![]() |
12.11.2018 21:19 <Make> ... ja jääkaapin virtakytkin tuli vaihdettua 2010- luvulla, kun alkuperäinen hohtolamppu oli pimentynyt 20 vuoden jälkeen. Nyt sen uuden kytkimen lamppu lepattaa jo aikalailla... Kytkin on Arcoletric, England. |
![]() |
12.11.2018 21:16 <Make> Mikä uusi nyt kestäisi. Meiltä löytyy hyllystä esim. E14- kantaisia vanhoja hohtolamppuja, joita vanhoissa keskuksissa käytetään. Ja nappulalaatikon pohjalla on vaikka millaista hehku- ja hohtolamppua vuosikymmenien varrelta. Esim. puhelinlamppuja on ollut vaikka minkä kokoisia. |
![]() |
12.11.2018 19:41 <Hartsa> Aika näppärä !! |
![]() |
12.11.2018 19:40 <Hartsa> Keijo... Juu epäillä sopii kestävyyttä. Miettii niin noin hohtolamput kummiskin palavat 24/7 rapussa että kovalla käytöllä'ovat. |
![]() |
12.11.2018 19:38 <Hartsa> Epäilen kovasti että tuo on puollustuslaitoksen omaa tuotantoa noi pylväät... |
![]() |
12.11.2018 17:42 <Keijo> Yllättävän pitkään nuo 60-70 lukujen hohtolamput kestää. Eräässä 60-luvun puolivälin kerrostalossa oli vielä lähes kaikki porraskäytävän painonapeista alkuperäisillä hohtolampuilla, tosin melko himmeät. Osaan oli vaihdettu tilalle jussia ja elkoa. Pääkeskuksessa myös alkuperäiset ja toimivat hohtolamput poistoilmakoneen ohjaukselle, kestääköhän nykyiset ledit yhtä kauan? |
![]() |
12.11.2018 16:16 <RicuP. > Tuo on kyllä harvinaista, että varsi on kiinteänä pylväässä. Täällä Hyvinkäällä on vastaavia 4m Stalan sinkittyjä pylväitä käytetty pyöräteillä, joissa on kiinteä puolen metrin varsi, tosin taivutettuna. On 60mm päähän asti. |
![]() |
12.11.2018 16:08 <RicuP. > Noita hohtolamppuja ei ihan jokapaikasta löydykään, eikä korvaavia Ledejäkään. Hyvinkäällä taitaa olla vain Perel, jolta saa Led lamppuja noihin. |
![]() |
11.11.2018 22:45 <Hartsa> Ja pari poltinta varalla sähkökeskuksessa Varmaan olivat -88 asennettu eli alkuperäis laatua ne merkkivalot. |
![]() |
11.11.2018 22:43 <hartsa> Juu oli ihan lopussa tuo ja kuivaushuoneen merkkivalosta oli kokonaan kärähtänyt. Nyt ovat kirkkaita. |
|
11.11.2018 22:39 <Juha> Hyviä ajatuksia. Jos lähtisin tällaista hellaa suunnittelemaan, suunnittelun lähtökohtana olisi laite, mikä toimisi jännitteillä 200 voltista 400 volttiin. ”Hakkurin välijännite” siis voitaisiin tehdä eri syöttöjännitteillä. Suuremman jännitteen mahdollistama suurempi teho olisi ikään kuin automaattisesti käytettävissä. Näin tätä samaa vehjettä voitaisiin käyttää joka sortin verkoissa, maksimivirran puitteissa, aina maksimiteholla. |
![]() |
11.11.2018 22:31 <hartsa> https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005882523.html?fbclid=IwAR15oTmrCIhd9lLVINReBDmDMPH4K6TGKPkGmtsgwv8FHVt9TfTxMuEjj-k |
![]() |
11.11.2018 22:29
<Hartsa>
Hitsiltä se näyttää |
![]() |
11.11.2018 21:17
<Mikko Koho>
