Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	04.05.2014 00:34 <Hartsa> Eli tältä voimalaitokselta......http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5230
	03.05.2014 22:19 <Jouko> Ks. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6580
	03.05.2014 22:17 <Jouko> Tuossa 'katunäkymässä' näyttää olevan uusi sovellus, jossa googlen lanseeraaman aikakoneen tavoin voi katsoa samalta paikkaa otettuja kuvia eri vuosilta, mm. 7/2009, 8/2009 ja 10/2011... http://www.digitoday.fi/viihde/2014/04/24/google-julkisti-aikakoneen/20145780/66
	03.05.2014 22:09 <Jii> Ja tuossa se 'toinen' liitos ilmajohtoon hieman kauempana; http://goo.gl/maps/8DyHd
	03.05.2014 21:49 <Jouko> Toisin sanoen virrattomana, eli kuorma ensin pois päältä. Esim. muuntajan pj-puolelta pääkatkaisijat auki tai kytkinlaitoksen kyseessä ollessa, ensin johtolähdön katkaisija tai kuormaerotin.
	03.05.2014 20:48 <Hartsa> Näimpä.... kuhan veistelin =D
	03.05.2014 12:36 <Hartsa> Jänniteettömänä pitää avata missä tuollaisia on enään käytössä....
	03.05.2014 12:20 <Jouko> Samanlainen 1950-luvun erotin, vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5427
	03.05.2014 09:39 <Mietiskeliä> Noniin tämä selvensi asiaa :)
	03.05.2014 09:28 <Jouko> Ns. kosketussuojattu rakenne
	03.05.2014 09:09 <STP> Ne työntövarret on eristeaineiset. Joutu itsekin googlettamaan, että miten tuo onkaan rakennettu...
	03.05.2014 07:52 <Mietiskeliä> Entä kun erotin on kiinni asennossa? Eli miten se jännite ei pääsr karkaamaan noista erottimien veitsistä noihin varsiin? Sori, ei ajatus kyllä pelaa :P
	03.05.2014 03:11 <Juho Kantola> Jepp, pikku yagin aallonmitta on siihen suuntaan että voipi hyvinkin olla gesmi ohjattu
	03.05.2014 00:20 <Mikko Koho> Ja mites helposti noista sai valokaaren silmille?
	02.05.2014 23:47 <Hartsa> no just !!
	02.05.2014 23:46 <Hartsa> Termiitti suojatut muuntajat =D Hyvin on eristimet suojattu myös eläimiltä...
	02.05.2014 23:44 <Hartsa> Pitkällä eristesauvalla avataan vasemmanpuoleisesta vivusta erottimen veitset auki,Kehikko ja muut ei ole jänniteelisiä kun noissa on valkoiset eristimet jotka pitää virran loitolla. Takana kuvassa sähkömies/teknikko on kytkemässä tai iroittamassa erotinta. Erottimen avatessa kiskot jää yläosasta jänniteelisiksi Eli Violetti vihree keltainen kun veitset on auki. Olen nähnyt myös muuntajan ja katkaisian välillä kisko-erottimen jollaine oli tuossa kiskoston välissä ylhäällä kolmiasentoinen Maatto Auki Kiinni.
	02.05.2014 22:10 <Mietiskeliä> Eikös tuo muuntajan yläpuolella oleva systeemi ole erotin? Millä taialla se oikeen toimii, eikös nuo kaikki metalliosat kehikko mukaanlukien sähköisty?
	02.05.2014 21:46 <Mikko Koho> Tässäkin kuvassa oikeanpuoleinen 2x110kV on Imatra-Turku-johtoa mutta uusittu uusille pylväille ihan 2000-luvun alussa ja toinen osa linjasta päätyy nykyisin Joutsenossa Pulpin kentälle ja toinen osa Lappeenrannan Luukkalaan.
	02.05.2014 21:29 <Make> Valaisin on SLO Minikoffer 8600-HME125/80.
