Kommentit

30751 - 30800 / 48194
<< >>

IMG_20161107_162306.jpg 13.11.2016 01:22 <RicuP.> Jaaha, no on näköjään ihmekyllä sitten vähän mietitty tuon soveltuvuutta eri vehkeisiin. Noillekin olisi jo korkea aika saada joku standardi aikaan, että millä noita käytetään. Lisäksi mitään himmennettävää 12V lamppua ei ole näkynyt. Eräät MR16 Ledit tosin himmenivät kuitenkin elektronisen halogeenimuuntajan kanssa, vaikka sanottiin, että ei toimi.. Tuota ei varmaan voi sillä himmentää..

Muistin sitten vähän väärin, että oli diodeita.
Ite jouduin kääntämään tuon elkon tuohon keskemmälle, kun valaisimissa oli semmoiset kuppi heijastimet, että ei meinanneet mahtua. Lisäksi valaisimen kantaa piti saada syvemmälle. Välillä näkee, että paremmissa 'ammatti' vehkeissä jos on konkka noin, niin se on kiinnitetty jompilla konkan yli, kun aksiaalikonkkia on nykyään vissiin vaikea saada. Tuossa on ainakin tuo varistori juotettu pintaliitos tyyliin vain tuohon pintaan ilman reikiä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9303
Ammattielektroniikkaa luulisi olevan ABB:n himmentimet.. Toteutus on kuitenkin jotain muuta. Konkat ja muut hemppuu pitkien lankojen päässä, jopa joku kela kolisi sisällä lankojensa varassa ilman mitään kiinnitystä, vain paperilappu sen ja piirilevyn välissä. Piirilevy on tinattua mallia ilman lakkaa ja näyttää ihan 'kotitekoiselta' hartsitahroineen. Tästä laadusta sitten maksetaan melkein 100e.
IMG_20161105_125938.jpg 13.11.2016 00:40 <RicuP.> Saman merkin/ maahantuojan, joka tätäkin heitintä myi, Led lamppuja myydään eräässä tavaratalossa 1,99e/kpl. Speksit on 11W 1050lm 3000k 30 000h. Eli parhaat tuolla hinnalla, mitä olen ikinä nähnyt. Näillä hetkillä tulee vuosi, kun saman merkin lamput asennettiin erään taloyhtiön pollareihin ja itellä on testissäkin himassa pari ollut useamman kuukauden, eikä ongelmia. Sinäänsä vähän liiankin halpa noilla spekseillä, eikä mitään häiriöitä. Täytyisi kyllä tutkia yksi, kun ehtii.
On sitten niitä ääripäitä, joista voi lukea netistä, että kestävät kuukauden ja Poks..

Pitäisi olla skooppi, että näitä voisi tutkia ja vertailla paremmin. Epäilen kyllä vahvasti häiriöiden syyksi sitä hakkuria. Sama ilmiö tulee, jos vaikka hehkulampun kanssa pidät valokytkintä 'hilkulla', että valo palaa himmeänä, niin radio surisee.

Biltemalla on jopa ihan oma 'Takaisinkutsut' osio tuotteiden kohdalla:D mutta kyllä sieltä ihan hyvääkin kamaa välillä löytää. Himmennettävä filamentti on nyt testissä. Muuten hyvä, mutta saisi himmetä hieman lisää, vaikkakin hyvin himmenee. Samalla himmentimellä Clas Ohlsonin led himmenee tasaisesti jopa ihan sammuksiin, taas täysi teho saavutetaan jo hieman yli puolessavälissä aluetta. Vaatii tosin pohjakuormaa, muuten vaan vilkkuu. Bilteman filamentti ei, vaikka on vain 6W.
30image.jpg 12.11.2016 23:56 <RicuP.> Nämä taitavat kaikki toimia, mitä ohimennen olen nähnyt ja ovat kyllä hyvin kirkkaat. Kilpiä en ole vielä etsinyt.
IMG_20161105_125938.jpg 12.11.2016 21:10 <Hartsa> Pitäähän niin jotenkin huonontaa jotta saadaan paremmin kaupaksi menemään ;)Ja tulee lisää vaan SER jätettä...
30image.jpg 12.11.2016 20:46 <Make> Vieläkö mahtaa toimia...
IMG_20161105_125938.jpg 12.11.2016 18:14 <Make> On tainnut osasta ledituotteita jo katteet lähteä, joten ei voi myydä liian kestäviä... Jätteen määrästä ei yleensä puhuta mitään, vaan mainostetaan energian säästöä.

