|
20.08.2016 22:23 <Make> SOX- tunnelivalaisinta on vielä myös Nelostiellä Lahden kohdalla. Ei vaan taida olla sen parempi kuvauspaikka... |
|
20.08.2016 22:16 <Make> Nuo pallot ovat näköjään lähteneet. Tilalla on kai Easy Led Pro Wave- valaisimet: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4097&pos=12&pid=120430 |
|
20.08.2016 21:59 <Make> Kyllä Romppasen hanskasta on myös 60A:n versio, tänään näin sellaisen tulpan. Ilmeisesti on yhteensopiva 80A:n version kanssa. |
|
20.08.2016 21:54 <Make> Kuulostaa aika hienolta. Ehkä joku kohta oli juuttunut, kun nippusiteitä oli käytetty. |
|
20.08.2016 21:46 <Make> Kannen luulisi käyvän paikoilleen vain yksin päin, jos asia olisi tärkeä. Vähän kyllä vaikuttaa, että "pohjalla" on oikeampi vaihtoehto. |
|
20.08.2016 21:40 <Make> Vähän mietin kanssa, että johdoista tulee aika pitkät, jos niissä ei olisi liitintä. |
|
20.08.2016 21:35
<Make>
Harvinaisia taitavat olla... Toisen olen nähnyt myös Tuusulassa, taisi olla Linjatiellä. Ohi ajaessa aina ihmettelin, mikä katos pylvääseen on laitettu. Nyt sitten löytyi samanlainen lähempää. Runkomaadoituksen johdin näyttää olevan harmaa. Sen puolesta olisi ainakin -70-luvun alusta. Tämän linjan kojeet taitavat pääasiassa olla aika uusia, mutta sattumia on jäänyt muutama. |
|
20.08.2016 16:52 <RicuP.> Onhan se hintaansa (4-5€) nähden ihan kelvollinen ja kivan näköinen valaisin tiettyihin paikkoihin. Ritilää on saatavissa vieläkin metallisena ja muovisena. Näin niitä jopa erään rantaterassin kaiteiden tolppiin asennettuna aika monta ja näyttivät ihan kivoilta venehenkisessä ympäristössä. Asennettavuus on kyllä aikamoista räpeltämistä, mutta ei sitä tuohon hintaan voi vaatiakkaan. Normaalit Led lamput ei meinaa mahtua pituudesta kuvun sisään, että joutuu vähän puoliväkisin laittamaan kuvun paikoilleen.. |
|
|
20.08.2016 16:33 <RicuP.> On se vanha, jos PSO lopetti vuonna -81. Asennukset vaikuttavat kyllä ehkä uudemmilta nippusiteineen, jolloin tuotakin vekotinta on kai huollettu.. En kyllä ole tuommoista ennen nähnyt. On varmaan ajalta ennen Miettisiä ja hyvä paikka ampiaispesälle:) |
|
|
20.08.2016 16:23 <RicuP.> Vähän siltä näyttää. Kannassa luulisi olevan joku pikaliitin systeemi, jos se täytyy vetää lamppuineen ulos.. |
|
|
20.08.2016 16:16 <RicuP.> Jep. Luukku on saranoitu pylvään päästä ja etupää on kiinni kahdella ruuvilla kannen reunan hahloissa. Ruuvien kierrevasteet on saranoitu runkoon, että löystytetyt ruuvit käännetään vain sivuun hahloistaan ja kansi aukeaa. Muistaakseni kannen saa irti kääntämällä sitä pylvääseen asti ja nostamalla hieman ylös. Aika huoltoystävällinen on, kun valaisinta ei tarvitse kääntää kyljelleen huollon takia, vaikka todella harvoin tarvitsee huoltaa. |
|
|
19.08.2016 23:00 <Jouko> Leenan Ovaleja on joitakin tullut asenneltua, ihan käypäsiä pikkuvalaisimia. Vanhemmissa oli tukevat metallikehykset lasikuvun pitiminä, nykyiset muovista.. 2,5mm johtimia saa tosiaan ährätä. E14-kantakin helposti vaihdettavissa. Malmbergsin Elboja itelläkin pari.. |
|
|
19.08.2016 22:46 <Jouko> Hyvin erikoinen, pohjautuu kai uuninluukkukytkimeen. Aikaa ennen miettisiä ja mitä näitä lempinimiä nyt on.. Näyttää yhä melko uudehkolta. |
|
|
19.08.2016 21:36 <Make> Olisiko jopa tuo valonheitinmalli elohopeaversiona? http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9166 |
