|
17.09.2016 18:54
<Mikko Koho>
No, allekirjoittaneelle sattunut ennätys kesältä 2013. Kävelin aamuyöstä Imatrankosken patoa pitkin kohti tulvaluukkuja. Padolta alas laskeutuvien portaiden kohdalla tuli tunne että mitä v****a täällä tapahtuu. Katse padolta alaspäin ja nuori pariskunta oli niin että naispuolinen oli kosken kaidetta vasten ja mies tuuppi takaa menemään. Tilanne oli varsin mykistävä, varsinkin kun sillalta ja padon edessä olevan allasmaisen alueen reunoilta oli esteetön näkymä siihen missä tämä touhu tapahtui. Hetken hämmästeltyäni tein sitten spontaanin kokeen: olin jo laskeutunut padolta ja menin pariskunnan takaa olevat rappuset alas ja pariskunnasta ohi. Mikä oli tulos? Touhu jatkui täysin keskeytyksettä ja katsoivat vaan kun häivyn paikalta. Tilanteen päätti se kun poliisipartio kävi antamassa suullisen huomautuksen tälle pariskunnalle. Sähköisen ympäristön lisäksi tilanteeseen saattoi vaikuttaa toiseksi viimeisten Imatra Big Band-festivaalien päätös.. |
|
17.09.2016 13:49
<RicuP.>
Nyt ainakin Malmberilla näkyy olevan kiinnikkeitä varaosina! Seuraava ongelma on, että noista alkavat liitäntälaitteet pettää.. Taitaa olla viimeinen kerta, kun noita valaisimia hankitaan, vaikka halpoja ovatkin. Paremman Led valaisimen saa, kun ostaa tavallisen T8 valaisimen ja laittaa vaihdettavat Led putket sisään. Näin siinä ei ole kuin yksi rikkoontuva ja helposti vaihdettava osa, eli putki, joka kestää vähintään yhtä kauan, kuin kiinteillä Ledeillä oleva. Sama pätee yleisvalaisimissa. Ei enää kannata hankkia kallista elektronista PL valaisinta eikä Led versiotakaan, vaan samanlainen halpa hehkulamppumalli, johon laittaa mieleisen tehoiset, sävyiset jopa himmennettävät E27 Led lamput. |
|
17.09.2016 13:26
<RicuP.>
Tuo epäjohdonmukainen säheltäminen on kyllä valitettavan yleistä työmailla. Vastaavaa käy aika usein, että tullaan tekemään palokatkot läpivienteihin kysymättä, vaikka on puolet johdoista vielä vetämättä. Kerran ääliö väliseinäukko löi seinät umpeen, vaikka ei ollut johdon johtoa vielä asennettu. Joutui sitten ruuvailemaan seinät auki, että ei ainakaan omaa urakkaansa helpottanut. Myös laattamiehet lyö välillä laattansa rasioiden päälle. Kerran eräs työkaveri löi laatat seiniltä alas, kun rasiaa oli jätetty jonnekin taakse. Varmaan se vesi kiehuukin, jos on tarpeeksi likaista. Kerran kävi niin, että pää- ja kiinteistökeskukset tulivat työmaalle sovittuun aikaan, mutta toinen porukka olikin kaivanut aikamoisen montun keskushuoneen oven eteen. Niinpä keskukset seisoi melkein viikon pihalla.. Siinä olikin sitten temppuilemista, kun keskushuoneen oviaukko oli noin metrin korkeudella. Muutenkin keskuksien roudaaminen on välillä erittäin työlästä. Nyt ollaankin alettu tilaamaan keskukset jo talon runkovaiheeseen, jolloin ne saadaan nosturilla sisään, ennen kuin katto tulee päälle. |
|
|
17.09.2016 12:59 <RicuP.> :D Mitäköhän v****a:D Ei ihan täysillä valoilla oltu liikkeellä. |
|
