|
30.05.2019 19:22 <Joku> Olen kyllä, ehjänä ja räjähtäneenä. Olivat 60-luvun valaisimissa, jotka purettiin pois. Tervamaista, tummaa ainetta oli valaisimen rungon sisällä vuotaneista konkista, juuri sellaista, mitä PCB-konkista kerrotaan vuotavan. En katsonut mitä niissä (ehjissä) luki, mutta olivat rusehtavan/pihkan väristä muovia/hartsia. Nuo Rifat ovat muuten juurikin noita metalloituja paperinkonkkia, mitä PCB:llä aikanaan kyllästettiin. |
|
|
30.05.2019 19:11 <Make> Onkohan Joku nähnyt sellaista kolmejohtimista häiriökonkkaa? Kerran sain sellaisen kuvattua, mutta teksti ei näy kunnolla. Suomea siinä kuitenkin lukee. On aika pitkä, ohut ja pyöreä. |
|
|
30.05.2019 16:11 <Joku> Itse epäilisin, että kaikki ennen PCB:n kieltämistä tehtyjä paperieristeisiä (kompensointi ja häiriönpoistokonkat) sisältävät PCB:tä. Vanhat ja metallikuoriset ovat kuulemma lähes varmasti PCB-kondensaattoreita. Suomessa yleisistä PCB-kondensaattoreista en löytänyt minkäänlaista listaa netistä. Mutta jos niitä ympäriinsä on heitelty, niin tuosta pitäisi jo ilmoittaa jonnekin... Google kuvahaku "PCB containing capacitor" kertoo sen miltä nuo kondensaattorit usein näyttää. Jos tuolla saastunutta maata säilöttiin Italiassa ydinjätesiiloissa, voi vain kuvitella, kuinka haitallista se voi olla... |
|
|
30.05.2019 15:59
<muhentaja>
Olikos nuo PCBtä sisältävät kompensointikonkat sellaisia vähän lihapullapurkkeja muistuttavia muodoltaan, jossa on kyljessä liitäntärasia ? Noita näin eräällä tornin leirillä vähän siellä sun täällä purkutyömaan jäljiltä. Sähköt muuten kangaskaapeleilla, ja melkein jouduin taklaamaan kantapeikon irti jännitteisistä kahvasulakkeista. |
|
|
30.05.2019 13:47 <Joku> Joskus on ollut tiedotus kunnossa. Mutta kun noita Bosch HPF-konkallisiakin natikkavalaisimia olen nähnyt metalliromussa, suodattimien perusteella valaisimet olivat vuodelta 1973, joten saattoivat hyvinkin olla PCB:tä sisältäviä ja osa konkista oli myös ilmeisesti vuotanutkin. Tieto tuntuu kulkevan huonosti, aivan eri lailla kuin esim. asbestiasioissa, vaikka kyseessä ei olekaan mikään pikkujuttu, jos nuo konkat sattuvat tuota sisältämään. Koska muutamien milli/mikrogrammojen altistuksella kun uskotaan jo olevan vaikutusta. Vanha konkkaparistohan voi sisältää tuota useita kiloja... Ja palaessaanhan tuo muodostaa vielä lisää erilaisia haitallisia yhdisteitä... |
|
|
30.05.2019 10:40 <muhentaja> Koulun sähköpääksekushuoneen ovessa oli aikoinaan varoitus, että tilassa on PCB:tä sisältäviä kondensaattoreita ja tulipalotilanteessa on poistuttava välittömästi. |
|
|
29.05.2019 23:48
<Mikko Koho>
Vähän sivuun aiheesta mutta kemikaalimääristä tuli hyvä esimerkki jo vuonna 2000 Madeiralla. Perinteinen paikallinen tapa haudata ihmiset on määräaikainen hautaus ja sitten kaivaa jäännökset ylös ja säilöä ne eri tavoin, tapa riippuu henkilön varallisuudesta. Hautausajoissa oli jo silloin saatavissa kahta eri aikaa, mahdollisesti kuusi vuotta ja 10 vuotta, en muista ihan varmasti. Syy oli siinä, että ruoan säilöntäaineet säilöivät vainajaa niin, että lyhyempi aika ei välttämättä riittänyt. |
