|
22.11.2018 14:30 <Jouko> Taustan hieno valopylväs näyttäisi olevan vielä entisellään? https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6295 |
|
22.11.2018 14:26
<Jouko>
Menisikö toinen 45 kV kaapeli jopa Huopanankoskelle asti, mikäli asian linkin takana oikein ymmärsin? "tienvarren 20 kV:n on maakaapeloitu Huopanankoskelle ja ilmajohdot purettu." https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6294 Vai ehkä sittenkin Kannonkosken suuntaan esim. tien tai rautatien varressa? Suojauskojeiden puute ihmetyttäisi.. |
|
22.11.2018 13:59 <Jouko> 400/20kV sähköasema jakeluverkkoon, siinäpä olisi näky.. Kinnulasta soisi joskus päivityskuvia saada ennen mullistuksia, mahtaako Utsjoen muuntoaseman lisäksi muita montaa ollakaan. |
|
|
22.11.2018 13:56 <Hartsa> Eikös kinnula ottanut sähkönsä 220 vai 400 langasta....Muistelen että se on ksv aikuisia sopimuksia silloisen Ivon kanssa, |
|
|
22.11.2018 09:46 <calm> Taitaa olla turvevoimalaitoksen kohtalona purkaminen eikä uusien sähköliittymien järjestäminen. Ei ole fossiilinen lauhdevoima oikein muodissa enää. Vuoden 2020 se on vielä tehoreservissä, mutta mahtaako heti sen jälkeen mennä palasiksi. Viereen on näköjään suunniteltu rakennettavaksi bioetanolilaitosta ihan lähiaikoina. |
|
21.11.2018 23:50 <Koomikko> August Lepper nykyään osa ABB:tä kertoo Wikipedia. |
|
|
21.11.2018 23:45 <Koomikko> Saksalaista laatua. |
|
|
21.11.2018 23:41 <Olli> Fingrid edellyttää nykyisin sekä 400 kV että 220 kV jännitteillä liittymisen tapahtuvan suoraan heidän kytkinlaitoksiinsa, eikä voimajohtoliityntää enää sallita kuin 110 kV verkkoon. Joten Elenia ei varmasti ala maksamaan julmetun kytkinlaitoksen rakentamista pelkkää Kinnulan sähkönsyöttöä varten vaan mieluummin vetää 110 kV johdon vaikkapa Pihtiputaalta. Törkyvoimala on saman haasteen edessä, mahtaneekohan olemassa oleva Karhukangas–Haapavesi 110 kV riittää sen tehojen siirtoon? |
|
21.11.2018 22:19 <Hartsa> Elikkäs OLII JA SONCA keräily kamaa =D |
|
|
21.11.2018 22:18 <Hartsa> Aatella tuossa on alkuperäinen muuntaja. |
|
|
21.11.2018 21:52 <muhentaja> Taitaapi olla keräilyesine tuo 6400 tätä nykyä. |
|
|
21.11.2018 21:29 <Make> Aika erikoisen näköinen tuo 6400. Täällä on Soncan perus musta putkilo, joka on halogeenipolttimolla ja 2x D- paristoilla. Mitään mallinumeroa siinä ei näy. |
|
|
21.11.2018 20:00 <muhentaja> Haapaveden voimalan liittämisen 400kV tulevaan Metsälinjaan nyt jotenkin ymmärtää, mutta että Kinnulaan 400kV/20kV sähköasema jo ennestäänkin aika överin 220kV/20kV aseman tilalle.. Luulisi, että sinne vedettäisiin 110kV johto jostain, mahdollisesti alueella vaikuttavan sähköyhtiön toimesta, joka ei tietenkään vielä tässä vaiheessa Fingridin kartoissa näy. |
|
|
