![]() |
03.05.2018 23:05 <Hartsa> ei kuvaan liity mutta muuntajaan..https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005666416.html?utm_source=kopi%C3%ABren+naar+klembord&utm_campaign=kopi%C3%ABren+naar+klembord-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi |
![]() |
03.05.2018 21:57 <muhentaja> Make kyllä nuo 25kVA Valmetit kaatui täysin siihen, että ensin vikuri löi virrat poikki tärinän takia ja sen jälkeen jännitteenvalvonta sammutti koko masiinan. Pysyi se toosa aina jonkin aikaa sen jälkeen päällä sillä tavoin, että käänsi sieltä kolmioavainboksista ensin vikurin päälle ja sitten käynnisti koneen suoraan vaunukopan alta avautuvasta paneelista uudelleen (jonkinlainen autostartti). Toisin päin jos yritti niin simahti heti alijännitesuojaukseen ja tuota sekoilua ensin vähän ihmeteltiinkin. |
![]() |
03.05.2018 21:35
<Make>
Koulussa joku mittasi pukukopin pistorasiasta Profipolin koettimella. Vikavirta sitten laukesi ja piti pyytää opettajaa avaamaan keskuskomeron ovi... Yksi juttu on, että onko vikavirran nimellisvirta varmasti riittävä. Semmoista kuulin joskus, että jotkut kiinalaiset vikavirrat laukesivat, kun sähköt laitettiin päälle. |
![]() |
03.05.2018 20:14 <Koomikko> 115 mA sanotaan Duspolin kyljessä. Yllättäen pätkivän vaiheen koskettimessa vain pieni valokaaren jälki ja kun tuon survoi osittain kokoon yhteys löytyi uudelleen. Ilmeisesti koskettimen jousipaine on heikentynyt. |
![]() |
03.05.2018 19:58 <muhentaja> slikessun=alikessun |
![]() |
03.05.2018 19:58 <muhentaja> Aika suojattu se sähköboksi oli kokonaisuudessaan ja vaati kyllä tahallista yrittämistä tällin saamiseksi, mutta se oli kuitenkin kolmioavaimen takana, joka piti ottaa erikseen pois paikaltaan ennen kuin vikuriin pääsi käsiksi, niin sovittiin slikessun kanssa ettei siihen avaimeen ole asiaa kuin yhdellä henkilöllä jolla on edes jonkinlainen ymmärrys 230V/400V jännitteiden vaaroista. Sillä mentiin siihen saakka, kunnes koneen loputtomat uudelleenkäynnistykset alkoivat käydä ns. riittäviksi. |
![]() |
03.05.2018 19:40 <muhentaja> Ei sitä Valmetia toki kammella tarvinnut käydä uudelleen starttaamassa, mutta aloin epäillä että kyllä se akku yön aikana loppuu jos 10-15 min välein pitää käydä ko. rakkine tunkkaamassa uudelleen tulille. Lisäksi vikurin uudelleenvirittäminen vaati sellaisen sähköboksin kannen avaamisen johon meidän porukalla ei periaatteessa ollut lupaa. Mutta solidaarisuussyistä tuo selvitettiin ja aikansa jaksettiin palvelua tarjota. |
![]() |
03.05.2018 19:22
<muhentaja>
Aika lailla samanlainen Siemensin vikuri taisi muistaakseni olla myös se, joka aiheutti meille viestihuoltoleirillä yövalvomista viimeisen leiriyön aikana. Voimakoneen tärinä aiheutti vikurin herkän mekanismin laukeamisen ja 25kVA valmet putosi alas aina vähän väliä, vaikka mitään häikkää verkossa ei ollutkaan. SEhän tietysti sammui aina kokonaan jännitevalvontahälytyksen takia, ja piti käydä punomassa uudelleen käyntiin vikurin päälle kääntämisen lisäksi. Eli suunnitteluvirhe (eikä suinkaan ensimmäinen) ko. voimakoneessa. Lopulta meidän porukan alikessu sano että pistäkääs pojat nukkumaan, minä selitän sähköttömyyttä aamulla, kun aamut ko. leirillä ja koko palvelusaikana olivat jo varsin vähissä. |
![]() |
03.05.2018 19:15
<muhentaja>