|
|
19.08.2016 21:33 <Make> Eli komponentit todella ovat luukussa kiinni, olen sitä vähän epäillyt. SOX- versiossa aikoinaan näin, että luukku oli nippusiteillä kiinni. |
|
|
19.08.2016 00:29 <RicuP.> Niin on, tai on ainakin yritetty. Salmiakkimallin pylväsversio on asennettavuudeltaan vähän hankala, mutta komponentteihin pääsee hyvin käsiksi, kun ovat saranoidussa luukussa kiinni. |
|
19.08.2016 00:21 <RicuP.> Niin on. Ovat varmaan saman tehtaan kamaa kaikki. Electrogearissa on vissiin valmistajan kirjaimet ja tyyppi piirilevyssä, jonka perusteella valmistaja voisi selvitä. Myös valonheittimien liitäntälaitekotelossa on joku teksti ja logo. |
|
|
18.08.2016 21:40 <Make> Yllättäen on käytetty samoja osia kaikissa malleissa. |
|
|
18.08.2016 21:35 <Make> Ilmeisesti Idmanilla on aina panostettu huollettavuuteen. |
|
17.08.2016 12:05 <Hartsa> Mikko kyllpä vain..... !! |
|
|
17.08.2016 07:13 <Mikko Koho> Generaattoreiden kentänheikennyksessä on iso vastus joka kytkeytyy katkaisutilanteessa magnetointikäämin kanssa sarjaan ja tuhlaa käämiin varastoituneen energian. |
|
|
17.08.2016 02:57
<RicuP.>
Ainakin Idman avataan irroittamalla lamppu osa, joka jää roikkumaan. Lamppuosan yläpäässä on salvat. Olen joskus avannut semmoisen. Vehkeet on mustalla moninapaisella pikaliittimellä kytketty ja kaapelin kytkennät rungon sivuilla pellissä. Kauhamallit voi olla ihan ruuveilla kiinni, ellei ole tuota laippasysteemiä. |
|
|
16.08.2016 21:44 <Make> Kai Scamen ruuvit sentään ulkopuolella ovat. Ne ovat kulmissa kai poissa johtojen läpivientien tieltä. |
|
|
16.08.2016 21:37 <Make> Jaahas. Olenkin miettinyt, ovatko vaijeriversiot yleensäkin kuinka hankalia avattavia... |
|
16.08.2016 19:33
<Topiax>
Nämä ovat lähteneet, mutta yksi taitaa jäädä... |
|
|
16.08.2016 11:28
<Toivo Miettinen>
Auttaisiko iso kondensaattori, katkaisijan rinnalle kytkettynä, tasavirran katkaisemisessa? |
|
|
15.08.2016 22:06 <RicuP.> Ovalissa ei ole tiivistettä ollenkaan kuvun välissä. On vain pelkkä huullos rungon reunoissa. Runko onkin kyllä niin löysä, ettei tiivisteet toimisi. Kannattaa huomata, että jos kuvun ruuvit on tiiviste kehän sisäpuolella, voi niistäkin päästä vettä sisään. |
|
|
15.08.2016 21:57 <RicuP.> Siinä HKB 13 vaijeri versiossa on myös samanlaiset laipat jodon läpivienneissä, kuin tuossa kuvan heittimessä.. |
|
|
15.08.2016 21:35 <Make> Scamen kuvun ruuvit kun ovat kulmissa eikä keskellä päätyjä, kuten yleensä. Sen takia kuvun sauma ei tuntunut kovin tiiviiltä. Niiden mukana tuli jostain syystä myös varatiivisteet. |
|
|
15.08.2016 14:25 <RicuP.> Vaikuttaa, että isommassa mittakaavassa DC ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto. Suurin ongelma taitaa ollakin tuo katkaisu ja jännitteen säätäminen ja tuo "yksivaiheisuus" Katkaisu pitäisi hoitaa vastuksen kanssa, joka laskee tehoa ennen katkaisua.. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa tulee parempia ja edullisempia ratkaisuja. Jos käytetään vaikka sykkivää tasasähköä, olisivatko ongelmat vähäisempiä? Tuossa vähän vanhempi ja melko järeä DC katkaisija: https://youtube.com/watch?v=WAhq_A4EbkE |
|
|