21.11.2018 19:12 <Olli> Kiitoksia, sieltä selvisi monta muutakin asiaa. Näköjään Petäjäveden–Nuojuan johto häviää kantaverkosta jo hyvinkin pian, ensi vuonna. Saa nähdä, miten Kinnulan sähkönsyöttö aiotaan jatkossa järjestää, kun osuus Petäjävedeltä Haapaveden törkyvoimalalle ilmoitetaan selväsanaisesti purettavan ja kartan mukaan myös itäinen johto häviää tyystin. |
|
|
20.11.2018 23:30
<TA>
Koko 220 kV jännitetaso poistuu käytöstä alueella vaiheittain ja korvautuu 400 kV ja 110 kV verkoilla. Tulevan Pyhänselkä-Nuojua 400/110 kV kaksoisjohdon molemmat virtapiirit toimivat aluksi 110 kV jännitteellä, kunnes 400 kV johtoa jatketaan joskus Savoon. Nuojua-Seitenoikea 220 kV johto korvautuu jossain vaiheessa 2x110 kV johdolla. Kaikki 400/220 kV ja 220/110 kV muunnot korvautuu Pyhänselän ja ehkä joskus Nuojuan 400/110 kV muunnoilla. Lisäksi Utanen liittyy jatkossa uuteen 110 kV kytkinlaitokseen nykyisen 220 kV sijasta. Kantaverkon kehittämissuunnitelmasta 2017-2027 löytyy lisätietoa. |
|
|
20.11.2018 20:01 <Olli> Ajattelin samaa, että miten kolme jännitetasoa aiotaan hoitaa Nuojualla. Lisäksi tuntuu jotenkin erikoiselta tämä nykyinen suunnitelma, että sen myötä muodostuisi säteittäisyhteydet 400 kV Pyhänselkä–Nuojua sekä 220 kV Petäjävesi–Nuojua–Seitenoikea ilman minkäänlaisia silmukointeja. 400 kV:lla ei taida olla kuin Meri-Pori säteittäisenä. |
|
|
20.11.2018 19:32 <muhentaja> Ns. Oulujoen runkokin tosiaan näyttäisi olevan 400kV + 110kV muutostyön kohteena, siltä osin kun sitä on vielä 220kV jännitetasolla jäljellä. Sen sijaan Seitenoikea-Nuojua ja Nuojua-Petäjävesi 220kV johtojen kohdalla ei näy hankkeita. Liekö sitten 220kV/400kV muunto siirtymässä Pyhänselästä Nuojuaan. Melkoinen jumppa kyllä on, koska Pyhänselässä ei ole 110kV/400kV muuntajaa, vaan Pyhäkosken voimalan kentällä on 110kV/220kV muunto ja 220kV/400kV Pyhänselässä erillisellä sähköasemalla. Nuojualle sitten tarvittaisiin 220kV/400kV muuntaja, 110kV/220kV siellä jo on. |
|
|
19.11.2018 19:27 <Olli> Edelliseen kommenttiin lipsahti tietysti ajatusvirhe – piti kirjoittaa 400 kV:lla 220 kV sijaan. Ja tarkentaen että Pyhäkoski–Nuojua-välille on tarkoitus tehdä 400 kV lisäksi myös 110 kV johto. |
|
|
19.11.2018 19:26 <Olli> Yritin ottaa selvää mitä suunnitelmia Fingridillä on tälle itäiselle johdolle, mutten löytänyt muuta kuin että Pyhäkoski–Petäjävesi ja Pyhäkoski–Nuojua korvataan 220 kV:llä. Liekö niin että tämä jää toistaiseksi koskematta, kenties joskus puretaan kokonaan ilman uutta johtoa tilalle? |
|
|
19.11.2018 18:24 <muhentaja> No kappas peijakasta, tuohan se justiinsa on :) Koomikolle kiitokset etsiväntyöstä. |
|
|
19.11.2018 16:35 <Koomikko> Löytyy Sonca lantern 6400 mikä vastaa kuvausta. Päällä virtakytkin, ollut uutena vähän punaiseksi kuin kuvan Olli. |
|
