Kommentit

Kuva 9244
<Make> Oho, niin on. On joku IEP ILUMINACIÓN FO-2 MP. Mitähän tuo pitkällä kuristinkotelolla oleva mahtaa sisältää?
Jos sen oikea valmistaja on Mesko Puolasta, niin onkohan se lopettanut? Nyt tulee ihan muuta: http://www.mesko.com.pl/
Kuva 3508
<Froggy> Seinävalo vaikuttaa tyypilliseltä suomalaiselta.
Kuva 10226
<Froggy> 80 tai 90-lukua ehkä.
Kuva 10226
<Make> Onkohan miten vanha?
Kuva 10992
<Make> Noin näyttäisi tosiaan olevan. On varmaan ollut hankalaa muistaa ja tietää suojasukan tarve johtoja vetäessä. Ei sitä varmaan jälkeenpäin enää saa laitettua.
Kuva 11155
<metsämies> Puhelimen alkuaikoina oli vissiin yleistä että linjat vedettiin vain yhdellä johtimella ja toisena johtimena toimi maa. Sitten tajuttiin, että tämä ratkaisu aiheuttaa valtavasti ylikuulumista jos tämmöisiä yhteyksiä viedään samoissa pylväissä vähänkään pidempiä matkoja. En tiedä milloin tuo muutos tapahtui, varmaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kun siirryttiin käyttämään 2-johdin yhteyksiä. Jututin joskus 2000-luvun alussa erästä sotaveteraania joka kertoi että jatkosodassa käyttivät vähemmän tärkeissä puhelinyhteyksissä 1-johdin yhteyttä tarvikepulan ja kiireen takia. Puhelimeen tuli vain yksi lanka kiinni ja toinen napa kytkettiin kosteaan maahan laitettuun maapuikkoon. Tämän tavan käyttö ei kuulema aina onnistunut koska jos lähellä oli muita puhelinyhteyksiä niin kaikki yhteydet piti olla 2-johdin yhteyksiä ylikuulumisen takia. 1-johdin yhteyttä ei saanut myöskään käyttää etulinjassa, koska vihollisten oli helpompi salakuunnella tämmöistä yhteyttä kuin 2-johdin yhteyttä. Myöskin vikapartiointi oli mahdotonta mikäli koesoittopaikalla ei saanut maayhteyttä esim. kallion tai hiekkaisen maan takia.

Itse kun kävin armeijan viestijoukoissa niin eipä tarvinnut tuommoisia miettiä kun vedettiin kaikki yhteydet parikaapelilla, jotka sitten nostettiin semmoisilla pitkillä puusauvoilla (oravakeppi) puiden oksille. Päästiin sitä pari kertaa ihan pylväshommiinkin rakentamaan harjoitusalueille puhelinlinjoja näyttösuojien ja ampumapaikkojen välille. Pylväät oli vielä hirmu matalia, oisko ollu 3-4m maan pinnasta niin ei haitannut korkean paikan kammokaan. Mielenkiintoisin kokemus oli kun päästiin rakentamaan 2-parinen avolinja paikallisen puhelinyhdistyksen avulla. En muista tuliko se oikeaan käyttöön mutta kyllä siinä oli yllättävän paljon asioita mm. vuorottelut ja johtimien tarkka kireys ja etäisyys toisistaan.
Kuva 10992
<metsämies> Tuosta on jatkunut piuhat vielä alas kun on laitettu suojasukka tuohon johtimen päälle. Ennen muinoin ei saanut 2 peruseristettyä eri potentiaalissa olevaa johdinta ylittää / koskettaa toisiaan suoraan kosteissa tiloissa. Sen takia tuossa on tuo paksu sukka lisäeristyksenä.
Kuva 11155
<muhentaja> Puhelimet saa soimaan, mutta tieten ääntä ei tieten kuulu luurista toiseen tälleen: Se klassikko Ericsonin pöytäpuhelin, ja toinen osapuoli krippikseltä ostettu Tornin muinainen Mustan Linjan numerolevytön, mutta kammella varustettu puhelin. Kampea pyörittäen etsien mistä tuosta "kuuman linjan" puhelimen nastoista tulee jännitettä, ja sitten samat piuhat pöytäpuhelimen linjapiuhoihin kiinni. Luurit alas molemmista, ja katohan vain, molemmat soi kun pyöräyttää "kuuman linjan" puhelimen kampea :)
Kuva 11168
<muhentaja> Ei kait tämmösestä juuttaan vastavalosta saa kunnon kuvaa muuten kuin jollain HDR virityksellä tms. jossa yhdistetään kuva useammasta kuvasta eri valotusasetuksilla. Mutta se pitää osata, muuten lopputulema on "photoshoppia" ja "efektiä".
