|
10.11.2018 03:24 <muhentaja> <Juha> saisitko jonnekin näkyville tuon hellan kytkentämanuskan? "käytettäessä 220-240 V 3N, -2N, -1N, ja Norjan mallin verkkoa" nyt tässä kiinnitti huomiota tuo "Norjan mallin verkkoa" onko se paikallinen Norjalainen erikoisuus 132V/230V maasta erotettuna vs. yleisemmin käytössä oleva 230V/400V maadoitettuna? |
|
10.11.2018 03:07 <Mikko Koho> Paikallisen uimahallin kahviossa kuulin joskus että allasosastolla pitää tehdä kymmenen vuoden välein jonkinlainen remontti kun olosuhteet ovat niin kovat. Siellä "ei yksinkertaisesti mikään kestä". |
|
|
10.11.2018 03:06 <muhentaja> Tähän päälle vielä pikainen laskutoimitus, eli jos keittotason hakkurien välijännite tasauunnattaisiinkin yksivaihesillalla kahden 16A vaiheen välistä, niin siitähän saataisiin 400V * 16A = 6400W tehoa, vs. vaiheen ja nollan välistä 230V * 16A = 3680W. Monellakohan kodinkonemerkillä edes tällainen vaihtoehto on jännitekestoisuuden puolesta tarjolla, ja ymmärtääkö kodinkonekauppiaat edes senkään vertaa tällaisten asioiden päälle? |
|
|
10.11.2018 02:49
<muhentaja>
Induktioliedessä on hakkuri, joka tahkoaa välijännitteestä keittotason alla olevaan kelaan käytännössä vähintään 25kHz vaihtojännitteen. Pulssisuhdetta säätämällä sitten säädellään tehoa, mutta käytännössä ainakaan halvempien induktiokeittotasojen hakkurit eivät kykene täyteen 0-100% tehonsäätöön, vaan tehontarpeen mennessä alle jonkin tietyn rajan alle mennään päälle-pois-päälle-pois meininkiin. Tuolla isolla taajuudella saadaan kattilan pohjaan sen verran isot hystereesihäviöt, että kattila itsessään toimii lämpövastuksena. Ja siksi myös vaatii kattilan tms. johon tarttuu magneetti. Tietääkseni se ei tosiaan ole pyörrevirtahäviöitä vaan nimenomaan hystereesisilmukan häviöitä. Se miten välijännite tuotetaan on sitten valmistajan oma asia, mutta halvempaahan se toki on tehdä yksivaihesillalla (4 diodia) vs. kolmivaihesillalla (6 diodia). Tässä on nyt sitten vielä toinenkin näkökulma. Tehokertoimen hallinta on yksivaihesillalla paljon helpompaa, eli pienennetään välijännitteen suotokonkka luokkaa olemattomiin ja annetaan välijännitten olla käytännössä 100Hz brummia. Sen muuten kuulee/tunteekin joissain induktiotasoissa semmosena jännänä huminana astiassa, kun tason alla olevaan kelaan menevä >25kHz on "moduloitu" 100Hz:llä. Sitten kun hakkurin välijännite aletaan tasasuuntaamaan kolmesta vaiheesta, tuleekin tehokertoimen korjaamisesta ja harmonisien kurissa pitämisestä jo aivan uudella tavalla haastavaa. Välijännite kun ei tällaisessa tilanteessa koskaan käy nollassa vaikka suotokonkka olemattomiin pienennettäisiinkin, eli jokaisella vaiheella on jaksoja jolloin vaihejännitteen hetkellinen huippuarvo ei ylitä välijännitettä + diodisillan kynnysjönnitettä. Tähän vaaditaan sitten jo paljon monimutkaisempi PFC korjaus. Nyt kun tässä valossa tuota Juhan tapausta miettii, niin olisikohan siellä keittotason hakkurien välijännite tasasuunnattuna yhdestä vaiheesta nollaa vasten, ja sitten uunille se toinen kytketty vaihe nollaa vsten. Tähän viittaisi se, että keittotason maksimi yhteisteho on 3.6kW 16A sulakkeella, ja sitten sitä L2:sta ei ole koko hellassa kytketty minnekään ("L2-ruuvin perästä ei lähde lankaa mihinkään"). |