Ei liity kuvaan mutta sähkölasku lienee ollut iloinen. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/mika-taalla-hurisee-rehtori-siirsi-valuuttalouhimonsa-koululle-potkut-tuli-6748605 Lappeenrannan opiskelija-asunnossa oli kuulemma joku vuosi sitten asukas ihmetellyt kun lattialämmitys paahtaa täysillä vaikka kevät lämpenee. Kiinteistöhuolto oli ihmetellyt tilannetta kun koko talossa ei ollut lattialämmitystä. Alakerran asunnon vuokraan kuulunut sähkö ja sadan megan laajakaista olivat saaneet tietotekniikan teekkarin perustamaan oman palvelinsalin. Kämppä oli ollut hieman lämmin.. |
![]() |
11.11.2018 21:01 <RicuP. > On kyllä himmeäksi mennyt. Itellä vastaavia Jussi merkkivalokalusteita asennettu kulkuvaloiksi pistorasia korkeuteen. Ovat 3W hehkulampuilla. |
![]() |
11.11.2018 20:26 <Make> Varsi on kai hitsattu pylvääseen eikä taivutettu. Valaisin näyttäisi olevan aito Sähköliikkeiden OY 8153. |
![]() |
11.11.2018 20:23 <Make> Tuo kehys ehkä vihjaa, että tekstiä on vaihdettu joskus. |
![]() |
11.11.2018 20:22 <Make> Samanlainen yhdistelmä oli hammaslääkärissä. Siinä vaan luki kompressori. |
![]() |
11.11.2018 20:19
<Make>
Liikennetuotteet ei kai ole kauheasti päivittänyt sivujaan... Vanhat ja luotettavat asiat tuntuvat olevan vähissä monella aihealueella... |
![]() |
11.11.2018 20:14
<Make>
Abikoita on kahta mallia ja on laitettu eripäin, eipä näillä liene merkitystä. Perinteisesti kai uuni tai kaksi levyä on aina samassa vaiheessa. |
![]() |
11.11.2018 19:51 <Koomikko> Generaattorimuuntaja on paikallaan. Vanhalla kentällä on vain yksi kaapelipääte. Kuvan laatu on mikä on kun on tapletin kameralla otettu ja paikanpäältä lähetetty, näytöllä oli parempi kuin mitä julkaistuja. Laitetaan lisää kuvia. |
![]() |
11.11.2018 17:53
<Jouko>
Tulisiko yksi generaattorimuuntajalta ja toinen menisi Vuoskosken linjaan? Vanhan kentän ainoa kuva on hieman epätarkka, http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10670 Vanha generaattorimuuntaja lienee vielä entisellään? |
![]() |
11.11.2018 17:43 <Koomikko> https://www.google.com/maps/place/Havontie+1-5,+54800+Savitaipale/@61.1249608,27.6257981,3a,75y,326.06h,90t/data=!3m4!1e1!3m2!1sg4jD9CYR6he2LnEDHg932A!2e0!4m2!3m1!1s0x46908b2d66fdd093:0x9154d772a31d7c82 |
![]() |
11.11.2018 17:32 <Jouko> Olisiko katunäkymäkuvaa? |
![]() |
11.11.2018 11:51 <Koomikko> Tiealueen raivaamisen ja ojien puhdistamisen yhteydessä purettu. |
![]() |
11.11.2018 08:44 <Hartsa> Muhentaja...Niimpä Ja varmasti ois ollut niilekkin uutta käyttöä jollakin ihan takuulla kun uudesta asti olivat pääsääntoisesti vaan pahanpäivän varalle hankittuja....Onhan ne olleet varmasti aikanaan huipputuotteita ja hinta sen mukainen ja täyttäneet sen aikuiset VSS normit ja muut. Nykyisin on samaa noissa MICAN-Valaisimissa niitä on/oli erikohteissa varaosat on aikas hinnakaita jopa ihan vielä halogeeni jutuilla varustettuna, _mutta ovat kestäviä yms... Jokusen huoltanut ja tehnyt kärsineestä yhden ehjän käsivalon. |
![]() |
10.11.2018 23:00
<muhentaja>
Veikkaanpa että halogeenivilkku ottaa justiinsa passelisti tehoa, että ilma-alkalipariston itsepurkautuminen ei haittaa. Lampun ottotehon (LED) merkittävä pienentäminen sitten taas lisäisi hukkakapasiteetin määrää. Paikka X lienee musta aukko nimeltään SER, jonne realisointikeskuksetkin aikoinaan katosivat. |
![]() |
10.11.2018 22:35 <muhentaja> Kyllähän tuo siltä vaikuttaisi, että keittotaso ja uuni ovat käytännössä ainakin tehonsyötön puolesta erilliset yksiköt vaikka ovatkin samassa kalusteessa. Abikoilla lahtee kaksi vaihejohdinta ja sitten on kaksi nollajohdinta myös, ja L2 on kokonaan kytkemättä. Onpa tekniikasta johtuen omanlaatuisensa ratkaisu, kun kuitenkin perinteisessä vastushellassa kuormat on ripoteltu sinne sun tänne eri vaiheille. |
![]() |
10.11.2018 22:00
<Hartsa>
Tästä kun löytäisi jostain Tehovalo 90 mallia olevan ladattavan jostakin.. Tässä on punainentarra valkealla 71 tekstillä. Tässä on vielä vanhoja valoja http://liikennetuotteet.fi/tuotteet/erikoiskuljetus/tehovalot Ei kuulemma ole enään valikoimissa. Yhessä VSS-suojassa oli näitä paristo että ladattavana versiona.. Nykyää ne on hävitetty jonnekkin paikaan X |
![]() |
10.11.2018 21:55 <Hartsa> Heh =D Juu samaa ite mietin että laittas halogeenin tilalle ledin mutta lamppu on kierremallia ja en oo löytänyt kierteellä olevaa LED lamppua. |
|
10.11.2018 21:48
<Make>
Tuo Electrolux oli kai HOI630MF: https://www.electrolux.fi/kitchen/cooking/hobs/induction-hob/hoi630mf/ Lukee liitäntäteho 7350W. Siemensin kilvessä lukee melkein sama, se kai vaan sisältää myös uunin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10727 Tehossa olisi silloin aika paljon eroa. Tuskin noissa kolmivaihesiltaa käytettäisiin, vaan olisi juuri kaksi erillistä hakkuria. |
![]() |
10.11.2018 21:35 <Make> Varmaan tuota samaa tarraa vaan käytetään kaikissa malleissa. |
![]() |
10.11.2018 21:31 <Make> Tyhjähän tuo liitin näkyy olevan. |
![]() |
10.11.2018 18:02 <Juha Kouvola> Tulipas monta kertaa. En taas osannut. |
![]() |
10.11.2018 15:14 <muhentaja> Ei nuo alkali-ilmaparistot tietääkseni täytteitä purskauta kun on tavallisesta paristosta huomattavasti poikkeava kemia, mutta tyhjenevät aktivoinnin jälkeen itsekseen merkittävästi tavallista paristoa nopeammin käyttöä vailla ollessaan. Pitäisiköhän tuommoinen ihan kurillaan ostaa, ja laittaa siihen kiinni passelintehoinen ledihässäkkä, ja ottaa aikaa kauanko jaksaa valaista.. Jos siinä patterissa on vielä ytyä jäljellä niin ei muuta kuin Hartsa työmaavilkku pihan perälle :) |
|
10.11.2018 14:07
<RicuP. >
Ei induktiotasoa vissiin voi tehdäkään kahden vaiheen välissä toimivaksi, koska koko höskän pitäisi toimia tarvittaessa ainoastaan yhdellä vaiheella. Tuossa pitäisi olla kaksi eri hakkuria kahdessa vaiheessa nollaa vasten, että saataisiin peliin myös se L2, mutta sehän jo tuplaa hinnan tason osalta. Jostain syystä kuitenkin kaikki erillistasot, mitä olen asentanut, ovat olleet 1-2N mallia, mm. Siemens, Bosch ja Gaggenau. Näissä on kai molemmissa vaiheissa kaksi levyä. |