Veikkaisin kuitenkin, että olisi ottanut ihan kunnolla lämpöä ison moottorin kanssa jos on löystynyt kosketus. Toki voihan se olla vikurikin aika nopeasti katkaissut moottorin kanssa yritettäessä, mutta kyllä sieltä pitäisi kaiken järjen mukaan ainakin jonkunlaista valokaaren/rajumman kipinän jälkeä löytyä. Foorumin ammattisähkärit voisivat ehkä kommentoida millaista kuormaa tuo virallinen jännitteenkoestin tarjoaa verkon suuntaan. Vai olikos tässä tapauksessa nyt joku tyyliin digitaalinen yleismittari tai vastaava ollut käytössä? Sehän on yleensä noin 10MOhm kuorma, eli ei ota käytännössä mitään virtaa 230/400V jännitteillä. Pistin nyt kokonaan "atomeiksi" tuon rikkinäisen täysin sähkömekaanisen vikurin ja siellä oli vain yksi pikkuinen rautalankavipu hypännyt toisesta päästä pois urasta missä sen olisi kuulunut olla. Eli sähkömagneetti toimi edelleen, mutta voima ei enää välittynyt laukaisumekanismille. Kasaan tuota ei kyllä enää saa kuin oikein näppäräkätinen tehtaanlinjan työntekijä, tosin eipä sitä kyllä enää varmaan "tutkimattomana" ja toimivanakaan saisi mihinkään asentaa, kun ainoat hyväksymismerkinnät on -25 asteen pakkasmerkintä, S ympyrässä, ja wanha FI-merkki. |
![]() |
03.05.2018 18:47 <RicuP. > Oikea Rio ei olekaan läheskään niin samanlainen nyt kun vierekkäin vertaa sitä tuohon EG:iin. Rion runko on kellertävämpi, pinta-aihioita on vain kaksi ja ovat eri kohdissa. Sisällä ruuvitolpat ovat eri kohdissa. Ulkopuolelta sen sijaan täysin saman kokoiset, mutta kuvut ei käy keskenään. Rion kupu on löysempi. Sen sijaan tarvikepussi on samanlainen, samanlaisine jakorasia tiivisteineen ja kuvussa samanlainen avaamis ohjetarra. |
![]() |
03.05.2018 18:41
<Tuomo Y>
Tässä löytyy videota Rautarouvan rakentamisesta https://www.youtube.com/watch?v=_73VlRJ-9aM |
|
03.05.2018 18:37 <RicuP. > Kyllähän asiakas varmaan tiesi. En tiedä vaan, miksi ei ole niitä muuttanut. |
|
03.05.2018 18:35 <RicuP. > Se Vakio sarjalainen oli Telesten oma nappula. Tehdään vieläkin Audico nimellä. |
|
03.05.2018 18:32 <RicuP. > Juu, semmoinen vihreä nelinapainen on. 2-os pistorasian runko tosin on sama kuin vanhassa Vakio sarjassa, tosin ei niin kovaa valkoista muovia, normaalimman vaalean ruskean sijaan. |
![]() |
03.05.2018 18:28 <RicuP. > Nyt on Airamillekin tullut ihan puisia saunavalaisimia kiinteillä AC ledeillä. |
|
03.05.2018 18:24 <RicuP. > Ei taida enää olla millään valmistajalla. Joskus niitä oli ainakin Enerpoint merkkisiä. Tuo taitaa olla ihan Strömforsin oma. Oli joskus myös semmoisia, joissa oli musta poikittainen linssi. Himmeni/ kirkastui käden etäisyyden mukaan. |
![]() |
03.05.2018 18:19 <RicuP. > Veikkaisin, että kosketin on jostain syystä löystynyt. Semmoista pientä särinää kuului täälläkin yhdestä GE stotsista, tosin renklaamalla hiljeni. |
![]() |
03.05.2018 17:46
<Jouko>
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/suunnittelu-ja-rakentaminen/voimajohdot/koria---yllikkala/ Tekstikopio sivulta: Koria - Yllikkälä -voimajohto 1920-luvulla rakennettu voimajohto uusitaan vastaamaan nykyisiä sähkönsiirtotarpeita ja teknisiä vaatimuksia. Uusittavan johtoreitin pituus on noin 82 kilometriä ja se sijoittuu Kouvolan, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueille. Rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2017 - 2018. Kouvolan Korian ja Lappeenrannan Yllikkälän välille sijoittuva nykyinen Koria - Yllikkälä 110 kilovoltin voimajohto puretaan ja sen paikalle rakennetaan uusi johto. Rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2017 ja valmistuvat loppuvuodesta 2018. Voimajohdon rakentamisessa on useita eri työvaiheita esimerkiksi pylväsperustusten tekeminen, pylväiden kasaaminen ja pystyttäminen, vanhan voimajohdon purkutyöt ja johdinten asentaminen. Työvaiheiden välissä on usein taukoja. Rakentamissuunta on Korialta Yllikkälään. Uusittavan voimajohdon pituus on noin 82 kilometriä ja se on osa historiallista Rautarouva-voimajohtoa. 1920-luvulla rakennettu Rautarouva on Suomen kantaverkon vanhin osa ja se oli ensimmäinen Suomen valtion rakennuttama voimajohto. Rautarouva siirsi sähköä Imatran vesivoimalaitokselta Viipuriin sekä Hikiän kautta Turkuun ja Hikiältä Helsinkiin. Fingrid on tähän mennessä uusinut lähes 90-vuotiaasta Rautarouvasta noin 300 kilometriä ja loput 120 kilometriä uusitaan vuoteen 2020 mennessä. Uusimistöiden kokonaiskustannukset ovat noin 135 miljoonaa euroa. |
![]() |
03.05.2018 15:53
<muhentaja>
Näin äkkiseltään voisi päätellä, että vikurin sisällä jotain on joko kokonaan poikki/koskettimen sulkeva muoviosa halki tai sitten siellä on ihan kunnolla mustuneita osia. Jos jälkimmäinen vaihtoehto, niin tuuria on ollut matkassa. Mietin, että onko se jännitteenkoestin ottanut niin paljoa virtaa että vikuri laukeaisi jos sen sisältä on yksi vaihe kokonaan poikki, vai olisiko vikuri voinut "hurrata" laukaisuvirran rajamailla kun kuormana on ollut vain jännitteenkoestin, jos vikuri on ollut yhtä täysin sähkömekaaninen rakenteeltaan kuin eräs aikoinaan tutkimani yksilö. Siinä ainoa "elektroninen" osa oli testinapin kuormavastus, laukaisu tapahtui erittäin herkällä sähkömagneetin käyttämällä mekanismilla. Se yksi vaihe on mahdollisesti saanut epämääräisen jännitteen kaapeleissa tapahtuvan kapasitiivisen kytkeytymisen kautta, jos kuorma on ollut aivan olematon. |
|
03.05.2018 13:47 <Mikko Herpman> Kyllä on juppii!! Toki tuo hipaisuhimmennin on hullun kätevä.. Vieläköhän sellaisia on valikoimissa, koitin joskus vähän etsiä mutta en löytänyt? |
![]() |
03.05.2018 13:35 <Mikko Herpman> Eilen ajelin junalla Lahti-Kouvola väliä.. Epämääräisinä havaintoina ikkunasta niin tuolla välillä näytti olevan vielä Rautarouvaa ajoittain vielä pystyssä. uusia kiiltäviä pylväitä oli niiden vieressä maassa pitkällään pitkin matkaa. |
![]() |
02.05.2018 23:16 <Koomikko> Kaikki liitokset kiinni, eikä näkynyt mitään vikaa. Moottoria käynnistäessä lähti tähdessä pyörimään ja samantien pysähtyi, no, kokeilu kolmioon taas pyörähti ja pysähtyi. Selvästi yksi vaihe puuttuu, sulakkeiden tarkastus, kaikki kunnossa. Jännitteenkoestin näyttää yhdessä vaiheessa outoa jännitettä ja samalla kuuluu myös kummaa surinaa. Vaihtamalla osa kaikki toimi. Pitää purkaa ja tutkin mitä tuo on syönyt, jos vaikka löytyisi kuvattavaa. |
![]() |
02.05.2018 21:27 <Make> Oliko löysä liitos vai kastuiko vai mitä kävi? |
![]() |
02.05.2018 16:02 <Koomikko> Seinän takaa ryhmäkeskuksesta kärähti vikavirtasuoja, katkaisten yhden vaiheen. |
![]() |
02.05.2018 11:18
<Jouko>
Junior: https://goo.gl/maps/RWsntEftjwn Senior: https://goo.gl/maps/jNy3hNkBAgE2 |
![]() |
01.05.2018 21:26 <Make> Finnparttia lopetti joskus saunaledien myynnin. Syynä oli, että niiden toimittaja ei pitänyt varoituksesta lyhyestä käyttöiästä kuumassa. |
|
01.05.2018 21:23 <Make> Noissa on kai sellainen vihreäkantinen koneisto? Harvemmin on sitä osunut kohdalle. Taitaa saada ruuvi- ja jousiliittimillä. |
|
01.05.2018 21:17 <Make> Lienee sen verran eksoottinen koje, ettei ole omaa peitelevyä kannattanut tehdä. Vakio- sarjassa olen nähnyt keskusradion voimakkuussäätimen. Siinä nuppi oli keskellä ja peitelevy kai kahdella ruuvilla kiinni. |
|
01.05.2018 21:11 <Make> Ei ole ainakaan tekijät tainneet taas tietää... Luulisi asiakkaan tietävän tuossa tapauksessa. |
![]() |
30.04.2018 22:57 <Joni> Noita oli vielä pari kk sitten jossain Eura-Säkylä-akselilla |
