-
Imatrankosken patoluukut. Koskinäytösten aikana kumpikin valssiluukku avataan puolilleen, jolloin juoksutus nousee padolla 600m3/s. Tämän jälkeen luukuille annetaan käsky mennä kiinni. Voimalaitoksen juoksutusta vähennetään sekä näytöksen aikana että sen jälkeen, jotta sekä vedenpintojen vaihtelu että Svetogorskiin menevä virtaama pysyvät kohtuullisissa arvoissa. Ylempänä oleva Tainionkosken voimalaitos ajaa näytösten aikanakin viranomaisen määräämän viikkokeskiarvon ja Fortumin sen pohjalta tekemän juoksutusohjelman mukaista virtaamaa. Koskinäytöksissä huippuvirtaaman saavuttaminen kestää n. kahdeksan minuuttia, ja vettä virtaa luukuista n.20min ajan. Näytöksen aikana hukkaantuu n.18MWh energiaa, eli suunnilleen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus.
Luukkujen ohjaus tapahtuu tämän hetkisten tietojeni mukaan Fortumin vesivoimavalvomosta Muhoksesta. Yhdessä vaiheessa oli huhu valvomon siirtymisestä Espooseen, ja viimeisin versio on se että jossain vaiheessa valvonta tulee siirtymään Ruotsiin. Järjestettyjen näytösten aikaan, ei siis tulva- tai häiriötilanteessa, kosken rannoille on järjestetty sekä vapaaehtoisista että vartiointiliikkeen ihmisistä vartiointi, ja avausluvan valvomoon antaa vartiointiliikkeen ihminen. Koska näytöksiä järjestetään kesällä päivittäin, tulee luukuille runsaasti käyttökertoja ja tämä aiheuttaa runsaan huollon tarpeen.
Vuodelta 1928. Imatra
05.07.2008
Kuvaaja: Mikko Koho
09.07.2008 15:14
<hartsa >
voi olla mahtava jyminä.....
09.07.2008 18:24
<Mikko Koho>
Sanotaan et paikkakuntalaisena ja päivälenkit oikein ajoittaneena tuon o nähny sen verran monta kertaa et ei tunnu missään. Mut tuos hyppyrin kohdalla ja luvallises paikas seisoes jylyn kyllä tuntee.
16.09.2009 18:48
<Topias>
Vedessä on voimaa. Useimmat meistä muistavat varmaan vielä hiljattain tapahtuneen voimalaitosonnettomuuden Sayano-Shushenskin vesivoimalassa Venäjällä. Tuossa linkin takana olisi vähän valvontakameroiden kuvaamaa videomateriaalia tapahtumasta, jos ketä kiinnostaa.
http://englishrussia.com/?p=5165
16.09.2009 19:28
<Hartsa >
No huhuh...hyvin lähti lopussa autokin lillumaan virran mukaan.....Surina käyny muuntoasemalla kun on kosteus yllättänyt..
17.09.2009 12:44
<Mikko Koho>
Ei tainnu muuntajien luokitus olla IP66 tai IP68..
18.09.2009 07:50
<Topias>
Sayano-Shushenskin padotuskorkeus on 194 m, joten purkautuvan veden paine on ihan omaa luokkaansa (ainakin 4...5 kertaa suurempi kuin tavallisessa vesijohdossa!) ja sitä vettä sitä riittää! Kyllä siellä taisivat muuntajat surahtaa kerralla...
Lisää kuvia tuhosta täältä:
http://englishrussia.com/?p=4853
http://englishrussia.com/?p=5141
19.09.2009 16:07
<Hartsa >
Hyvin on staattorikäämitykset ja koko generaattori oiken notkahtanut kun kantavat betonit on hävinny vedenmukana..Kusiset paikat jos sattui hallissa olemaan kunn vesi tuli sisälle katsomaan ketä siellä on...Hirmu tuhot.
