan Vesirakentajan kuvista varmistuen.. Hassusti loppuu noin etäältä tuo uusi putki. |
|
09.12.2012 00:55 <Joni> Onpas matala pylväs |
|
|
09.12.2012 00:28 <NH> Tuloputkessa on se etu että suurilla putouskorkeuksilla sitä voidaan käyttää lappomenetelmällä. Tällöin ei yläpäähän tarvita järeää sulkuluukkua pysäyttämään virtausta, vaan riittää pelkkä paineventtiili. Itse putkikaan ei todennäköisesti kestäisi pikasulun aikaansaamaa alipainetta vaan romahtaisi kasaan, jos vedentulo katkaistaisiin yläpäästä yhtäkkisesti. Putki ei ole myöskään kovin arka maastoesteille koska se voi ylittää ne. Kaihuan laitoksen tuloputken yläpäässähän on myös lappokynnys. |
|
|
08.12.2012 21:07 <Toni Lassila> Calm: Onkohan näissäkin enää vain 20Kv? Harvoin enää 45Kv:n "isoja" linjoja on siinä käytössä. |
|
|
08.12.2012 20:39
<Mikko Koho>
Pitäisi tietää perustusolosuhteet niin voisi olla fiksumpi. Sama on Kaihualla pohjoisessa, siellähän on kanssa järjettömän pitkät putket laitokseen. Syvän alakanavan kaivaminen ei ole ihan ilmaista saatikka jos joutuu vielä louhimaan kalliota pois tieltä, padon rakentaminen ei myöskään ole ihan ilmaista kun pelkkä betoniaidan tekeminen ei riitä vaan pitää osata vähän muutakin. Norjassa, Sveitsissä ja etelän maissahan noita putkilaitoksia on käsittääkseni enempi koska siellä voi olla pieni liru mikä sitten putoaa satoja metrejä, kilometrinkin, ja siitä otetaan voima talteen. Ne laitokset ovat käsittääkseni ¤/kW-hinnaltaan edullisempia kuin kotoisat laitokset missä pitää olla älyttömät "bunkkerit" ohjaamassa vesimassoja ja kaikki rakenteet pitää tehdä, vesimääristä johtuen, suunnilleen maailmansodan kestäväksi. |
|
08.12.2012 19:15
<Mikko Koho>
Oiskohan pojille käynyt tuolleen: https://www.youtube.com/watch?v=3gwPybu86Oc |
|
|
08.12.2012 18:54 <Mikko Koho> Oiskohan tuossa Googlen kuvassa oikealla näkyvä kiveys ja pieni kanava sitä varten että jos koneet tulee äkkiä alas niin syntyvä aalto hyppää sitä pitkin laitoksen ohi.. |
|
|
08.12.2012 18:13 <Mikko Koho> Muodosta päätelleen wanha ASEAlainen? |
|
|
08.12.2012 18:10 <calm> Toinen puoli Googlelta: http://goo.gl/maps/uEg5C |
|
08.12.2012 17:43 <Hartsa> Paljonkohan on vallun teho ?? |
|
|
08.12.2012 17:42 <Hartsa> Eikös näissä sisällä ole jo kuivamuuntaja? |
|
08.12.2012 17:27 <Jouko> Vastaavanlaisia valaisimia aikanaan bonganneena, parissa oli 1000 W hehkulamput E40 kannoilla. Myös kuparirunkoisia bongattu. |
|
08.12.2012 17:25 <Mikko Koho> Korjaan.. Vuosiluku meni väärin. |
|
08.12.2012 14:04
<Mikko Koho>
Tuo Imatran luukun auki-kiinni-ajo alkoi jo ennen kuin pakkasista oli tietoakaan. Tuo ohijuoksutus ja toisaalta ihmisten ajattelemattomuus/tyhmyys kosken äärellä alkaa olla jo sitä tasoa ettei ole tullut edes mieleenkään kellottaa sitä tahtia millä tuolla ajetaan. Ei niitä kuitenkaan jatkuvasti rampata, välillä saa olla, padon alla olevasta vedestä päätellen, luukku melko pitkäänkin kiinni ja sitten taas ajavat auki. Segmentit otettiin aikoinaan käyttöön paristakin syystä, toinen oli hinta ja toinen tekniset ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna ja yksi niistä syistä oli talvikäyttöominaisuudet. Vuoksi on hyydon kannalta aika armollinen joki koska se on ruopattu ränniksi ja sitten vielä porrastettu eli, virtaushäviöitä lukuunottamatta, ylälaitoksen alavesi=alalaitoksen ylävesi. Muistelen että viimeeksi hyytö on koettu 1980-luvulla, sen jälkeen on saatu olla rauhassa. Silloin Imatrankoskella seitsemästä koneesta viisi meni polvilleen kun välpät meni tukkoon. |
|
|
08.12.2012 13:54
<Mikko Koho>
Saiskohan tuolla pelattua hyvin "kerrostalobingoa" jos vaikka yöllä kolmen aikaan laittas pyörimään.. http://www.youtube.com/watch?v=hfs0cVKJ1qg Toinen saman sarjan kone: http://www.youtube.com/watch?v=zYF89zPzjkg Nuo Saturnithan ovat Centaurin pienempi versio ja ikäkausiveikkaus noille koneille on että Wanha, alunperinhän Solar oli lentokonetehdas mikä sitten päätti keskittyä teollisuuskoneiden tekoon ja 1973 Caterpillar osti sen. https://mysolar.cat.com/cda/layout?m=35503&x=7 Noita koneita varmaan moni olisi, 50Hz versiona, kaipaillut tuossa viikko takaperin vaikka perin epätaloudellisia ovatkin.. |
|
08.12.2012 12:54 <Helsinginenergia> En ole varma, mutta luulisin että ne ovat jostain 90-luvulta. |
|
08.12.2012 12:36 <Helsinginenergia> Niin on:) |
|
08.12.2012 10:00 <N> Porvooseen rakennetaan uutta sähkölinjaa. |
|
|
08.12.2012 02:02 <NH> Kuinkas nopealla syklillä Imatran luukkua ajetaan ylös-alas? Tuo voisi teoriassa liittyä kovalla pakkasella myös alijäähtyneen veden hyydetaipumukseen ja sen ehkäisyyn, tai sitten vain valssin koneistojen jäätymisen välttämiseen. Kokemäellä Kolsin laitoksessa tapahtui aikoinaan sellainen käyttövaurio, että tulvaluukun ollessa kovalla pakkasella pitkään auki, segmenttiluukun alaosaan kertyi jäätä. Sitten luukkua suljettaessa toinen nostovarsista pääsi vääntymään ja luukku jäi hieman raolleen ja samalla jumiutui. Sitten alkoikin kovat talkoot. |
|
|
07.12.2012 22:22 <Hartsa> Kesällä taas tulee koneikkojen lämmöt kanssa vastaa ja käämipakat ei siitä tykkee...... |
