![]() |
31.07.2014 23:21 <Hartsa> -olisiko villi veikkaus 50v sitten uusitaan =D |
![]() |
31.07.2014 20:30 <Mikko Koho> Wiskistä tullut WP? Mitä tarkoittaa P siinä perässä? |
![]() |
31.07.2014 17:48 <Jouko> Ko. Korpikoskentien risteyksessä menossa 20 kV kaapelointi teiden varsille kolmeen eri suuntaan 185mm2 AHXAMK-WP:lla, jolloin uutta ilmajohtoa ei näillä näkymin paikalle rakenneta. Uusi jakelumuunnon sisältävä kytkinkoppikin oli pykätty risteyksen läheisyyteen oikein valokuituyhteydellä, mikäli kaivannon pohjalla olleen viestikaapelin oikein noteerasin.. |
![]() |
30.07.2014 15:55 <qwerty> Mites on, käytetäänkö vielä uusissa kantaverkon linjoissa tämmöisiä puupylväitä? Aika paljon on nykyään 110 kV verkossa näitä puupylväitä, kiinnostaisi tietää miten monta vuotta nämä säilyy lahoamatta? |
![]() |
29.07.2014 23:22
<Hartsa>
Ei suoranaisesti liity kuvaan mutta kummiskin... http://yle.fi/uutiset/sahkokatko_saattaa_johtaa_tulipaloon_tai_sahkoiskun_vaaraan/7381039?ref=leiki-uup |
|
29.07.2014 20:29 <Make> On se lasikuitua, vielä tarkemmin katselemalla näkyykin kuituja pinnoissa. Ja täällä ei mitään ylimääräistä kunnossapitoa harrasteta... |
![]() |
29.07.2014 19:37
<Mikko Koho>
Ei. Saimaa on nyt korkealla, ja siitä johtuen myös Vuoksen virtaaman viikkokeskiarvo. Ja kun, ilmeisesti kolmoskoneen remontista johtuen, kaksi konetta seitsemästä on pois pelistä niin joutuvat ajamaan Imatrankosken jäljelläolevia koneita aika maksimeilla. Kuvaushetkestä paria tuntia eteenpäin tuo kanava oli rauhallisempi kun sukeltajien takia piti ottaa kaksi konetta lisää pois pelistä. Eli kun välillä koneita on työn takia enempi tai vähempi pelistä pois niin muuna aikana pitää sitten ajaa senkin vajauksen edestä. Sopimusten mukaan, jos ei erikseen Venäläisen osapuolen kanssa muuta sovita, viranomaisen virtaamalle määräämä viikkokeskiarvo lienee 300-800m3/s ja voimayhtiö laskee siitä sitten sen miten virtaama jaetaan viikon eri tunneille. Normaalisti sallittu minimi hetkellisvirtaamalle on 200m3/s (mahtuu kahdesta koneesta) ja maksimista ei ole niin tietoa mutta yli 800m3/s mennään, koneistot imivät ennen remonttia 970m3/s mutta järkevyys sen ajolle on samaa luokkaa kuin huudattaa auton moottoria punaisen rajamailla. Tänä kesänä ei ilmeisesti säätöajoa niin hirveästi ole päästy tekemään mutta joskus keskellä päivää on täysi rähinä ja yöllä pinta on lähes peilityyni. |
![]() |
29.07.2014 16:38 <Nivala> Onko imatralla jatkuvasti näin kova virtaus? |
|
28.07.2014 22:06 <Ricu P.> Joo, Minicompactia on tehty jo -70 luvulla. Kun minusta toi kuori näyttäis lasikuituselta, ku on jämähtäny kaikki skeida noin hyvin kiinni:D |
|
28.07.2014 21:24 <Terppa> Tämä linja ja muuntamo ovat poistuneet maisemasta kesän 2014 aikana. |
![]() |
27.07.2014 08:37 <Late> Eiköhän menneet romuiksi |
|
26.07.2014 21:54 <Make> Liitäntälaite siitä ensimmäisenä rikki menee, tuo suoja auttanee jonkun verran. |
![]() |
26.07.2014 14:29
<Mikko Koho>