26.01.2011 06:36
<Mikko Koho>
Tällä hetkellä virtaamaa on pienennetty jo parina kesänä 500m3/s ja viime kesänä vartiointiliike ei enää hoitanut vartiointia vaan homma meni kokonaan järjestysmiesvaltuudet omaaville henkilöille. Useampaa vartiointiliikettä oli pyydetty hommaan mutta vain yksi antoi tarjouksen ja siinäkin edellytettiin että hälytyksen tullessa vartijan pitää heti päästä kohteesta irti jota ei missään nimessä voida hyväksyä. Samoin poliisi vaati vartijoiden lisäämista kuuteen jotta mm. kesän 2009 ikävän hukkumisonnettomuuden kaltaiset tapaukset voitaisiin välttää. Näytöksien vastuuhenkilö oli itsekin välillä valvojien puutteen vuoksi valvomassa ja totesi lehdessä että se kuusi henkilöä ei ole yhtään liikaa. Luukut avataan valvomosta operaattorin käskystä, ensi syksystä lähtien Espoosta, mutta koneistot on automatisoitu niin että tehojen säädöt ja käynnistykset/pysäytykset toimivat täysin automaattisesti. Näytöksien aikana laitoksen virtaama pienenee mutta koneita ei pysähdy. Näytöksen aikana ylävedenpinta saattaa silmämääräisen arvion mukaan heittää n.10-12cm, osasta paikkaa sitä on vaikea arvioida. Samoin on kiva seurata vedenpinnan heilahdusta. Mm. eräällä mattolaiturilla lienee 12-13min aikaa pestä matot loppuun tai ottaa ne ainakin vedestä pois, muuten voi käydä niin että kosteikon vesi purkautuu putkesta ja matot haisevat kuolemalle..
03.09.2012 22:34
<Mikko Koho>
Noni, nyt on oikeanpuoleinen valssi auki kun Vuoksen virtaama nousi 950m3/s. Periaatteessa voimala vetäisi vielä tuonkin mutta vesivoimalan ja laivan ajamisessa pätee sama sääntö: konekäskyn voi laittaa melko täysille mutta ihan täysille laittamisessa pitää miettiä onko siinä mitään järkeä. Polttoaineen kulutus ja mahdollisesti melu ja tärinä lisääntyy mutta hyöty (laivassa nopeus, vesivoimalassa teho) ei kasva enää samassa suhteessa. Ensiviikosta eteenpäin menee jo yhteensä 1000m3/s läpi.
Sinänsä asian tekee historialliseksi se että aika tarkkaan 25v elämäni aikana muistan että luukkuja olisi pidetty pitkäaikaisesti yhtä soittoa auki kaksi kertaa, nyt ja joskus aikoinaan kun olin tarhaikäinen, silloin saattoi osasyynä olla menossa olleet konerevisiot. Silloin lapsena asia on jäänyt muistiin hyvin kun aina piti tarhasta tullessa mennä kosken sillan kautta että näki juoksutuksen. Ja kerran kun ei menty niin U-käännös liikenneympyrän kautta ettei tullut kotona meteliä..
07.09.2012 15:23
<Mikko Koho>
Ja nyt sitten meinas jo tulla eka hukkuminen. Ulkomaalainen nainen, ilmeisesti naapurimaan kansalainen, kaiteiden yli ja ihan veden viereen. Sama nainen oli kuulemma, ulkopaikkakuntalaisen pariskunnan mukaan, käynyt hyppimässä alempana missä on sortumavaara-alue. Sarjastamme järjenkäyttö tuntuu olevan nyky-yhteiskunnassa kiellettyä.
Virtaama oli vielä normaalia suurempi kun kutoskone oli syystä tai toisesta pois käytöstä ja senkin vesimäärä piti ajaa koskeen.
10.09.2012 10:36
<Mikko Koho>
Tonnia menee tämä viikko ja sikäli kun aamulla sumun takaa näin niin vasen valssi olisi kiinni ja oikeasta menisi suunnilleen sama määrä vettä kuin tässä eli n.100m3/s.
