![]() |
21.07.2014 00:16 <Hartsa> Tästä vielä vanhempaa pylvästä näkee koukkulinjana käytössä edelleen.... |
|
21.07.2014 00:15 <Hartsa> huulena tuon heitin.....aika toiminta varmoja |
|
20.07.2014 21:53 <Make> Onko näissä paljon vikoja vai mitä yllättävää sisällä on? |
![]() |
20.07.2014 21:45
<Mikko Koho>
Joskus kuulin version että 1970-luvulla, kun sähköistys oli kiireisimmillään, linjat vedettiin sieltä mistä ne oli nopein vetää eli siis useinkin suoraan metsän läpi. Nykyään homma lienee järkevöitynyt sikäli että laitetaan joko tienvarteen tai, jos se ei onnistu, niin ainakin pellolle jossa ne ovat edes vähän suojassa kaatuilevilta puilta. Toinen juttu ovat sitten nämä maanomistajat joille sähkölinjat ovat rasite omalle maa-alueelleen. Vähän asiaa sivuten, tämän vuoden alussa piti eräästä entisestä pienestä palokuurista sahata puolet pois koska palokuntatoiminta oli päättynyt ja tiluksille käyttöoikeuden luovuttanut suku ei enää halunnut pitää sitä omilla maillaan. Taisi ilmeisesti järki voittaa kun kuuri on edelleen entisellään. Kuuleman mukaan osasyy tuohon pelleilyyn oli siinä että tilojen nykyinen vuokralainen oli pitänyt pihamaan siinä kunnossa että se oli muidenkin kyläläisten mielestä ruma ja siivouspyynnötkään eivät auttaneet. |
![]() |
20.07.2014 15:37 <Jouko> Viime kesän kuvia sitten Siikajokilaakson ja Pyhäjärven seuduilta odottaen. :) |
![]() |
20.07.2014 14:44 <Jouko> Itseasiassa tällainen puuorsilinja on ollut varsin halpa aikanaan rakentaa ja ihan alkuvuosina näissä maaseutulinjoissa pylväät otettiinkin suoraan raivattavan väylän varsilta. Kyllästettyjä pylväitä laitettiin sitten näkyvimmille paikoille kyliin ja maanteiden läheisyyteen. Onpahan jossain päin Pohjois-Savoa ollut kuulemma vielä viime vuosikymmenellekin asti luonnonpuita pylväinä, edelleen omilla juurillaan maassa kiinni. Suoralla linjauksella on näin säästetty yksittäisten pylväiden pystytystalkoissa joskus männä vuosina.. |
![]() |
20.07.2014 11:43 <NH> Maakaapeleiden suhteen on ollut määrääviä rajoituksia tiealueelle asentamisessa. Sinällänsä ihan järkevä säädös, koska tällöin mahdollinen tien leventäminen tai korjaaminen tulee kalliiksi tai jopa estyy kokonaan. Tuota säädöstä helpotettiin jokunen vuosi sitten, ja näyttää ainakin harvaan asutuilla alueilla siltä että valokaapelin vetäjät hyödyntävät tuota heti. Kaapelia kaivetaan suoraan ojan pohjalle, hyvinkin lähelle tien kulutuskerrosta. Kiinteän nettiyhteyden katkeaminen ei ole kaikissa kuluttajatalouksissa vielä niin kriittistä kuin sähkönjakelun, mutta mitä pidemmälle vuosia kuluu, sitä lähemmäksi niiden suhde muuttuu. |
![]() |
20.07.2014 08:56 <calm> Ei nyt sentään lakia moisesta ollut. Talouden parametrit vaan olivat aiemmin toisenlaiset. Materiaaleissa kannatti säästää ja työvoima oli halpaa ja sähkönjakelun keskeytyksiä ei pidetty niin kriittisinä kuin nykyään. Nykyään sitten taas materiaalit ovat halvempia ja työvoima ja keskeytykset kalliita, niin kannattaa kierrellä tienreunoja. |
![]() |