Kuva 10226
<Froggy> Täältä aitasta löytyy Ensto AVS 21:n alkuperäinen laatikko.
Kuva 11175
<Froggy> Jaa, ei silti noiden kanssa jokapäivä tekemisissä olla. Joskus varoiteltiin myrkyistä, olinko tuolloin 6V tai jotain...
Kuva 11175
<Keijo> Nuo ratapölkyt on semmoista myrkkyä että en kyllä itse käyttäisi mihinkään rakentamiseen, sen verran syöpävaarallista ainetta tuo kreosootti kuitenkin on. Mutta onhan sitä juttua kuullut että ennen vanhaan puhelinasentajat teki makkaratulia polttamalla pylväistä pilkottuja paloja ja olipa jossakin päin Suomea joku tehnyt vanhoista puhelinpylväistä saunamökin itselleen.
Kuva 11154
<Make> Näyttäisi tosiaan olevan. Ei tuokaan malli sitten niin harvinainen ole...
Kuva 11177
<Make> Pultti voi olla tiukassa, jos on edes yritetty irrottaa.
Kuva 11175
<Make> On varmaan käsitelty sellaisilla aineilla, ettei ihan heti lahoa.
Kuva 11138
<Samuel> Sitähän uudistettiin pari vuotta sitten.
Kuva 11138
<Froggy> Hieno auringonlasku:) Asema vaikuttaa aika uudelta.
Kuva 11154
<Froggy> Kappas, ei näy hyvin mutta taitavat olla.
Kuva 11172
<tolppa-apina> 125w elohopeat on,cupola valaisin
Kuva 11166
<J.P> Aikoinaan kun muuntamoilta lähti AMKAryhmien lisäksi myös suojamaajohto niin jommatkummat näistä pääteltiin eristettynä eli käytännössä rullaerkuille -erillismaadoitusten aikaan käyttö ja suojamaa kun piti pitää erossa toisistaan, se sitten oli sähkölaitoskohtaista että pääteltiinkö eristettyä AMKAt vai suojamaa.
Rullaerkkuja on käytetty joskus aikoinaan sitten AMKA-linjoilla myös kauttaaltaan, mutta tämä on ollut joskus AMKAn alkuaikoina -en tiedä onko näin
toimittu näiden alkuaikojen määräysten takia vai ehkä vain siksi että nykyistä ripustusrakennetta ei ollut vaan heti ensalkuun saatavilla.
Kuva 8988
<Make> Huomasin, että Keravalta häipyi ensin paremmat valaisimet, lähinnä Järnkonst Minicompactit, vaikka huonokuntoiset Idman P2-80:t olivat vielä monta vuotta käytössä sen jälkeen. Vähän epäilyttää, että Minicompactit olisivat menneet johonkin käyttöön.
Kuva 5041
<Make> Taitaa olla tosiaan U- muotoiset loistelamput.
Kuva 11166
<Keijo> Tuolla päin savoa oli muutamia vuosia sitten hyvin paljon pienjänniteavojohtoja ja taisin kerran savon voimalle ilmoittaa eräästä paikasta missä oli varmaan puu ollut linjan päällä, jonka johdosta eristin oli hajonnut kokonaan ja paljas 230v johdin oli rautakoukun kannattelemana. No se kerkesi olla siinä melkein 2 vuotta eikä ketään kiinnostanu korjata, linja purettiin ja maakaapeli tuli tilalle. Kuopion energialle tein joskus muinoin vikailmoituksen kun pururadan vieressä olleen 20kV avolinjan kalliopylväälle oli tehty ilkivaltaa irroittamalla tukirautojen täkkipultteja pylväästä. Ei kovin kauaa mennyt kun kävi vikapartio korjaamassa.
Kuva 11166
<Lars Engblom> Toi koukku ja side mikä kuvassa näkyy on kyllä upouusi, jossain vain päätellään amkat sillä tavalla.
Kuva 11174
<Make> Varmaan se on asentajan tai keskusvalmistajan nimi. Jossain vanhemmissa keskusten arvokilvissä on myös puhelinnumero. Tuo yksi MMJ on uuden näköinen, ehkä tuo ohjaa noita kentän valoja: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11166
Kuva 11173
<Make> Noita kupuja on vaikka millaisia. Terävän lisäksi ainakin on tylppä, jossa on joku linssi päässä.