|
10.11.2018 02:20 <Mikko Koho> Katohan, joku lienee sitten ikuistanut tyynyyn meikäläisen pärstävärkin.. x) ;) |
|
10.11.2018 01:53
<muhentaja>
Noiden ilmaparistojen hyvät puolet on se, että kapasiteetti pariston kokoon nähden on suuri, ja ennen aktivointia paristo kestää hyvin pitkäaikaista varastointia. Huono puoli on taas sitten aktivoidun pariston itsepurkautuminen, eli aktivoitua paristoa ei pidä jättää käyttämättömänä lojumaan. Esim. tuommoiseen Hartsan kuvan kaltaiseen Olli-valaisimeen ei kannata laittaa 6V/50Ah ilma-alkaliparistoa vaikka se mekaanisesti sinne paikalleen meneekin, kun sen kapasiteetista käytännössä suurin osa menisi itsepurkautumisen takia ns. harakoille. Poikkeus tähän voisi olla tilanne, jossa valaisin pitäisi jostain syystä olla päällä lähes tai kokonaan 24/7. Työmaavilkkkuihin ilma-alkaliparisto sen sijaan sopii hyvin. |
|
|
09.11.2018 23:03
<Make>
Hehkulampun sininen taitaa olla usein vähän vihertävää. Aika näyttävä vain tyynyksi. |
|
|
09.11.2018 23:00 <Make> Vähän tuntuu, että se on tarkoitettu johonkin 1- vaiheliittymien luvattuun maahan. |
|
|
09.11.2018 22:55
<Make>
Tarkkaa tuntuu olevan materiaalivalinnat uimahallissa. Pari vuottako tuokin vain kesti. Ala-asteen käytävillä oli jotain rei’itettyjä kattolevyjä, olisiko ollut sitten kipsiä. Irti olleet ainakin olivat vähän kulmista kolhittujen oloisia. |
|
09.11.2018 21:47 <RicuP. > Tuota edellämainittua Hygrokittiä valmisti ainakin J.E.P Rouvinen Porvoossa, joka näkyy lopettaneen. Työmaalle on kuitenkin tullut samanlaista kittiä, jonka paperissa ei lue mitään. Vanhempi asentajaväki kutsuu, hygro-, vista-, nimien lisäksi sitä myös "insinöörin paskaksi". |
|
|
09.11.2018 20:25 <RicuP. > Siemensin pitäisi olla vähän parempi premium merkki ainakin tekniikaltaan. Tuota asiaa ei ole kyllä loppuun fundeerattu. |
|
|
09.11.2018 20:23 <RicuP. > En ole tuommoisista ilmaparistoista tiennytkään. |
|
09.11.2018 20:22 <RicuP. > Valoissa on yleensä pää- ja toisto-opastin. Sietää tällöin yhden pimeän, mutta jos molemmat pimenee, niin vikatila. Samaan aikaan toimivia valoja voi toki olla jokaiselle kaistalle omat, mutta käsittääkseni siltikin kahden, vaikka erivärisen eri tolpissa olevan lampun rikkoutuminen tekee vikatilan. Hehkulamput vaihdetaan n. 4krt. vuodessa, että harvoin pitäisi vilkkua. |
|
|
09.11.2018 20:13 <RicuP. > Keskushan mittaa lampun resistanssin joka kerta, kun se on sammunut. Toleranssi on luokkaa, että jos piiri on täysin auki, niin rele ei vedä ja vikatila menee päälle. Led toki toimii normaaleissa vanhoissa valoissa ilman vikatilaa, mutta "mittausvirta" saattaa saada ne palamaan silloinkin, kun pitäisi olla pimeänä. Kun ledeihin päivitetään, tulee naamalasin tilalle Led moduuli, jossa vastus rinnan mittausvirtaa varten. Suoraan lampun tilalle kantaan tulevia Ledejä ei ole käytetty. |
|
|
09.11.2018 20:01
<RicuP. >
Kumma, kun rosterikin pettää. Miltähän tikut olivat näyttäneet.. Sairaalan uudisosan alakatot on rei'itettyä kipsilevyä 60x 60. Painaahan nuo pirusti myös. Kannatustikut on hiltillä ammuttu betoniin. Kuormaa lisää valaisimet, kaiuttimet, ulosohjausvalot, kellot, näytöt, paloilmaisin ja sprinklerivehkeet. Aina kun on joku laite levyssä, on kipsilevyn takana myös 60x 60 6mm vaneri. |