17.09.2016 12:29 <RicuP.> Mitähän hyötyä siitä sitten on, että pääkytkin on 4 -napainen? Ainakin Tapiolan kohteissa ne piti olla. Onkohan kytkin sitten semmoinen, että se katkaisee nollan viimeisenä ja kytkee ensimmäisenä? |
|
|
16.09.2016 22:25
<Mikko Koho>
Tuli mieleen että olisiko sähkö- ja magneettikentillä sittenkin jotain vaikutusta ihmisten sähköön perustuvaan aivotoimintaan.. ;) https://www.youtube.com/watch?v=QycR1tF78Mo |
|
|
16.09.2016 20:57
<Make>
Nelinapainen pääkytkin asunnon keskuksessa on aika luksusta, välillä niitäkin halutaan. Katkollakin on toki nelinapainen olemassa. Jossain vanhahkoissa automaateissa taitaa olla tuo SK-Stotz- nimi. |
|
|
16.09.2016 20:51
<Make>
Kyllähän siinä lämpöä kehittyy, kun vesi kiehuu kiskoston ympärillä. Kerran tehtiin uusia sormisuojia, kun entiset olivat vääntyilleet kuulemma tuon takia. Välillä kun on olevinaan kiire ja keskus valmis, ei mitään kuitenkaan kuulu moneen viikkoon. Parhaimmillaan taas tulee valmistumisen jälkeen vielä uudet kuvat... |
|
16.09.2016 20:38 <Koomikko> http://new.abb.com/de/ueber-uns/gesellschaften/abb-stotz-kontakt/125-jahre-stotz historiaa kielitaitoisille. |
|
|
16.09.2016 20:12 <Make> Ehkä olen tuon nimen kuullut jossain. Montakohan miljoonaa kappaletta kiinnikkeitä pitää tilata, että saa varaosia... |
|
|
16.09.2016 00:29
<RicuP.>
Jaahas, ihmettelinkin, että mistä tuo Eaton tuli, mutta tosiaan saman näköisiä ovat kuin Myllärit. Tosiaan juu, se pääkytkin on punainen. Yleensä kyllä näissä keskuksissa pääkytkin on Katko, mutta tuossa onkin jostainsyystä 4 napainen, niin on sekin Eaton. Jaa, vai tuosta se Stotsi nimi on tullut. En kyllä Stotz merkkiä ole nähnyt missään. Meilläkin on automaatit 'stotseja', pää- ja turvakytkimet 'katkoja', poravasarat 'hiltejä', jännitteenkoetin on 'duspooli', kaikki kalvorasiat on 'Aapee ysejä' ja onhan näitä. |
|
15.09.2016 23:57
<RicuP.>
Täällä eräällä kadulla on molemmilla kulmilla olevia sekaisin, vaikka on laitettu samaan aikaan joskus 80 -luvun alussa ja HKB 10 valoilla. Samaten toisella kadulla T varret on 45 ja muut 90 ja nekin taatusti samaan aikaan laitettu. Niin, jotkut alumiinivarret on jollain kiila systeemillä kiinni. Uuden pylvään mukana tulee aina myös varsi, tosin kyllä irtonaisena, mutta saa kai erikseenkin. En tiedä oliko niin ennen. |
|
|
15.09.2016 23:54
<Mikko Koho>
Kymmenisen vuotta sitten kävi tapaus jossa rakennusmies oli jo hakemassa kamppeita, vaneria ja betonimassaa, millä olisi tiivistänyt muuntamoon tulevien 20kV kaapeleiden tuloputkien aukon tukkoon niin ettei vesi tule keväällä ja sadeaikana sisään. No, mestari sitten päätti että ei tehdä, on liian kiire. Seuraavana keväänä sulamisvedet tulvivat sitten ko. aukosta muuntamon kaapelitilaan ja sieltä läpiviennin kautta sähköpääkeskukseen. Sähköyhtiön jannu oli päivän valvomassa kaivua ja työtä jonka olisi voinut tehdä jo kaapeleiden sisäänvientivaiheessa ilman erillistä kaivuvalvontaa. Paria päivää myöhemmin oli toinen porukka jostain syystä kaivamassa samaa monttua uudelleen auki ja ihmetteli kun maa on niin pirun pehmeää.. Lappeenrannassa eräällä työmaalla oli kuulemma vedelty paloilmoittimen ym. johtoja ja sitten tuli vastaan seinä josta ei päässyt normiporalla läpi. Ei muuta kuin merkit seinään ja timanttiporari paikalle. Torstaina timanttiporari oli käynyt tekemässä reiän ja seuraavana maanantaina, kun piuhoja olisi pitänyt alkaa vetää, aukko oli muurattu umpeen. Sinänsä koomisia hölmöilyjä kunhan vaan ei osu omalle kohdalle eikä omalle lompakolle.. |
|
15.09.2016 23:40 <RicuP.> Niin, tai valaisin on saatu luotettavammin tiiviiksi, kun ei ole ruuvinreikiä ja lämpötila kiinnityspintaa vasten laskee, kun on kisko korottamassa sitä hieman. |
|
|
15.09.2016 23:35
<RicuP.>
No enpä olisi heti arvannut, että magneettikuvaus koneessa olisi tuommoista 'avaruustekniikkaa'. Tiedän myös vastaavan tulvan, joka tapahtui uudiskohteessa, joka ei vielä ollut valmistunut. Joku nousurungon liitos oli pettänyt iltapäivästä ja nousukuilua pitkin vedet suoraan keskukseen.. Siitä onneksi selvittiin muutaman päivän kuivattelulla, mutta jos viemäriputki losahtaa, niin melkovarmasti koko keskus iästä riippuen purkuun ja uudelleen kalustukseen. Millä lie sitten pärjätään senaikaa.. Jos oli nousukeskus ilman mitään kummempia kamppeita, niin huomattavasti helpommalla laitolla selviää. |
|
15.09.2016 23:20 <RicuP.> On sitten ykkös kytkimet olleet loppu. Tuo on vielä sitä aikaa, kun oli lievä pula sähkökamoista. Luin joskus jostain, että Idman olisi tuonut B-J:tä aikoinaan Suomeen. Hedengreen toi/ tuo Pehaa ja Urho Tuominen Berkeriä, tosin Puristustuotteen kuivantilan pinta vääntökytkin on kokonaan Berkerin näköinen, melko pieni.. Berkeriä tuskin on tuotu laajemmin, kuin noita P-tuotteen vääntökytkimiä varten vaan.? |
|
15.09.2016 23:05
<RicuP.>
Niin se toisaalta on. Joku 10-15min menee koko toosan vaihdossa, kun nostimien kanssa suhaaminen lasketaan mukaan, ja luukku saadaan ongelmitta auki. Toinen ukko hoitaa yläpään ja toinen alapään:) En ole kyllä löytänyt Mantan mallista valaisinta mistään luettelosta. Lähempää kuvattuna on kyllä samanlainen, kuin Philipsin aikoina. Täytyisi muistaa kysyä joltain. Niitä ilmestyi myös hiljattain yhdelle valtion maantiellekin. Tällä viikolla tulivat Hyvinkäälle Pohjoiselle puistokadulle uusiin pylväisiin vanhojen PSO HKB 4 mallien tilalle. |
|
|
15.09.2016 22:50 <RicuP.> Sain selville, että Airamin ja Malmbergsin 'kanootti' valaisimet on kiinalaisen Ningbo Far East Lighting Co.,LTD -nimisen firman tekemät ja niihin saa valita kiinnikkeet ym. materiaalit. |
|
|
15.09.2016 21:43 <Koomikko> Missäköhän puhelinta nimitettiin Mobiraksi ja eikö imurit ole hoovereita. |
|
|
15.09.2016 21:23 <Make> Vähän vanhempia automaatteja... Tuo SK Stotz on ABB:n kanssa tekemisissä. L-käyrä taisi vastata nykyistä B-käyrää. |
|
|
15.09.2016 21:16
<Make>
Oli se jotenkin ruuvattu vanhaan jämään kiinni. Ei oikein tarkemmin nähnyt. Vielä jos oli vanhalla 45 ast. varrella oleva pylväs, niin uusi 90 ast. malli erottuu rivissä kauas. Vanha varsi ei kai sovi uuteen pylvääseen, jos sattuisi olemaan ehjä. |
|
|
15.09.2016 21:07 <Make> Hehkulamppumalli oli sekin. Toki syy voi olla juuri tuo em. |
|
15.09.2016 21:05 <Make> Käytännössä ne on laitettu yleensä aika pystysuoraan... |
|
|
15.09.2016 20:59 <Make> Aina välillä keskuksissa tulvii. Siitä tulee keskusvalmistajille töitä, varaosien tekemisen tai uuden keskuksen muodossa. |
|
|
15.09.2016 20:53 <Make> Noissa on varmaan kaikissa tuo koneisto, mikään vaan ei ole kruunukytketty. En ole koskaan nähnyt käännettävää kruunukäytössä. Lieneekö nuo kytkin ja pistorasia tulleet samalta toimittajalta... |
|
|
15.09.2016 20:41
<Make>
Kai noita jostain saa iso firma halvemmallakin. Luulisi tuon asennuksen olevan myös halvempi, kun menee vain hetki verrattuna valaisimen vaihtoon. Vielä kun tietäisi, kuka sen Mantan valmistaja on... Minkähän tilalle tulivat? |
|
|
15.09.2016 20:36 <Koomikko> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9234 Olisko tuo nimi? |
|
|
15.09.2016 20:29
<Make>
Gewississä on tosiaan keltainen lätkä kertomassa, että vikavirtapuoli oli laukeamisen syy: http://pro.gewiss.com/irj/servlet/prt/portal/prtroot/pcd!3aportal_content!2fcom.gewiss.ZPPFDMain!2fcom.gewiss.ZPPFDITMain!2fcom.gewiss.ZPPFDITMainDefault!2fcom.gewiss.ZPPFDITiViews!2fcom.gewiss.ZPPIDITAPProductDetail?codProd=GW94307 -> Manuale istruzioni Minkä merkkinen Joukon yhdistelmä on? Ensto on tosiaan myös GE. Automaatit ovat Unkarista, vikavirrat Espanjasta. Tuo Eaton on entinen Moeller. Ihmettelinkin, mitä nuo punavipuiset ovat. Pikku ongelma on, että GE:n pääkytkin on myös automaatin näköinen punaisella vivulla: http://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/PK340D Ei kannata samaan keskukseen laittaa... |
|
|
15.09.2016 19:25 <muhentaja> Mahtaakohan näillekin johdonsuojille ym. kamppelille olla aikoinaan otettu yhden valmistajan nimi yleisnimeksi? Samalla tavalla kun naulapyssyt ja poravasarat ovat "hiltejä". Muistan lukeneeni kerran jostain, että ainakin jossain päin jenkkilää kyseltäisiin "skil"in perään kun haetaan sirkkeliä. |
|
15.09.2016 17:52 <Late> http://yle.fi/uutiset/sonkajarvella_taas_vikaa_paamuuntajassa_sahkonjakelussa_saattaa_olla_hairioita/9170267?ref=leiki-uup |
|
|
15.09.2016 16:33 <RicuP.> En ole koskaan vissiin nähnyt laukeamis syyn näyttöä. Se olisi kyllä hyvä olla kaikissa. Myös Ensto on nykyään samaa espanjalaista kamaa, kun AEG ja GE. Nuo kuvan stotsit on Eaton nimisiä Serbiassa tehty, joka varmaan takaa edullisuuden. Hyvää niissä on, että stotsin vivut on merkitty nallin koon värikoodin mukaan. |
|
|
15.09.2016 16:23
<RicuP.>
Samoin täällä on joskus lehdissä ollut juttua. Käytännössä 150W natikoilla on yleensä korvattu 250W EH:t. Aika hyvin on saatu kulutusta tippumaan tuon mallin kanssa. Iwasakin korvaavalla lampulla tippui muistaakseni 40W, mutta valoteho taas lisääntyi aika reippaasti. Tuo on kyllä melko kallis lamppu. Kahden hinnalla saa jo uuden valaisimen.. Käytetään varmaan enemmän vaikeasti korvattavissa valaisimissa. Tämän viikon alussa tuli taas lisää uudenkiiltävää Mantaa.. |
|
|
15.09.2016 16:09
<RicuP.>
Oho, se on kyllä harvinainen malli! En ole vielä törmännyt semmoiseen. Puristustuotteen ja Strömforsin luetteloissa kyllä on semmoinen ja vielä oli joku muukin versio, mitä ei nyky kytkimissä ole. Muistaisi vaan, että mikä se oli, pitää jossain välissä kaivaa luettelot esiin. Strömfors käytti vääntökytkimissään juuri noita Busch-Jaegerin koneistoja. On varmaan ollut turhan kallista tehdä itse monimutkaista mekaniikkaa menekkiin nähden. Olen muuten tehnyt joskus semmoisen Strömforsin vääntökytkimen kuoren sisään himmentimen. Päällepäin ei huomaa mitään, ennenkuin kääntää vipua. |
|
15.09.2016 16:02
<Mikko Koho>
Jos calm vei tukiaseman kalkki- tai vuorivillatehtaan piippuun niin tukiasema on kohta entinen. Kalkkitehdas ajettiin alas jo 2012 ja vuorivillatehdas tämän vuoden huhtikuussa ja ainakin Parocin osalta aikataulu on se että tontti pitää olla rakennuksineen päivineen siivottuna vuonna 2019. Kalkkikaivos laajenee nykyisestä 40 hehtaarista 47 hehtaariin jotta avolouhinta voi jatkua seuraavat parikymmentä vuotta ja esiintymän lopullista kokoa ei kukaan tiedä varmasti. Tehdasalueena sikäli mielenkiintoinen paikka että sekä parkkipaikat että tuotantorakennukset ovat louhintaräjäytyksen vaara-alueella ja louhinnan aikana autot on ajettava parkki- tai lastauspaikoille ja ihmisten on mentävä sisätiloihin niin ettei oleskele kaivoksenpuoleisten ovien ja ikkunoiden lähellä. Kymmenisen vuotta sitten eräs jannu ei ymmärtänyt tuota ja tuloksena oli toimenpidemaksu 350€+alv ja puolen päivän perehdytys työnantajan työntekijöille aiheesta "miksi räjäytyksen aikana on suojauduttava." Viimeisin näkemäni hinnasto on parin vuoden takaa ja räjäytyksen keskeytyksen hinta oli noussut 500€+alv ja jos laiminlyönti huomataan vasta räjäytyksen jälkeen niin hinta on enää 200€+alv.. |
|
15.09.2016 15:54 <RicuP.> Voi ollakin alunperin Taiton malli. Olikohan -54 kun Taito siirtyi Idmanille. |
|
|
15.09.2016 15:13
<Mikko Koho>
Tuolla videolla selitetään juuri tuota ongelmaa ja näytetään millainen järjestelmä monilla yliopistoilla on. Maailmassa on muistaakseni viisitoista laitosta jotka tuottavat heliumia ja vakava häiriö yhdessäkin laitoksessa riittää sekoittamaan maailmanmarkkinat. Heliumin hinta nousee jatkuvasti ja nykytiedon mukaan se loppuu n.40v kuluessa. https://youtu.be/IQSug-0FgpI |
|
15.09.2016 14:59 <Mikko Koho> Oli ihan vaikuttava kokemus käydä katsomassa noita kun lienevät ainoat joita on täällä päin säästynyt. Imatran voimalaitoksen valvomossa oli vastaavat mutta kaikki lähtivät, yhtä säätäjätaulua lukuunottamatta, 1990-luvun alussa kun tiloihin puuhailtiin Kantaverkkokeskusta. Tietääkseni valmistelu oli jo melko pitkällä kun joku turvallisuuspuolen tyyppi keksi että Imatra on liian lähellä Venäjän rajaa ja niin suunnitelmat menivät uusiksi ja paikaksi tuli Hämeenlinna josta se puolestaan muutettiin joku vuosi sitten Helsinkiin. |
|
15.09.2016 13:14 <Hartsa> Öljysäiliöitä tuossa etualalla noi isot ? |
|
|
15.09.2016 13:12
<-"->
katkaijoiden Asennonosoitukset on äkkiä vikaisulla helppo tajuta ;) |
|
|
15.09.2016 13:11 <Hartsa> No kyllä ehottomasti, Periaateessa miks ei vois olla toiminassa nytkin..mittatiedot vain uudelta puolelta. |
|
|
15.09.2016 13:06
<Hartsa>
Kaksois kiskojärjestelmällä |
|
|
14.09.2016 22:54
<muhentaja>
Kuvantamislaitteet mainittiin, joten toivottavasti pysyivät magneettikuvauslaitteiden kryostaatit tarpeeksi kylminä katkon ajan, jos keskuksen takana sellaisia sattui olemaan. Helium kun on maapallolla erittäin harvinainen luonnonvara vaikka koko maailmankaikkeus kattaen (tähtien ytimet) yleinen sinänsä onkin, ja siksi on jokainen lämpötilannousun takia ilmakehän kautta avaruuteen karannut lasti nesteheliumia on pysyvästi menetetty ja rahallisestikin aikamoinen potti. Siitä huolimatta käytöstä poistettaville magneettikuvauslaitteille tehdään monesti ns. "näytössyistä" englanniksi quench - Suomeksi osuvaa sanaa en yhtäkkiä löytänyt, mutta käytännössä painetaan hätäseis-nappia - jolloin suprajohdemagneettiin varastoitunut sähköenergia keittää railakkaan pauhun ja sumupilven kera heliumit taivaalle. Vaihtoehtona olisi "tylsä" magneetin hallittu alasajo erikoisrakenteisella virtalähteellä, joka riittävän hitaasti, olisiko ollut palttiarallaa kymmenen tunnin aikana, pienetää suprajohdekäämeissä kulkevan kA-luokan tasavirran nollaan, ja sen jälkeen nesteheliumin talteenotto. |
|
|
14.09.2016 21:21
<Make>
Täälläpäin on lehdissä joskus ohimennen mainittu jonkin muun asian yhteydessä. Nyt näyttäisi olevan isoin Relumina saatavana, teho onkin 150W ? http://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/MO150EH |
|
|
14.09.2016 21:09 <Make> Tuohan on muuten oikeasti kruunukytkin! Ensimmäisellä napsauksella saa yhden osan päälle, seuraavalla kaikki ja kolmannella taas toisen osan ja neljännellä kaikki pois päältä. Tuosta selvisi: http://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/KU5VKREVV Ei ole tuohon aikaan tainnut olla tavallisia juuri tuolloin saatavana... |
|
|
14.09.2016 20:55 <Make> Samantyylinen valaisin on myös Taito 2403, on ilman jakorasiaa, sivu 17: https://issuu.com/mrdesigncatalogues/docs/tehdasvalaisimet_luettelo_n_o_14_01 |
|
14.09.2016 20:52 <Make> Ja kattovalaisin voisi olla Taito 2303, sivu 11: https://issuu.com/mrdesigncatalogues/docs/tehdasvalaisimet_luettelo_n_o_14_01 |
|
|
14.09.2016 20:25 <Make> Olikohan Gewissin yhdistelmässä keltainen lätkä, joka kertoi laukeamisen syyn. GE:ssä/ AEG:ssä ei taida olla asialle vieläkään mitään ilmaisua. GE ja AEG ovat sama laite eri nimellä, ainakin 2000-luvun mallit. |
|
|
13.09.2016 22:54 <Jouko> Erotin taustalla samaa sukua SS-20:lle, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9221 |
|
13.09.2016 22:50 <Jouko> SS-20:n sukulainen Kärnänkosken sähkömuseossa, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/5377 |
|
|
13.09.2016 22:36 <Jouko> Ainakin vuonna 2013 tuollainen yhdistelmästotsi maksoi jotain 30e luokkaa, oli kai uutuus silloin. Korvasin kerran vanhemman AEG:n kahden moduulin yhdistelmän sellaisella. Vanhan yhdistelmäsuojan lauetessa kun ei oikein selviä onko oikosulku vai vikavirta kyseessä, saati mitään indikaattoria niille. Tuossa uudessa kytkin jäi muistaakseni puoleenväliin merkiksi vikavirrasta. |