<< ^ >>

P5060027_publ.jpg

20 kV Vehkataipaleen pumppaamo Taipalsaarella. Pumppaamo on rakennettu vuonna 1936 lisäämään Pien-Saimaan virtaamaa, jotta Kaukaan tehtaiden jätevedet ohjautuisivat pois Lappeenrannan rannoilta. Pumppaamo on ikäänkuin käänteinen vesivoimala, jossa on kaksi koneistoa. Virtaama on 40m3/s ja virtaaman aiheuttama putouskorkeus vaihtelee n.15-30cm välillä. Kuvaushetkellä toinen koneisto oli korjausta varten purettuna ja toinen koneisto oli pysäytetty ilmeisesti sähkömiesten työskentelyä varten. Kanavan pinta ei normaalisti ole näin rauhallinen, toinen koneisto kytkettiin toimintaan juuri ennenkuin kuvaaja poistui paikalta. Vuodelta 1936. Taipalsaari 06.05.2008
Kuvaaja: Mikko Koho

03.04.2012 16:20 <Mikko Koho> Lisätietoa tuosta laitoksesta on seuraavassa opinnäytteessä, PDF:n sivu 26, opinnäytteen sivulta 22 (kohta 2.2.3) alkaen.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/50372/nbnfi-fe200911122333.pdf?sequence=1
Jotain on ilmeisesti alkanut tapahtuakin, vesialue on pumppauksesta huolimatta ajoittain aika surkeassa kunnossa:
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KaakkoisSuomenELY/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireill%C3%A4/yksittaistapaukset/Documents/YVA-ohjelma_Pien-Saimaa.pdf
30.06.2013 00:37 <Mikko Koho> Sähkömiehen luontoretki? Pumppaamo seis, vettä tulee taivaalta ja ihanan rauhallista. Juuri tätä naputellessa palasi sähkö..
30.06.2013 01:42 <Mikko Koho> Tää alkaa menee jo oikeesti koomiseksi. Ensin tuli veneseurue venesululle (kuvassa oikealla) joka oli ihmetellyt kun vastavirtaan ajaessa ei loiski yhtään vastaan. Eivät tajunneet pumppujen olevan seis vaikka mukana oli yksi joka laskee UPMn sähkönkulutuksia mutta tosin juuri tämä mylly ei kuulu hänelle.
Nyt äsken sammakko hyppäsi karkuun tuonne sulkuun, ui aikansa ja taisi hukkua. Illan biisiksi sopinee siis Pääkkösten 'Eläinrääkkäystä' (miksi kissansilmiä ripustetaan polkupyörän pinnoihin, me ehdottomasti vaaditaan silmiä kissojen päihin! .. Tule apuun Anja!)
Järkeä? EI mutta missäpä olisi..
30.06.2013 02:29 <Mikko Koho> Ei lähtenyt, reilun tunnin odottelulla, pumput käyntiin. Tiedä sitten syytä. Yksi mahdollisuus olisi että ne pitää joka kerta ajaa paikanpäältä verkkoon. Vaikka tuolla on ihan moderniakin tekniikkaa niin silti keskellä konesalia on wanhat sähkövermeet melko käytössäolevan näköisenä. Toinen mahdollisuus on suojauksen laukeaminen. Kolmas olisi sitten järjetön viive automatiikassa. Jonkun 10-30min ymmärtäisi vielä helposti ennenkuin 2x170kW isketään keskellä-ei-mitään verkkoon..
07.01.2015 16:32 <Jouko> Tämä lienee yksi mielenkiintoisimmista kuvista, isoja pumppaamoja ei niin kovin paljoa ole tänne kuvattuna toimintakertomusten kanssa. Joskus taannoin katselin ilmakuvaa Pien-Saimaan alueelta ja olin löytäväni vastaavanlaisen pumppaamon jostain muualtakin.
07.01.2015 17:03 <calm> Tuolla jonossa on tulossa 2 MW pumppaamo Pohjois-Suomesta..
07.01.2015 21:06 <Mikko Koho> Tässä koneteho on n.2x170kW. Pienempi, vastaavan idean pumppaamo, on todella Pien-Saimaalla, olisiko Kivisalmessa, ratkomassa rehevöitymisongelmaa. Se pumppaamo on ihan tuore tapaus, vasta syystalvella otettu käyttöön.
08.01.2015 02:06 <Hartsa> Näköjään tulee ihan 20kV suoraan pumppuaeman 20/0,4kV muuntamolle.
08.01.2015 12:12 <Mikko Koho> Muuntamo lienee tuolla ylhäällä olevassa tilassa ja kun siellä joku aika sitten oli yksi pumppu taas purettuna niin tuli havaittua että aidot liukurengasmoottorit ovat yhä hengissä..
08.01.2015 21:19 <Hartsa> Näin arvelinkin että erotin ja muuntaja on ylhäällä samalla voi olla 0,4kV keskus samassa tilassa?
08.01.2015 21:23 <Hartsa > Ei kuvaan niin kuulu mutta tuolla on kanssa alkuperäinen moottori käytössä.....-20 luvulta

http://m.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tervetuloa-1920-luvulle-ja-konepajaan-katso-video-ja-kuvat/667672/
09.01.2015 00:21 <Mikko Koho> Tuo Kivisalmen linkki ilmeisesti osoittaa juurikin pumppaamotyömaata, siellä on pienempi virtaama ja kolme uppoasenteista potkuripumppua rinnan.

Tuo toinen taas haiskahtaisi Kaukaan vedenotolle, en ole varma. Mutta ainakin Imatralla Kaukopään ja Tainionkosken tehtaat joutuivat tekemään pengerryksiä 1960-luvulla kun tapana oli huuhtoa kaikki paskat vesistöihin ja höyrykattiloille ei meinattu enää saada kunnollista vettä.
09.01.2015 06:16 <Hartsa> Höyryasemilla ottanut käyttöhenkilökuntaa päähän kun on suodattimet olleet koko ajan paskassa...
09.01.2015 13:55 <Mikko Koho> Höyrykattilalaitoksilla on yleensä ollut ja on nytkin aika tiukat kriteerit siitä minkälaista kattilaveden pitää olla. Siitä pitää ottaa kaikki partikkelit pois ja vielä kaikki suolot natriumia lukuunottamatta. Magnesium, Kalium ym. aineet, joita luonnonvesissä on hyvin vähän, palaisivat kattiloiden pinnoille kiinni "kattilakiveksi", kuumentaisivat putkia kun lämpö ei siirry ja lopulta koko kattila vuotaisi ja pitäisi ajaa alas. Ja soodakattiloilla, joita sellutehtaalla on ainakin yksi, sisäinen vuoto on vielä turvallisuusriski kun lipeästä muodostuvan suolasulan joukkoon ei saisi päästä vettä, jos pääsee niin joko ritisee tai pahimmillaan räjähtää..
09.01.2015 23:37 <Hartsa> Kattilavesi käsiteltiin Hydratsiinilla hapen poistoon ja korroosion estoon.Kaukolämpöverkossa kiertävän veden hydratsiinipitoisuus on hyvin alhainen noin 0,1 mg/l. Laimea liuos ei aiheuta ihmisille terveydellistä vaaraa mahdollisessa kaukolämpöputken vuodossa.
10.01.2015 04:06 <KMW> Asian vierestä: Onko kaukolämpöverkoissa yleensä "luonnostaan" hävikkiä vuotojen takia? Tarvitseeko vettä siis yleensä lisätä?
10.01.2015 13:28 <Hartsa> Hyvin harvoin Jos runsaamin pitää laittaa niin pitää alkaa epäilemään runkovuotoa. pieni lämöönvaihin vuotohan ei heti näy. Joskus tehdään että värjätään tarkoituksella KL-vesi niin jos asiakkaalla vuotaa vaihdin niin se näkyy käyttövedessä. Mut en muista milloin viimeksi olisi teht siitä on aikaa....
10.01.2015 13:31 <Hartsa> Sekä näkyyhän se verkostopaineen alememisena runkovuoto, Paineenkorotus pumput alkaa pyörimään jatkuvasti. Peruspaine on vakio melkein aina jos kaikki on kunnossa.
10.01.2015 20:36 <Mikko Koho> Onhan pitkissä putkiverkoissa aina pientä vuotoa, tuskin kukaan saa mitään verkostoa täysin vuotamattomaksi. Varsinkin kun saneerausvälit ovat pitkiä ja täälläkin näkyy lauhalla kelillä, määrätyissä paikoissa, että missä kaukolämpölinjat menevät. Joissakin laitoksissa on, lukeman mukaan, tehty myös niin että höyrypannujen ulospuhallusvesi, mikä ei enää kelpaa kattilaan, ajetaan kaukolämmön lisävedeksi sikäli kun siitä on tarvetta. Fiksua sekä vedentarpeen vähenemisen että lämmitystarpeen pienenemisen johdosta.

Täällä kävi pari vuotta sitten niin että kaukolämpövoimala tuli alas verkostopaineiden hävittyä. Laitoshan ei luonnostaan starttaa jos ei verkossa paineet pysy ja sitten olikin n.7h kaukolämpökatkon vuoro.
11.01.2015 00:53 <KMW> Juuri tämän takia asiaa olenkin pohtinut - verkostot lienevät kaikkialla suhteellisen vanhoja. Ainakin Helsingissä on kaukolämpövesi tosiaan värjättyä, vihreää.
12.01.2015 18:16 <Hartsa> Nyky veden käsittelyaine on Natriumhydroksidi.
26.02.2015 15:21 <Mikko Koho> Ei oo Kivisalmen pumppu ainakaan pienuudella pilattu:
http://www.imatralainen.fi/artikkeli/268689-pumppu-paikoilleen-kivisalmessa
06.06.2019 16:43 <Mikko Koho> Nyt näkyy vaihdetun wanhat, mahdollisesti alkuperäiset, sähkömoottorit uusiin. Liukurengasmoottorit on korvattu uusilla VEO:n toimittamilla taajuusmuuttajakäytöillä. Pitkään ovat wanhat kestäneet ja näinköhän laitos starttaa nyt sähkökatkon jälkeen ilman paikalla käyntiä.

© Janne Määttä 2004-2017