![]() |
30.04.2018 22:33
<Hartsa>
yks helium pallo pongattu amkassa oli kiini en kerenny kuvataa......Hyvää vappua teille kaikille!! |
|
30.04.2018 22:19 <RicuP. > Näin on myös erään sähkiksen entisen työntekijän asunnossa, jossa tehtiin remppa ja entinen vikavirtasuojaamaton maadoitettu Nokia Tassu - lämmitys ja vanhat 0-lk rasiat on yhdistettynä uuden laattalattian kanssa.. |
![]() |
30.04.2018 21:42 <Make> Karanneita vappupalloja näkyi taas kauppojen katoissa. |
|
30.04.2018 21:38 <Make> Tuosta lattiamateriaalin muuttamisesta olen joskus kuullut. Sen sijaan harva tee- se- itsemies tuskin on. |
|
30.04.2018 21:34 <RicuP. > Niinkuin sokeaaseen peitelevyyn olisi laitettu potikka. Tuon takana on kuitenkin ihan tehdastekoinen piirilevy. |
|
30.04.2018 21:30 <RicuP. > Juu, tuo on tuollainen prismakuvioinen kirkas. |
|
30.04.2018 21:23 <Make> Tuo painike on jotenkin oudon oloinen. Yleensä taitaa olla opaali nappula. Ehkä tuo on valittu keskiölevyn värin takia. |
|
30.04.2018 21:17 <Make> Vähän näyttää itsetehdyltä. |
![]() |
30.04.2018 19:15 <RicuP. > Täällä on kojeisto, joka on kohta sima täytteinen. :) |
![]() |
30.04.2018 18:51 <Late> Hyvää vappua myös. Kuvan kojeisto on tosin ilmaeristeinen joten sitä kannatta tyhjentää ;) |
![]() |
30.04.2018 17:22 <RicuP. > Noniin, samoin! Tuolla kaasulla tulee paholaisen ääni! :p |
![]() |
30.04.2018 17:13
<Mikko Koho>
Hyvää Vappua! Laitan tämän ettei tarvitse tyhjentää vappupalloa ja/tai SF6-kojeistoa. Vaarana on liiallinen kaasun hengittäminen ja tukehtuminen.. https://youtu.be/JjJOS0BpgnM |
![]() |
30.04.2018 12:24 <Anomuumi> Nämäkin ovat poistuneet ja kaapeli vedetty maihin. |
![]() |
30.04.2018 11:42 <Mikko Herpman> Kolme vuotta sitten laiteltiin saunaan ledit. Tosin ovat nojupuussa, eli eivät kuumimmassa paikassa katossa. Ovat toistaiseksi pelanneet moitteetta. |
![]() |
30.04.2018 09:20
<RicuP. >
Olisi kiva nähdä, onko rakenteessa mitään eroa normaaliin. Tuossa alle metrissä ei kovin lämmin vielä ole. Toinen juttu on saunoissa, joissa on posliinivalo katossa. Honkkarissa näkyy olevan Calix 60W 3000h lamppuja "ei kotikäyttöön". Semmoinen himmentimen kera niin on pehmeä käynnistys ja kestää vuosikausia. Nykyään lähes ainoa valo, joka varmasti kestää saunassa on kuituvalot. |
|
29.04.2018 23:13 <Keijo > Voihan se olla sallittua, monesti nämä standardit ovat tulkinnanvaraisia. Periaatteessa asennuksen turvallisuustaso ei huonone jos 0-luokan tilaan lisätään uusi 0-luokan pistorasia. Moni remontoija ei tosin ole tietoinen, että jos lattia muuttuu remontissa johtavaksi (esim. muovimatto poistetaan ja tilalle laitetaan laatoitus betonin päälle) niin 0-luokan rasiat pitäisi muuttaa maadoitetuksi. |
![]() |
29.04.2018 20:58 <Make> Ei ole kokemuksia. Vastaa jotain 40 watin hehkua, kovin tehokas ei ole. Lieneekö syynä juuri jäähdytys. |
![]() |
29.04.2018 20:51
<Make>
Kolmen vuoden takuu näkyy olevan, syystäkin. Vähän kuulostaa, että on jälleen yleinen puutteellinen eristys. |
|
29.04.2018 20:36 <Make> Eikös tuo ” Muutos- ja laajennustöissä...” juuri salli 0- luokan rasioiden lisäämisen vanhojen määräysten mukaan. Vikavirtaa vaaditaan vain ulko- ja pesutiloissa. |
![]() |
29.04.2018 10:54 <muhentaja> HVDC-yhteyksien merielektrodeissa ilmeisesti käytetään titaania anodina ja kuparia katodina. Yhtäkkiä en löytänyt tietoa siitä miten elektrodit on toteutettu Fenno-Skan 2:n valmistumisen jälkeen, kun virta voi kulkea kumpaankin suuntaan. Kalliiksi tulee, jos potentiaalintasaus pitää tehdä titaanikaapelilla :) |
© Janne Määttä 2004-2017