|
|
29.05.2019 22:31 <Joku> Ok. No ehkä hyvä niin, vaikka nykyään noita myrkkyjä on aikalailla vähennetty, tosin aina löytyy uusia. Nythän on syynissä taas sähkölaitteiden bromatut palonestoaineet ja lämpöpaperissa oleva bisfenoliyhdiste ja monia muita, joilla epäillään olevan haitallisia vaikutuksia. Amerikassa tietysti usein myös "liioitellaan", esimerkkinä ohjeet elohopeakuumemittarin hajoamisen vaatimasta puhdistuksesta on kuin eri planeetalta. Eikä nuo PCB-kondensaattorit sisällä kovinkaan paljoa tuota TCDD-dioksiinia, muutamia miljoonasosia. Tosin vähemmän altistusta on aina parempi tietysti. Nykyään kun noita synteettisiä kemikaaleja on muutenkin joka paikassa... |
|
|
29.05.2019 22:05 <Mikko Koho> Tuo Seveson onnettomuushan antoi nimensä EU:n direktiiville josta on nyt menossa "Seveso III". Ajatuksena on ettei suuronnettomuusvaarallisia laitoksia ja asutusta, yleisiä tiloja jne. sijoitettaisi liian lähelle toisiaan. Joidenkin kemikaalilaitosten lähelle voi olla nykyään todella vaikeaa saada rakennuslupia. |
|
|
29.05.2019 21:40 <Joku> Juuri nuo pyöreät metallikonkat on kai sitä suurinta myrkkyä. Olen useinkin nähnyt noitä kosahtaneita valaisimia heitettävän metalliromuun. Amerikassa noihin suhtaudutaan aikalailla eri lailla. US EPA:n ohjeissa taisi olla koko vartalon kemikaalisuojapuvun ja kloorihöyryjä pitävän hengityssuojaimen käyttö. Ja konkan ja valaisimen poiston jälkeen tilat vielä testataan PCB-vapaiksi, ja saastuneet varusteet hävitetään sikäläisenä vaarallisena jätteenä, sen mukaisesti paketoituna. Italiassahan oli Sevesossa 70-luvulla merkittävä dioksiinionnettomuus, missä noin 1 kg ainetta saastutti ties kuinka ison alueen ilmoille päästyään. Tuo dioksiini on tuon PCB:n haitallinen ainesosa, mitä PCB aina sisältää hieman. Suomessa nämä aineet ovat metalliromussa kaikkien ihmeteltävissä... Ja miettii sitäkin, kun kokonainen 60-70 luvun kompensointiparisto poksahtaa... |
|
|
29.05.2019 19:52 <Make> Ok-talojen asennuksista on kokemusta keskuksien osalta. Niiden sisältö vaihtelee muutamasta automaatista/ vikavirrasta aina isoihin, paljon vaikka KNX- kojeita sisältäviin. Hintaeroakin on silloin aikalailla. |
|
|
29.05.2019 19:43
<Make>
Hiljattain löytyi metallinkeräyspytystä SLO 731-1 K- loistevalaisin. Ainoa vika oli juurikin posahtanut Rifa. Näkyy olevan vm. 1974. Vähän mustaa on siinä ympärillä. Vanhempi konkka on joku pyöreä metallinen, johon tulee kolme johdinta. Ehkä sellaisia oli posahtanut aikoinaan 60- luvun Ornon valaisimista. Niissä näkyi kuvussa keskellä tumma läiskä ja kuvuttomassa vastaavasti jälki rungossa. Konkat oli kai poistettu sentään. |
|
29.05.2019 19:35
<Make>
Hmmm, mikähän L-G:n tyylinen kauha se tuolla taustalla pilkistää... https://www.tori.fi/pirkanmaa/Loisteputkivalaisimia_57833824.htm?ca=18&w=3 Limingan malli on outo, näkyy olevan isolla ellipsilampulla. |
|
|