	02.05.2014 16:01 <calm> Riippuu vähän minkälaista pituutta halutaan. Itä-Suomessakin jakeluverkossa on yli sata kilometria pitkää verkkoa yhden johtolähdön perässä, mutta ei ne noin selkeitä ole kuin tuo käsivarren johto. Äkkiseltään pisin yhtäjaksoinen kantaverkon johto näyttäisi olevan Petäjävesi-Nuojua 220 kV, jossa ei tuolla välillä ole kuin Kinnulan sähköasemalle syöttö. http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/567 Sitten taas pisin looginen kokonaisuus, joka suunnilleen kerralla on rakennettu, lienee Hyvinkää-Kangasala-Alajärvi-Pikkarala-Pirttikoski 400 kV. 110 kV:n verkon pisin loogisesti yhtenäinen osuus taitaa olla edelleen alkuperäinen Imatra-Turku, mutta toki se jakeluteknisesti on nykyään ihan silppua.
	01.05.2014 18:34 <STP> Fennoscan ruotsiin, siinä olisi parinsadan kilsan mittainen johto jossa ei kait ole mitään (esim. erotinta, kondensaattoriasemaa tms. välissä) vaan yhtenäinen johdin merikaapeliosuudella.
	01.05.2014 17:24 <Late> Pisimmät johtopituudet löytyvät kantaverkon puolelta. Äkkiseltään kartasta katsoen Petäjäveden pohjoispuolen pohjoispuolella 220 kV:n on usean sadan kilometrin johto-osuuksia. Myös Alajärvi-Pikkarala 400 kV:n johto on vähintään toistasataa kilometriä pitkä. Jakeluverkon puolella pisimmät johtolähdöt ovat Lapissa. Pisin lienee tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2746
	30.04.2014 21:24 <kpx8> Löytyiskö keneltäkään tietoa, kuinka pitkä on Suomen pisin sähkölinja?
	30.04.2014 02:13 <Mikko Koho> Nimenomaan joko jatkuvasti tai silloin kun polttoaine menee niin huonoksi että palamisarvot eivät pysy kelvollisina. Leijukattiloissakin on mahdollisuus laittaa tukiliekki tarvittaessa päälle. Puu tarvitsee alussa jonkun avustavan tekijän, oli se kattilakonstruktio tai tukipolttoaine että siitä saadaan irtovesi pois ja palaminen kunnolla käyntiin. Varsinkin jos aines jotain epäkuranttia mikä ei muille kelpaa, kuten kuorta.
	29.04.2014 22:41 <Jouko> Limingantullin lisälämpövoimalassa 40 MW raskasöljykattila vuodelta 2003. (Renewa Oyn sivuilta luettua)
	29.04.2014 22:40 <Jouko> Renewa Oyn sivuilta luin että mainitussa Tikkalan 'lisälämpövoimalassa' on 3 MW leijupetikattila. Milloin sitä käytetään, jatkuvasti, eos... Ehkä parisen kesää sitten Järvi-Suomen Portin sähköntoimitusta varmistettiin vetämällä 20 kV kaapeli Rantakylän jakeluverkosta. Tehtaan syöttö on nyt mahdollista kytkeä mihin tahansa kuvan kolmesta PAS-johdosta, jos vaikka taannoinen vika uusiutuu ja syöttösuuntaa on muutettava korjuun ajaksi...
	29.04.2014 22:36 <Jouko> Onko puhe puun polttamisesta tukipolttoaineen kanssa jatkuvasti vai pelkästä esim. leijupetikattilan ylöslämmityksestä, jossa lämpötila nostetaan n. 400-600*C öljyliekillä ennen hakkeen syöttöä? Tällainen on mm. Kuopion Haapaniemen uudessa voimalaitosyksikössä.
	29.04.2014 17:55 <Mikko Koho> Tuossa on juu se lehtiartikkeli ja en ole ainakaan kuullu että olisivat laittaneet kuntoon, syy voi olla juurikin siinä että nyt siellä tarvitaan kaasua vain tukipolttoaineena, jos laitetaan sähköntuotanto päälle niin sitten kulutus kasvaa ja maakaasu ei nykyhinnoilla oikein sähköksi pala. Tuolla Forssassakin näkyi olleen, Wimimedian kuvatiedoston kuvauksen mukaan, valmius kaasupolttimien asentamiselle mutta jää näillä hinnoilla haaveeksi, niin puhdas polttoaine kuin se onkin.
	29.04.2014 17:52 <Mikko Koho> Sama on Lappeenrannassa Kaukaan Voiman savupiipussa joka on ihan Kaukaan tehtaiden voimalan piipun vieressä. 150m korkea piippu onneksi auttaa vedolla mutta silti pitää olla megawattiluokan myllyt puhaltamassa kattilan savukaasut parinsadan metrin päähän. Syynä on Lappeenrannan lentoasema, jos tulee jostain syystä ylösveto kiitotiellä niin tehdas on lentäjän kannalta ikävässä paikassa.
	29.04.2014 15:16 <Hartsa> http://gasetti.fi/artikkeli/honkalahden-sahalla-paiskitaan-toita-yota-paivaa
	29.04.2014 15:14 <Hartsa> Ja turbiinia eivät kunnosta ??? Genu on varmaan kunnossa....
	29.04.2014 13:54 <Suunnittelija> Juu, kysehän nimenomaan on tuosta lentokentän läheisyydestä ja Trafin lentoestemääräyksistä. Alun perinhän suunnitteluvaiheessa lentokentän läheisyyttä ei osattu huomioida ja rakennetta jouduttiin sitten muuttamaan "lennossa".
	29.04.2014 07:26 <Mikko Koho> Nythän noita turvelaitoksia on muutettu kivihiilelle kun se on tukiaissekoilun (en tarkoita 7päivää lehden sählinkejä) takia sotkettu niin että ympäristön kannalta puhtain, maakaasu, onkin kalleinta ja kivihiili halvinta ja turve tulee jossain siinä välissä. Kuitenkin puu tarvitsee, jos ei aina niin ainakin osittain, jonkun tukipolttoaineen että se saadaan voimalakattilassa palamaan puhtaasti. Laskeskelin tuossa, pohjautuen osittain Gasumin asiakaslehden tietoihin, että kun tuolla läheisellä Honkalahden sahalla oli ennen höyryturbiini ja se meni rikki ja ihmettelin, pienessä kylässä kun tieto kulkee, että miksi sitä ei korjattu kun, pelkällä sähkönhinnalla laskien, takaisinmaksu olisi ollut alle vuosi, niin yksi syy voi olla siinä että siitä kuormasta, jonka sahan kattila kävi kaasulla, suuri osa myllättiin turbiinin kautta sähköksi ja nyt kun sähköntuotanto on pois pelistä niin pannu tarvitaan vain kuivaamojen ym. ajoon. Kokonaan toinen juttu sitten on että sahalla on jo lupa uuden, pelkkää lämpöä jauhavan, voimalan tekemiseen mutta eivät ole aloittaneet ko. projektia. Nykyinen laitos on vuodelta 1965-67 ja kuuleman mukaan melko pitkälti sen aikakauden asussa ja ns."hirveässä kunnossa."
	28.04.2014 21:10 <calm> Näyttäisi olevan Kiimassuon voimalaitos. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kiimassuon_voimalaitos.jpg Polttelee turvetta ja puuta sen verran, että 95% Forssan kaukolämmöstä ja 35% sähköstä syntyy täällä. Vuoden keskimääräinen sähköntuotanto on vain 7,5 MW, vähän siinä ja siinä voisiko tämä generaattorimuuntaja olla. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9BF1AC22-646C-42B3-A6AD-8443BEAA90A2%7D/80992
	28.04.2014 20:11 <Jouko> Tähän ja edemmäs on talven aikana asettunut vastaavan tyyppisiä vapaasti seisovia teräsristikkopylväitä makuulle uusine perustuksineen. Liittyisikö VAR-VNJ johdon saneeraukseen tms...
	28.04.2014 20:06 <Jouko> Seuraavassa kuvassa ko. asiasta enemmän, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/1163
	28.04.2014 20:04 <Jouko> Retkikunnan tutkimukset osoittavat että jakeluverkon muuntoa tuolla ei ole ollut enää aikoihin (nykyään FG:n kytkinlaitoksena), vaan tästä lähin on Huruslahden 110/10 kV sähköasema Kommilan tehdasalueella. Tehtailla on sitten edempänä oma 110 kV sähköasemansa Huruskosken vesivoimalan yhteydessä, josta ei tiettävästi ole syöttöä kaupungin verkkoon.