15.08.2016 12:18 <Mikko Koho> Jos katsoo HVDC-yhteyksien vikatilastoja, kuten Fenno-Skanit tai Estlinkit, ymmärtää miksi DC ei ole kovin kovassa huudossa. Ehkä 50v päästä tilanne voi olla eri mutta vielä nykyään tuo suuritehoinen tasasähkö lienee jonkinlaisessa kehitysvaiheessa. |
|
|
15.08.2016 08:25
<muhentaja>
Toisaalta taas DC on isoilla tehoilla hankalaa katkaistavaa nollakohtien puuttumisen takia. Jo sähköliesi ja -kiuas tarvitsisivat DC:llä aivan tolkuttoman järeät katkaisijat ja termostaatin koskettimet AC-toteutukseen verrattuna, vaikka vastus sinänsä DC:llä toimii yhtä hyvin kuin AC:lläkin. Virrat olisivat muutenkin moninkertaiset, kun kaikki teho puserrettaisiin yhteen "vaiheeseen". Jakeluverkosta taas tulisi AC-toteutukseen verrattuna todella kallis, kun yksinkertaisia muuntajia ei voisi käyttää, vaan jännitetasojen välille tarvittaisiin kalliita, monimutkaisia ja esim. ukkosen aiheuttamia ylijännitteitä huonosti kestäviä hakkureita, tai sitten jatkuvaa huoltoa vaativia moottori-generaattoreita. Lisäksi DC:n hankala katkaistavuus aiheuttaa jakeluverkkotasolla huomattavia "haasteita", kun aletaan siirtelemään oikeasti isoja tehoja. |
|
|
14.08.2016 23:49
<RicuP.>
En oikein tiedä senaikaisen pj verkon rakenteita, mutta luulen että kaapeleita/ johtimia tuskin on tarvinnut juurikaan uusia sen enempää kuin sisäasennuksiakaan. Hankalinta on kai ollut juuri muuntamoiden ja vaiheistusten kanssa. Ei niinkään kotitalouksilla, kun tuohonaikaan kodeissa ei juuri muuta ollut kuin pari lamppua ja radio. Myöhemmin sähköhellojen ja muiden isompitehoisten laitteiden tultua onkin jo pitänyt ottaa järeämmät syötöt käyttöön. Jos nyt pitäisi päättää AC vai DC?? Itse ottaisin DC:n ja siihen on monta syytä. Ensimerkiksi elektroniikan kanssa suora yhteensopivuus, älykkään sähköverkon ym sovelluksien toteutus olisi paljon helpompaa, valaistuksen ohjaus ja käyttö on tehokkaampaa ja helpompaa, ei tule taajuuksien kanssa häiriö ongelmia, ym. aaltoja... Käytännössä kaikki toimii loppujenlopuksi DC:llä. Vain moottorit, muuntajat, ja jotkin 50Hz:ä laskevat laitteet tarvitsevat AC:ta. Mutta kyllä tulisi sähkön hurinaa ikävä.. |
|
|
14.08.2016 22:45 <muhentaja> Setä Edistyshän tapatti norsun vaihtovirralla (löytyy nestistä haulla "Electrocuting an Elephant (1903)") yrittäessään mustamaalata vaihtovirtajärjestelmää, että olisi saanut enemmän pätäkkää omaan laariinsa. |
|
|
14.08.2016 22:31 <qwerty1> Kellään tietoa miten tuo jännitteen vaihtuminen 110 VDC---400/230 VAC on käytännössä tapahtunut, kun eikös siinä kuitenkin ole joutunut vaihtamaan kaapeleita ja sisäsähköjä uudelle jännitetasolle sopivaksi? |
|
|
14.08.2016 22:21
<Mikko Koho>
Helsingissä meni kaupunkikaasun (vedyn, hiilimonoksidin ja muutaman muun kaasun seos) vaihtamiseen maakaasulle eli metaanille 3-4v kun kaikki piti säätää uudelleen ja vastaavaa. Sähkön kanssa oli aikoinaan samanlainen ruletti kun 110VDC järjestelmä ei ihan äkkiä muutettu 220/380VAC:lle. Luulisin että tuo yleispätevyys jännitteen suhteen on ollut juurikin sitä varten että osassa kaupunkia onvoinut olla 110V ja osassa 220V. Samalla tavalla nykyisin näkee kodinelektroniikkaa joka huolii 110V ja 230V ja taajuuskin voi olla 50 tai 60Hz. Taistelu tasa- ja vaihtovirran välillä oli aikoinaan niin kiivasta että herra Edison vetosi USAn päättäviin elimiin että sähkötuoleihin tulisi, kuten tuli, vaihtovirta jotta Westinghousen kilpaileva tuote saisi huonomman maineen. |