19.11.2018 09:12 <Sähkäri1965> Jokaisessa releessähän on omat metkunsa. Ehkä suurin hankaluus monitaajuusadmittanssisuojan parametroinnissa on juuri tuon laskenta-algoritmin tunteminen sekä siihen liittyvien asetteluparametrien osaaminen. Yleisesti olen sitä mieltä, että jos mitä tahansa releen ominaisuuksia jonkun suojausfunktion osalta ei tunneta, ei sellaista suojausfunktiota kannata ottaa käyttöön. Asettelut tässä releessä ovat aivan ymmärrettävät, kunhan ensin perehtyy releen ominaisuuksiin huolellisesti. ABB REF releen manuaali on tässä kohtaa varsin hyvä opas koestajalle ja suunnittelijalle. Monitaajuusadmittanssisuojan koestaminen on sitä vastoin aika haasteellinen, mutta käsittääkseni Omicron CMC:lle (ohjelmoitava koestuslaite) on saatavilla ohjelma ko. suojausfunktiolle. |
|
|
19.11.2018 03:46 <muhentaja> Tunnistaako kukaan tällaista valaisinta: ulkomuoto littanahko suorakulmio, etuseinällä iso valoaukko. Vastakkaisella puolella paristokansi, paristoina 4 x D-koon pattereita, aseteltuna kehäksi heijastimen taakse valaisimen sisällä. Rungon väri oli hyvinkin samankaltainen kuin tuossa OLLI-valaisimessa. Lisäksi oli "jalat" joiden varaan valaisimen sai laitettua alustalleen sopivaan kulmaan. Kuvaa härvelistä ei valitettavasti ole. |
|
|
19.11.2018 01:13 <Mikko Koho> Mites helppo tuollainen rele on parametroida normaaliin ylivirta/distanssireleeseen verrattuna? Algoritmi kuulostaa kovin monimutkaiselta. |
|
18.11.2018 23:23 <Koomikko> Myös kuvassa http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6085 |
|
|
18.11.2018 23:15 <Koomikko> Valaisimen johto kiemurtelee paljaaltaan maan pinnalla. |
|
18.11.2018 20:58 <muhentaja> Rogoski-kelam sovelluksia: https://www.youtube.com/watch?v=ijWwfcw0FOo |
|
18.11.2018 20:08 <Sähkäri1965> ABB:n sensori on tuossa vasemmalla. Tuo kyseinen sensori on tarkoitettu 20 kV kaapelin pistokepäätteeseen. |
|
18.11.2018 20:06 <Sähkäri1965> Siinä oli sammutin, mutta otin valokuvauksen ajaksi pois, kun sammutin peitti tuon upean emali-taulun. |
|
|
18.11.2018 20:05
<Sähkäri1965>
Kuten "muhentaja" kommentoi, niin Rogowski-kela antaa siis virrasta jännitesignaalin, joka on -kuten muhentaja kirjoitti - virran derivaatta ja on lisäksi 90 asteen vaihesiirrossa mitattavaan virtaan verrattuna. Signaali tulee siis integroida joko digitaalisesti tai analogisesti (operaatiovahvistimella). Rogowski-kela on raudaton, usein muovi/ilma sydäminen. Kelassa on rutosti kierroksia, jotta saadaan edes jonkintasoinen jännitesignaali ulos. Tyypillisiä muuntosuhteita on esim. 1000A / 21 mV. Toision taso on siis todella pieni. Rogowski-keloilta puuttuu vielä standardit muuntosuhteista, joten ne ovat vielä valmistaja-/sovelluskohtaisia. |
|
|
18.11.2018 19:58 <Sähkäri1965> Admittanssi on impedanssin käänteisluku Y=1/Z, admittanssi Y=G+jB, jossa G=konduktanssi (resistanssin käänteisluku) ja imaginääriosa B=suskeptanssi. Admittanssin yksikkö on Siemens. Admittanssisuojan mittaus perustuu nollavirran ja nollajännitteen mittaukseen. Korjauksena TT:n kommenttiin: admittanssisuojan toimintaan vaikuttaa vikapaikan resistanssi Rf. ABB:n releessä on ns. monitaajuusadmittanssisuoja (ABB:n patentti), jossa em. mittaustavalla päästään nykyisiä suojausfunktioita luotettavampiin tuloksiin. Monitaajuusadmittanssisuojassa rele laskee perusaallon lisäksi 2/3/5/7/9 harmonisten taajuuksien admittanssit ja summaa perusallon admittanssiin harmoonisten komponenttien suskeptanssit jättäen harmonisten konduktanssit huomiotta. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta tällä laskentatavalla saadaan 20 kV maastaerotetusta tai sammutetusta verkosta luotettavampi suuntatieto maasulusta (eli päätellään luotettavammin, onko maasulku suojattavalla johdolla vai ei). |
|
|
17.11.2018 18:47 <Hartsa> Tämän OLLI-Käsivalon historiaa koetettiin selvitellä tekniikanmuseosta näitä on valmistettu -60 luvulla varmaan -70 luvulle asti. Museossa ei ole kun yksi kappale näitä valoja. |
|
17.11.2018 18:26 <Make> Norjassa tuo tulee kahden vaiheen väliin, ei tuossa kuvassa muuta eroa ainakaan näy? 2N~ kuvassa L2 ja L3 nimenomaan käsketään yhdistämään. Ehkä uuni on L1: ssä ja levyt L2 ja L3, jos nyt edes ovat molemmissa. |
|
|
17.11.2018 18:16 <Make> Eli tuokin liittyy teemaan sopivasti sähkönjakeluun. |
|
|
17.11.2018 18:12 <Make> En ole tavallista virtamuuntajaa avannut, sydän siellä ilmeisesti sitten on. Juuri muuten kysyttiin avattavia virtamuuntajia, 50 ja 100 A, jotka liitettäisiin normaaliin mittariin. Noin pieniä avattavia ei vaan taida oikein olla, muuta kuin noita jänniteviestimalleja. Tuollainen Rogowski- lenkki tulikin jossain vastaan: https://www.elfadistrelec.fi/fi/rogowski-kela-seneca-rc150-025-100-300/p/30097898 |
|
|
17.11.2018 15:38
<Hartsa>
Vain sammutin puuttuu........ |
|
|
17.11.2018 09:24 <TT> Admittanssisuojausta käytetään nykyaikaisissa suojareleissä kj-verkon maasulkusuojaukseen. Suojaus perustuu summavirran ja nollajännitteen mittaukseen. Etuna perinteiseen suunnattuun maasulkusuojafunktioon on se, ettei vikaresistanssilla ole suojan toimintasn vaikutusta. |
|
|
17.11.2018 00:30
<muhentaja>
Rogowski-kelan yksi pointti on erityisesti se, että härveli on kokonaan raudaton. Sitä kautta taajuusvasteen lisäksi mittausskaalan dynamiikka on aivan omaa luokkaansa perinteisiin rautasydämisiin virtamuuntajiin verrattuna, kun saturaatio ei ole haittana, ja hystereesilsilmukka ei aiheuta lähtöön epälineaarisuutta. Lähtö on lisäksi jännite- eikä virtamuotoinen, joten toisiopuolen katkeaminen ei aiheuta samanlaista katastrofia kuten perinteisen virtamuuntajan kanssa. Huono puoli on sitten se, että lähtöjännite on ensiövirran derivaatta matemaattisella kielellä ilmaistuna. Tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että mitä nopeammin ensiövirta jollain ajanhetkellä X muuttuu, sitä isompi on Rogowski-kelan hetkellinen lähtöjännite. Tämä vaatii joko analogista tai sitten digitaalista signaalin käsittelyä, että saadaan virran aaltomuoto rekonstruktoitua. Koetanpa selittää tätä tällä kuvalla: https://en.wikipedia.org/wiki/Rogowski_coil#/media/File:RC_PULSE.png vaaleansininen käppyrä on tehokerroinkorjaamattoman hakkurin ottamaa ensiövirtaa. Vihreä on sitten Rogowski-kelan vastaava virtamittauksen lähtöjännite. Keltainen on jo todennäköisesti jo ennestään muualta runtua saaneen verkkojännitteen aaltomuoto. Koko juttu täällä: https://en.wikipedia.org/wiki/Rogowski_coil |