Tulikin mieleen että tuossa kytkinlaitoksella on ehkä tehty paras ku$etus minkä olen kuullut. Aikoinaan kun laitoksella vielä oli henkilökuntaa ja valvomossa vanhat taulut jäljellä ja useampi jannu miehityksenä niin kerran sitten laitokselle tuli maalta joukko vieraita käymään. Ko. rakennuksen aulassa kattolamppu tiputteli vettä mikä tuli yläkerran putkirikosta. Vieraiden ihmetellessä sitä opas totesi pokkana "ajaapas pojat huonolla hyötysuhteella laitosta kun kaikki vesi ei muutu sähköksi, pitääkin huomauttaa asiasta." Menivät valvomoon, opas meni sanomaan päivystäjälle jotain ja päivystäjä oli juonessa mukana. IMA5:n tai IMA6:n nappuloita hetken säädeltyään (kone huollossa, ei tapahtunut mitään) päivystäjä totesi että asia on korjattu. Pois tultaessa olikin sitten putkesta venttiili kiinni, tiputus lakannut ja jäynä oli uponnut vieraisiin täysiä.. |
|
25.07.2014 23:57 <Marko> Empä tiedä, hajoaako itse ledi ensimmäisenä ylijännitteestä, vaan varmaankin liitäntälaitteen komponentit. Italo-ledikatuvalaisimen mainosvideota kun katsoin Jyytyybistä, niin tuollainen ylijännitesuoja näytti olevan ennen Osramin lediliitäntälaitetta: http://www.totemelectro.com/PRODOTTI/CITEL/LED_PROT/Citel_serie_MLP.pdf |
![]() |
25.07.2014 03:32 <Mikko Koho> Taannoin oli paikallislehdessä muistelujuttu ko. episodista ja sen mukaan olivat vaan halanneet toisiaan joukolla ja olleet ikionnellisia ettei kellekään käynyt pahemmin.. |
|
25.07.2014 01:45
<Ricu P.>
En usko, että hirveesti kestävät, ku ledi on vissiin aika herkkä komponentti. Ylijännitesuojan pitäis olla aika tarkka ja laajalla jännitealueella. Lisäksi on vielä kaikenmaailman väyläohjauksia ja himmennyksiä. Vanha kunnon elohopealamppu kesti, vaikka hehkulamput räjähti:D kun elohopealampun toiminta ei ole niinkään oikeasta jännitteestä kiinni, vaan oikeasta virrasta. |
![]() |
25.07.2014 00:40 <Mikko Koho> Tuo vasemmanpuoleinen rakennus on kytkinlaitosrakennus, siellä on nimensä mukaisten toimintojen lisäksi toimistoja ja mm. legendaariset kuvat Imatran valvomosta on otettu sieltä. |
![]() |
24.07.2014 23:19 <Hartsa> Onkohan mennyt 45kV kalusteet romikselle vaiko vielä kiertoon..... |
![]() |
24.07.2014 23:08 <Hartsa> Mikko..mikäs rakennus tuossa vasemalla on ?? |
|
24.07.2014 23:07 <-"-> Erittäin edulliset huolto ja ylläpitokulut. |
|
24.07.2014 23:06 <Hartsa> Hyvä mainoslause" nyt verkkoyhtiöille edullesesti itseraivaavaa johdinta käristää pikkuoksat pois linjalta itsenäisesti ja vaivatta" =D |
![]() |
24.07.2014 17:23 <Late> Taisi olla se pahamaineinen Asta. Kaakkois-Suomessa sama myrsky melkein tuhosi Simpeleen taajaman. |
|
24.07.2014 17:21 <J.P> Kyllähän tuota ylijännitekestoisuutta kovasti epäiltiin kun markkinoille tulivat, ilmeisesti ainakin ensimmäisissä malleissa ollut ongelmia asian suhteen jossakin päin maailmaa / joissakin malleissa, mutta mikä sitten käytännön totuus nyky malleista? |
|
24.07.2014 17:14
<J.P>
Eipähän koskaan ole tullut pj-avojohdolla mitään ongelmia vastaan vaikka tuskin semmoista avolinjan pätkää enää nykyään onkaan jossa ei rikkinäisiä erkkuja olisi. Nykyään sammutetuissa kj-verkoissa maasulkuvirrat sen verran pieniä että mitään tapahdu, vaikka puiden oksatkin kiinni langoissa niin pimeällä juuri ja juuri voi pienen kipinän nähdä verrattuna sammuttamattoman verkon taivaanrannan valaiseviin leimahduksiin -eipähän tarvi enää linjoja raivailla, sen verran kipinöinti oksien kasvua rajoittaa että käpristyvät hieman ja pysyvät kurissa => "itseraivaava verkko"... :) |
|
24.07.2014 16:52 <Make> Ei ole käytännön kokemusta... Ei niissä lähtökohtaisesti mitään eroa liene. Lähinnä varmaan riippuu siitä, onko liitäntälaitteesta tingitty ylijännitesuojat pois. Varmaan tarvitsevat lisäksi suojat katuvalokeskukseen. |
![]() |
24.07.2014 15:43 <Hartsa> Hyvä kun kuvasit monesti on ollut tarkoitus käyä ohimennen mutta kiire mukama on voittanut =D |
![]() |
24.07.2014 15:42 <Hartsa> Menivät 2010 myräkässä....tämä oli kuin sotatannerta lähöt maissa yms...... |
![]() |
24.07.2014 15:41 <Hartsa> Lapunmäen sähköasema =D |
![]() |
24.07.2014 12:43 <Jouko> Siellähän tosiaan on jotkut uimasilla, ei vain ihan kevyessä virtaamassa :) Mahtaa tulla paikat kipeäksi veden runtelemana moisessa kivikossa.. |
![]() |
24.07.2014 08:53
<Mikko Koho>
Hehe, oisivat tehny vähä hardcoremman videon ja laittanu lavan luukkujen alle.. :) Imatralla on kerran meinannut sattua hukkuminen elokuvan kuvausten aikana, elokuva oli Rauta-aika v.1982. Imatran Voima suostui avaamaan luukut sillä ehdolla että elokuvantekijä ottaa kaiken vastuun sattuvista tapaturmista. Tarkoitus oli saada ihmiset kellumaan hallitusti Imatrankosken pohjaa pitkin. Oikean valotuksen saamiseksi kuvausten piti tapahtua oikeaan kellonaikaan. Kuvausassistentin mielestä uoma täyttyi liian hitaasti ja pyysi valvomolta lisää vettä. No, sitä laitettiin ja sitten kun vesi tuli itse kuvauspaikalle niin sitä tuli sellaisella voimalla että oli tuurissa ettei kukaan hukkunut.. Kohdassa 1:50 saattaa näkyä pikku pätkä uintireissusta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rauta-aika_25965.html#media=25973 |
![]() |
24.07.2014 01:27 <Korkki> Harjavallan padolla on vähän erilaiset äänet kun luukut aukeaa (ajassa jotain 2-3 min) : https://www.youtube.com/watch?v=5JrFNGhgamE :) |
|
23.07.2014 21:25 <Make> Kävimpähän ottamassa näistä lisää kuvia, ei vaan löydy mitään tekstejä, missä lienee arvokilpi. Kuori on aika ohuen näköinen, olisiko metallinen. |
|
23.07.2014 18:24 <Jouko> Mitenkäs ledvalot yleensä ylijännitepiikkejä sietää, voiko verrata katuvalomalleja kotikäyttöisiin ollenkaan? |
![]() |
23.07.2014 18:20 <Jouko> Hivenen paremmat näkymät ollut tornista kuin maantasalta tuossa kesäkuun puolivälissä, sankan koivikon läpi kuikuillen edes pientä kuvausrakoa kentälle.. |
![]() |
23.07.2014 18:17 <Jouko> Loppukesällä 2011 taisivat olla juuri tässä aseman lähistöillä Rautalammintien varteen kaapeloimassa.. |
|
23.07.2014 18:08
<Ricu P.>
Juu, on tullu muutaman kerran käytyä:D Niitä eri valaisinmalleja kokeillaan, että mikä on kestävä, helppo asentaa ja edullinen. Aluroad on semmonen halpa malli, mitä asennetaan usein vanhempiin pylväisiin ns. väliaikasesti kunnes pylväällä tulee tunnit täyteen. Manta ja SC /SQ laitetaan usein uudehkoihin 80< luvun pylväisiin. Täälläkin päin on kokeiltu mm. Sitecon DL 20 Led, LouisPoulsen Nest Led, Philips Milewide Led, Valopaa VP1301, 1302 ja Easyledin joitakin malleja. |
![]() |
23.07.2014 17:53 <Jouko> Maasulunkompensointikoppi mitä luultavammin. |
|
23.07.2014 15:47 <Make> Ornoa olen vähän epäillyt kanssa ja Thorn Minicompact on myös aika saman tyylinen. |
|
23.07.2014 15:26
<Make>