Yleisin kierre on 85 mm, isompi on 100 mm. Mutta, mutta, onko myös pienempi kierre? https://www.tori.fi/uusimaa/Vanha_kirkaskupuinen_lamppu_61201357.htm?ca=18&w=3 Jos tuo 165x 85 mm tarkoittaa kuvun mittoja, silloin kierre on pienempi? Tuo kupu on kyllä pienen näköinen, kun lamppuun vertaa. En ole ennen tiennyt noin pientä kierrettä posliinivalaisimessa.
Kuva 11166
<Samuel> Ei myllyn valasin enää pala.
Kuva 11165
<Late> ...Oli Vehmersalmella, nyttemmin joutunut väistymään puistomuuntamon tieltä
Kuva 11166
<Late> Lumikuormien aiheuttamia aiheuttamia vaurioita korjattu tilapäisjärjestelyin. Lopullinen korjaus sitten verkostosaneerauksen yhteydessä lähivuosina...
Kuva 11166
<Froggy> Näköjään laitumen/kentän heittimien AMKA koukkaa ko. tolpasta ja siitäkin lähtee johtoa sinne myllyyn, palaako se myllyn kauhavalaisin sitten kun heittimetkin? Ja se tolppaan sidottu johto on kai muinoin jatkanut matkaansa ja joskus se on katkaistu.
Kuva 11173
<Froggy> Meillä on sitä teräväkupuista mallia, naapurin navetassa muistaakseni juuri tuota "tylppää"
Kuva 7649
<Mikko Koho> Tuli todettua että ns. ruskea nuotti, joka urbaanin legendan mukaan saa ihmisen laskemaan housuun, ei ole aivan täyttä legendaa vaikkei se samalla ihan täyttä totta olisikaan. Jotkut ovat keksineet korostaa rakennevärähtelyjen kannalta oleellisia taajuuksia 40Hz molemmin puolin (esimerkiksi https://www.youtube.com/watch?v=c_JWU8vSDqM ) ja kuuntelin noita klippejä kuulokkeilla, jossa on ilmeisen hyvä bassotoisto. Vaikka en kovaa kuunnellut niin melko lyhyen ajan jälkeen oli sanoinkuvaamaton epämiellyttävä olo ja tuntui kuin olisi ottanut sydämestä. Kaiken kruunasi tarve lähteä WC:hen vaikka edeltävä ruokailuhistoria ja muut vastaavat asiat eivät sitä todennäköisesti olisi muuten vaatineetkaan.
Kuva 5643
<Froggy> Eikun Philips Copenhagen paikasta päätellen.
Kuva 5041
<Froggy> Ehkä kuitenkin 40 W loisteputkilla.
Kuva 9085
<Keijo> Tarkoitat varmaan itsekantavaa puhelinjohtoa eli ammattikielessä "killua". Sille on kahdenlaista kiinnikettä, välikannake ja päätekannake. Kannake on jousimainen kierukka joka pyöritetään kaapelin ympärille ja umpinainen pää tulee yleensä saparokoukkuun tai umpinaiseen silmuruuviin.
Kuva 9589
<Froggy> Näitä isoja on vielä jäljellä jokunen EH versioina. On näkynyt niin puhdasta pientä palloa että auringossa kiilteli!
Kuva 11172
<Froggy> On elohopealampuilla. On käytetty Victoria ja jotain muuta ylhäältä kiinnittyvää mallia.
Kuva 9085
<Samuel > Ei nyt kannakkeitten kulumiseen liity, mutta olen nähnyt semmoistakin että puhelinjohto laitetaan ihan kannatuskoukkuihin. Siis meinaan semmosta ohkasta lakupötköä. Se on vain sidottu siihen koukkuun.
Kuva 10280
<vanh. asentaja> Kyllä uusia 2G-tukiasemia on valmistunut niihin paikkoihin joihin on rakennettu uusia 4G-saitteja.

Radiosignaalia ei mitenkään processoida laskentatehoa vaativall tavalla kuidulle sopivaan muotoon. Kuitulinkki on analoginen, ja laitetilan tukiasemalaatikon modulaattori on kytketty lähetinlaseriin RF-piirin sijaan. Radioyksikössä kuituvastaanottimen sähköinen piiri moduloi sitten radiosignaalia saapuvan valosignaalin säestämänä. Samaa tekniikkaa on käytetty vuosikymmenet kaapeliverkon runkokaapeleissa, jotka ovat kuituja koksin sijaan. Lähettimet ja vastaanottimet analogisessa kuituverkossa ovat yksinkertaisia laitteita.