Kommentit

Kuva 7666
<Joku> Eikun siis tasan 0.349 Mt/MB
Jos nyt ei oteta huomioon, ollaanko kymmen vai binääritavuissa... Niillä on pieni ero, mutta ei merkittävä näillä tiedostokoilla.
Kuva 7666
<Joku> 349 kB pitäisi kyllä olla tasan 0.349 kt. Ettei tuossa olisi tapahtunut automaattista pakkausta, sen on käytössä useilla foorumeilla? Usein kuvan voi säilyttää samalla piksemlimäärällä, kun laittaa JPEG-pakkauksen voimakkaammalle. Jos kuvassa on vain vähän informaatiota, ei laatu heikkene paljoa, mutta tiedostokoko voi pudota alle kymmenesosaan. Tämä on tärkeää nettisivujen ylläpidolle, koska kallista levytilaa ei kulu niin paljoa pelvelimelta.
Kuva 7666
<Joku> Löytyi muuten mieleknkiintoinen video vanhojen kuvaputkien katodien korjauksesta. Se on kyllä harmi, kun kaikki vanha tekniikka katoaa kovaa tahtia. https://www.youtube.com/watch?v=PFnWYe5MzrY Nuo kuvaputken on kyllä muutenkin aikamoisia ihmeitä, kun kestävät ja kestävät. Tein muuten joskus komposiittivideomuuntimen oskilloskoopille, niin voi käyttää skoopin mustavihernäyttöä tietokoneen näyttönä :). https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-160245
Kuva 9139
<Joku> Kyllä vähän varmaan ainakin. Mutta kuitenkin uskoisin, että suurin osa rasituksesta tulee tuosta purkauksesta, koska palaneiden putkien hehkut on yleensä ehjät, putki vaan ei syty emission puutteen takia, koska emitterioksidit ovat purkauksen rasituksen takia enää vain tummaa pölyä putken päiden lasissa.
Kuva 9139
<Make> RS on varmaan ollut hienous, josta on voinut pyytää lisähintaa... Kai se hehkumuuntajan syöttö vähän lisää elektrodien rasitusta.

Tuo "made in USA" kuulostaa äkkiseltään aika vanhalta lampulta. En ole tuollaista Osramin tekemää nähnyt. Töissä olevat 36-wattiset ovat "made in Hungary", vm. 2009.
Kuva 6496
<Make> Se voi olla, ja lievästi kellastuneet kuvut.
Kuva 10453
<Joku> Noita on monen mallisia. Tuon mutoisia ei taideta enää tehdä. Tuossa kuvassa näkyy hyvin tuo käynnistyselektrodin vastus.
Kuva 3279
<Mikko Koho> Nyt näkyy vaihdetun wanhat, mahdollisesti alkuperäiset, sähkömoottorit uusiin. Liukurengasmoottorit on korvattu uusilla VEO:n toimittamilla taajuusmuuttajakäytöillä. Pitkään ovat wanhat kestäneet ja näinköhän laitos starttaa nyt sähkökatkon jälkeen ilman paikalla käyntiä.
Kuva 8070
<Keijo> Itsekin olen monessa paikassa nähnyt koukkueristimiä ns. puupropuilla tiiliseinässä, proppu oli vain joku 4-5cm paksu "halko" joka oli hakattu tiilisaumaan porattuun reikään. Ympäriltä oli sitten laastilla paikattu. Erään rintamamiestalon vintillä näin kerran läpipultatut koukkueristimet ulkoseinän läpi, jotka oli aikoinaan talon seinään tullutta pj-avojohtoa varten.
Kuva 10340
<Froggy> Tai ei sittenkään...
Kuva 7666
<Froggy> Itsellä yleensä kuvien koko vaihtelee 70-200 KB:n välillä ja kuvien korkeus 500-1500 pikselin välillä.
Kuva 10340
<Froggy> Pallon saa varmaan halki pystysuoraan.
Kuva 6496
<Froggy> Samoin täälläkin, ainakin Korialla on tuota vaihdettu myös Iridiumeiksi. Onkohan vaihtamisen syynä kopan lasikuitu, joka menee huonoksi nopeasti?
Kuva 9153
<Joku> Pelkkä keltaoranssi raita on halofosfaatti ja keltavihreä on kolmihuippu. Yleensä kolminumeroiset koodin, jotka alkaa 8:lla ovat aina kolmihuippu. Yleensä toi raidoittuminen on vain haitaksi, mutta on siitä joskus hyötyäkin.
Kuva 9153
<Joku> Pelkkä keltaoranssi raita on halofosfaatti ja keltavihreä on kolmihuippu. Yleensä kolminumeroiset koodin, jotka alkaa 8:lla ovat aina kolmihuippu. Yleensä toi raidoittuminen on vain haitaksi, mutta on siitä joskus hyötyäkin.
Kuva 7666
<Joku> MB isolla B:llä tarkoittaa megatavua. Mb tas megabittiä, mutta tiedostokoot on yleensä aina tavuina. Tuollahan sanotaan säännöissä, että mahdollisimman pieniä kuvia, mutta nykyään sinne ladataan silti aika isoja.
Kuva 7666
<Froggy> Toimiiko nyt? Nyt on parempi kommenttinimikin ;)
Kuva 7666
<Vierailija vain> Hmmm... Jotain siellä säädin, mutta en tiedä mitä. Pitääpä korjata, jos löydän vian.
Kuva 9153
<Vierailija vain> Tämä Polylux on kai halofosfaatilla, kun kamerassa muistaakseni kuva alkoi raidoittua ja valkoinen valo muuttui keltavihreäksi. Sääsin kuvan silleen että taustavalot hävisivät kokonaan. Oikeasti kuvan ottohetkellä putki oli kirkkaan valkoinen ja taustalla oli paljon valoa.
Kuva 7666
<Make> Siellä kun lukee englanniksi, että maksimi tiedostokoko on 8192 KB. Taas kuvan alla lukee suomeksi 1,62 Mt. Ei alkuunkaan selvinnyt noiden yksiköiden vastaavuus, mutta ilmeisesti kuvat ovat oikean kokoisia.
Jostain syystä Froggy05:n kuvia ei voi kommentoida nyt?
Kuva 8070
<Make> Ja puuproppuihin on näköjään kiinnitetty isojakin asioita. Huomasin, että tiiliseinässä on ollut koukkueristimet asennettuna sellaisiin.
Kuva 9153
<Joku> Ja tämä siis perustuu siihen, että uudetkin T12 putket on usein halofosfaatilla, jonka ominaisuudet eroaa T8 putkissa usein käytetyistä loisteaineista.
Kuva 9153
<Joku> T12 putken pystyy muuten spottaamaan pleksin läpi puhelimen kameralla. Jos kamerassa näkyy keltainen raidoittuminen, on kyseessä joko T12, tai halofosfaattia käyttävä T8. Usein T8 putket käyttää kolmihuippuloisteaineita, ja ne näyttää keltavihreän raidoittumisen. Raidoittuminen kamerassa johtuu valon vilkkumisen ja kameran skannauksen interferenssistä. Tuossa on esimerkki siitä keltavihreästä, minkä T8-putket usein aiheuttaa: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-150914
Kuva 9139
<Joku> Ehän tuo vaadi kuin rapid-start ballastin tai erillisen muuntajan. Ja tietysti sopivalla kaasutäytteellä olevat rapid-start lamput. Usein luullaan, että vain rapid startissa hehkut hehkuvat (ei siis näkyvästi) koko ajan, mutta todellisuudessa kaikkien loisteputkien hehkut on päällä koko lampun polton ajan. Siksi putket ovat päistään kuumempia. Hehkuja tosin ei lämmitä silloin sytytin, vaan elektronien siirtyminen metallista kaasuun, termioniset häviöt. Usein lampuissa jopa näkyy hehkuva ns. kuuma piste, missä suurin emissio tapahtuu, tuon pisteen sijainti myös muuttuu hiljalleen emitterioksidien kuluessa. T12 lampun hehkut taitaa olla myös hieman erilailla tehty, kun säästö T8 putkien. Osa T8 putkista toimii myös rapid-startilla, varsinkin Amerikkalaiset.
Kuva 10453
<Make> Osramin 1970 luettelon mukaan kirkaslasista eh:ta HQA toimitetaan samoilla hinnoilla kuin HQL- lamppuja. En ole kirkasta koskaan nähnyt. HQLS on yttriumvanadaatti- loisteaineella, millä lienee HQL? HQLS:n aine oli tuolloin uutuus.
Kuva 9139
<Make> Olisiko ollut kalliimpi... RS- kytkentää olen ilmeisesti nähnyt hotellin lukuvaloissa ja eräässä rautakaupassa ehkä oli myös. Hotellissa oli SLO 731- tyyliset valaisimet 1x20W, ei näkynyt sytyttimiä ja syttyivät heti. Rautakauppa oli kai 80- luvun alusta ja siellä käytettiin 65W T12- lamppuja, eikä näkynyt sytyttimiä. Keravan Anttilan parkkihallissa taas saattoi olla RD- kytkennällä. Siellä käytettiin metallijuovalamppuja.
Vielä, jos saisi sisäkuvaa kyseisestä valaisimesta...
Kuva 9107
<Joku> Kaikki sukkulat on kyllä hienoja. Pitäisi saada kytkentäjaavio niin tietäisi paremmin kuristimista. Ei sähköt kyllä kovin uusituilta näytä...
Kuva 9107
< Make> Tuo sukkula on kai ollut hieno malli, kun on tuollaiset kuristimet. Töissä oleva Hellberg on ihan normaali. Sanotaan, että sähköt on uusittu. Kuitenkin johdotus näyttää alkuperäiseltä, paitsi syöttökaapeli. Paljas kytkentärengas on turhan hyvin tyrkyllä kupua avattaessa... On kyllä erikoiset kuvut, kun alapuoli on huurrettu ja yläpuoli kirkas.
Kuva 7666
<Joku> Hyvä. Ajattelin, että sitä voisi joskus perustaa oikein suomenkielisen verkkosivun valaistustekniikasta ja sen vaiheista, kun tieto on nykyään näinkin tiukassa. Tuo LED pitäisi myös demystifioida; aina puhutaan, että LED kehittyy, mutta kukaan ei kerro mikä siinä kehittyy...
Kuva 9107
<Joku> Suomessa tehtyjä taitaa olla siis? Tuolla käynnistyskonpensaatiolla ei ole mitään tekemistä loistehon kompensoinnin kanssa, vaan se auttaa syttymistä.
Kuva 9107
<Vierailija vain> Eikun jotain OY RADIO...
Kuva 9107
<Joku> Nuo kuristimet saattaa olla sisäisellä (muistaakseni induktiivusella)kompensoinnilla. Eipä taida olla vielä Helvar.
Kuva 9139
<Joku> Tuli muuten vanhoihin valaisimiin liittyen mieleen yksi ihmetyksen aihe, miksi rapid-start oli aikoinaan niin harvinainen Suomessa? Kokeilin tuollaista valaisinta, ja syttyy käytännössä heti. Tosin vaatii T12 putket. Noita varmoja rapid startteja on tullut nähtyä vain muutama.
Kuva 9139
<Vierailija vain> Monimetalli voisi olla hyvinkin.