05.10.2012 22:41
<Jouko>
Liekö sama "Mikko Imatralta" joka kertoi Daruden soivan koskinäytöksissä ja toivoi radiosoittoa kys. artistin kappaleelle DJ Orionin iltaohjelmassa YleX:llä? :o)
06.10.2012 04:07
<Mikko Koho>
Hetkonen, Joukokin kuuntelee ko. ohjelmaa? Arvasin että joku täältä taatusti mutta jostain syystä en ihan arvannut herra J:tä. Kyllä se totta on. Ja yhtä totta on sekin että siitäkin on erimielisyyttä täällä että kuuluuko musiikki ylipäätään ko. näytöksiin vai ei, ainakin mitä rannoilla kesäisin ihmisiä on kuullut ja mitä on ns. kadulla tullut kommentteja vastaan. Oma kanta on muuttunut sen jälkeen kun nyt syksyllä koski on kuohunut ilman mitään musiikkia yötä päivää ja toive lähti siitä kun kuulin yhden osan koskinäytöksen raitaa Youtubessa joko laillisesti tai laittomasti ladattuna ja sen laatu siellä voitti kosken rannan 100-0 vaikka kuuntelulaitteena oli korvanapit. Toimi autossakin paljon paremmin mitä tuolla kuvan osoittamassa paikassa.
06.10.2012 17:44
<Jouko>
Monia vuosia sitten soi YleX tiistai sekä perjantai-iltaisin lähinnä elektronisen musiikin ja 90'show:n kannalta. Nyt eksyin kanavalle vain sattumalta...
07.10.2012 00:59
<Mikko Koho>
Aikamoinen sattuma..
30.10.2013 04:11
<KMW>
Onkos tuo oikeanpuoleinen pienempi luukku tarkoitettu jääluukuksi...? Onko Mikolla havaintoa, onko sitä viime vuosina käytetty?
30.10.2013 13:30
<Mikko Koho>
Sitä pitkin on ihan alunperin uitettu puutavara voimalan ohi. Alunperin, kun laitoksessa oli vain kolme koneistoa ja 1930 alkaen neljäs, vettä riitti myös jatkuvaan ohijuoksutukseen mutta kun vitoskone valmistui 1936 niin kuivempina kausina koski kuivui ja vuotta myöhemmin valmistui kutonen jolloin sitten koski kuivui lopullisesti. Sen jälkeen oli rakennettu uittokouru joka lähti kuvasta oikealta puolelta ja sitä käytettiin samaan hommaan. Kuitenkin, käsittääkseni, mitä olen lukenut, jo pelkkä laitoksen valmistuminen hidasti yläpuolisen virtauksen niin onnettomaksi että jos oli vähänkään tuulta niin tukkien uitto onnistui ainoastaan yöllä kun tuuli taukosi sen verran että tukit uivat tuolle luukulle ja sittemmin kourulle. Uitto loppui sitten sotien jälkeen kun Enson (Svetogorskin) tehtaat jäivät rajan taakse mutta uittokourua pidettiin yllä 1970-luvulle asti kunnes se oli ensinnäkin laho ja toiseksi todettu että toiveet alueiden takaisin saamisesta ovat pienet.
Käsittääkseni tuota luukkua ei juuri käytetä, ihan siitä syystä että se on aika kenkku ajaa. Jos katsoo tuon sektoriportin poikkileikkausta niin tuo luukku on ympyrän sektorin muotoinen ja alla on tyhjä tila mihin se laskeutuu. Luukkua avattaessa pitää ensin tehdä varovainen avaus niin että luukun alapuoli alkaa fuskata ja tyhjä tila ja itse luukku täyttyvät vedellä. Kuvasta ei näy mutta yläosassa syvennyksiä on aukot mistä alkaa tulla vesi kun luukkua voi oikeasti alkaa avata. Sitten kun luukkua ajetaan kiinni niin kiinniajon jälkeen luukku ja alaosan tila tyhjätään venttiilin kautta, sen purkausaukko näkyy tuossa heti oikeanpuoleisen patopilarin juuressa. Käsitykseni mukaan tuota on kuitenkin koeajettu ihan viime aikoina, käsitys perustuu siihen että, ihan viikko-pari sitten, luukusta kuului kohina mitä ei aiemmin ole kuulunut ja tuo tyhjennysventtiilin aukko purki jatkuvasti vettä.