|
|
09.11.2018 19:51
<RicuP. >
Tuo lamppuhan on pimeänä melkein musta ja valot päällä tumman sininen, mutta pintaan heijastuva valo ei vastaa tätä. Make varmaan tarkoittaa tuota lilaa tyynyä >:) |
|
|
08.11.2018 23:57 <Koomikko> Kuopiossa jännityskorroosiota, tutkintaselostus https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/muutonnettomuudet2003/b42003ykylpylansisakatonromahtaminenkuopiossa4.9.2003.html Jännityskorroosio vaikuttaa vähän erikoiselta ilmiöltä, kun osa pitäisi kestää mutta ei vaan kestä. |
|
|
08.11.2018 23:05 <Keijo> Taisihan nuita sisäkattojen romahtamisia sattua 2000-luvun alussa useampiakin, lähinnä myymälärakennuksissa. Syynä oli vääränlaiset ja puutteeliset naulaliitokset sekä sisäkattoon ripustetun talotekniikan aiheuttama ylikuormitus. Kuopiossa romahti vuonna 2003 rauhalahden kylpylässä allasosaston sisäkatto ja kolme uimaria jäi romahtaneen katon alle. Syynä oli muistaakseni jokin alakaton ripustinlankojen korroosio sekä ylikuormitus (yli 30 kg painoa per lanka). |
|
|
08.11.2018 22:24
<Mikko Koho>
"Sohvalla istuu melkoinen vieras..." Jos se vieras on koira tai kissa, kehoitan silittämään puolestani. Muussa tapauksessa en sano mitään.. ;) |
|
|
08.11.2018 22:20
<Make>
Ainakin luonnonvalo taitaa olla vähän siniseen päin. Lisäksi auringosta tulee myös UV- säteilyä. Sohvalla istuu melkoinen vieras... |
|
|
08.11.2018 21:58 <Make> Noin minäkin olen ymmärtänyt. Lamppu on varmaan tehty tärinänkestäväksi ja alijännitteellä toimivaksi. Jossain kerrottiin, että kaikkiin vanhoihin ohjauskojeisiin ei voi liittää ledejä. |
|
|
08.11.2018 21:53 <Make> Puhallusvillaa ainakin on tullut reilusti. Naulan ja ruuvin pitävyydessä on ”hieman” eroa. Tuusulassa taisi olla joskus vastaavaa, tosin oli paljon vanhempi rakennusaikainen asennus. |
|
|
08.11.2018 21:47 <Make> Se onkin sitten melkoisen kompaktin kokoinen. Kuulokojeparistoista on kokemusta, niistä irrotettiin sellainen teipinpala ennen käyttöä. |
|
|
08.11.2018 18:53 <Jouko> Olikohan vilkulle kytkeytyminen kolmen vihreän ja/tai keltaisen pimentyessä, yksikin punainen ja koko risteys vilkkuu. Vanhemmissa liikennevaloissa lie ihan omat kestohehkulamppunsa. Sellainen 60W Philipsin traffic signal löytyy, valoteho normaaliin 60W lamppuun hivenen heikompi ja hehkulangan kannattimia enemmän.. Mahtaako vanha järjestelmä sallia hehkulampun vaihdon suoraan lediksi? |
|
|
08.11.2018 08:00
<muhentaja>
Ilma-alkaliparisto: https://www.lapinakkumaailma.fi/product/1088/konstant-ilma-alkaliparisto-vilkkuvaloihin--6v-50ah Nämä käsittääkseni toimivat siten, että vilkkuun paikalleen laitettaessa paristo aktivoidaan puhkaisemalla suojakalvo, jolloin ilman happi pääsee reagoimaan pariston sisällä olevien kemikaalien kanssa. Tämän jälkeen paristoa ei kannata ottaa enää pois paikaltaan tai vilkkua sammuttaa pidemmäksi aikaa ennen pariston loppumista, koska itsepurkautumisnopeus on suuri, eli paristo "kuluu" vaikka siitä ei otettaisikaan virtaa. http://elfa-uk.co.uk/faq/item/what-should-i-know-about-air-alkaline-batteries Kuulokojeissa käytetään hieman vastaavaa sinkki-ilmaparistoa. |
|
|
08.11.2018 07:39 <Koomikko> Jos kiinnitys pitäisi olla ruuveilla ja on käytetty sileitä nauloja niin on kiinnitys voimassa erittäin huomattava ero. Säästetty materiaaleissa ja työajassa. |
|
08.11.2018 06:51 <Koomikko> Joutsenossa Penttiläntien kohdalla on vain yksi väliorren yläpuolelta katkaistu pylväs jätetty ylityspukiksi, muuten on vain tyhjä aukko. |
|
|
08.11.2018 04:56
<Mikko Koho>
Niin pieni virhe ja niin suuri vahinko.. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005892058.html |
|
08.11.2018 04:18 <Mikko Koho> Vasemmanpuoleisella seinällä oli vielä lapsuuteni aikaan isot punaiset säiliöt ja portissa kyltti "kloorin vaara tällä alueella". Myöhemmin kuulin että tuo oli tehtaiden viimeinen paikka josta kyseinen aine saatiin pois. Klooriyhdisteitä käyttävät toki nykyisinkin mutta helpommin käsiteltävässä muodossa ja muutenkin kemikaalien käyttö on vuosien varrella vähentynyt murto-osaan siitä mitä se on pahimmillaan ollut. |
|
|
08.11.2018 04:08 <Mikko Koho> Oikeanpuoleisesta Imatra-Yllikkälä-linjasta näytti lähteneen Lappeenrannan Soskuan lähellä eristinlautaset ja betoniperustukset odottivat käyttöä. |
|
|
08.11.2018 04:01
<Mikko Koho>
Olisiko yhtenä syynä se, että sininen valo sisältää eniten energiaa? Vähän sama ilmiö kuin ääniaalloissa on bassolla. Saman äänenpaineen tuottamiseen tarvitaan paksummat johdot ja järeämpi elementti mutta kääntöpuolena on se, että esimerkiksi ohiajavan nuorisoporukan tunnistaa kaukaa pelkästä ikkunoiden helinästä kun ainoastaan alimmilla taajuuksilla on riittävästi energiaa läpäistä kaikki esteet. Vai lähettääkö polttimo kenties niitäkin aallonpituuksia joita emme itse aisti, mutta joita kasvit tarvitsevat? Sehän on selvää että värivalon tekeminen valkoisesta valosta on energianhukkaa. Vihreä, punainen tai sininen käyttää teoriassa vain kolmasosan valkoisesta, riippuen toki siitä mitä suodatetaan ja miten. |
|
|
07.11.2018 22:23 <Make> Aina välillä Siemensin(kin) laitteista tulee vastaan monenlaisia valituksia. Itsellä ei ole kokemuksia ko. merkistä. |
|
|
07.11.2018 22:19 <Make> Todellako on 50 Ah ? Kuulostaa jo auton akulta. |
|
|
07.11.2018 12:30 <Hartsa> Patterina on 6v 50Ah paristomutikka. |
|
|
07.11.2018 12:26 <Hartsa> Löyty kirppikseltä samanlainen valo halogeenipolttomolla muuten ihan sama mutta valmistaja on REN&CO. Olisiko joskus sitten siirtynyt olli oy renkolle noi käsivalot.... |
|
06.11.2018 21:50 <Make> Jaahas. Tuo mallinumerointi vaan kummastuttaa... |
|
06.11.2018 21:44 <Make> Olen kuullut jotakin, että Ohjaus-Sähköllä ollut peltiseppä meni töihin tai jopa perusti Teräsmiehet. Ja Ohjaus-Sähkö oli meidän talossa vuokralla 80- luvun alussa. |
|
06.11.2018 01:16 <Mikko Koho> Legenda kertoo että teekkarit olisivat aikoinaan mitanneet sähköverkon häiriötasoista Miss Suomi-kisojen katsojamäärän. Tuohon aikaan temppu onnistui kun televisiot olivat suunnilleen ainoita kotitalouksien häiriölähteitä ja vähäinen ohjelmatarjonta suuntasi huomion käytännössä yhteen lähetykseen. Niinpä olivat hommanneet labraan sen ajan tyypillisimpiä/myydyimpiä televisioita, mitanneet niiden tuottamat häiriöt, ja sähköyhtiön suosiollisella avustuksella oli mitattu verkon häiriötasot kisojen aikana ja ulkopuolella. Näistä sitten pystyi, jollakin tarkkuudella, määrittämään montako televisiota on ollut alueella auki. |