28.05.2019 22:07 <Joku> No kyllä ehjällä olevan voi ottaa, jos siinä ei ole jälkiä kosahtamisesta. Sitten vaan vaihdan uuden. Yleensä myös puhdistan valaisimet huolellisesti. Useissa valaisimissa tuo on jo valmiiksi entinen. |
|
|
28.05.2019 21:56
<Vierailija vain>
Tässä näkymiä Limingasta: https://maps.app.goo.gl/iX6qFnbPZX8BbUBg9 |
|
|
28.05.2019 21:54 <Make> Ainakin noita Rifoja on melkein jokaisessa vanhemmassa valaisimessa, menee keräily aika suppeaksi... |
|
28.05.2019 21:50 <Make> Valopäätä on myös täälläpäin paljon tunneleissa. |
|
|
28.05.2019 21:49 <Make> Toinen on äkkiseltään outo, aika huonosti näkyy. |
|
|
28.05.2019 21:47 <Make> On tuo kauha vähän HKB 13 näköinen ja runko taas 8153 tyylinen. Vaikea sanoa, onko täältä kuitenkaan. |
|
28.05.2019 20:28 <Vierailija vain> Kuvan pylväs on ollut aidattuna jonkin aikaa. |
|
|
28.05.2019 20:24 <Vierailija vain> Samat EH: t ja ihan loisteputket olivat paikoillaan. Myllypuronkatu on suljettuna 4.6 - 10.6 kyseisen tunnelin kohdalta, tien varteen pystytetty kyltti kertoi. Valopäät on läes ainoita tunneleissa käytettäviä ledimalleja täällä päin. |
|
|
28.05.2019 18:01 <Vierailija vain> Mikään tuo on: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tupos_Liminka_20110905.JPG Samoja on Tornionmäen S-Marketin pihassa. |
|
28.05.2019 08:47 <Koomikko> Ei mitään tilalle. |
|
28.05.2019 07:59 <calm> Kyllähän moinen ratkaisu olisi ihan yksikäsitteisesti hengenvaarallinen ja laiton, että ei pidä niin mennä tekemään, vaikka valmis pistorasia kuinka houkuttelisi. |
|
|
28.05.2019 07:15 <Vierailija vain> Tässä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1501&pos=97&pid=41368 |
|
|
27.05.2019 22:02 <Joku> En löytänyt itsekään mistään. Noita Rifojahan kosahtelee vanhoista laitteista, enkä tuon PCB:n takia kerää enää konkallisia valaisimia. Amerikkalaisille konkillehan on kerätty lista PCB:tä sisältävistä kondensaattoreista, Eurooppalaisille en löytänyt. Suomessahan tuo kiellettiin vasta 90-luvulla, Amerikassa 70-luvulla jo. Kiinantuotteissa voi olla vieläkin, onhan ne uutisten mukaan aloittaneet CFC:n käytönkin uudelleen... PCB:n terveyshaitat esiintyy kai suureksi osin pitkällä aikavälillä, ja pienetkin pitoisuudet (mikrogrammat) vaikuttaa. Tuotahan käytettiin paperikonkkien (ehkä polkoissakin) kyllästeenä, onkohan nuo Rifan häiriönpoistokonkat sellaisia? Tietysti jollakin laboratoriotutkimuksella saisi tietää, mutta itse en tuolaisia enää huoli, vaikka olisikin ehjänä. |
|
|
27.05.2019 21:57 <rakentaja > Ei liity kuvaan, mutta kun täällä näkyy teitä ihan ammattisähkäreitäkin olevan niin olisi teille kysymys: paljonko nykyään tavan 1-kerroksisen (120 m2) omakotitalon + pieni autotalli sähköurakka maksaa keskimäärin työn osuudelta? Kaveri rakentaa taloa ja kysellyt varmaan kymmenestä firmasta ja työtuntimäärä on vaihdellut 100-200 tunnin väliltä. Sähköjen osalta ihan perustalo, lämmityksenä maalämpö vesikiertoisilla lattialämmityksillä, sähköpattereille tehtäisiin vain varaukset joka huoneisiin. Valaistus ihan perinteiset kattovalopisteet + muutama led spotti per huone. Lähinnä kiinnostaisi paljonko työtunteja menee keskimäärin kaapelointiin ja kalustusvaiheeseen ym. loppujen räpellyksiin. Jotenkin tuntuu, että varsinkin urakkatarjouksissa täällä päin on todella paljon ilmaa ja jos osaavan tekijän löytäisi niin saattaisi päästä ihan tuntitöinä jopa halvemmalla. Lisäksi vissiin nykytapa on vedellä johdot ilman suojaputkia, kun yksikään firma ei suositellut putkittamista vaan pelkät johdot seinän sisään? |