![]() |
10.11.2018 09:58 <Hartsa> Ahaa uutta tietoa...Pitääpä nakata se paristo pois että ei purskauta täytteitä sinne sisälle....Se oli siinä valmiina kun ostin |
|
10.11.2018 03:24 <muhentaja> <Juha> saisitko jonnekin näkyville tuon hellan kytkentämanuskan? "käytettäessä 220-240 V 3N, -2N, -1N, ja Norjan mallin verkkoa" nyt tässä kiinnitti huomiota tuo "Norjan mallin verkkoa" onko se paikallinen Norjalainen erikoisuus 132V/230V maasta erotettuna vs. yleisemmin käytössä oleva 230V/400V maadoitettuna? |
![]() |
10.11.2018 03:07 <Mikko Koho> Paikallisen uimahallin kahviossa kuulin joskus että allasosastolla pitää tehdä kymmenen vuoden välein jonkinlainen remontti kun olosuhteet ovat niin kovat. Siellä "ei yksinkertaisesti mikään kestä". |
|
10.11.2018 03:06 <muhentaja> Tähän päälle vielä pikainen laskutoimitus, eli jos keittotason hakkurien välijännite tasauunnattaisiinkin yksivaihesillalla kahden 16A vaiheen välistä, niin siitähän saataisiin 400V * 16A = 6400W tehoa, vs. vaiheen ja nollan välistä 230V * 16A = 3680W. Monellakohan kodinkonemerkillä edes tällainen vaihtoehto on jännitekestoisuuden puolesta tarjolla, ja ymmärtääkö kodinkonekauppiaat edes senkään vertaa tällaisten asioiden päälle? |
|
10.11.2018 02:49
<muhentaja>
Induktioliedessä on hakkuri, joka tahkoaa välijännitteestä keittotason alla olevaan kelaan käytännössä vähintään 25kHz vaihtojännitteen. Pulssisuhdetta säätämällä sitten säädellään tehoa, mutta käytännössä ainakaan halvempien induktiokeittotasojen hakkurit eivät kykene täyteen 0-100% tehonsäätöön, vaan tehontarpeen mennessä alle jonkin tietyn rajan alle mennään päälle-pois-päälle-pois meininkiin. Tuolla isolla taajuudella saadaan kattilan pohjaan sen verran isot hystereesihäviöt, että kattila itsessään toimii lämpövastuksena. Ja siksi myös vaatii kattilan tms. johon tarttuu magneetti. Tietääkseni se ei tosiaan ole pyörrevirtahäviöitä vaan nimenomaan hystereesisilmukan häviöitä. Se miten välijännite tuotetaan on sitten valmistajan oma asia, mutta halvempaahan se toki on tehdä yksivaihesillalla (4 diodia) vs. kolmivaihesillalla (6 diodia). Tässä on nyt sitten vielä toinenkin näkökulma. Tehokertoimen hallinta on yksivaihesillalla paljon helpompaa, eli pienennetään välijännitteen suotokonkka luokkaa olemattomiin ja annetaan välijännitten olla käytännössä 100Hz brummia. Sen muuten kuulee/tunteekin joissain induktiotasoissa semmosena jännänä huminana astiassa, kun tason alla olevaan kelaan menevä >25kHz on "moduloitu" 100Hz:llä. Sitten kun hakkurin välijännite aletaan tasasuuntaamaan kolmesta vaiheesta, tuleekin tehokertoimen korjaamisesta ja harmonisien kurissa pitämisestä jo aivan uudella tavalla haastavaa. Välijännite kun ei tällaisessa tilanteessa koskaan käy nollassa vaikka suotokonkka olemattomiin pienennettäisiinkin, eli jokaisella vaiheella on jaksoja jolloin vaihejännitteen