|
|
14.08.2016 21:17
<RicuP.>
Ei ole, mutta punaisella ja vihreällä rungolla on. Niihin voi sitten laittaa värillisen lampun, niin ei aurinko heijasta punaista kupua. Onkin hyvä tehdä reikä kaiken varalta. IP 44 antaa vielä tehdä 5mm reijän, tai 5kpl 1mm reikää, ettei mahdu ötökät sisään. Kaikissa kosteantilan kalusteissakin on valmis reikä-aihio yleensä. Itsellä on tapana aina avata se varmuuden vuoksi, jos on mahdollista, että vettä voi roiskua suoraan. Myös AP9 IP 65 rasiassa on aihiot joka sivulla. |
|
|
14.08.2016 20:57
<RicuP.>
Niin oli. Tiedän itsekin erään semmoisen Keskisuomesta, joka on 30 -luvulta ja vielä käytössä, tosin 400V~ nykyään. Ainäkin osa myllyn sisä sähköistä oli vielä alkuperäisissä eristin nupeissa, joissa oli 2 vierekkäistä suoraa lankaa kierretyn sijasta. Meinasin vaan, että vastaako tuo 110V DC sähkö nykyistä 230V AC systeemiä, kun niin monet laitteet ovat toimineet molemmilla?? Että jos 220V 50Hz on puolet ajasta pois ja puolet päällä, niin vastaako se 110V tasaista, vai miten on? |
|
|
14.08.2016 20:53 <Make> Ovalia ei taida olla punaisella kuvulla. Aika monesta valaisimesta näkyy olevan sellainen versio. Scameissa ei tainnut olla asennuksessa erityistä ongelmaa. Tein tosin niihin varalta pienen vedenpoistoreiän... |
|
|
14.08.2016 20:43 <Make> Philipsin vanhat PL Electronic- energiansäästölamput toimivat myös DC:llä, 300-320V, min 225V ja max 355V. Niissä kun on tasasuuntaus ensimmäisenä, ledivaloja onkin taas monenlaisia. Releissä se taitaa mennä noin, että AC-kela käy myös puolelle DC-jännitteelle. http://www.sahkonumerot.fi/3583128/ |
|
14.08.2016 20:29 <Make> Niin näkyy. Kuvan varret ovat kuitenkin tulleet noiden uusien valaisimien kanssa, joten eivät ole kovin vanhat. |
|
|
14.08.2016 19:58 <Hartsa> Monella myllypaikalla oli ennen vanhaan Tasavirtaverkko 110V |
|
|
14.08.2016 19:57 <Hartsa> Ois ei ihan kummiskin olis kuparia ne avojohdot =) |
|
|
14.08.2016 19:42 <RicuP.> Kuvan mallin ja Ornon seinäkiinnikeosa on hyvin paljon saman näköinen.. |
|
|
14.08.2016 19:38 <RicuP.> Niin ja jos vielä on DC:tä, niin silloin ei Ledikään käy, koska sen muuntajat ei toimi DC:llä. Vanhat yleisvirralla toimivat radiot toimivat jostainsyystä 110VDC tai 220VAC. Myös joihinkin releisiin on merkattu 230VAC/ 110VDC? Kävisikö 110VDC systeemiin sitten normaali 230V hehkulamppu? |
|
|
14.08.2016 18:59 <Make> Myös seinämallin varsi tulee ihan pallon juureen, kuten I-Valossa. Ainakin tuossa saman ajan Ornossa varsi on alempana: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8539 |
|
|
14.08.2016 18:52 <Make> 110 voltin lampuissa ei liene Suomessa kauheasti tarjontaa. Osa ledilampuista varmaan käy sille jännitteelle. |
|
|
13.08.2016 23:07 <Koomikko> Myllyllä on oma verkko pihapiirissä, eikä yhteyttä valtakunnanverkkoon vaikka linja menee vierestä. On vaan ulkojohdot rapistuneet huonoon kuntoon viimeaikoina. Ilmajohdot rakennusten välillä taitavat olla rautalankaa. |
|
|
13.08.2016 22:29 <RicuP.> Jännite on varmaan vanhalta myllyltä kotoisin, joka tuottaa 110V "yleisvirtaa" joka on kai DC:tä. Oli ennen yleinen jännite Suomessa sähkön alkutaipaleilla. |
|
|
13.08.2016 22:22 <RicuP.> Pylväsmalli on ainakin Klingendahl. |