|
17.07.2015 00:47
<Mikko Koho>
"Alko auki normaalisti, tiedotteessa kuitenkin rauhoitellaan." http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437026118621.html |
|
17.07.2015 00:21 <Marko> Mihinhän tuo rajallinen polttoasento perustuu, heku- ja elohopeahöyrylampuissa se on kuitenkin vapaa ja sekavalolamppuhan on niiden yhdistelmä? Olen kyllä joskus nähnyt toiminnassa 100 ja 160 W malleja vaaka-asennossa. |
|
|
16.07.2015 19:38 <Make> Näyttää, että sekavalolamppuja on vielä myös saatavana? http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/lamput/kaasupurkauslamput/sekavalolamput-avoimiin-ja-suljettuihin-valaisimiin/index.jsp |
|
16.07.2015 19:30 <Make> "Telineosa" ja "Ylivientijohto" Sähkönumeroissa ei sanoisi muuten mitään, mutta tämä kuva ja selitys kyllä kertovat asian hyvin. |
|
|
16.07.2015 17:55 <Tuomo Y> Käsittääkseni se oli ihan "rikkipanos", joka syttyi ja paloi kuin iso tulitikun pää. Piti olla varovainen sytyttäessä, sillä panosluukun rei´istä suihkusi "tähtisadetta" ympäriinsä. Saatiin kerran reipas maastopalon alku, kun ylhäällä pylväässä sytyteltiin moxi ja hetken perästä liekehti alhaalla pylvään juuren keväisen kuiva heinä.... tuli kiire alas! ;) |
|
16.07.2015 17:01 <Late> Toivalan sa. lienee rakennettu kokonaan uudestaan samalla kun Siilinjärvi-Vehmersalmi(-Riistavesi) 110 kV johto valmistui. Itse muistan vain että 80-90 lukujen vaihteessa yksi 20 kV:n johto oli vanhoissa 45 kV:n pylväissä. Nämäkin yhdellä pylväällä ja teräsorrella. Muuta merkki 45 kV jännitetasosta tuskin on siinä vaiheessa enää ollut |
|
|
16.07.2015 15:37 <muhentaja> Mitä "polttoainetta" tuo MOX-kolvi käyttää? Yritin googletella tuosta lisätietoa, mutta sen sijaan löytyikin toinen vastaava härveli joka käyttää nallilla varustettuja termiitti(!!)patruunoita, jotka "laukaistaan" kahvassa olevalla iskurilla. Tätä sivua alaspäin kelailemalla löytyy englannin kielellä lisätietoa (Quick Shot): http://www.stevenjohnson.com/soldering/flameirons.htm |
|
16.07.2015 12:48 <Janihanix> Käykää tässä osoitteessa http://www.hengenvaara.fi sieltä löydätte videoita missä näytetään miten käy ihmisille kun ne törmää sähköpylvääseen traktorilla |
|
|
16.07.2015 12:47 <Janihanix> Käykää tässä osoitteessa www.hengenvaara.fi sieltä löydätte videoita missä näytetään miten käy ihmisille kun ne törmää sähköpylvääseen traktorilla |
|
|
16.07.2015 11:20 <RicuP.> No sitten voivat ollakin. Pitääkin olla huoltomiehen tarkkana, että minkä lampun tuonne ruuvaa, ettei käy 'poks!' |
|
|
16.07.2015 07:01
<Tuomo Y>
Kyllä niitä tinailtiinkin pylvään nokassa jossei kaapelin päätä saanut laskettu maan tasolle. Toinen tapa oli tehdä ns. häntäkaapeli, jonka toinen pää tinattiin etukäteen päätteeseen ja pylväässä jatkettiin normimenetelmällä hännän toinen pää varsinaiseen päättyvään kaapeliin. Nykyään uusissa isommissa pylväspäätteissä taitaa olla hahloliittimet päättyvän kaapelin puolella. Tuli itsekin joskus ammoin käytettyä tätä MOX -kolviakin... melkoinen ilotulitus kun sen sytytti :) YouTubesta löytyi tämmöinen: https://www.youtube.com/watch?v=QRSF0VL1YyY Tuo "teipattu maadoitus" on päättyvän kaapelin vaipan alumiinifolion maadoitusliitäntä, piuhassa on puristettava kaapelikenkä esim: http://www.sahkonumerot.fi/7202077/ Varsinainen maadoitus on 16mm2 CU-köysi |
