|
08.04.2014 14:04 <T.A.> Välisidevaunu |
|
07.04.2014 15:56 <Nivala> Joku vois vähän valaista että onko padingissa tuon tiilirakennuksen sisällä jonkillainen käsikäyttöinen nosturi?? |
|
07.04.2014 00:12 <Joni> Mistä te tällaista sisäpiiritietoa noukitte :) aina kiinnostanut enemmän kuin paljon, tietää jokaikisen kopin tms sisältö mihin ei ole julkista pääsyä kuten tällaisten. Pumppuasemat, erotinaseman tekniikka jne. |
|
06.04.2014 21:59 <Mikko> Sitten kun tuli vaihdon aika niin koneasentajat tekivät kahta vuoroa, toimipaikan omat tyypit olivat aamuvuorossa ja Imatralta lähti korjaajat iltavuoroon hommiin ja ylityökorvauksista ei tiettävästi vinguttu. Ennenkuin koko laakeriin pääsi edes käsiksi niin piti kuulemma repiä vaihdelaatikko ja ilmanottokanavia ym. irti.. |
|
|
06.04.2014 21:57 <Mikko Koho> Siellä harjoittelussa tuli naapuritoimipisteessä käytännönkoe "ihan oikealla" kaasuturbiinilla, kone oli tehoajolla ja yhtäkkiä päävoitelupumppu, ahdinakselin pyörittämä, sanoi sopimuksen irti. Automatiikka toimi tilanteessa täysin oikein, sähköinen apupumppu päälle ja alasajo käyntiin. Siitä huolimatta yksi laakeri ylikuumeni 3s normaaleista käyntilämmöistä yli 100 asteeseen ja lopputuloksena oli naarmuuntunut laakeri ja, ennenkuin saivat edes varaosan että pääsivät vaihtamaan, kone oli pitkään statuksella että äärimmäisessä hädässä saa käyttää mutta kovilla tehoilla tärinävalvonta todennäköisesti laukaisee koneen seis. |
|
|
06.04.2014 20:42
<Topiax>
>Sieltäpä se selvisi, että lentokonemoottoreissakin öljyn ensisijainen tehtävä on siirtää >suurilla nopeuksilla ja kuormilla pyörivistä laakereista lämpö pois, vasta sen jälkeen tulee >voiteluntarve. Tuo pitää paikkansa: olin taannoin mukana projektissa, jossa rakennettiin toimiva kaasuturbiini pillarin turboahtimesta. Öljynkierto toteutettiin sähkökäyttöisellä pumpulla ja öljy todellakin kuumeni melko nopeasti, vaikka koko järjestelmässä oli ainakin 5 litraa öljyä. Onkos tolppagallerian jäsenillä kokemusta vastaavasta? |
|
06.04.2014 19:22 <ode> Tästä sähkölinjasta hoksasin joskus 90-luvulla, että pylväiden ukkosköysien kannattimet muistuttavat vihaisia silmiä. Mutta kun sanoin tästä äidilleni ja hänen silloiselle miesystävälleen, he eivät ymmärtäneet alkuunkaan minua ja taisivat pitää ajatustani hiukan hoopona. :D |
|
06.04.2014 17:21 <Jouko> Olisiko kuitenkin asennettu myöhempinä aikoina tms. vikaantunut ja samalla koko kaapeli uusittu kokonaan.. Taemmaisen lähdön kaapelikin on uusittu melko pian kuvanoton jälkeen, mutta asialla ei liene enää suurta merkitystä muuntoasemalle iskeneen saneerausvimman muodossa. Näyttäisi että kaikki 20 kV ilmajohtolähdöt (8 kpl) tullaan maakaapeloimaan kevään mittaan, aloittaen kuvassa olevista. Kaksi etummaista on hiljattain jo kaapeloitu Saimaankadun varteen kohti Pursialaa ja kolmen muun kaapelointi oli vielä keskeneräinen Ristiinantien suuntaisesti kohti keskustaa. Ojassa tosin oli viidet Wiskit, joista 3x 185 ja 2x 240mm2. Järeimmät lie tarkoitus kytkeä osaksi kaupungin 20 kV rengasverkkoa, jos jonkun muun sähköaseman syöttö vikaantuu... |
|
06.04.2014 16:57 <Jouko> Vasemmanpuoleisen 110 kV (PUR-SAI) -johdon kojeistot, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4360 |
|