|
|
27.05.2019 21:44 <Make> No just. Pylväät näyttävät olevan ihan hyvässä maalissa ainakin tuosta juuresta. Hyvä, että tuli kuvattua. |
|
|
27.05.2019 21:42 <Make> Verkonvaihtokytkin siihen varmaan tarvitaan, muuten sähkö karkaa juuri ties minne. Ja kojevastake. |
|
|
27.05.2019 21:39
<Make>
Saakohan niitä enää, kun Narva melkein lopetti lamppujen teon? Rifan keltaisesta konkasta tulee piparin haju, kun se posahtaa, liekö kovin terveellistä... |
|
|
27.05.2019 20:07 <Vierailija vain> Harmillista, eikö ollut mitään tilalla? Varmaan on taas säästäjät vauhdissa. |
|
27.05.2019 20:05 <Vierailija vain> Streetviewistä lisää: https://www.google.com/streetview/explore/#sv-headed |
|
|
27.05.2019 19:52 <Vierailija vain> Ei tunneli valojen takia ollut kiinni, vaan jonkun muun tietyön. Samat loistelamput näytti olevan vielä. Toisesta tunnelista katosi valot viikko sitten ja sen yli menevältä tieltä katosi yksi alumiinipylväs ClearWay mukanaan. |
|
|
27.05.2019 19:45 <Koomikko> Pikaisella käynnillä havaittu valaisinten hävinneen pylväineen. |
|
|
27.05.2019 19:42 <Koomikko> Sitten kun vika on päällä ja kokeillaan varasyöttöä, niin ihmetellään kun mikään ei toimi. Sähkön karatessa verkkoon päin pahimmillaan viankorjaajan kynsille. Kiireessä pääkytkin päällä ja pääsulakkeet kiinni. Loppu selvitellään käräjillä. |
|
|
27.05.2019 18:34
<Toivo Miettinen>
Kuulemma siksi, että vedenottamon seinässä on valmiina viisireikäinen pistorasia. Siihen voi kuulemma tökätä suoraan viisipiikkisen töpselin jolla aggregaatti yhdistetään pumppulaitokseen... |
|
27.05.2019 15:35
<Mikko Koho>
Joku oli kaapannut toisen sähköliittymän. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tiesitko-sahkosopimus-on-helppo-kaapata-kuka-tahansa-voi-tehda-sahkosopimuksen-toisen-osoitteeseen-6765268 |
|
26.05.2019 23:39
<Mikko Koho>
Tuokiokuvia avoimista ovista. Padon yli menee juhlapuheiden jälkeen kohdasta 18:40 eteenpäin ja koneasemalle menee kohdan 35:00 jälkeen. https://youtu.be/4U--tZsrY-A Tulipa tuolla itsekin loppuvaiheessa pahimman ryysiksen jälkeen käytyä mutta muu tekeminen on vienyt ajan kuvien perkaamiselta. |
|
|
26.05.2019 22:47 <Joku> Onhan noita nähty, ovat monestakin syystä hengenvaarallisia! Parempi olisi teettää ammattilaisella määräysten mukaisesti tuo varavoima kytkentä. Muuten voi Tukesin lista ikävästi pidentyä... |
|
|
26.05.2019 22:44 <Joku> Ompas mielenkiintoinen tuollainen jälkivalaiseva loistelamppu. Noita vihreänä melko kirkkaana hehkuvia jälkivalaisevia maalejahan on saatavilla myös. Minkäköhänlaisia suojaustoimia tarvitaan näiden vanhojen öljysysteemien purussa, kun ovat varmaan sisältäneet PCB:tä? