19.11.2016 20:35
<Make>
Nykyiset listakotelot kun ovat noin isoja entisiin verrattuna. Onkohan listaan ennen edes saanut himmennintä? Pintakalusteissa sama juttu, että eivät enää ole kovin tyylikkään kokoisia.
19.11.2016 20:52
<RicuP.>
Onhan sitten ollut pinta-asennus koteloita himmentimille, ym. Ei vaan ole näkynyt. Tuokin kotelo on normaali pinta kotelo, kun listakotelo oli vielä isompi..
Pinta-asennuksissa himmentimen saa siistimmin asentamalla vain 20mm kotelo, jonka alle upotettu jälkiasennuskojerasia himmentimen möykylle, jos seinä on ontto. Toinen keino on laittaa ns. Rasiasäädin, jota ohjataan painikkeella. Silloin voi käyttää normaaleja pintasarjan painikkeita ja jemmata itse himmentimen muualle pieneen rasiaan.
20.11.2016 21:35
<Make>
Tuollaista keskitettyä virallista listakoteloa ei taida olla. On vain niitä sivuun tulevia.
20.11.2016 23:17
<RicuP.>
Juuri se sivumalli on melkoinen murikka varsinkin kytkimille ovenpielessä, saatika keskellä seinää. Siistimmin kyllä saa, kun käyttää vaikka normaaleita pinta kamoja listan viereen asennettuna. Tässä ei voinut tehdä niin, koska lista oli jo poikki. Pienempiä jakorasioita voi sitten käyttää vaikka kulmissa, tai kytkimelle menevän listan yläpäässä, jos oletetaan, että valaistukset tulee yläkautta ja pistorasiat ketjussa alakautta. Voi myös käyttää pitkulaista ns. namurasiaa listan sivuun asennettuna, jolloin kaikki läpiviennit saa tehtyä rasian pidemmälle sivulle.
Joskus on myös näkynyt, että johdot menee listoissa, mutta kalusteet on kuitenkin uppo mallia, eli on vain upotettu rasia ja siitä putkenpätkä listan taakse, tai karmin ja seinän päädyn väliin.
28.03.2017 21:42
<Jooo>
Tällä sivulla taitaa vierailla muitakin sähköasentajia, kun kaipaisin mielipiteitä tällaiseen tilanteeseen: saneerauskohde jossa keskus uusitaan ja koko omakotitalon sähköt uusittiin tn-s järjestelmään pääasiassa vanhoihin putkiin vetämällä uudet piuhat. Keittiöön vedettiin uusi syöttö pistorasioille 3x2,5s vanhaan jakorasiaan, josta haarat työtasoille ja lattian rajaan pistorasioille. Samasta rasiasta meni myös putki jääkaappipakastimen pistorasioille, joten nekin tuli samaan ryhmään. Mietityttää kun jääkaappikin silloin tulee vikurin perään vaikka nykyään se taitaa olla peräti suositus, että olisi ilman vikuria? Onko kukaan täällä kävijöistä tehnyt tällä tavalla, lähinnä kiinnostaa onko jokin muu tehnyt samalla tavalla ja tuleeko ongelmia? (Keittiökoneet uusia ikeasta ja Apk, liesitaso&uuni, valot sekä liesituuletin meni omilla syötöillä).
29.03.2017 02:43
<RicuP.>
Oletan, että saman vikurin perässä on useampia muitakin ryhmiä, jolloin laukeamisriski kasvaa. Eräässä uudiskohteessa oli suunnittelija piirtänyt sähköt niin, että jääkaappi oli vikurin perässä. Kävi sitten niin, että sateella ulkopistorasia laukoi ja jääkaappi pimeni, tietenkin aina yöllä ja asukkaiden ollessa poissa. Muutenkin ovat aika herkkiä laukomaan milloin mistäkin syystä, joten en ottaisi sitä riskiä, että pakasteet sulaa ja paikat kastuu..
Yksi keino olisi laittaa ihan oma 2 -napainen vikis tuolle ryhmälle, jolloin saadaan ulkopuoliset laukojat pois kuvioista.
Itse olisin varmaan vetänyt kylmän viileästi omat langat jääkaapille samoissa putkissa suoraan rasian läpi "kireänä" ilman liittimiä tai kytkentävaroja jakorasiassa, jolloin sekaantumisen riskiä toiseen ryhmään ei pitäisi olla rasiaa myöhemmin kopeloitaessa. Periaatteessa kahta eri syöttöä ei saisi olla samassa rasiassa, mutta kun sitä käytetään vaan reittinä, eikä virtapiirin osana, niin tuskin on iso synti. Jos vielä saa saman sulakkeen perään, niin parempi. Muuten ehdottomasti eri vaiheeseen, kuin keittiön ryhmä.
29.03.2017 03:56
<Mikko Koho>
Itsellä kävi aikoinaan eräässä projektissa kämmi kun ulkoalueen uudet pistorasiat ja jääkaappi menivät saman vikurin taakse. Niitä oli siis pääkeskuksella yhteensä kaksi kappaletta. Noin 10v käytön jälkeen ei liiemmin jääkaapin sulamisia ole raportoitu mutta ehdottomasti parempi olisi jos laukeamisherkemmät ryhmät olisivat oman takana ja muut toisessa.
Miten muuten nykysuositukset menevät noiden vikurien suhteen että saako samassa keskuksessa ja kohteessa olla kahden eri virtaluokan vikureita? Ajattelin lähinnä ratkaisua jossa ne pistorasiat, joihin todennäköisesti tulee kädessä pidettäviä laitteita, olisivat 30mA suojan perässä jolloin suojattavana on suoraan henki ja sellaiset rasiat, joihin tulee jääkaapin, astianpesukoneen tms. kaltaisia kalustekuormia, olisivat 50mA tai 500mA suojan perässä niin että palosuojaus olisi vähän parempi kuin pelkän johdonsuojan perässä?
30.03.2017 21:28
<Make>
En muista asunnoissa koskaan nähneeni muita kuin 30mA suojia. Joihinkin teollisuuden ja maatalouden keskuksiin tulee välillä 300mA suojia. Ne on aina mukavia yrittää huomata tarjousta tehdessä. Ei kai ole mitään estettä laittaa samaan kohteeseen ja keskukseen monen tyyppisiä suojia. Tulee automaattejakin usein B ja C- käyräisiä sekaisin.
Täällä suunnittelija on aikanaan osannut asiansa. Muut keittiön pistorasiat ovat vikavirran perässä, paitsi kylmäkaappien ja APK:n.
31.03.2017 14:13
<RicuP.>
Ei munkaan mielestä ole estettä eri tyyppisten suojien käyttöön.
Minkä tyyppisessä tapauksessa se suoja sitten suojaa palolta? Olen myös kuullut vastaavaa.
Hyvä palonsuoja on 230V palovaroitin relepohjalla, joka ohjaa kontaktoria jonka perässä on kaikki muu, paitsi valot. Samaa saa myös mallina, joka laukoo vikavirrat, kun häly tulee. On ns. Älypalovaroitin.
31.03.2017 19:00
<Mikko Koho>
Lähinnä tapauksissa joissa on tullut maasulku mutta vikaresistanssi on niin iso ettei se riitä laukomaan varsinaista johdonsuojaa tai sulaketta.
Kokemusta potentiaalisesta sähköpalon alusta on omalta koululta. Tiloissa on kyllä automaattinen paloilmoitin mutta vaikka erään kerran ilmeisesti luokkahuoneen ikkunan alla oleva puhallinkonvektori alkoi työntää käryä luokkaan niin ilmaisimet eivät lauenneet vaikka huone haisi jo lähes kuolemalle. Jätettiin laite yöajaksi pois päältä ja soitto kiinteistöhuoltoon niin seuraavana päivänä paikansivat häiriön mikä oli kyllä itsestä aavistuksen liian myöhään. Kouvolassahan koulun tuhonneen tulipalon ensioire oli se että tiloissa on sähkön käryä.
01.04.2017 00:10
<RicuP.>
Onhan se niin, että pienehköltä tuntuva virta on 230V jännitteellä kuitenkin useampia watteja, joilla saa jo melkoista lämpöä aikaan. Olen kuullut (ei käytännön tietoa), että vikavirtasuoja voi laukoa, jos on löysä liitos, joka kipinöi. Tämän takia kaikki ruuviliitokset pitää olla tiukassa. Jousiliittimet on tässä suhteessa melko epäilyttäviä, kun n. 15v vanha wago irtoaa välillä ihan nykäisemällä.. Myös kalusteissa on jousiliittimien kanssa oltava tarkka, että johdin on ihan oikeasti pesässä.
Vanhassa Strömforsin jousiliitinohjeessa sanottiin kutakuinkin näin, että johdon kiinnitys tulee varmistaa vetämällä, eikä johdin saa olla taivutettuna niin, että se aiheuttaa liittimeen vääntöä. Näin etenkin paksuimmilla ja jäykemmillä johtimilla. Kuoritun johtimen pään pitää myös olla täysin suora, jotta se koskettaisi mahdollisimman tasaisesti koko matkaltaan kontaktipintaa. Myös liitoksen avaamisella oli joku määrällinen rajoitus; olikohan 2-3 kertaa.
Tuo sähkön haju on aina huolestuttava merkki.