|
|
06.11.2018 00:27 <Juha> Eikä hella ollut edes halpa. Kusetuksen makua. |
|
|
06.11.2018 00:07 <Juha> Joskus penskana askarreltiin mikroaaltouunin muuntajasta, telkkarin kaskadista, ja omatekoisista kondensaattoreista tärskyvehkeitä. Kondensaattorit tehtiin lasipulloista, suolavedestä ja alumiinifoliosta. Hienoja koronapurkauksia tuli pimeässä huoneessa. Homma loppui siihen, kun tuli kunnolla kynsille. Aikansa heikotti ja oksetti, mutta henki säästyi. |
|
|
05.11.2018 18:20 <ku-pe> Keravan Teräsmiehet Oy on Ohjaus-Sähkön jälkeen alkanut niitä valmistamaan, kun UTU siirtyi Ulvilaan. |
|
|
05.11.2018 13:50
<ku-pe>
Ornon oma valimo on ollut toiminnassa v.1946, kun tehdas siirtyi omaan tehdaskiinteistöön. Valettiin alumiinirasioita ja messinkiosia. |
|
|
05.11.2018 05:18
<muhentaja>
Tyristorivehkeiden aikakaudella 24 (vai olisiko ollut jopa 26) tuumaa oli käytännössä isoin telkkari mitä sai, wide screeniähän ei vielä tuolloin tunnettu, 4:3 oli ainoa kuvasuhde mitä sai. Jo sitä pienemmätkin koneet ottivat yli 200W tehoa. Tehokerrointa ja harmonisia ei vielä tuolloin pohdittu, raakasti diodisilta ja perään suotokonkka, luokkaa 5ohm/10W vastuksilla vähän rajattu virtapiikkejä. Sillan yli pari pikkukonkkaa ottamaan kovimmat RFIt poies. Koko koneisto käytännössä verkkojännitteinen, antenniliitännässä erotus konkilla (kapasitanssi sen verta pieni, että vain RF pääsee läpi) ja A/V liitännöissä (vain ääni) muuntajilla. Telkkarin varustukseen kuului vielä tuohon aikaan kytkentäkaavio joko takakannessa olevassa taskussa tai sitten toosan sisällä koneiston viereen taiteltuna, mukaanlukien skooppikuvat strategisista paikoista jollain väripalkkikuvalla jota en tarkemmin tunne. Mitenkö tämä opittu? Penskana purkamalla muutama särkynyt televisio, tosin telkkarin osat soveltuivat kehnonpuoleisesti yleiseen elektroniikkaharrasteluun. Aina sieltä edes jotain kuitenkin talteen sai. Kuvaputkien tuumamittahan oli vielä sitten hämäävä, se ei ollut suinkaan putkella näkyvän kuvan diagonaali, vaan putken ulkomittojen mukaan kulmasta kulmaan mitattuna. |
|
04.11.2018 21:12 <Hartsa> Samaa laatua mutta tosta on tarralla peitetty PLL Tässä aito kilpi: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10344 |
|
04.11.2018 21:00
<Make>
Ja tyyppi on Diamond. Myös Idman Genesis 655 49-HPI-T 400 W- valaisimia on tarjolla reilummin: https://www.tori.fi/satakunta/Teollisuusvalaisin_51848357.htm?ca=18&w=3 |
|
04.11.2018 20:54 <Make> Senkin uudet pylväät tulevat sitten Kiinasta... |
|
04.11.2018 20:33 <Make> Nyt löytyi Hellapoliisi: https://www.tori.fi/keski-suomi/Hellapoliisi_3320_51995744.htm?ca=18&w=3 Se kai käynnistyy automaattisesti, kun hellaa aletaan käyttää. Jonkinlaisen virranmittauksen ilmeisesti sisältää. |
|
04.11.2018 17:33 <Hartsa> Tuohon käy 24v 3w hehkulamppu..pitää joskus kuvata itsellä on varalamppuja noihin. Töissä on yks eläkeellä oleva tuota mallia oleva valo johdot ja keskus on purettu vuosia sitte... |
|
|
04.11.2018 17:33 <Hartsa> Tuohon käy 24v 3w hehkulamppu..pitää joskus kuvata itsellä on varalamppuja noihin. Töissä on yks eläkeellä oleva tuota mallia oleva valo johdot ja keskus on purettu vuosia sitte... |
|
|
04.11.2018 17:30
<Hartsa>
Laita vain |