hetkellinen huippuarvo ei ylitä välijännitettä + diodisillan kynnysjönnitettä. Tähän vaaditaan sitten jo paljon monimutkaisempi PFC korjaus. Nyt kun tässä valossa tuota Juhan tapausta miettii, niin olisikohan siellä keittotason hakkurien välijännite tasasuunnattuna yhdestä vaiheesta nollaa vasten, ja sitten uunille se toinen kytketty vaihe nollaa vsten. Tähän viittaisi se, että keittotason maksimi yhteisteho on 3.6kW 16A sulakkeella, ja sitten sitä L2:sta ei ole koko hellassa kytketty minnekään ("L2-ruuvin perästä ei lähde lankaa mihinkään"). |
![]() |
10.11.2018 02:20 <Mikko Koho> Katohan, joku lienee sitten ikuistanut tyynyyn meikäläisen pärstävärkin.. x) ;) |
![]() |
10.11.2018 01:53
<muhentaja>
Noiden ilmaparistojen hyvät puolet on se, että kapasiteetti pariston kokoon nähden on suuri, ja ennen aktivointia paristo kestää hyvin pitkäaikaista varastointia. Huono puoli on taas sitten aktivoidun pariston itsepurkautuminen, eli aktivoitua paristoa ei pidä jättää käyttämättömänä lojumaan. Esim. tuommoiseen Hartsan kuvan kaltaiseen Olli-valaisimeen ei kannata laittaa 6V/50Ah ilma-alkaliparistoa vaikka se mekaanisesti sinne paikalleen meneekin, kun sen kapasiteetista käytännössä suurin osa menisi itsepurkautumisen takia ns. harakoille. Poikkeus tähän voisi olla tilanne, jossa valaisin pitäisi jostain syystä olla päällä lähes tai kokonaan 24/7. Työmaavilkkkuihin ilma-alkaliparisto sen sijaan sopii hyvin. |
![]() |
09.11.2018 23:03
<Make>
Hehkulampun sininen taitaa olla usein vähän vihertävää. Aika näyttävä vain tyynyksi. |
|
09.11.2018 23:00 <Make> Vähän tuntuu, että se on tarkoitettu johonkin 1- vaiheliittymien luvattuun maahan. |
![]() |
09.11.2018 22:55
<Make>
Tarkkaa tuntuu olevan materiaalivalinnat uimahallissa. Pari vuottako tuokin vain kesti. Ala-asteen käytävillä oli jotain rei’itettyjä kattolevyjä, olisiko ollut sitten kipsiä. Irti olleet ainakin olivat vähän kulmista kolhittujen oloisia. |
|
09.11.2018 21:47 <RicuP. > Tuota edellämainittua Hygrokittiä valmisti ainakin J.E.P Rouvinen Porvoossa, joka näkyy lopettaneen. Työmaalle on kuitenkin tullut samanlaista kittiä, jonka paperissa ei lue mitään. Vanhempi asentajaväki kutsuu, hygro-, vista-, nimien lisäksi sitä myös "insinöörin paskaksi". |
|
09.11.2018 20:25 <RicuP. > Siemensin pitäisi olla vähän parempi premium merkki ainakin tekniikaltaan. Tuota asiaa ei ole kyllä loppuun fundeerattu. |
![]() |
09.11.2018 20:23 <RicuP. > En ole tuommoisista ilmaparistoista tiennytkään. |
![]() |
09.11.2018 20:22 <RicuP. > Valoissa on yleensä pää- ja toisto-opastin. Sietää tällöin yhden pimeän, mutta jos molemmat pimenee, niin vikatila. Samaan aikaan toimivia valoja voi toki olla jokaiselle kaistalle omat, mutta käsittääkseni siltikin kahden, vaikka erivärisen eri tolpissa olevan lampun rikkoutuminen tekee vikatilan. Hehkulamput vaihdetaan n. 4krt. vuodessa, että harvoin pitäisi vilkkua. |
© Janne Määttä 2004-2017