05.04.2014 22:04 <Make> Pääkytkin näyttää kovin samanlaiselta kuin Aku Ankassa aina välillä... |
|
|
04.04.2014 21:26 <Hartsa> Pääkytkimestäkin on näköjääs karissut käsikahva pois....Hieno sulake laatikko seinällä !! Pääsukalleena varmaan ollu 35 taikka 63 ?? |
|
04.04.2014 21:24 <Hartsa> muuntaja on näköjään joskus uusiutunut, tuossa on varmaan joskus ollut isompikin muuntaja..... |
|
04.04.2014 21:22 <Hartsa> tosiaan aika hepposilla piuhoilla =D |
|
04.04.2014 21:21 <Make> Valaisin näyttäisi olevan Philips CitySpirit. Ne eivät ainakaan ole kovin vanhat. |
|
04.04.2014 21:09 <Make> Valaisin on nimeltään SLO HKB9. Olisiko oikeasti Idman 8154 tai jotakin. |
|
|
04.04.2014 20:42 <Benkku> Kuparilankaa poikkipinta noin 10mm2 |
|
|
04.04.2014 19:57 <Benkku> Kyllä, johdolla kun sorkkii sulakkeita niin lampun pitäisi palaa jos sulake on ehjä. Tuo johto on kyllä sen verran hapero että sormille tulee.. |
|
|
04.04.2014 17:24 <sähkäri> Aika heppoisen näköiset langat |
|
|
04.04.2014 16:14 <kpx8> Onkos tuo hehkulamppu ja roikkuva johto jokin alkeellinen jännitteenkoetin? |
|
03.04.2014 22:58 <Marko> Tässä kuvassa antenni näyttää melko vaatimattomalta, mutta kyseessä oli maailman suurin radioamatöörimasto. Enpä tiennyt asiasta mitään ennen Topiaxen kommenttia. |
|
03.04.2014 21:17 <Jii> Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6159 |
|
03.04.2014 18:01 <Jii> Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7136 |
|
03.04.2014 10:01
<Mikko Koho>
20kV lähdön suojaus pettänyt ja 110/20kV muuntajan releistys hoitanut varasuojauksen? http://yle.fi/uutiset/porin_laajoilla_sahkokatkoilla_saattoi_olla_yhteys/7171079 |
|
|
02.04.2014 14:47
<Topiax>
Taustalla näkyvälle antennirakennelmalle kävi sitten huonosti: se vaurioitui ilmeisesti Oskari-myrskyssä ja luhistui paikoilleen. Onneksi siitä on kuvamateriaalia säilynyt jälkipolville, tässä yksi videopätkä: http://youtu.be/AS3fQtSKCTw |
|
|
02.04.2014 08:34
<Mikko Koho>
En muista oliko juuri noissa, ns. teollisuuskaasuturbiineissa, mitään varsinaista jälkikäyttöaikaa mutta polttoaineen syötön säätö oli sidottu sekä käynnistyksissä että pysäytyksissä tiettyyn gradienttiin eli muutosnopeuteen, sekä ahtimen- että itse käyttöakselin sallittu pyörimisnopeuden muutos oli xx%/min. Eli kun konetta kiidytettiin tyhjäkäyntiin, 50% tehoakselin nimellisnopeudesta, ei kummankaan akselin kiihtyvyys saanut ylittää tiettyä arvoa, sama oli sitten kun ajettiin tyhjäkäynnistä kuormille ja kuormalta toiselle. Sitten pysäytyksessä ajettiin kierrokset pois niin ettei hidastuvuudet ylittäneet samaa arvoa. Tuo ei tietenkään koskenut hätäseis-toimintoja jolloin polttoaine parissa sekunnissa seis ja mekaaniset rasitukset olivat sitten sen mukaisia. Ja noissa koneissa ei ollut ns. paaksia eli kun kone olisi pysähtymässä niin erillinen pyörityslaite olisi jäänyt pyörittämään akseleita hitaalla nopeudella etteivät mene luokille. Joissakin koneissa sellainenkin kuuluu olevan ja jälkipyöritysaika voi olla uskomattoman pitkä, vuorokausi tai parikin. |
|
|
01.04.2014 23:28 <muhentaja> Jarmon linkittämän videon lisäksi saman tekijän muita videoita katselemalla paljastuu maallikolle varsinainen rautaisannos turbiinitietoutta jos vain kuultu ja luettu englanti sujuu. Sieltäpä se selvisi, että lentokonemoottoreissakin öljyn ensisijainen tehtävä on siirtää suurilla nopeuksilla ja kuormilla pyörivistä laakereista lämpö pois, vasta sen jälkeen tulee voiteluntarve. Onkos Mikko noissa alun perin voimalaitoksiin suunnitelluissa turbiineissa mitään jälkikäyttöaikaa matalalla teholla tehoajon jälkeen, kun öljyä pitää kuitenkin kierrättää noin kauan kun turbiini on sammutetttu? Lentokonemoottorissahan öljypumppu pysähtyy samalla kun itse moottorikin, mutta lentokonekäytössä ennen sammutusta päästään ajelemaan kohtuullinen tovi pääosin suhteellisen pienillä tehoilla. |
|
|
01.04.2014 18:14 <calm> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7584 |
|
|
01.04.2014 18:04 <calm> Juoksupyörä oli sähköaseman jollain nurkalla, voisihan siitäkin kuvan laittaa, jos se kerran alkuperäinen oli. |
|
|
01.04.2014 17:56 <Jii> http://www.loiste.fi/fi/Loiste/uutiset/Sivut/Pyhannankosken-vesivoimalaitos-peruskorjataan.aspx |
|
|
01.04.2014 17:42
<Jouko>
Tässähän on ollut voimala jo vuoskymmenet, olisiko kyltit niiltä ajoilta. Omistaja toivonut kylttien hillitsevän tarpeetonta oleskelua padolla. Nykyään melko voimattomat ukaasit kun aitaa saati mainintaa valvontakameroistakaan ei ole. http://yle.fi/uutiset/iso_remontti_pyhannankoskella/5585704 "Pyhännänkosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1957. Runsaat 50 vuotta käytössä olleet turbiini ja generaattori ovat alkuperäiset." 24.6.2010 |
|
01.04.2014 17:12 <Jouko> Hyvä että kaivatut kuvat löytyivät. |
|
01.04.2014 15:51 <Late> Ei se nelivitosena mene kuin Juankosken voimalaitoksen sähköasemalle. Siitä sähkö syötetään "tehtaan läpi" 110 kV sähköasemalle. Virta kulkee sen kentän päämuuntajan läpi, mutta onko toisiojännite 20 vai peräti 6 kV en osaa sanoa. |
|
|
01.04.2014 03:14
<Mikko Koho>
Jarmo: kiitoksia paljon! Amiksessa tuli oltua automaatiopuolen harjoittelussa noiden koneiden kanssa, niissä oli tosin se ero että niillä ei rakenteeltaan ollut juuri mitään tekemistä lentokonemoottoreiden kanssa. Ne oli tehty kaasukompressoreiden ym. ajoon ja maakaasulinjan varrella ei ole väliä jos 30min startista 15min kohdalla alkaa käynnistysmoottori pyörittämään ahdinta/korkeapaineturbiinia ja sitten startin jälkeen menee 8min että saa ajettua täydet tehot jos on tarvis. Silti tuo vastasi, mekaanisessa kulumisessa, kuulemma 25h yhtäjaksoista ajoa vaikka kone oli noin laiska. Ja sitten pysäytyksen jälkeen, koneesta riippuen, voitelut piti pitää päällä 8-10h ettei laakerit mene lämmön takia. Kahvipöydän erittäin kulunut kestovitsi oli että niitä koneita ei voi lentokoneeseen laittaa, kone lentäisi niillä varustettuna kiitotieltä ulos.. |
|
|
31.03.2014 22:34 <Mikko Koho> Tuosta edesvastuusta tuossa kohteessa en tiedä mutta joitakin voimalaitoskohteita on suojattu poliisilain 52§ mukaisesti, mukana on mm. melkoinen osa ellei kaikki Fingridin muuntoasemat ja varavoimalat ym. En tiedä sitten miten nuo rajautuvat mutta voisi hyvinkin olla että aidasta eteenpäin meno menee tuon pykälän piiriin (mutta kuka ylittää aitoja? Ei ainakaan kukaan kenellä on järkeä päässä..) |
|
31.03.2014 20:52 <Hartsa> mikähän firman valmistetta ?? |
|
31.03.2014 20:51 <H> Hyvin on lämpömittreilla varustettu 5 Kpl toki on öljyäkin tuossa jokunen kuutio |
