|
22.07.2015 14:05
<Hartsa>
http://www.avi.fi/documents/10191/56938/psavi_paatos_41_12_1-2012-06-19.pdf oisko tuosta apuja...... |
|
22.07.2015 14:01 <Hartsa> Tuolla 1500/2000L säiliöllä pyörii kyllä jonkun aikaa =D Jännä että koneet on destian omaisuutta. |
|
22.07.2015 14:00 <pete> Eipä tosiaankaan ole mitään merkitystä noissa lytkennöissää minkä vaiheen kytkee mihinkin vaiheliittimeen. Kunhan vaan ei nollaan niitä liitä. |
|
|
22.07.2015 12:49 <calm> Kyllähän se siellä pörisi menemään. |
|
|
22.07.2015 11:33 <Hartsa> pyörikäs tämä genu kun kävit paikalla? |
|
|
22.07.2015 11:33 <H> Vieläköhän toimisi valo jos tulisi virtaa =D |
|
22.07.2015 10:15 <calm> Eipä tuolla sen erityisempää keskittynyttää kohtaa näyttänyt olevan. Voimalan leveys on kuitenkin vain noin 25 metriä ja lähinnä roina näytti siinä kahden pyörteen välillä kulkevan. Itäisemmän puolella nuo isommat puut nyt olivat. |
|
22.07.2015 09:26
<RicuP.>
Niin, mutta tarkoitin että milloin SLO osti sen, vaikka voihan PSO olla valmistanut SLOlle jo ennemminkin. Luulen että tuo A tarkoittaa hehku- tai sekavalolamppua ja B elohopeaa. Kun kävin kuvaamassa tasapaksua natikkaversiota niin sen malli oli ehkä HKC tai E 10. En kyllä hyvin saanut selvää, kun oli niin korkealla. Lisäksi oli joku keltainen tarra jossa luki jotain. K voisi tarkoittaa kauhavalaisinta ja V valonheitintä. |
|
|
22.07.2015 04:54
<Mikko Koho>
Näkyikös tuolla laitoksella selvästi jotain kohtaa mihin kaikki moska kerääntyy? Täällä kaakonkulmalla on molemmissa laitoksissa, kuulemma, toinen pää mikä kerää suurimman osan välppiin jäävästä rojusta. Ja ei tuo tehonnosto välttämättä ulospäin juuri näy, laitoksen äänimaisema voi sen sijaan muuttua etenkin lähellä täysiä tehoja. Imatralla toiseksi viimeisimmän, v.2006, revision jälkeen seiskakoneesta kuulee äänestä ajaako kone alhaisia vai korkeita tehoja ja korkeilla tehoilla nouseeko vai laskeeko teho. Viimeisimmän, kolmoskoneen, revision tuloksena kuulosti viime talvena, etenkin läheisellä täyttömäellä seisoskellessa, äänimaisema muuttuneen taas astetta äkäisemmäksi. Neloskoneesta on jo yläpuolen työpato purettu ja alapuolella on vielä setit paikallaan joten jossain vaiheessa kuultaneen miltä "kansallislaitos" kuulostaa sitten kun kaikki on remontoitu. |
|
|
21.07.2015 23:12 <RicuP.> Eipä taida olla mitään väliä. Joissain vanhoissa asennuksissa olen nähnyt vain 3 mustaa eikä nollaakaan ollut. Se oli jo vähän arveluttava :D |
|
|
21.07.2015 23:08 <RicuP.> Ei se näköjään kuitenkaan pienentynyt. Nyt on eri kamera, niin joutuu näköjään vähän säätämään. |
|
|
21.07.2015 23:05 <RicuP.> Ei, enkä ole luultavasti koskaan nähnytkään. Joissakin roikkuu se ketjunpätkä. Nämä on aika erikoista mallia kun näissä on sulakepesä poikittain kannen alla. |
|
|
21.07.2015 21:29 <calm> Maalismaan voimalaitoksella ei mikään näyttänyt ulkoisesti muuttuneen seittemään vuoteen, vaikka tehonnostokin on tehty. Voimalan yläpuolella pyöri melkoisia pyörteitä, kokonainen tukkikin siellä hienosti pystyasennossa veti menemään ympäriinsä, vaikka tässä videossa isommat puut ovatkin hetkellisesti enimmäkseen paikallaan: https://youtu.be/g9aJ_VeMTq4 |
|
|
21.07.2015 21:22 <Make> Ei tainnut olla Frestoissa kupuja jäljellä? |
|
|
21.07.2015 21:21 <Make> Hienoa, nyt hahmottaa jo, mitä kuvissa on... |
|
21.07.2015 21:15
<Make>
Kaikissa näissä näkemissäni kuvullisissa yksilöissä on urallinen kauha. Kiilamaista sulakkeellista PSO:n mallia en ole nähnyt. Edelleen epäilyttää, että osien valmistajat ovat samoja/tehneet yhteistyötä... |
|
|
21.07.2015 21:09 <pähkäilijä> Kysymykseni ei liity kuvaan, mutta ajattelin kysyä täältä, kun saa ainakin asiallisen vastauksen: liittyen kuvaan http://aijaa.com/ldp2sS onko esimerkiksi kuvan kiukaan vaihejärjestyksen kytkemisellä mitään merkitystä, vaikka kuvassa vaihejohtimille L1, L2, L3 on osoitettu omat liittimensä? Eli siis jos vaikka kuvassa L1 vaiheiden tilalla olisi vaikka L2 tai jonkun L3 vaiheen tilalla L1? Oletetaan, että vastuksien arvot ovat kaikissa samanlaiset. |
|
|
21.07.2015 21:08 <calm> Näköjään Ricu löysi systeemistä bugin. Jos lähetetävissä tiedostonimissä on [ ]-merkkejä, niin tapahatuu Hassuja(tm). Parempi olla siis käyttämättä niitä ja parempi olisi kuvatkin pienentää omalla koneella, vaikkei se nyt ihan nykyaikaa enää nykyään olekaan. |
|
|
21.07.2015 20:43 <RicuP.> Täällä oli näköjään kaikissa nystyrällisissä kiiloissa vielä urapohjainen kauha.. Sulakkeellisissa malleissa sulake on lisäksi samalla lailla etureunassa kuin tasapaksussa mallissa ja kuvun kiinnikkeet on samanlaiset kuin uudessa Idmanissa. :/ |
|
21.07.2015 18:13 <Make> Näitä saa varmaan ukkosen jälkeen vaihdella. |
|
21.07.2015 18:12 <Make> Kuka sitten lienee Nokian oikea valmistaja? |
|
|
21.07.2015 17:59 <Make> Ainakin Keravalla tämä on käytännössä ainoa käytettävä pienempi malli. Olisiko "tasapaksulla" rungolla ollut jotain saatavuusongelmia? Keravan Energian historiikissa sanotaan 1976 kohdalla, että kaupungin valaistusta suunnittelemassa on ollut mukana insinööri PSO:lta. |
|
|
21.07.2015 17:53 <Sam> Nää kuvat ois voinu lisätä pienempänä. Nyt koko on 4608x3456!!!!! |
|
21.07.2015 17:47 <Make> En isompaa eroa noista keksi. Suprasta löytyy myös sarjakytkin ja Simplex taas on halvempi. Kopioita on kai ollut, koska korostetaan, että ovat alkuperäisiä. 30-luvun laitteet ja niiden tietämys lienee jo melkoisen harvassa... |
|
|
21.07.2015 17:20 <Hartsa> Rikulta on pienennys unohtuna tekemättä =) On aikamoinen suurennos. |
|
|
21.07.2015 16:44 <Pertsa> Kiva katsella, kun ruppanan koneeni monitorista näkyy kerralla noin 1/24 kuvaa. |
|
21.07.2015 03:26 <muhentaja> Merikoskella kun on viime aikoina ajeltu tulvaluukkuja kiinni ja auki eestaas johtuen runsaasta virtaamasta ja käynnissä olevasta voimalan huoltotyöstä, on siellä jostain syystä jääneet "sateensuojakannet" kiinni hammastankoihin ja vääntyneet vinksinvonksin ynnä lennähtäneet asentoon jossa ne eivät suuremmin suojaa sen enempää hammastankoa/pyörää kuin hammastangon laakerointiakaan. Kaipa siellä on tujut rasvat mekaniikkaa suojaamassa kun ei noita ole korjailemassakaan käyty. |
|
|
20.07.2015 22:27 <Mikko Koho> Täällä pumppasivat joku vuosi sitten jo 15v sitten suljettua louhosta tyhjemmäksi vain sen takia ettei louhos tulvi rankkasateilla äkkiä yli vaan virtaama tapahtuisi hallitummin. |
|
|
20.07.2015 22:16 <Spede> Tuulihan tunnetusti syntyy siitä, että puun lehdet heiluvat ylhäällä puussa. Viimeaikaiset tuuliset kelit ovat saaneet tutkijat kiinnostumaan Suomen metsien kasvun vaikutuksista tuuliolosuhteisiin. Tässä on kyseessä koe, jossa mitataan tuulen voimakkuuksia puun latvojen ulottuessa eri korkeuksiin. Veden pintaa laskettaessa saadaan aikaan tilanne, missä puun ylimmät lehdet ovat korkeammalla suhteessa veden pintaan. |
|
|
20.07.2015 22:05 <calm> No, ehkä nämä nyt kuitenkin olivat kaksi ihan toisistaan riippumatonta juttua kuitenkin. Mittausmasto tuskin tarvii 500 kilowattia jatkuvaa tehoa, mutta mistä syystä vuosikausia sitten hylättyä louhosta ollaan tyhjentämässä vedestä, sekään ei mistään ilmennyt. |
|
|
20.07.2015 21:59 <RicuP.> Kävin nyt kuvaamassa vastaavia ja kyllä kaikki kuvulliset, nystyrälliset oli HKB 9 mallisia.. :/ Muta miksi kahdella eri valaisimella on sama malli?? |
|
|
20.07.2015 21:46
<RicuP.>
Löytyipäs kyllä kiva vanha luettelo. Multa löytyy noita wanhemman mallin posliinirasioita ja tuommoinen "rautaputkeen kierrettävä kaluste 100mm? kuvun kierteellä ilman heijastinta, vaikka sen kiinnikejousi on. Samasta paikasta löytyi myös valurautainen PSOn seinävalo, ovat 1945-48 vuodelta. Tuo kytkin kyllä näyttää enemmän siltä Simplex mallilta. Tiesin vain tuon Supra mallin. Onkohan niillä mitään kummoista eroa? |
|
|
20.07.2015 21:31 <M. Asentaja> Teettävätkö tutkittavalla tuulella töitä, pumppauttavat vettä louhoksesta? |
|
20.07.2015 19:35 <Make> Tuolla on monen muotoisia putkilankarasioita, myös vaakunan muotoinen: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=10 Ja liittimien määrä valittiin tietysti todellisen tarpeen mukaan... |
|
|
20.07.2015 19:26 <Make> Siis...mitä tekemistä tuulimittauksella on vedenpinnan korkeuden kanssa?? |
|
20.07.2015 19:14 <Make> Mikähän tuo 750V mahtaa olla? Muissa vastaantulleissa sulakkeissa ja muissa osissa lukee vain 500V. |
|
|
20.07.2015 19:09 <Make> Se on hyvin mahdollista, että on halvalla saatu "joku" kytkin. Tai tullut tuo äkillinen vikaantuminen. |
|
|
20.07.2015 19:00 <Make> Myös Bulla-Supra vipukytkimiä oli tuolloin jo saatavana. |
|
20.07.2015 18:28
<Late>
Kyllä on ollut. Vielä 90-luvulla alimmassa orressa vastapäätä 110 kV:n linjaa oli 45 kV:n eristimillä varustettu johto Savilahden sähköasemalle. Itse asiassa luulisin, että Savilahden sa. on ollut Varkaudesta syötetyn nelivitosen päätepiste Kuopiossa. Olisiko se pätkä purettu joskus 90-luvun lopussa. 2000-luvun alussa muistan sen joskus hävinneen... |
|
|
19.07.2015 22:44
<Mikko Koho>
Monesti kriittisissä sovelluksissa, esimerkkinä ydinvoimalat ja lentokoneet, käytetään esimerkiksi 2/3 tai 2/4-logiikkaa jossa sama suure, vaikkapa paine, pinnankorkeus tai asento, mitataan useammalla anturilla ja jos niistä kaksi on sitä mieltä että esimerkiksi joku suojaus täytyy käynnistää niin silloin ko. toiminto aktivoituu. Tällä vältetään toisaalta mittausvian aiheuttamat virhelaukaisut mutta samalla säilyy marginaalia laitevikoja ja/tai huoltoja varten. Ennätys, minkä olen todistanut, oli kaasuturbiinin laakerin lämpötila: kymmenen termoparia mittaamassa ja jos neljä antoi laukaisupyynnön niin koneelle hätäseis. Syynä moiseen oli se että tärisevässä koneessa termoparit hajoilevat aina silloin tällöin ja piti hommata riittävä marginaali vikaantumiseen nähden.. |
|
|
19.07.2015 20:18
<Marko>
Jos rajakytkin on mekaanisesti hajonnut, siitä ei välttämättä ole mitään apua, onko käytetty avautuvaa vai sulkeutuvaa kosketinta. Jotkin uudet rajakytkimet ovat olleet sellaisia pommeja, etten moisilla mitään turvallisuuteen liittyvää lähtisi tekemään. On myös hyvä muistaa, että kaikista vioista ei pidä syyttää kunnossapidon puutetta. Laite voi hajota vaikka vielä samana päivänä testauksen jälkeen. Kriittiset systeemit tulisi olla kahdennettu tai sitten kärsitään satunnaiset haitat, mikä voi olla järkevämpi vaihtoeto, jos ei erityisen kriittistä ole. |
|
19.07.2015 20:10
<Janihanix>
kaunis sähkö tolppa |
|
|
19.07.2015 20:09 <Janihanix> Vau miten hieno sähköpylväs |
|
|
19.07.2015 19:46 <Mikko Koho> Tuo edellinen oli siis vuodelta 2013 mutta kertonee siitä että pelkkä automaatio ja kaukokäyttö eivät ole mitään kaiken ratkaisevia ihmetermejä. Niiden lisäksi kun tarvitaan sellaista ihmettä kuin "kunnossapito", eli joku käy säännöllisesti mm. rasvaprässin kanssa paikat läpi ja testaa että rajakytkimet toimivat ja mittaukset näyttävät oikeita arvoja. Selvää on että jos ei kenttälaitteet pelaa niin ohjauslogiikkakaan ei kaapista käsin mitään ihmetekoja voi tehdä. |
|
|
19.07.2015 19:43
<Mikko Koho>
On sitä sattunut ennenkin: http://www.fortum.com/fi/energiantuotanto/vesivoima/ajankohtaista-1/Pages/Vedenkorkeus-Pyh%C3%A4kosken-voimalaitoksella-vuorokauden-ajan-yli-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stelyrajan-.aspx "Fortumin Pyhäkosken voimalaitoksella vedenpinta nousi yli sallitun padotuskorkeuden sunnuntain 29.9. ja maanantaiaamun aikana 30.9. Ylitys oli enimmillään 80 senttimetriä. Syynä tähän oli tekninen vika vedenpinnan mittausjärjestelmässä. Tästä syystä juoksutus Pyhäkoskelta oli vajaan vuorokauden ajan liian vähäistä todelliseen tilanteeseen nähden. Vedenpinnan ylityksen takia vettä virtasi Pyhäkoskella yli tulvaluukkujen ja vanhaa tukinuittouomaa pitkin. Tulviva vesi ei aiheuttanut vaaraa patoturvallisuudelle. Tilanne korjattiin maanantaiaamuna juoksuttamalla Pyhäkoskelta 530 kuutiometriä sekunnissa, kun normaali juoksutus on enintään 450 kuutiometriä sekunnissa. Pinnankorkeus saatiin tällä keinolla normaalille tasolle tunnissa. Pyhäkosken ja Pällin voimalaitosten välisillä ranta-alueilla tehdyssä vahinkokartoituksessa tiistaiaamuna 1.10. ei havaittu vedenpinnan yllättävästä kohoamisesta aiheutuneita vahinkoja." |
|
19.07.2015 17:50 <Make> Sulakkeiden alustat eli "ukkosensuojusjalustat tyhjiövaroputkelle ja sulakeputkelle" voivat olla Sähkövarusteen mallistoa 30-luvulta: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=21 |
|
|
19.07.2015 17:27 <Make> Siltä se tosiaan näyttää. Ainakin 30-luvulla on ollut 60A K 111 pesän koko: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=8 |
|
19.07.2015 17:20 <Make> Keskimmäinen kytkin näyttäisi olevan Sähkövarusteen tekemä/myymä 1930-luvulla. Sen tyyppi on No. 335, jos on ollut panssariputkeen liitettävä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=19 |
|
|
19.07.2015 17:11 <Make> Onkohan tuo kytkin kuitenkin Bulla-Simplex no. 353 tai 354? Kaksi kansiruuvia kuten Sähkövarusteen 1932 luettelossa: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=18 Edellisellä sivulla on Bulla-Supra, siinä on vain yksi kansiruuvi? |
|
|
19.07.2015 15:38 <RicuP.> Tuossa 15A pohjassa on ainakin wanha Sähkövarusteen logo, eli pelkkä EA. Uudemmassa on myös S, eli on vanha. |