|
15.07.2015 20:47 <H> https://www.youtube.com/watch?v=XEnNxwTePLQ |
|
|
15.07.2015 20:47 <Hartsa> valokaari vaan palaa..... |
|
|
15.07.2015 20:32
<Make>
100 ja 160 watin sekavalolampuissa polttoasento on pystysuora, 250 ja 500 watin malleissa vapaa. Näin ainakin Philipsillä. En ole näiden syttymistä sattunut näkemään, olivatko jopa pimeät viime talvena. |
|
15.07.2015 20:22 <Make> Aika samalta linjalta ovat selvästi tulleet... |
|
|
15.07.2015 18:09 <Janihanix> https://m.youtube.com/watch?v=0XVPcDxoV2g tälleen voi käydä sähkölinjlle että se eka pitää kauheeta ääntä ja sitten räjähtää |
|
15.07.2015 16:12 <RicuP. > Katos vaan. Niissä mun uusimissa valaisimissa oli tuo pykälä ja kyljessä ruuvi josta säädettiin lampunkannan syvyyttä. Se ilman pykälää oleva malli on vissiin vähän uudempi ja sama kuin tämä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/383 |
|
|
15.07.2015 15:39 <RicuP.> Tässä on käynyt niin, että tämän ylemmässä Strömforsin kytkimessä on tämän p-tuotteen pistorasian pohja ja tässä p-tuotteen rasiassa taas strömforsin pohja.. Ovat menneet ristiin, mutta näkyvät käyvän keskenään:D |
|
|
15.07.2015 14:52 <RicuP.> Voihan olla, että kuristimet on siihen lisätty myöhemmin. Sekavalolamput nämä voisivat ollakin, mutta eikös niissä ollut polttoasento suora.. |
|
|
15.07.2015 14:41 <RicuP.> On kyllä ollut hankala liitos, jos on juottamalla joutunut tekemään.. Kaasukolvilla ehkä onnistuis hyvällä säällä. Onko tuon kaapelin maadoitus vaan teipillä kiinni? |
|
15.07.2015 14:36 <RicuP.> Tuommoinen Laukamo ja 2 Enston tuoppia löytyy. Niistä kyllä puuttuu nuo ylijänniteosat. |
|
|
15.07.2015 14:20 <Tuomo Y> Sulakkeet on 3A sulakkeita. |
|
|
15.07.2015 11:18 <Jouko> Toivalan asema lienee sitten uusittu kokonaan, merkkejä 45 kV jännitetasosta ei erityisemmin näkynyt.. |
|
14.07.2015 18:05 <Make> Eikö rajakytkimet ole yleensä avautuvilla kärjillä =jos linja poikki, mitään ei tapahdu. Vai mikä tuossa oli vikana? |
|
14.07.2015 16:08 <J.P> Niin siis kytkentä tilanteissahan noita mitä mainitsin joskus sattunut kun lyöty ekalla erottimella asemat renkaaseen ja sillä välin kun ajeltu toisaalta avaamaan niin lauennut, kun käyttökeskus unohtanut ottaa sammutuksen pois. |
|
14.07.2015 15:00 <Hartsa> Kirkaat on öljyt katkaisijassa sisällä =D |
|
|
14.07.2015 06:27 <Late> Asemalta lähteneet 45 kV:n pylväät olivat tämän mallisia portaalipylväitä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2301 ,ukkosjohtimia ei ollut. Muuten linja oli toteutettu yksipylväisenä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2300. Samanlaisia pylväitä oli myös Kuopiosta Siilinjärvelle ja pisto Toivalan sähköasemalle. Nämä tosin hävisivät jo 90-luvulla. |
|
|
14.07.2015 00:25 <Marko> Normaalisti eri asemia ei pidetä keskijännitepuolella toisiinsa kytkettyinä kuin lyhytaikaisesti kytkentätilanteissa. Jos taas yhdellä asemalla syötetään toisen aseman kiskoa (jossa muuntaja on kylmänä)ja vain jommalla kummalla on kompensointi, pitää kummankin aseman releet olla kompensoidun verkon asetteluilla ja lisäksi yhdistävissä kentissä vähän säätää, niin ei periaatteessa pitäisi tuollaisia ongelmia tulla eikä olla tarvetta ottaa kompensointia pois käytöstä. Mutta ei tarvitse olla kuin vähän jotain asettelua huonosti jossain kohtaa, niin on tarpeettoman isosti kylää pimeänä. |
|
13.07.2015 23:44 <Janihanix> Mä oon mennyt näitten linjojen alta nää pylväät on kyllä hienot nämä tolpat jotka on tässä kuvassa niin sillä kohti sen tien nimi on imatranvoimantie |
|
|
13.07.2015 23:30 <J.P> Kompensoimattoman ja kompensoidun aseman verkkojen renkaaseen kytkentä aiheuttaa laukaisun jonkin ajan kuluttua -välillä unohtaneet kytkeä kompensointia pois päältä -tai no en muista nyt vähään aikaan tuota tapahtuneen mutta joitakuita vuosia sitten useammin kun kompensointi oli täälläkin uutta. |
|
13.07.2015 23:24 <J.P> ABB:n MJS K00 tuo oikean puoleisin. |
|
13.07.2015 20:54 <calm> http://www.uunila.fi/referenssit/isojarven-pumppuasemapaineputken-rakentaminen-isojarven-pumppuasemalla/ |
|
13.07.2015 20:51 <calm> Varayhteydeksi jäämisestä kertoo Asiakaspolar-lehti 2009/2: http://www.koillislapinsahko.fi/esitteet/1245742157.pdf |
|
|
13.07.2015 20:48 <Marko> Releiden toimintakulma ei ole jäänyt kääntämättä, vaan vikavirta voi olla transienttipiikkiä, jota perinteinen suojaus ei tunnista. Se voi kuitenkin aikaansaada verkon ja kompensointikelan välistä resonointia, joka ilmenee jatkuvampana maasulkujännitteenä, jolloin kiskon maasulkusuojaus voi laukaista koko muuntajan. |
|
13.07.2015 19:45 <calm> Kuva pumppaamosta sisältä ja kaaviokuva Jumiskon voimalaitoksen vesiteistä PVO:n Virtaviestissä 1/2007: http://www.pohjolanvoima.fi/_sys_/data/pubfilebank/savefile.php?folderId=1012&fileId=5069&key=2c6d66e286eb919db588472c41ecd9e3 |
|
|
13.07.2015 19:42
<Make>
Täällä ei asennuksien ulkonäöllä ole pienintäkään merkitystä. Ihme, että nämä on saatu edes tähän vierekkäin. Sellaiselta ABB:n kaapilta oikeanpuolimmainen vaikuttaa, jostain syystä tämä ei mainosta ABB:ta... |
|
13.07.2015 19:23 <Make> Valaisin näyttäisi olevan Järnkost Byhatt 7861 http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3585&pos=7&pid=105670 |
|
|
13.07.2015 19:04 <Make> Jos nuo on juotettu pylvään nokassa oltaessa, silloin kuulostaa aika haastavalta työltä. |
|
13.07.2015 18:57 <Make> Nokiassa onkin paljon tavaraa sisällä, ilmankos se näyttää aika isolta. Noita peltipurkkeja on myös näkynyt. Vähän alkaa olla hapettumaa... |
|
|
13.07.2015 18:50 <Make> Ericssonin kansi näyttäisi olevan kierteellä kiinnitettävä. Millaisia arvoja puhelinsulakkeissa on? |
|
|
13.07.2015 16:52 <TT> Oikean laitimmainen ruskea kaappi lienee pieni jonovarokekaappi, kerta jalustassakin on kääntyvä läpivienti tilapäissyöttöjen kaapeloimiseksi. |
|
13.07.2015 14:38 <Janihanix> Nuo 400 kv linja lähdöt ovat muuttuneet y:n mallisiksi sähkötolpiksi ja ne vanhat x sähkölinjat ovat muuttuneet uudemman näköisiksi niissä uusissa johdoissa on V:n malliset johdonpidikkeet ja heti sähköasemalta lähtiessä tien oikealla puolella on vanhat X sähkölinjat ja sähköaseman suunalla on ihan uudet 400 KV:n pylväät |
|
|
13.07.2015 08:41
<Tuomo Y>
..otan kommentointini uudestaan kieli keskellä suuta ilman "operaattoriarvailuja" ;)..... Eli nuo vasemman puoleiset ovat Laukamon K00 ja K1- telekaappeja. PK-seudulla useampi teleoperaattori rakentaa myös kiinteää verkkoa ja näissä kaapeissa voi siis olla kuitua/kuparia/Kaapeli-TV:tä. Keskellä olevassa kaapissa on todennäköisesti 800-1200 paria perinteistä puhelinkaapelointia. Joissakin kaupungeissa/kunnissa on kaappien väritys määritelty hyvinkin tarkkaan yhtenäiseksi, tässä ei ole ollut näköjään niin väliä:) |
|
|
13.07.2015 02:36 <Mikko Koho> Tarkoittaako tuo sitä että vaihekulma, joka maasulkujännitteellä- ja virralla on, on jäänyt kääntämättä kompensoimattomasta verkosta kompensoidulle vaadittuihin arvoihin vai sitä että kun maasulkuvirrat laskevat ja samalla kestoajat lyhenevät niin ylemmän tason suojaus tykkää kyttyrää ja lähdön releistys on sokea? |
|
13.07.2015 02:32 <Mikko Koho> Wanhasta kunnon Savonius-roottorista kehitetty ja oli pitkään patentilla suojattu mutta ilmeisesti nyt patentti on, vuosien kuluttua, lauennut. |
|
|
12.07.2015 16:24 <Make> Ainakin Helsingin vastaavissa on osassa tuo pykälä päälipuolella ja osassa ei: http://www.helvar.com/node/1642 |
|
|
12.07.2015 16:10
<Make>
Ehkä toiseen pylvääseen on jostain syystä myöhemmin lisätty kuristimet. Ainakin ne ovat vähän jälkiasenteisen näköiset. E40-kantaisissa suoraan verkkoon kytkettävissä lampuissa ei taida hirveästi olla enää valikoimaa... Megaman Clusterlite on ainakin yksi sellainen. |
|
12.07.2015 14:35 <muhentaja> Googlettelun tulos (osumia suomalaisiin sähkötarvikkeita myyviin verkkokauppoihin) näyttäisi olevan se, että tuo riippuu ainakin jossain määrin kalusteesta. Johdonsuojissa, vikureissa ja muissa vastaavissa kiinteän asennuksen kalusteissa näyttäisi olevan 0-OFF vihreällä pohjalla sikäli kun värimerkinnät on, mutta sitten taas moottorinsuojakytkimessä on punainen = seis. Tässä taas esimerkki vähän isompien sähköjen (1kV) puolelta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/3819 |
|
|
12.07.2015 11:09 <Jouko> Varmaan samat tolpat jotka itsekin kuvasin viime kesänä, helteisessä linjanalusvesaikossa rymyten. Joitakin orsia oli myös Leppävirran suuntaan jätetty. Mahtaako viereinen Kotalahden erotinasema olla enää pystyssä uusitun 110 kV VAR-HUM johdon alla? Siinähän oli laajentamisvaraa viereisen nikkelikaivoksen tarpeisiin mutta sähköasemaa ei koskaan taidettu rakentaa, ainakaan maastossa merkkejä ei näkynyt. |
|
|
12.07.2015 09:41 <calm> Kyllä kuvat taisi olla vain muistikuvia, ainakaan valokuvia ei kyllä löytynyt. |