20.07.2014 00:10 <qwerty> Onko joskus ollut laki, joka kielsi sähkölinjan rakentamisen tien varteen? Aika useassakin paikassa linja on vedetty suoraan metsän läpi. Luulisi, että jos se linja kiertäisikin sitä tien reunaa, niin myrskytuhojen ja linjan kunnossapito tulisi paljon halvemmaksi. |
![]() |
19.07.2014 21:43 <Jouko> Ko. kytkinkenttä tietenkin viereisen sahauslaitoksen sähköaseman yhteydessä; http://goo.gl/maps/pf87z |
|
18.07.2014 20:31 <Make> Hieno se näyttää olleen, vaikka tuolloin en siitä mitään ymmärtänytkään. |
![]() |
17.07.2014 10:24 <Jouko> Mutta verratkaapa vanhaa 1950-luvulla kyllästettyä 'tervapylvästä' nykypäivän kreosootin katkuun, kuinka pistävä ja henkeen käypä se on. Tämän päivän tavara on 50-luvun tököttiin nähden tuntuvasti miedompi ja pehmeämpi. |
![]() |
17.07.2014 08:45
<calm>
Tälle kesää ei vielä ole ehtinyt pyörähtämään kuin tuolla Itä-Lapissa, kesälomakin on vasta kuukauden päästä. Viime kesältä taitaa olla kuvat käsittelemättä Nivalan kieppeiltä. 2012 tuli telttailtua useampiakin öitä joo, Yyterissä leirintäalueella, muuten ihan metsissä. Säät taisi olla sen verran aurinkoisia noin yleisesti ottaen, että ei tainneet aikatauluihin erityisemmin vaikuttaa. Yllättävän paljon siihen karttojen kahlaamiseen aikaa aina menee ennakkoon, mutta kun lista on paperilla, niin sitten lähtöpäätös syntyy tarvittaessa nopeastikin. :) |
|
16.07.2014 23:36 <Hartsa> Tuolta kyllä kannataisi pelastaa tämä pienoismalli talteen tuhoitumiselta tai onko jo nyt tuhoutunut pilalle......... |
|
16.07.2014 23:35 <Hartsa> joka luukun takaa yllätyksia =D |
![]() |
15.07.2014 22:56
<Jouko>
Missäs päin tänä kesänä on Calm liikkunut viime vuotisiin kuvausmatkoihisi verraten? Onkos Etelä- tai Keski-Suomen suunnilla reissattu, ehkä kenties jopa täällä Savo/Karjalan seuduilla, vai meneekö tämä kesä muissa touhuissa pidempien kuvausmatkojen osalta? Olisi mielenkiintoista kyllä tietää miten järjestit pitkän kuvausreissun kesällä 2012, eli vietitkö yöt teltassa vai majapaikoissa ja kuinka ex tempore lähdit matkaan? Heti illan sääennusteen jälkeen kun selkeää povasivat koko läntiseen Suomeen vai..? ;) |
![]() |
15.07.2014 22:20 <Jouko> Ehkä ABB:n? |
![]() |
15.07.2014 22:19 <Jouko> Varmaan ollut hankala työkohde tuo vaijereiden varassa killuva pääteorsi, montaa taljaa saatu yhtäaikaa käyttää oikean kiristysmomentin saavuttamiseen. Ei sinänsä mitenkään harvinainen ratkaisu, kyllä muillakin mm. Kemijoen laitoksilla nähty vastaavanlainen patentti rakennettaessa kytkinkenttää eri tasoon tilan säästämiseksi. |
![]() |
13.07.2014 23:05
<Mikko Koho>
15MWh on viimeisin tieto energiahukasta kun maksimivirtaama on 500m3/s. Aikoinaan, muutaman vuoden, tunnisti että joku tietty jamppa istuu valvomossa, hänellä kun oli aina tapana laittaa kaikki päälle yhtäaikaa. Muuten oli kuulemma tapa että kun ekan luukun käskee ylös niin odottaa hetken ennen toista. Silloin moottoreiden käynnistyspiikit ja sitten ne, kun löysät on pois ja valssin ylösnosto alkaa ja kuorma nousee, eivät osu samaan hetkeen ja virtapiikit kuormita