Olisiko pulssit ehkä liian teräväreunaisia? Sitten vaan Tukesille vinkki, niin kohta on myyntikiellossa.
IMG_20161107_162306.jpg 12.11.2016 18:04 <Make> Tuo piiri osaakin vaikka mitä himmennyksestä lähtien. Leveä jalka pitäisi olla juotettu jäähdytyksen takia... Elkon padit näyttävät aika pieniltä, joten ehkä siellä on reiät. Jossain laitteissa kyllä kuumaliimaa riittää...
IMG_20161108_120834.jpg 12.11.2016 17:48 <Make> Meillä käytetään GE:n automaatteja... Kieltämättä vivun nuppi menee aika helposti rikki kolhaisusta, mutta ei niistä kukaan valittanut ole.
Minikontaktorit ovat AEG (GE) LS07:a ja isommat Danfossin. Oikein isot tilanteen mukaan ABB tai GE. GE olisi kuulemma halvempi, mutta ovat tosi isoja ulkoisesti.
Riviliittiminä on ollut kuulemma yli 30 vuotta Entrelec SNA- sarja: http://new.abb.com/products/1SNA115116R0700/m4-6-screw-clamp-terminal-blocks-feed-through-grey Jossain kuulemma väitetään niiden olevan poistumassa, joten ollaan vaihtamassa, oliko nyt SNK-sarjaan: http://www.sahkonumerot.fi/1908238/ Mukavaa, kun entiset numerot ja muut tarvikkeet eivät sovi...
Onkohan varokepesät noita ETI/ Jean Muller- nimisiä? http://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/%22PES%C3%84325D%22 Ruuvit ovat noissa monesti löysällä, mutta kierteiden puuttumista ei ole tullut vastaan. Onkohan se joku tuumakierre, jolloin sopivaa tappia ei taida ihan heti löytyä...

Eikös kuvien päivitys kuulu automaattisesti työn hintaan...
IMG_20161026_105428.jpg 12.11.2016 17:23 <Make> Onkohan nuo etäluettavat mittarit kuinka täynnä tavaraa, kun aika muhkeita ovat? Sellaisen kun rakentaa Din- aukkoon, varmaan tulisi aika monen moduulin kokoinen...

Valaisimet on sentään T5-loistelampuilla.
IMG_20161025_105855.jpg 12.11.2016 17:05 <Make> Ilmeisesti sellaiselle tulee ihan normaali 3x25A:n liittymä. Työpaikan naisten pukuhuoneesta on tehty tukiasema, joten on kokemusta... Ennen tuli normaali puhelinjohto, en tiedä, tarviiko enää kuidun lisäksi. Mastoon menee iso nippu ~ 5 cm paksuisia antennikaapeleita.