30.10.2013 17:16
<Mikko Koho>
Siinäpä se on, ja siitä lähtemään on tähän kaupunkiin suunniteltu turhapuroa joka myös virallisemmin Kaupunkipurona tunnetaan. Joku EU-instanssi myöntäny rahat siihen ja joko ne käytetään siihen tai sitten ne otetaan pois. Hyöty ko. purosta on nollan luokkaa mutta kaupungin päättäjät ovat, kaupungille tyypillisesti, toista mieltä ja kansalaisten ääni on sellainen minkä voi järjestään leimata roskapuheeksi.
31.10.2013 09:29
<NH>
Onkos Imatran padossa pohjaluukkuja?
31.10.2013 11:38
<Mikkko Koho>
Ei käsittääkseni enää, sitten 1960-luvun. Tuo pato on tehty niin että ensin on padottu kuvan ottopaikalta katsoen vastaranta ja toinen puoli on virrannut vapaana, sitten vesi meni tuon vastarannan padon kautta kun väsättiin luukut ja muu osa tämän puolen padosta. Sen jälkeen kun tuli aika nostaa 6m vedenpintaa niin laitettiin setit vastarannan aukkoihin. Se viritelmä, settien ruostuttua, muurattiin umpeen 1960-luvulla.
31.10.2013 12:05
<NH>
Mietin vain että patoturvallisuussäännösten mukaan yläallas pitäisi jotenkin pystyä tyhjentämään pohjia myöten, tai ainakin luonnontilaiseen tasoon esimerkiksi sortumavaaran uhatessa. Toinen kysymykseen tuleva tapaus voisi olla se että ylemmällä voimalaitoksella sattuu patovaurio, ja alemman pitää pystyä vetämään tulvavesi vaikka kaikki koneistot olisivat pudonneet pelistä pois. Imatralla tämän hoitaa pitkälti ylisyöksypato, mutta altaan tyhjentämistä varten pohjaluukkujärjestelmä luulisi olevan jossain. Voisivatko ne sijaita itse voimalaitoksella? Monilla voimalaitoksilla jossa on pelkkä maapato ilman ylisyöksypatoa, pohjaluukku pystyy osallistumaan varajärjestelmänä myös hätävirtaamien ohijuoksutuksiin.
31.10.2013 23:15
<Mikko Koho>
Vesivoima-alan ongelma on se että laitokset on monesti tehty vanhojen määräysten mukaan ja Imatrallakin pato alkaa olla saneerauskunnossa. En muista missä tasossa ylävesi oli ennen patoamista mutta osviittaa saa jos miettii että laitoksen nimellinen putous on 24m, luonnontilainen putous koskessa oli 18m ja nuo valssit ovat jotain 6m korkeita ja ylävesi on niiden ylärajan tuntumassa kun pato on kiinni.
31.10.2013 23:31
<Mikko Koho>
Ja mitä tulee itse laitokseen niin siellä on ollut ns. jääluukku jonka paikka näkyy alakanavan puolella kapeampana kaarena. Se on kuitenkin muurattu umpeen ja kanava laitoksen keskellä on tyhjää tilaa. Siihen kuulemma suunniteltiin aikanaan pienempää apukonetta, jollainen on ainakin ollut monessakin laitoksessa, mutta se kuuleman mukaan kariutui laitoksen lupiin jotka olisi pitänyt anoa uudelleen. Tehohirmu ko. kone ei olisi ollut mutta laitoksen omakäytön varavoimana ja ns. black startin tekoa se olisi palvellut.