sähkönsyöttöjä niin paljoa. Nykyisin ohjaus on kuulemma automaattiohjelmalla, molemmalla luukulla oma ohjelma joka ajaa 6min auki, pitää 6min ylhäällä ja ajaa lopulta kiinni, sekin vie 6min. Ko. ohjelma on sitten käsikäytöllä eli Imatralta ilmoitetaan Espoon valvomoon että kaikki ok, voi avata. Ohjelma vain lisää turvallisuutta kun inhimillinen virhe tai tietoliikennekatko ei jätä luukkuja ylös. Viiveistä on vaikea sanoa kun käsittääkseni Espoo-Imatra-väli on sateliittilinkillä, siitä tulee vaihteleva viive kun valvomo antaa käskyn ja se saavuttaa Imatran. Ja mitä tuohon väenpaljouteen tulee, tuolta rannalta lähti tästä kesästä alkaen yksi tasanne pois ja se rajoittaa aika paljon niitä kaidemetrejä jotka on käytössä. Syy oli viime uudenvuodenyön ikävät tapahtumat, voimayhtiö käski yhden tasanteen käyttökieltoon kun henkilö meni tarkoituksella kaiteen yli ja hukkui. |
![]() |
13.07.2014 16:15
<Hartsa>
voi ollakkin en ole lippua lappua kotelon valmistajasta löytänyt..... |
|
13.07.2014 16:14 <Hartsa> Ai :) No näytti pelittävän |
![]() |
13.07.2014 16:13 <Hartsa> Tuttu "koneikko hälyytin äääni " Jokunen kuutio hurahtaa vettä =D Hyvin toinen valssi lähtee vähän aikaisemmin kuin toinen..olisiko viiveellä tuossa asiaa...Aika tasan varmaan pystyisi nostamaan käsikäytöllä paikanpäältä käsin patotornilta?? |
![]() |
13.07.2014 09:44 <Jouko> Asealaisittain tuttu peltipotta mutta tuo lasiosa sisäpuolella.. Liekö ollut aikanaan joku välimalli lasisista keraamisiin ylijännitesuojiin tms. |
![]() |
13.07.2014 09:38 <Jouko> Onpahan porukkaa! |
|
12.07.2014 22:24
<Mikko Koho>
Nyt sitten tuolla onkin vastaavanlainen mutta isomman mittakaavan homma menossa: https://www.youtube.com/watch?v=_65mXQ-GNVM |
![]() |
12.07.2014 21:08
<Mikko Koho>
Nyt on sitten Youtubeenkin näemmä ilmestynyt ensimmäiset videot siitä miltä pato nykyisin, auetessaan, näyttää ja kuulostaa. Nuo pillit on senkin takia tuossa padossa että jos tulee äkillinen tarve juoksuttaa ja joku ei ole tajunnut aidoissa olevia kieltokylttejä ja on uomassa niin on ehkees jotain mahdollisuuksia lähteä pois. https://www.youtube.com/watch?v=_XRspSXUO2w |
![]() |
10.07.2014 20:56 <Make> Vähän näyttää joltain valaisimen kuvulta, paikka vain on kovin erikoinen... |
|
08.07.2014 21:36
<Make>
Samaa valaisinta on myös Hellux- nimellä? Sivu 7, jos tuo toimii... http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&ved=0CDsQFjAE&url=http%3A%2F%2Fwww.lahti.fi%2Fwww%2Fimages.nsf%2Ffiles%2F75E21E07D6D5B4C4C2257B48003B438E%2F%24file%2FValaistuksenyleissuunnitelma_selostus.pdf&ei=CjS8U-mHEqe_ygPG64DoDA&usg=AFQjCNGqdp1FO4MecjTqSWNf8xLs4jzEig&bvm=bv.70138588,d.bGQ |
![]() |
08.07.2014 18:09 <Ricu P.> Harvinaisemmat valaisimet. Oiskohan BBT:n valmistamat. |
![]() |
08.07.2014 17:54 <Ricu P.> Arsa Salon kotelossa:) |
|
08.07.2014 16:51 <Ricu P.> Tämä on kiinalainen mittari:p |
|
08.07.2014 16:48 <Ricu P.> Sähkö-Lahti Oy:n Varasulakekaappi:) |
|
07.07.2014 20:35
<Make>