|
31.03.2014 20:48 <Hartsa> päämuuntaja taisi kosahtaa täältä kesällä 2012 |
|
31.03.2014 20:45 <Hartsa> Nosturikuskilla aika vilpoiset oltavat kun ei oo laseja kopissa =D Voi olla viime käytöstä hieman aikaa..... |
|
|
31.03.2014 20:43 <Hartsa> Oliko peräti 45kV `? |
|
|
31.03.2014 20:37 <calm> Kylteissä lukee jotta 'Liikkuminen padolla kielletty edesvastuun uhalla'. |
|
31.03.2014 19:34 <Jouko> Lumet jo hieman sulaneet kolmen viikon takaisesta, silloin tuli muutamat kohteet kierreltyä tämä mukaan lukien. Muuntajabunkkerin takana oli kytkinsalista ulos siirrettyjä vähäöljykatkaisijoita, mitä lie vikaantuneita olleet.. |
|
31.03.2014 19:25 <Jouko> Harvinaisempi 20 kV täysivuorottelukin näkyy olevan, joka tällä sivustolla ei-niin-harvinainen enää toki ole, kuviakin niistä hyvin kertynyt. |
|
|
31.03.2014 18:49
<Late>
Karjalankoskella on tilanne tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7553 Ulkoista kytkinkenttää ei ole rakennettu paikalle. |
|
|
30.03.2014 23:05 <Mikko Koho> Kaasuturbiineissahan puhuttaneen luokkaa 1/3 olevasta hyötysuhteesta, eli polttoainetehoa tarvitaan 3x määrää ulostulotehoon nähden. Ja tuokin pätee vain lähellä optimikäyntialuetta. Mikäli konetta ajetaan vajaateholla niin tuo kulutussuhde huononee hyvin jyrkästi. |
|
|
30.03.2014 04:08 <<Jarmo Puntanen>> Tässä on hyvä YouTube-linkki äijistä, jotka tekevät näitä voimalaitosmuunnoksia pajassaan työkseen. https://www.youtube.com/watch?v=C83mgWARVbI |
|
|
30.03.2014 00:47
<Hartsa>
Taisi olla 1968 kulta aikaa näille koneille =D http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/178998-vanhan-varavoimalan-pyorittajana-lentokoneen-moottori |
|
|
30.03.2014 00:43
<Hartsa>
Jees hyvä jarmo että tuli tietoa =D Sen tiedän että Ent Kankaan paperitehtaalla jyväskylässä on ollut mallia -68 Jonkin moinen kaasuturbiini muunnos varavoimaa varten tehtaalle jostta on osin voinut toimia sähkökatkoksen aikaan Tyypistä ei ole tarkempia tietoja kun ei tullut kirjoitettua aikoinaan ylös :( Nykyisin kaasuturbiini on myyty jonnekin ( varmaan romuksi) Muistelisin että olisi voinut olla joku P&W turbiini? Genuhan ei kuulemma ollut kovin tehokas löpöä taisi palaa enemmän kun saatiin sähköä ulos. |
|
|
30.03.2014 00:06
<Jarmo Puntanen>
Finnjetin kaasuturbiinit P&W FT4C olivat P&W:n siviili-JT4A:n muunnoksia. DC-9 -linja käytti toista moottoria JT8D, joka oli jo ohivirtausmalli (turbofan), JT4A ei sitä vielä ollut, vaan oli "kaikki kuuman osan läpi puhaltava" turbojet. JT4A:ta käytettiin mm. DC-8:n ja 707:n vanhoissa malleissa. Keihäsen Spearair käytti sitä DC-8-32:ssaan, ja hävisi siten polttoaine- taloudellisuudessa roimasti Finnairille, jolla oli uudemmat JT3:t DC-8-51:ssaan ja -62:ssaan. Sotilaskäytössä JT4A on antanut "virtaa" monille kuuluille malleille, kuten B52 ja U-2. |
|
|
29.03.2014 19:09 <Mikko Koho> En tiedä onko noilla varavoimaloilla, kuukausittaisten koekäyttöjen aikana, miehitys. Olen jostakin antanut itseni ymmärtää että olisi ja samalla pitäisi katsoa että kaikki pelaa ok. Todellisessa käyttötarpeessa sen miehityksen saaminen laitoksille onkin sitten astetta haastavampaa. |
|
|
29.03.2014 18:44
<Hartsa>
DC 9-50 oli turbiinit Partt&Whitney ja näitähän oli myös suomen kaasuturbiini laivassa FINNJET |