Jotkut mestarit eivät katso yhtään, että mahtuuko keskus edes seinälle. Sitä varten kuvia lähetetään, että näkee, onko hyvä. Kerran tuli keskus takaisin sen takia. Jätettiin sitten tilavarat pois, jolloin keskus meni käytännössä uusiksi. Jossain saneerauskohteissa kai keskustilan lattiaa kaivetaan alemmas, jolloin saa lisätilaa.
IMG_20161107_162306.jpg 12.11.2016 16:16 <muhentaja> Tuo suotoelko on kyllä hienoa "3d-asennusta". Pitäisi vaivautua irrottamaan yksi ledi, että näkisi onko elkon jaloille läpiviennit vai onko ne tinattu härskisti SMD-padeihin kiinni. Jostakin syystä tällä kertää kiinalaiseen kokoonpanotyyliin oleellisesti kuuluva kuumaliimamälli loistaa poissaoloaan, joten mekaanisesti tuo ei kovin kestävä ole. Useinhan siellä "varmistetaan" lukkiutuvat Molex-liittimetkin ruutaamalla päälle kuumaliimaa..
IMG_20161107_162306.jpg 12.11.2016 15:58 <muhentaja> Kela L1 on tasurisillan plusnavan ja suotoelkon välissä, olisiko siltä varalta että tuo kytketään sellaiseen 12V hakkuri"muuntajaan" josta tulee ulos jotain kilohertsiluokan AC:tä. Kela L2 on osa hakkurikytkentää. Ainoa ykaittäisdiodi on tuo hakkuripiirin vieressä oleva musta D1, elkon alla olevat komponentit on keraamsia kondensaattoreita.
IMG_4511.jpg 12.11.2016 08:55 <calm> Suunnitelmissa (ja edelleen Fingridin kartassa) nimenä on Jussinkangas, mutta lopulliseksi nimeksi tuli Siikajoki, lyhenteeltään SI. Pylväissä lyhenne on käytössä.
IMG_4511.jpg 12.11.2016 02:23 <Marko> Tämä sähöasema ei ole nimeltään Jussinkangas vaan Siikajoki. Sen on rakentanut Eltel Networks Oy, kuten Fingridin sivuilta selviää.
IMG_20161107_162306.jpg 12.11.2016 00:34 <RicuP.> Vai tuommoinen se olikin. Nämä on taas niitä nimenomaan Ledeille tehtyjä uusia komponentteja. Mikähän on sitten kytkentä tuossa nappiledissä. Mihin mahtaa kelat ja konkka vaikuttaa..
IMG_20161105_125938.jpg 12.11.2016 00:27 <RicuP.> Joo, tuohon se on näköjään menossa, että ensin keksittiin kunnolla toimiva Led, sitten sitä paranneltiin ja nyt on alettu huonontaa ja kohta ne, jotka oli ennen hyvää laatua siirtyvät ammattilaadun luokkaan ja hinta nousee.. Nyt jo on huomattu, että Led ajureista tingitään paljon. Jäähdytyselementit pienentyvät, muuttuvat muovisiksi, tai puuttuvat kokonaan. Tämän seurauksena Ledin käyttöikä laskee jopa alle puoleen. Tulisi nyt muistaa, että puhdasta piitä ja fosforia ym komponentteja ei maailmassa riitä kovinkaan kauaa tätämenoa, jos tuhlaus jatkuu. Kohta on taas keksittävä uusi valonlähde, tai palattava entisiin..

Häiriöt saattavat johtua juurikin siitä hakkuri piiristä, joka ohjaa Lediä melkoisella nopeudella päälle ja pois. Tämä siksi, että Ledistä saadaan enemmän valoa irti 'piikkitehoina' koska Ledille on ominaista korkeampi virrankesto näin, kuin aivan tasaisella jatkuvalla virralla. Lisäksi virtaa ei tarvitse niin rajoittaa, kun hakkuri katkaisee sen jo, ennenkuin se ehtii nousta liikaa. Häiriöt saattavat tulla näistä pulsseista, joita ei ole suodatettu luulisin..
Tästä tulikin mieleen, että Ledin 'silmäniskun' syynä voi olla se, että Ledin ottama virta laskee sen lämmetessä. Ajuri voi näin pudottaa sen pois pelistä, kun kuormaa ei olekaan enää tarpeeksi. Muuta syytä en nyt tähän keksi..
IMG_20161105_125938.jpg 11.11.2016 22:24 <Hartsa> Mutta kuitenkin jänniä nuo radio/telkkari häiriöt LED valoista http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Valaisimet-ja-lamput/LED/Tunnistimella-varustettu-LED-valaisin-E27-2000035289/
tommonen on tallin ulkovalona niin ottaa kans radioo häiriöö..
IMG_20161107_162306.jpg 11.11.2016 19:30 <muhentaja> Pitipäs uteliaisuudesta käydä tuommoinen ostamassa. Viisijalkainen piiri on PT4205E89E, joka on ledien ajamiseen suunniteltu hakkuri. Datalehti täällä: http://www.datasheetspdf.com/datasheet/PT4205E89E.html
IMG_20161107_162306.jpg 11.11.2016 15:02 <RicuP.> Niin, noita ledejä ajetaan yleensä 20-300mA virralla ja on kytketty 3 kpl sarjoihin. Tuo 5050 Led on siitä erikoinen, että se sisältää kolme toisistaan riippumatonta sirua.
IMG_20161108_120834.jpg 11.11.2016 13:48 <RicuP.> Tuo Gossu käyttää melko sekalaista valikoimaa keskuskamoja. Tuo ohjausosasto on aina tuolla kokoonpanolla, kansimalleissa on sitten nokkakytkimet Sälzereitä, tai Kraus-Naimereita, mutta merkkivaloista en tiedä. Stotsit oli ennen GE:tä, mutta vaihtuivat jokinaika sitten Eatoniin, kun GE:ssä oli semmoisia ongelmia, että vivut meni varsinkin vikavirroista melko herkästi poikki. Isommat kontaktorit on Siemensiä, pienemmät Chint tai Allen Bradley merkkisiä. Riviliittimet taitaa olla Schlegelin ja muut liittimet Ounevan. Varokepesät on jotain tuntematonta mallia. Niissä 3-os Din aukko on kapeampi, kuin vaikka normaaleissa Enston 3-os versioissa ja tulevat myös haarukkakiskoon. Joskus niistä puuttui pohjakoskettimen kierteet..

Kyllä jotkut kuvat löytyy, mutta ei varmaan ole käytännössä kytkentä voitu niiden mukaan toteuttaa ja tuskin on päivitetty nykytilanteeseen..
IMG_20161025_105855.jpg 11.11.2016 13:22 <RicuP.> En oikein tiedä, kuinka ja mitä piuhaa tukiasema vaatii.. Yhden kerran oltiin vetämässä tukiasemalle melko järeää koaksiaalikaapelia. muuta se ei meidän osalta tarvinnutkaan. Tuossa on tuota palomassaa senverran, että tuskin heti päästään alakertaan.
Tukiasemia näkyy nykyään olevan vähän joka kerrostalon katolla ja mainospyloneissa.. Makkarat voi sitten paistaa kätevästi katolla.
On aika olennainen asia tilaajan selvittää, että millä meinaa saada keskuksensa paikalleen :D
Kun nyt näitä kerrostalokohteita on tehty, niin ollaan huomattu, että helpointa on tilata keskukset hyvissä ajoin, niin, että ovat ennen ykköskerroksen holvia työmaalla. Näin saadaan keskus sisään nosturilla, eikä tarvitse kymmentä äijää sitä nostamaan oviaukosta sisään, kun pyörien kanssa ei edes mahdu ovesta. Sisällä sitten on muoveissa pyörien päällä senaikaa, että on toinen kerros valettu.
Kirke_092.jpg 11.11.2016 12:53 <RicuP.> No siinä onkin sitten hauska järjestelmä. Liekö missään muussa maassa vastaavaa? Onhan maasta erotetussa systeemissä hyvät ja huonot puolensa, mutta jos aletaan vertailemaan, niin kyllä tämä käyttömaadoitettu 230/400V systeemi vie voiton. Sen saa kuitenkin myös maasta erotetuksi, jos tarve vaatii. Saadaan vielä kahta eri jännitettä ulos samasta systeemistä ja näin enemmän tehoja irti. Norjassa joudutaan kytkemään liedetkin 230V:lla ja virrat nousee melkoisesti näillä vaiheilla. Käyttömaadoitetusta verkosta saadaan lisäksi 'oikea' maadoitus, joka on mielestäni kuitenkin turvallisempi, kuin usean käyttöpisteinen maasta erotettu. Lisäksi yksi käytännön tekijä on, että keskuksista saadaan paljon pienempiä, kun ei tarvita aina kahta stotsia. Maadoitetussa Pj verkossa esim. puun nojaaminen lankoihin ei juuri mihinkään vaikuta, koska puu ei ole kuitenkaan suoraan samassa piirissä ja jännite on kuitenkin senverran pieni. Laivasähköissä tuo erotettu systeemi on sitten ihan toinen asia, kun runkorakenteissa ei saisi kulkea virtoja.
IMG_20161026_105428.jpg 10.11.2016 22:30 <RicuP.> Onhan niitä nykyään jo Din kiskoon tulevia mittareita. Niissä vaan ei taida olla virrankatkaisua, muuten olisi varmaan ihan käyttökelpoinen ratkaisu varsinkin pieneen tilaan.

Valaisimet on Rexel Stara Mini Aqua 41 208 60. Sstl sanoo alkuperämaaksi SE, mutta valaisimessa lukee made in UK!? Yleensä ollaan käytetty Sähkö-Lahden mallia Dry 43 208 03.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 22:04 <Koomikko> Ja jäi pois.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 22:03 <Koomikko> Ja vielä vanhat kolmivaiherasiat voivat olla samaa mallia 230 V:n 400 V:n asennuksissa. Uusissa ei ole enää sekoittumisen vaaraa.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 21:53 <Koomikko> Yhdessä rakenteilla olevassa laitoksessa käydessä, siellä oli käyttömaadoitettu 230/400 V:n systeemi ja paikalliselta asentajalta selvisi että, sama systeemi on käytössä lähikylissä. Muutettu 230 V:n maasta erotetusta systeemistä. Rasioita on maadoitettuja keittiössä, pesutiloissa, ym. on vaan kytketty talon omaan maadoitukseen. Teollisuudessa missä tarvitaan suurempia tehoja on käytetty myös maasta erotettua 400 V:n systeemiä. Samassa laitoksessa saattaa olla useampaa erillistä systeemiä sekaisin. Varsinainen sekasotku koko homma.
7image.jpeg 10.11.2016 21:37 <Make> Monessa asiassa tuntuu nykyään olevan, että laitetaan mitä sattuu olemaan. Ei se lääkkeissä ainakaan hyvä juttu ole.
IMG_20161025_105855.jpg 10.11.2016 21:29 <Make> Tukiaseman sähkö varmaan otetaan mittarikeskuksen tyhjästä paikasta. Yksi meidän tuote on vastaavien mittauslisäosien toimittaminen. Toki kuitujen veto voi olla haastavaa...
Keskusten kuljetuksesta on myös kokemusta. Joku oli tilannut ison keskuksen ilman kuljetuskatkoa. Viime hetkellä ennen toimitusta oli keksinyt, että eihän se mahdu hissiin. Sitten vaan muutama rungon pultti auki ja virtakiskot rautasahalla poikki ja liitostarvikkeet mukaan...
7image.jpeg 10.11.2016 21:18 <RicuP.> Tuli käytyä juuri tuossa apteekissa halpojen renkaiden hakureissulla samana päivänä, kun uutinen tuli. Sain kuitenkin ihan puhdasta Finrexiniä. On aika huono homma, jos lääkkeitä jaellaan vain 'sinnepäin' tyylillä, mitä nyt sattuu olemaan varastossa.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 21:18 <muhentaja> Tuo norjalainen järjestelmä on ymmärtääkseni 132V/230V ja kuormat on kahden vaiheen välissä. Jossain taidettiin mainita että vaikeapääsyisessä maastossa maasta erotettu pj-verkko olisi luotettavuustekijä, ja lisäksi juontaisi juurensa laivasähköistä.
IMG_20161108_120834.jpg 10.11.2016 21:17 <Make> Meillä käytetään din-aukoissa GE:tä ja kansimalleissa Sontheimeriä. Ennen käytettiin Moelleria ja joskus on ollut Felten & Guilleaumea. Apureleet ovat yleensä Hageria. Muissa merkeissä on kuulemma ollut ongelmia.

Vähän kuulostaa, että kuvia ei ole vieläkään... Kaikki taidetaan nykyään säveltää työmaalla. Joku täsmällisempi asentajakin sitä tässä manasi, kun ei enää tahdo olla mitään kuvia.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 21:03 <RicuP.> Vähän vaikuttaisi siltä, että verkko olisi maasta erotettu, kun ei noissa missään Pj johdoissa ole Pe:tä näkynyt. Onko sitten käytössä ollenkaan maadoitettuja rasioita ja jos on, niin mistä se Pe revitään, kun ei tule muuntajalta, eli olisi eri virtapiiriä?? Miten se 400V tupaan saadaan, jos vaiheiden välillä on 230V? On kieltämättä vähän huono systeemi, kun pelkillä vaiheilla pelataan.. Onkohan tuolla myös niin, että kytkennöissä toista vaihetta ei saa katkoa, kuten meillä ei nollaa? Miksiköhän on noin alunperin alettu tekemään..
IMG_20161026_105428.jpg 10.11.2016 21:01 <Make> Ainakin saneerauskohteissa kuulemma joudutaan laittamaan joskus käytäville. Syynä on ainakin, että vanhojen M1- alustojen keskuksen tilalle ei mahdu M2- alustoilla olevaa keskusta. Välillä on melkoista säätämistä, kun se haluttaisiin saada kuitenkin mahtumaan. Lieneekö toinen syy, että mittarit ovat ennen olleet asunnoissa, jolloin muuta paikkaa ei edes ole.

Onkohan valaisimet loistelampuilla vai jotain ledivirityksiä...
Kirke_092.jpg 10.11.2016 20:09 <Koomikko> On kolmivaihe systeemi, mutta vanhemmissa taloissa yleensä vain kaksi vaihetta. Käytössä on myös samaa 400 V:n systeemiä kuin meilläkin.
Kirke_092.jpg 10.11.2016 19:41 <muhentaja> Muistankos väärin, vai onko Norjassa kuitenkin käytössä maasta erotettu kolmivaihejärjestelmä, jonka pääjännite on 230V? Eli muuntamolta tulee taloon pelkät vaihejohtimet, ja "valovirtarasiaan" tuleekin kaksi vaihetta suomalaisen vaihe + nolla -yhdistelmän sijaan. Suojamaadoitus sitten on kokonaan oma lukunsa.
Luuma_001_(1).jpg 10.11.2016 08:05 <Koomikko> Pitää kaivella noita muistikortteja, löytyykö julkaisukelpoisia.
IMG_08690.jpg 10.11.2016 08:05 <jani> Hienoja pylväitä
Kirke_092.jpg 10.11.2016 08:02 <Koomikko> Ei ole valoa.
IMG_20161026_105428.jpg 10.11.2016 06:04 <RicuP.> Tutun taloyhtiössä on pyöräkellarissa mittauskeskus. Varmaan käytävillä on myös sen takia, ettei mittarinlukijalla ole tarvinnut olla montaa avainta. On riittänyt, että on päässyt käytävään.
IMG_20161108_115247.jpg 10.11.2016 05:53 <RicuP.> Joskus ainakin oli Huawei. Tuosta en tiedä.. Tuohan on ihan jatkuvasti päällä ja laturi kiinni, että en yhtään ihmettele, vaikka hajoaisi tuommoinen viihde-elektroniikka jo muutaman vuoden päästä, ellei sitä ennen ukkonen iske. Kuinka sitten tuo automaatio osa reagoi läpyskän hajoamiseen, että meneekö taas kaikki kylmäksi.. Näkyy löytyvänkin ohjelman varmuuskopio muistitikulta kaapin pohjalla.
Kuoren pätkät pitävät hituvirta piuhaläjän kourun pohjalla, ettei leviä ulos, kun kannen avaa.
IMG_20161108_120834.jpg 10.11.2016 05:30 <RicuP.> Joo, noi on aina ollut Hagereita, kun muistan, on ihan vakiona aina. Mitä Makella käytetään?
En tiedä, mitä tuossa on sählätty. Radon imuri taitaa kyllä olla aina päällä. Sitten Spk ja Ivkh pitäisi olla automaation termarin perässä. Näkyy tosiaan, kun tarkkaan katsoo, että 28. on lukoille ja siksi varmaan 24V merkkivalokin. Ideana on kai, että on Auto asennossa, jolloin ovipuhelinkeskus ohjaa ja Käsi asennossa, niin on aina auki.. mutta miksi? Tässäkin on varmaan sitten tehty niin, että Opk ohjaa suoraan lukkoja eikä keskuksen kautta.
Lukkojen kanssa on myös se, että kaikki eivät kestä jatkuvaa jännitettä.
Yliviivatut nappulat oli 0 -asennossa, pistin vaan päälle, että merkkivalot palaa sillä oletuksella, että niiden takana ei ole mitään..
Luuma_001_(1).jpg 10.11.2016 04:55 <RicuP.> Aika mielenkiintoista. Tuliko valoista kuvia?
IMG_20161025_105855.jpg 10.11.2016 04:52 <RicuP.> Niin ja tähän kopin kylkeen tulee vielä tukiasema, että senkin kaapelit on varmaan mukava vetää..
IMG_20161025_105855.jpg 10.11.2016 04:50 <RicuP.> Jep. Tuossa arinalla tulee AMCMK 4x 70+21 syöttö ensin ylös ja sitten taas alas asuntoihin MCMK:na. Sitten on aikamoinen nippu hituvirtoja ja muita kiinteistösähköjen MMJ:tä. Tuota keskusta ei muuten sitten ihan äkkiä vaihdeta, jos sattuu kärähtämään, kun se on nostettu katolle ennen kopin valmistumista. Koppiin pääsee vain porraskäytävän kattoluukusta.
Kirke_092.jpg 09.11.2016 23:28 <Nobelaner> Rikas maa, muttei niin sähkömuodin kärjessä.
No mitäs tuota hötkyilemään, toimiihan tuo kaksivaihesysteemikin.
Syttyykös tuossa mittarissa valo, kun kulutus nousee yli rajan?
Luuma_001_(1).jpg 09.11.2016 21:51 <Koomikko> Ei tuosta oikein selvää saanut mihin kaikkeen tuo on tarkoitettu. Aluella reippaan kokoinen hyvällä pusikoitumisen alulla oleva kenttä jossa valotolppia, mikä mitenkin vinksallaan, osa kokonaan kaatnut. Maakaapeleita kiskoutunut ylös ja amkoja maassa jo sammalen alla. Ilmeisesti joskus koetettu pitää jonkinlaista turistirysää. Taustan 2*20 kV:n linjat on osittain maakaapeloitu ja pylvään kohdalle on tehty tie.
7image.jpeg 09.11.2016 21:17 <Make> Ei näytä edes apteekin pito kaikilta onnistuvan: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2316824
7image.jpeg 09.11.2016 21:15 <Make> ... tai SLO-MMO 8510: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9241
IMG_20161026_105428.jpg 09.11.2016 20:29 <Make> Tuo onkin hyvä idea, että mittarialustat on upotettu. Joskus noita kuulemma laitetaan käytäville, jolloin säästyy tilaa syvyyssuunnassa.
IMG_20161025_105855.jpg 09.11.2016 20:25 <Make> Ompa taas keksintö...

30751 - 30800 / 48194
<< >>

© Janne Määttä 2004-2017