Yläpuolelta mustia versioitakin täällä on ollut joskus, ja vanhassa sisustusoppaassa on kuva valo päällä yläpuolelta kellertävästä mallista. Tuo kartionmuotoinen lienee samaa sarjaa, niitä löytyykin vielä: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1128&pos=31&pid=32018 Tuosta taisi olla vielä joku kulmikkaampi malli, niitä ei ole enää näkynyt. |
![]() |
07.07.2014 16:19 <Make> Ei yllätä, että uusi ja hieno ei oikein pelaa, vaikka hinta ja käyttökohde olisi mikä hyvänsä. |
|
07.07.2014 00:53 <Ricu P.> Tuo oli joskus aikoinaan tosi yleinen valaisinmalli, melkein jokaisen -60-70 luvun kerrostalon pihassa oli noita. Kupu on tehty kahdesta puolikkaasta ja on olemassa tämän lisäksi vielä 2 muuta mallia. Toisessa on yläpuoli mustaa muovia ja toisessa on läpinäkyvä kupu. |
|
06.07.2014 21:16 <Hartsa> Juu ja puolet valosta menee taivaisiin.... Miusta ihan joutavan mallinen UFO valaisin =D Meilläkin on talonpihassa tuota mallia ja sitä on ollut saatavissa vielä -92 oisko ollut SLO tuotteissa vielä.... |
![]() |
06.07.2014 20:03 <Make> Valaisin lienee Idman/SLO 8153. |
|
06.07.2014 19:50 <Make> Ainakin sitä vaijeriin asennettavaa mallia sanotaan Y-valaisimeksi. |
|
06.07.2014 19:27 <Make> Valaisin on nimeltään SLO HKB 4, jos se on 125 wattisella lampulla. |
![]() |
05.07.2014 21:18 <Jouko> Pikemminkin virrallisena, huonommin nuo yläkerran erottimet virran katkaisevat kuin tämä. |
![]() |
05.07.2014 20:30 <Mikko Koho> Dodi, pilli oli pitänyt vaihtaa uuteen mutta ainakin tänään uoma kuulosti olevan melkoisen hyvin katettu noilla hälyttimillä, alajuoksusta ei ole tietoa. Toinen asia sitten on se, että kun siellä alkaa olla kieltokylttiä samaan malliin kuin Roope Ankan rahasäiliön ympärillä, niin silti ne eivät mene osalle jakeluun. |
|
05.07.2014 13:22 <Hartsa> Ja joissakin vanhoissa kaarihalleissa on ollut tälläisiä valoja katossa |
|
05.07.2014 10:39 <Katavisto> Eikös se elektrodilenkki lähde mereen ihan samasta paikasta kuin se DC-kaapelikin? Pyhärannan Rihtniemeistä. |
![]() |
05.07.2014 10:27 <Jussi> Erotinta ei saa ohjata jännitteisenä. Ei kestä valokaarta, eikä kontaksitkohdat juuri kipinöintiäkään. Tämä opetettiin jo ammattikoulussa 1971. |
![]() |
05.07.2014 10:24 <Tutka-Timo> Mitattavaan johtoon asennetaan virtamuuntaja, esim 300/5. Mittarissa on asteikko 0-300A.Tämä tarkoittaa, että 300A virralla mittarissa on täysinäyttämä. Idea on tietenkin siinä, että sama mittari käy mihin vain pelkkää asteikkoa muuttamalla. |
![]() |
05.07.2014 00:20 <Ari> Osan nimi on väliside. |
|
04.07.2014 22:28 <Make> Tästä on ollut myös elohopealamppuversio, jota on käytetty ainakin jääkiekkokaukaloissa. Siinä on toinen vaijeri tuossa yläpuolella ja kuristinkotelo on siinä välissä. |
|
04.07.2014 22:21 <Make> Näyttää olevan Selcastin mallistoa. |
|
04.07.2014 22:16 <Make> Tästäkin linjasta löytyi vuosinaula. Se väittää vuodeksi 1954, ylijännitesuojat taitavat olla myöhemmin lisätyt. |
![]() |
04.07.2014 21:30 <Jouko> Linkin kautta löytynee jotain keskustelua aiheesta, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4350 |
© Janne Määttä 2004-2017