|
|
16.11.2018 22:50 <Make> Ilmeisesti on sellainen virtamuuntaja, joka mittaa monet aaltomuodot oikein. https://www.phoenixcontact.com/online/portal/fi?1dmy&urile=wcm:path:/fifi/web/main/products/subcategory_pages/Current_transducers_AC_DC_P-14-08-01/414d3de8-b7bb-4acf-b875-70ad304af361/414d3de8-b7bb-4acf-b875-70ad304af361 |
|
16.11.2018 22:42 <Make> Ilmeisesti johto katkesi paristonpitimestä. On kai tuo jo muutaman kerran ehditty avata. |
|
|
16.11.2018 22:40 <Make> Kuvateksti ei sano oikein mitään, mutta laitteisto näyttää ammattimaiselta. Samanlainen Sinol- pullo on täälläkin. |
|
|
16.11.2018 22:37 <Make> Jotain siniaaltoa näkyy mittarissa, ei oikein enempää avaudu. |
|
|
16.11.2018 22:35 <Make> Sammuttimen telinekö on alla? |
|
|
16.11.2018 08:46 <Sähkäri1965> Norjassa käytetään kiinteistöjen jakelujärjestemissä IT-järjestelmää. Siksi tuo Norjan kytkentä poikkeaa muista. Suomessa pj-jakelussa TN järjestelmä. Monissa Euroopan maissa on käytössä TT-järjestelmä, mutta Suomessa TT-järjestelmän käytön estää lähinnä maaperämme varsin korkea resistiivisyys. |
|
|
15.11.2018 21:16 <Make> Sitten vaan odottamaan. |
|
15.11.2018 21:14 <Make> On tuo vaihesammutus ainakin Keravalla ollut kai aina käytössä. Onko täällä sitten totuttu vai mikä on... |
|
15.11.2018 18:18 <Make> Näköjään uuden vuoden aluksi edellämainitun SuperNorpan sähkönumero on lopetettu: http://sahkonumerot.fi/8771010 Normaalin on vielä voimassa, mutta ei sitäkään taida kauheasti enää saada. |
|
|
15.11.2018 17:05 <muhentaja> "Nörtin kynttilä" on nyt sytytetty. Laskennallinen paloaika on toista tuhatta tuntia. Nähtäväksi jää kuka vie voiton, varapolttimoita on varattuna. Hehku vie tasaiset noin 50mA virtaa. |
|
|
15.11.2018 12:02 <Hartsa> Tämä olisi minusta ihan pätevää käyttää...Osa kunnista soveltaa valojen sammuttamisessa niin sanottua vaihesammuttamista, jolloin esimerkiksi joka toinen tai joka kolmas katuvalo jätetään palamaan. Menetelmä on käytössä esimerkiksi Tampereella ja aiemmin sitä kokeiltiin myös Helsingissä. Vaihesammututuksen ongelma on sen hämmentävyys asukkaille. Vikailmoitusten määrä saattaa moninkertaistua, kun ihmiset luulevat pimeiden lamppujen olevan rikki. Yhdellä silloisella tielaitoksen tiellä aloiteeni tuosta osavalosta meni läpi ja oli käytössä 0,30-5,30 Asti Turhaa siinä tiellä paloi joka tolpassa valo kun käyttö oli vähäistä, Pitäis joskus ajaa illasta vieläkö asetus on käytössä. Sain tiemestarilta kiitoksia ideasta. |
|
15.11.2018 11:56
<Hartsa>
Ei liity kuvaan mutta katuvalaistukseen kylläkin.. https://yle.fi/uutiset/3-10507676 |