01.11.2013 02:06
<Mikko Koho>
Ja mitä tulee purkauskykyyn, patoturvallisuusmääräyksethän lähtevät juoksutuskyvyn suhteen siitä että luukkujen tulee täysin avattuina, ilman koneisto(j)a ja mahdolliset hallitut ylisyöksyt käytössä, vetää vesimäärä joka todennäköisesti osuu kohdalle kerran x vuodessa ilman että hätäylivesi ylittyy. Hätäylivesi on siis vedenpinnankorkeus jonka pato maksimissaan, ilman muodonmuutoksia, kestää. Jos vedenkorkeus menee siitä yli niin pato voi kestää mutta siitä ei ole enää takeita.
Se, paljon tuo "x" on, riippuu padon vaarallisuusluokasta. Imatrankoski on vaarallisin, 1-luokan, pato jolloin vaadittu läpäisykyky on 1/5000-1/10000, eli siis luukkujen tulee läpäistä vesimäärä joka todennäköisesti osuu padon kohdalle kerran 5000-10000v. Vastaavasti Tainionkoski 6-7km ylempänä on 2-luokan pato jolla vaade on kerran 500-1000v toistuva virtaama ja vaarattomimmille 3-luokan padoille riittääkin sitten kerran 50-100v toistuvuus.
05.11.2013 15:58
<NH>
Tainionkoskella ei tosiaan voi tapahtua äkillistä vedennousua yläpuolisen voimalaitoksen patovaurion vuoksi, joten siinä suhteessakin Imatra on astetta korkeammassa luokassa. Niskakosken perkauksen vuoksi Tainionkoskikaan ei ole enää luonnontilassa yläveden purkautumiskäyrien suhteen (verrattuna voimalaitoksen rakentamisaikakauden tilaan), vaan ko. laitoksella joudutaan hallitsemaan käytännössä ainakin 5 metrin luokkaa olevaa jatkuvaa vedenkorkeutta, mikäli ei laskettaisi laitoksen omaa putouskorkeutta mukaan. Tällä tarkoitetaan siis sitä, kuinka paljon ylävesi pääsisi kauempana yläkanavan yläpäässä ainakin laskemaan ennenkuin Niskakosken nykyinen pohja tulisi vastaan pahimman mahdollisen patovaurion tapahtuessa. Tainionkosken yläallasta onkin varsin hankala tyhjentää ilman massiivisia työpatoja.
05.11.2013 23:04
<Mikko Koho>
Tuota ne pelkäsivät juurikin silloin kun Tainionkosken padon yläpuolinen Tornansilta romahti v.1998. Purkuaikainen tuenta oli tehty ns. vasemmalla kädellä ja kun tukitorni ja kansi pettivät niin kolme ihmistä joutui vedenvaraan. Yksi, uimataidoton, hukkui mutta uimataidolla ei olisi ollut merkitystä, hukkumisen syy oli puristuminen ja rakenteisiin kiinni jääminen. Kaksi lähti ajautumaan reilun 800m3/s virtaamalla voimalaa kohti mutta pääsivät tukimuurin laidalle josta läheisen rakennustyömaan työntekijät auttoivat heidät ylös. Tuo sortuminen sattui niin lähellä patoa, käytännössä heti yläpuolella, että se julistettiin suuronnettomuuden vaaratilanteeksi ja siitä on julkinen raportti netissä Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilla.
06.11.2013 21:47
<KMW>
Tuo kyseinen, raportissakin mainittu skenaario on tosiaan aika karmiva. "Jos Tainionkosken voimalaitoksen ylisyöksypato olisi vaurioitunut ja sellaisen tapauksen
varalta tehdyt pelastussuunnitelmat eivät olisi toteutuneet, olisi Saimaan vedenpinta
saattanut laskea noin 4 - 5 metriä." Minkähänlaisia suunnitelmia tuollaisen tapauksen varalta on - Vuoksessahan ei edes Saimaan kanavan malliin turvapatoja ole.
03.06.2016 19:57
<Mikko Koho>
Nyt on kanavan vierestä vallattu työmaa-aluetta ja rakentavat, painetun lehden mukaan ja sikäli kun oikein luin, jonkinlaiset telineet joilta käsin tuo betonipinta korjataan parempaan kuosiin. Nyt ovat kasaamassa tuohon ylemmälle tasolle jonkinlaista metallihäkkyrää.
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7603