|
15.09.2017 13:38 <RicuP.> SLO:n vastaava silumiininen on mallia 11/-100W 250V "pisara kolmiossa". Tekstit valettu kannan ympärille ja ulkokehällä kupin paksuiset kolmion muotoiset ulokkeet, joihin saa kai tuon lumisuojan tai varjostimen kiinni. Toisessa samanlaisessa ulokkeet ovat vain eri kohdissa suhteessa kupin kiinnitysreikiin!?.. Sisähalkaisija on tasan 130mm, mutta ruuvinreikien väli outo 85mm, eikä 78, kuten yleensä, eli käy vain omaan rasiaansa.. rasia on silumiininen, jossa ulkoreunalla kehä, jossa neljä koloa kiinnitysruuveille. On myös rasia, jossa kaksi korvaketta kehän sijasta viistosti ja muoviset vaalean siniset Puristustuotteen tiivistejuntturit. |
|
15.09.2017 13:16 <RicuP.> Löytyi tasapaksu HKB 10, joka asennettu pylvään päähän.. |
|
15.09.2017 12:32 <RicuP.> Onpas outoa. Laita kuva |
|
15.09.2017 12:28 <RicuP.> Olisiko ne jalalliset olleet ihan AVR 70 tyypilläkin, en muista. Ne AVR 1 runkoiset olivat AVD xx -tyypillä. |
|
15.09.2017 11:47
<RicuP.>
Kuka muistaa vielä kotimaisen Airam Mini-El energiansäästölampun? Semmoinen löytyy täältä arkistoista ja toimiikin. Airalux oli melko surkea tapaus. Niitä nimittäin pimeni ja kaikki kolme vieläpä melko samaan aikaan n. puolen vuoden käytön jälkeen. Longlife:t on kyllä kestäneet, tosin ovat himmentyneet. Megamaneja on ollut GU10, GX53 ja E kantaisina. Ensimmäistäkään en ole polttamalla saanut rikki. Ovat tosin niin himmeitä varsinkin syttyessään, että on aikapäiviä sitten vaihdettu Ledeiksi. Oli tapana niistä pyöreistä ottaa se "skordari" lasin päältä pois, että valoa tulisi edes tyydyttävästi. Paras ESL mitä on mulla ollut on Energy Plus merkkinen 23W spiraali lamppu. Se syttyi täyteen valoon ihan heti ja on kestänyt 7v, kunnes vaihdoin valaisinta. Oli valmistettu Saksassa. Hankin pari viikkoa sitten eteiseen Airam Freyt https://www.airam.fi/fi/tuote/v5409-1095/4289811/frey-ip44-16-5w-840-dim-va/122/1 Ovat Megamanin nimellä Siena -nimisiä. Olivat ainoat himmennettävät ja häikäisemättömät 4000K valaisimet, jotka kävivät Veloxien aukkoon. En tykkää niistä Veloxeista, ym litteistä, kun valo paistaa ikävästi silmiin. Nyt ei valoa näy itse valaisimessa, vaan siellä, missä sitä pitää olla. |
|
|
14.09.2017 22:38 <Jouko> Parit Airamin säästölamput on ennen aikaisesti loppuun palaneet, mutta Megamanit kestäneet. Lidlin Livarnot taas... Es-lamppuja vielä paljolti poltossa, ledejä lähinnä ulkovaloissa. Yksi ison O:n 806lm sammui ennen aikojaan, reilu myyjä otti sen takuuseen ja antoi 1521lm ledin tilalle! :) |
|
|
14.09.2017 21:53
<Make>
Voihan se Enstokin olla, ohi ajaessa paha erottaa... Tuollaisia kupuja en kai ole nähnyt. Em. esitteet ovat 90-luvun puolivälistä. |
|
|
14.09.2017 21:47
<Make>
Jossain kapakoissa olen tosiaan nähnyt olevan kovin keltaisia valoja. Yhteen Megamanin säästölamppuun iski juotosvika, muuten ei ole valittamista. Senkin sai korjattua, paitsi pallokupu ei irronnut kovin ehjänä. Onkohan Airam Compact 2000- nimiset säästölamput Megamanin tekemiä? Merkintöjen puolesta ainakin vaikuttavat. Kestäviä ainakin ovat, juuri pimeni ulkovalona ollut, joka on tehty 2007. |
|
|
14.09.2017 21:34 <Make> Niissä ei tosiaan ole pylvään holkkia, kantaosa on kuitenkin reunasta kartiomainen. Päällä ei ole Karluxin tyylistä tappia, vaan joku ison prikan tyylinen. |
|
|
14.09.2017 19:49 <muhentaja> Megamanin laatu on kyllä tullut koettua yhden energiansäästölampun muodossa, "salamavalo" olisi sille ollut sopivampi nimitys. Lamppu paikalleen valaisimeen, virrat päälle ja samantien välähti & räsähti. Sulake ei sentään palanut, mutta ei ollut lampussakaan enää mitään eloa. |
|
14.09.2017 17:45 <Late> Tähän on rakenteilla uusi eritasoliittymä Yaran tarpeisiin. 20 kV:n tuplalinjan pylväs on joutunut keskelle työmaata |
|
14.09.2017 17:39
<Late>
Yara aikoo rakentaa 110 kV:n johdon suoraan Alapitkälle: http://www.maanmittauslaitos.fi/TN2017-559045 |
|
|
13.09.2017 23:31
<RicuP.>
Sehän on ns. Ravintola sävy, eli semmoisen hämyisen kapakin valaisimiin, joissa ennen käytettiin kelta sävyisiä hehkulamppuja. Näyttää myös laiha olut tummemmalta;) On kyllä aika tunkkainen sävy jo, kun 2700/2800:kin alkaa olla. Syvempi tutkinta on saanut selville, että useimmat Airamin "valmistamat" ammattivalaisimet on valmistanut kiinalainen Neonlite electronic & lighting HK limited -niminen yritys, joka on myös Megamanin tuotteiden valmistaja. |
|
|
13.09.2017 23:17 <RicuP.> Täytyy katsoa sen SLO:n tyyppi. On vaan tekstit vähän haihtuneet. |
|
|
13.09.2017 23:13 <RicuP.> Se taitaa olla Enston varhaisempi versio AVR 70:stä. Semmoisia nimittäin on näkynyt muutamassa paikkaa. Jostain 90 -luvun alusta. Samassa kohteessa on myös AVR 1 rungolle pari erikoisempaa kupua. Yksi kupu on semmoinen, mikä on runkoa leveämpi litteä "pannukakku" jonka keskellä on ulospäin kaareva kohta. Käyttää 2D lamppua. Toinen on litteäkupuinen ja kuvun keskellä on pitkulainen ulkonema, jonka kohdalla vissiin 11W putki. |
|
13.09.2017 21:20 <calm> https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaappausyritys-suomen-kantaverkossa/QG2sVeDP |
|
|
13.09.2017 21:04
<Make>
Ei ymmärrä, miksi moinen sävy on pitänyt kehittää. Kai ne heittimet olevinaan täyttävät paikalliset määräykset. |
|
|
13.09.2017 21:02 <Make> Alppiluxilla on kai ollut kuvan tyylinen jalallinen malli myös. Se on kai vähän isompi ja pyöreäkulmaisempi. Ainakin näytti kovasti Standard- sarjalaiselta: http://sahkonumerot.fi/4103096 |
|
|
13.09.2017 20:42 <Make> Yhteen taloyhtiöön on kesän aikana näköjään vaihdettu muutama korvaava led-lamppu. Valaisinmalli vaan on tuntematon. Olen luullut sen olevan Karlux Tapio, vaan ei olekaan: http://www.karlux.fi/fi/mallisto/tapio-taajamavalaisin/ Niissä ei kai ole pylvään holkkia, sen sijaan pohjassa on muutama nappula. Kauhean vanhoilta eivät vaikuta. |
|
|
13.09.2017 20:21
<Make>
Kolmion muotoista olen nähnytkin. Tyyppi on vain Numerovalaisin 1400-60W, sstl 41 870 52-8. On taas alunperin SLO:n. Vaihteeksi esitteessä lukee, että runko tummanruskeaksi polttomaalattua alumiinia. Kuvassakin näyttää taas mustalta... AVR4:n näköinen voisi olla Yleisvalaisin Luna 1150-60W, sstl 41 870 50-2. En ole varmaan nähnyt, mutta esitteestä löytyy... |
|
|
13.09.2017 18:03 <Hartsa> Tais vaan vaihtaa ehkä monimetallit tilalle taikka EH. yks valo oli jäänyt pimeäksi ei palanut lie konkka mennyt yms.... |
|
|
13.09.2017 13:25
<RicuP.>
Löytyi Idmanin kolmion muotoinen, vähän Airam Vinon tyyppinen musta seinä/ numerovalaisin. On peltiä ja päädyt muovia. Takana kuppi, jolla tulee seinään. Tyyppi on 1400-060. Samaa sarjaa on myös SLO, joka on AVR4:n näköinen. Takana on sama kuppi valkoisena ja kupin päällä pyöreä pelti, jonka kehän ympärille kuvun reunukset väännetään. |
|
13.09.2017 12:35
<RicuP.>
Tuskin ylijännitepiikki putkea sammuttaa, että jotain muuta on kyseessä. Liika kuumuus kylläkin, jonka ylijännite saa aikaan, mutta ei nyt noin pienessä ajassa. Jos ylijännite romahtaa äkillisesti normaalitasoon, voi se kyllä heittää purkauslampun "pois kyydistä", vähän samaan tapaan kuin ajettaessa hyppyristä. Tähänkin vaikuttaa juuri putkien yksilöllisyys, ikä ja missä kohti siniaaltoa tämä tapahtuu. Elekrtoninen liitäntälaite toimii taas esim. 90-265V 50/60Hz ja putkelle se työntää tyypillisesti reilua 400V korkealla taajuudella. Vaikka tulisi nopea katkoskin, niin lamppu ei välttämättä ehdi sammua. Jotkin liitäntälaitteet eivät enää taas käynnisty nopean katkoksen, tai putken vaihdon jälkeen, vaan vaativat muutaman sekunnin katkon. |
|
|
13.09.2017 12:13
<RicuP.>
No on kyllä keltaista. Vielä kun kylmät ilmat tulee ja valoteho laskee, niin on vielä keltaisempaa.. Kyllä on kiinan kamojen kanssa ongelmia. Kuinkahan monta sataa tuhatta kiloa Led valonheittimiä on mennyt poistoon Suomessa tähän mennessä, vain kiinan laadun takia.. |
|
12.09.2017 21:34 <Make> Hiljattain näin Valtion Sähköpajan kontaktoreita. Lämpöreleissä luki vuotena -61. Mallinumeroita ei ollut, vain arvot 15A 380V. |
|
|
12.09.2017 21:30 <Make> Hyvä niin. Vaan minkälaiset valaisimet mahtoi olla ja tuliko eh-lamput vai jotain modernimpaa... |
|
|
12.09.2017 21:24
<Make>
Näköjään 825-sävyisiä säästölamppuja saa Suomestakin, K-Raudasta. Joku on ostanut niitä taloyhtiölle + kellastuneet kuvut... On "hieman" keltaista ulkona. Led- valonheittimet ovat vaihteeksi otsikoissa: https://yle.fi/uutiset/3-9827868 "Led-valonheitinten valvonnalla karut tulokset – Lähes puolet testatuista vedettiin markkinoilta, Suomestakin viisi" |
|
|
12.09.2017 21:00 <hartsa> Kohteessa ois nosturilla käyny homma nopeasti ja turvalisesti tilaa on ;) |
|
|
11.09.2017 22:30
<muhentaja>
Myönnettäköön että nuo RTA96C-sarjan koneet on semmoisia mammutteja joita ei ihan äkkiä varmaankaan tulla Saimax-luokassa näkemään. Emma Maersk tai vastaava voisi tehdä vähän tiukkaa.. Noita järkäleita käsittääkseni ajetaan pääsääntöisesti tehoalueella jolla yli 100000 hevosvoimaa tuottava 2-tahtidiesel yltää yli 50% lämpöhyötysuhteeseen, eli kun vain ylös/alasajonopeus sallii, jossain tietyllä tehoalueella, ja akseligeneraattorin parametrit on säädetty sen mukaan. Potkuri on kiinteälapainen, mutta tietääkseni mitoitettu käytännössä pääsääntöisesti vain ns. marssivauhtia varten. |
|
|
11.09.2017 22:06 <Sähkäri65> Valtion Sähköpaja oli Televan edeltäjä. Valtion Sähköpaja syntyi sotien jälkeen -45, kun valtio puolustusvoimien radiotoiminnot sekä sähkölaboratorin yhdeksi yhtiöksi. Btw: yhtiö muutti nimensä Televa Oy:ksi-62. Eli tuo moottori on ajanjaksolta 1945-1962. Televa oli merkittävässä tuotekehitysroolissa Nokian DX200 digitaalisen keskuksen osalta, joka on edelleen Nokia Networksin ykkös ruokahammas. Toki tämänpäivän DX200 on jotain muuta, kuin 1970 luvulla. Nokia osti valtiolta Televan 1980-luvulla. |
|
|
11.09.2017 21:43
<Mikko Koho>
Kyllä noita akseligeneraattoreita on ihan Saimaan kokoluokan aluksissakin joiden pääkoneiden tehot ovat megawatin molemmin puolin. Yleinen ratkaisu on vakiokierroksilla pyörivä kone ja säätölapapotkuri eli samanlainen laite kuin Kaplan-turbiinin juoksupyörä. Akseligeneraattorin käyttöä rajoittaa rantojen ja matalikkojen läheisyys ja kuormanmuutosten määrä. Esimerkiksi sulkuun ajettaessa ja laituriin tultaessa ja lähdettäessä sekä potkurin nousujen säätäminen että keulapotkurin käyttö voivat aiheuttaa niin suuret kuormituksenvaihtelut että pääkoneen säädin ei pysy mukana, akseligeneraattori laukeaa taulusta ja sen jälkeen on tuurista kiinni mitä tapahtuu. Tämän takia oli aikoinaan määräys että Saimaan kanavassa ja syväväylillä 25 metrinen tai pidempi alus ei saa kulkea yksinomaan akseligeneraattorin varassa vaan apukoneen tulee olla käytössä. Jostain käsittämättömästä syystä määräys oli ainakin yhdessä vaiheessa poistettu. Pari käytännön esimerkkiä mitä blackout eli sähkökatko voi aluksessa tehdä. Jälkimmäisessä on myös esitetty havainnollisesti kyseisen aluksen pääverkon toiminta. https://yle.fi/uutiset/3-8216464 https://assets.publishing.service.gov.uk/media/547c6f9440f0b6024400002b/Clonlee.pdf |
|
11.09.2017 21:30 <Make> Niin sitä oli jossain pohdittu. Ei ole tainnut tuossa mikään muuttua. |
|
|
11.09.2017 21:28 <Make> Varmaan riippuu lampun liitäntälaitteen tyypistä. Elektronisessa varmaan voi olla monenlaisia suojauksia. Itse lamputkin ovat vähän yksilöitä. |
|
|
11.09.2017 21:19
<Make>
Ylettyminen taitaa olla ongelmana ainakin pienkohteissa. Mahtaako nosturia saada helposti/ paljonko maksaa vuokraus. Jossain pihoissa on vielä ahdastakin nosturille. Juuri vaihdoin lampun SLO-MMO 1840-valaisimeen: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9164 Kupu oli "hieman" likainen +vähän kellastunut. Luonnollisesti tuli pestyä. Joskus on ollut kai liian tehokas lamppu, kun keskellä oli sellainen halkeama. Täysin samaa mieltä, että aika turhaa hommaa oli ilman kupujen pesua. |
|
|
11.09.2017 20:24
<muhentaja>
Akseligeneraattoreita löytyy ainakin noista tosi isoista rahtilaivoista: https://youtu.be/awJIvdzL5dE?t=587 Kun aletaan ottaa ns. marssivauhtia kiinni ja pääkoneessa on tarpeeksi hönkää päällä että potkuriakselin kierrokset riittää täyden jännitteen tuottamiseen, otetaan kuorma apukoneilta akseligeneraattorille ja apukoneet jäävät valmiustilaan. Eli mahdollisimman vähän yhtäaikaa polttomoottoreita käynnissä, kun tuo jättiläismäinen verkalleen käyvä Sulzer on niistä hyötysuhteeltaan ylivoimaisin. Käsittääkseni tässä on ollut tehoelektroniikan kehittymisellä merkittävä osuus, generaattorin tuottama taajuudeltaan vaihteleva vaihtosähkö tasasuunnataan ja ajetaan järeällä invertterillä laivan sähköjärjestelmään. Vähän aikaa piti ihmetellä ensin mitä tässä lasketaan: https://youtu.be/awJIvdzL5dE?t=415 Toinen on käyntinopeusmittari, mutta tuo toinen laskee joka ikisen kampiakselin ympäri pyörähtämän kierroksen. Vähän tarkemmin seurataan kuin maantie/rautatiekalustossa... |
|
|
11.09.2017 14:35 <JHTS> Tuo ruosteinen putki sisältää puiset/bakeliittiset kaksi- tai kolmeosaiset sauvat Erottimen ohjaukseen. |
|
|
11.09.2017 13:29 <hartsa> Tuossa tuli seurattua koiran kanssa kun ulkona kävin erään pihan lampunvaihto hommaa ihan nauratti.... 1.ukko pystyttää A-tikkaat korkeat ( jokan on kielletty!) 2. Kiipeää tikkaille kopeloi aikansa taskua ja etsii meisseliä ja löytää ährää kuvun kanssa että tikkaat huojuu 3. Saa kuvun lopulta auki ja ihmettelee valoa ottaa kuvun ja tulee alas. 4. Lähtee autolta hakemaan uutta poltinta lamppuun viipyy hetken 5.Tulee autolta kiipeää ylös lampun asentaa takas tulee alas 6. Ottaa kuvun kiipeää ylös laittaa kuvun paikoileen tulee alas 7. Taittaa tikaat ja menee toisen valon luo ja sama homma jatkuu..... =D =D Ois hakenu kaikki tykötarpeet luokseen ja nosturilla ois äkkiä valot vaihtanut, Unohti samallla pestä kuvut rätti ja tuulilasin pesu spräytä mukaan niin samalla äkkiä pyyhkis kuvut samalla. tuossa hommassa oli ihan joutavaa hommaa puolet ja ei niinkään työturvallista ollenkaan. |
|
11.09.2017 13:20 <hartsa> Se voisi olla että olisiko siiloluukkujen ohjaukseen liityvä laitteisto muuta en tuolle juuri keksisi. |
|
11.09.2017 12:21
<Timo Savallampi>
Hei Olisiko kenelläkään ko. eristintä (tai avstaava) yhtään ylimääräistä tänne Savoon lähetettävksi? Tarvittaisiin 10kV eristin savonia amk:n laboratorioon, ylilyönti testien opetukseen oppilaille. yhteyden otot: Timo savallampi, timo.savallampi@savonia.fi |
|
|
11.09.2017 09:33 <Mikko Koho> Heräsi hämmästys erään purkauslampun käytöksestä. Tuli oltua seuraamassa rahtialuksen sulutusta ja kyseisessä aluksessa on erotettu selkeästi pääkoneisto muusta tekniikasta, toisinsanoen voimansiirto potkurille on mekaaninen ja potkuri kiinteälapainen jolloin säätö tapahtuu pääkoneen kierrosluvulla. Sen sijaan keulapotkuri on sähköinen ja aluksessa on sähköntuotantoa varten kaksi tai kolme apukonetta. Keulapotkurin käynnistyessä moottorikuorma kytkeytyi verkkoon ja, valojen välähdyksestä päätellen, verkon jännite ja taajuus notkahtivat hetkisen ennenkuin apukoneiden tehon- ja jännitteensäätimet ehtivät mukaan. Toinen muutostilanne tulee ymmärrettävästi kun keulapotkuri sammutetaan ja luulisi että muutos on nyt päinvastainen eli taajuus ja jännite käyvät aavistuksen korkeammalla. Siitä huolimatta keulassa paapuurin puolella oleva loisteputkivalaisin sammui hetkeksi kun taas vastakkaisella puolella oleva valaisin ei reagoinut mitenkään. Voiko loistevalaisin siis sammua myös ylijännitepiikistä vai lieneekö valaisimessa ollut joku häiriö? |
|
|
10.09.2017 21:40 <Make> Lieneekö joku asentotunnistin. Oikealla on aika samannäköinen rasia. Tuossa taulussa taitaa muuten olla kaksi samanlaista piiriä, koottu vain peilikuviksi. |
|
|
10.09.2017 20:30 <hartsa> Tässä taanoin kävin niin aukaisin vasemassa alakulmassa olevan rasian niin sisällä oli elohopeäkytkin nesteineen. isohko ampulli oli jonka sisällä oli elohopeaa. laitoin kannen takaisin kiinni. |
|
10.09.2017 20:19 <hartsa> Vahva eppäilyni on että öljytäytteinen vastus tuo on. |
|
09.09.2017 12:21 <muhentaja> Tuossa videossa ei tieten ajolankoja näy olevan, mutta voisi silti olettaa tuon jaksottaisen signaalin olevan tarkoitus erottaa oikea tieto mahdollisista häiriösignaaleista. |
|
|
09.09.2017 12:17 <muhentaja> Raidevirtapiirit on tosiaan vielä eri juttu kuin sähköradan paluuvirtojen käsittely. Jotenkin vain tuo raidevirtapiirin "morsetus" tuntui erikoiselta tuossa oletettavasti venäläisperäisessä videossa. Kenties sillä on tarkoitus erottaa paluuvirtojen jännitehäviöt kiskoissa ja raidevirtpiirin signalointi toisistaan. |
|
08.09.2017 22:40 <Make> Nyt on hylsy, mutta ei se niin helppoa tietenkään ole... Jostain syystä kummankin jalustan yksi ruuvi on kunnolla jumissa. Tietysti juuri niitä pitäisi eniten kiertää. |
|
08.09.2017 22:34 <Make> Ainakin Globuksesta on erikseen sellainen versio 701 18. |
|
|
08.09.2017 22:30
<Mikko Koho>
Käsittääkseni noissa on raidevirtapiiritkin eli yhdestä kohdasta syötetään jännite eristettylle raidevälille ja toisesta kohdasta mitataan raiteidenvälinen potentiaaliero. Kun kalusto tulee jollekin eristykselle niin pyörät tekevät oikosulun, jännite häviää ja vaihteita ja opastimia ohjaava asetinlaite tietää että kyseisellä välillä on kalustoa. Toinen tapa on akselinlaskentalaitteisto. Maakaasun pääsiirtolinjassa on, putken pinnan eristyksen lisäksi, katodinen suojaus eli putki pidetään muutaman voltin miinuspotentiaalissa maahan nähden jotta eristyksen rikkoutuminen ei saa aikaan galvaanista korroosiota. (Osin) tuon suojauksen takia metalliset vesijohdot, kaapelit ym. pitää vetää aika kaukaa ettei suojauksen toiminta häiriinny. |
|
08.09.2017 22:28 <Make> Idman varsinkin on sitä harrastanut, tuolla olikin jo pohdittu: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7846 |
|
|
08.09.2017 21:53 <RicuP.> Joo, akryyli, eli PMMA ei kellastu. Polykarbonaatti (PC) on huomattavasti kestävämpää ja lämmönkestoisempaa, mutta kellastuu ja kellastuneena myös haurastuu. |