Saranoitu on, kerran sen näin kun oli tuo kuvun kiinnityspultti hävinnyt eräästä yksilöstä. Onkos käyty ihan täälläpäin katsomassa... Ennen kun oli vain SLO HKB10- valaisimia, nyt niidenkin tilalla on 5-6 eri mallia. Parilla tiellä kun oli jo Aluroadit, niin jostakin syystä ne oli korvattu vielä uudelleen Siteco SC- valaisimilla. Vuosia sitten joku ledivalokokeilu päättyi ensimmäisiin ukkosiin, jokohan niissä on ylijännitesuojat... |
|
23.07.2014 10:53 <qwerty> Voiko tuossa olla riskinä, että pylväs syttyy palamaan, jos jännitteinen johdin on vaan pelkän koukun varassa? 20 kV linjassa pylväs varmaan syttyisi palamaan, mutta mites pienjänniteavojohto? |
![]() |
23.07.2014 00:13 <Ricu P.> Valaisin on BBT France AJ 400. Joensuussa paljon käytetty -60-70 -luvulla |
![]() |
22.07.2014 20:07 <Mikko Koho> Tuo Jyväskylän ja IVOn kiistakapula minkä piti olla yhteistyöyritys mutta käytännössä IVO/Fortum kuuleman mukaan myi oman osansa pois että pääsi koko laitoksesta eroon.. |
|
21.07.2014 23:05 <Ricu P.> Siemens SQ :ta ja SC :tä on molempia käytetty näitten saneerauksissa. Aika saman näkösiä/ värisiä molemmat. SQ on se ns. Kilpikonna:D |
|
21.07.2014 22:55 <Ricu P.> Juu, tuo kartiomalli on kanssa ja myös 4 kulmainen ja 6 kulmainen:) Myös pallon muotosta kupua on samalle rungolle. |
|
21.07.2014 22:43
<Ricu P.>
Näyttäis olevan saranalla kupu kiinni etureunasta:) Keravalla onkin nyt ruvettu harrastamaan noita Philipsin valaisimia, mm. Iridiumia ja Aluroadia, täälläpäin nyt Mantaa ja Siemens:in eri malleja. Tuntuu vähän, että nyky ledeillä ei vielä kuitenkaan päästä kuin johonki 5-8v käyttöikään. |
|
21.07.2014 22:32 <Ricu P.> Tämä on kyllä todella harvinainen nykyään. Lähinnä eteläsuomessa enimmäkseen käytetty malli. On olemassa myös isompi versio, jota olen nähnyt vain Helsingissä muutamia kappaleita ja en kans tiedä valmistajaa:( liekkö Orno, kun kerran Keravalla yleinen:p tai joku pikkufirma. Onkohan lasikuitunen koppa tässä? |
![]() |
21.07.2014 18:05 <Hartsa> johan on kaukokäyttö anteenit ;) saa yhteydet vähän kauempaakin..... |
![]() |
21.07.2014 18:03 <Hartsa> toinen voimalaitos lakkasi sähköntuotanosta oli laukaassa oleva Kuusa keiteleen kanavan myötä lopetettiin vedenmeno kanavaan ja täytettiin hiekalla. Toisaalta olisihan se 300kW genu siinä ohessa jauhanut sähköä nyt vesi vaan ohitte virtaa kanavan taikka koskenkautta |
![]() |
21.07.2014 17:58 <Juho Kantola> Oliskos sattumoisin kuvattu Ketunmaalta? |
![]() |
21.07.2014 17:09
<Jouko>
Itä-Suomen / Savon ?-merkkisiä vesivoimaloita on toisinaan tullut kierreltyä ajomatkojen ohessa kevvään mittaan mm. Siilinjärvellä, josta molemmat löytyivät kiitos hyvien karttamerkintöjen. Pihapiireissä en käynyt kuokkimassa, vain julkisilta tieväyliltä kuikuilin. Samoin Pieksämäeltä Porsaskoski ja Pyhäluoma olivat tuolloin myös pihapiirien valloittamia.. Anttolassa Myllyojan voimala oli ilmeisesti saneerauksessa uudesta laiterakennuksesta päätellen. Rautaputkessa juoksi vesi ja sähköinen surina kuului, joten kaipa virtaa uloskin tuli muun kuin imuputken osalta. Sisällä ilmeisesti kaksi koneikkoinen Francis -järjestelmä. Pesäjärven myllyvoimala on näköjään valunut tulvavesien mukana etelämmäs alkuperäiseltä sijainniltaan voimalaitoskartalla.. |
© Janne Määttä 2004-2017