	28.04.2014 19:52 <Jouko> Nyt kun tarkemmin ohiajaessa katsoi niin nelivitosen orsia onkin useampia peräkkäin tuossa kuvan vasemman reunan metsikössä.
	25.04.2014 22:59 <Mikko Koho> Nyt sitten viime kesän ja talven kämmit tuottavat satoa. Yksi katselutasanne, jolta nuo ohijuoksutukset muistaakseni kuvasin, lähtee pois ja juuri valetut rappuset puretaan hiiteen. Samoin valvojien määrä voi lisääntyä ja sitten esitetään kysymys:"mistä hitosta ne revitään."
	25.04.2014 15:21 <Hartsa> mitäs Vapo tuola tekee ??
	25.04.2014 12:49 <Mikko Koho> Ei voi minkään jos edellisessä kommentissani olleen kirjan sisältämä, Uljuan säännöstelyrajoja kuvaava, käppyrä on vielä voimassa. Siinä on selkeästi ylä- ja alarajat joiden välissä pitää pysyä ja yläraja tulee melkoisen jyrkästi keväällä alas sillä oletuksella että kun tulva alkaa niin sitten vesille on tilaa. Voi siis alkaa pohtia että jos tämänkaltaiset vuodet, joita nyt on koettu, alkavat toistumaan niin pitäisikö ainakin, puhtaasti tekemällä tehdyillä, järvillä, kuten Uljua, alkaa siirtyä kohti realiaikaista vesitilanneseurantaa ja muuttuvia säännöstelyrajoja.. Mutta sehän on fakta että ihmisille ei mikään kelpaa, ei vaikka olisi järkiperusteet millä toimitaan tai peräti lait ja asetukset vastassa.
	25.04.2014 08:12 <calm> Nyt sitten Uljua on matalalla ja taaskaan se ei kellekään kelpaa. :) http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/uljuan-allas-ammottaa-nyt-tyhjyyttaan/662537/?sort=oldestFirst&comments=400
	23.04.2014 16:10 <VO> Asuntoihin. Pylväässä on alempana muutama kuuden tai yhdeksän kWh-mittarin sisältävä peltilaatikko josta sähkoyhtiö voi käydä helposti lukemassa; kuten yllä on sanottu näistä iso osa on kahden kaapeli-TV -yhtiön ja kahden puhelinyhtiön eikä sähköyhtiön. Nykyään kaupungin pylväät ovat seuraavalla tasolla kun ~20 internet-palveluntarjoajaa vetävät omia kuituja vapaasti ympäri kaupunkia. Kuvia ehkä joskus.
	23.04.2014 12:49 <Hartsa> Niihän tuo näyttäsi =) vähän rätskähtänyt.....
	22.04.2014 23:55 <Sähkäri> Näenkö väärin vai onko erottimen piiskat jo ottaneet vähän "väriä" pintaan? =D
	21.04.2014 16:17 <Ricu P.> Oisko metalliputkella tehty valaistuksen johdotukset. Vissiin jostain -40 -luvulta.
	21.04.2014 13:04 <Ricu P.> Jaahas. Tiedän vain, PSO:lta sen "tasapaksun" mallin: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=48&pid=70017 . Joissakin on tyyppikilpi stanssattu suoraan pohjalevyyn, niin sitä on vaikea erottaa.
	20.04.2014 17:25 <Jouko> Tulipa hiljattain todettua että naapurikunnan, Maaningan, sähöasemakin on hämmentävän samaa kaavaa kuin Rautalammen ja tämän Pielaveen. Täältä on kirkonkylän suuntaiset 20 kV lähdöt hiljattain kaapeloitu. Hyvin vesi virtasi Viannankoskessa sekä lähistöllä luonnonmukaisessa Korkeakoskessakin.
	18.04.2014 14:20 <calm> http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194894225004/artikkeli/tuulimyllyn+siipi+riekaleina+reposaaren+silta+suljettu.html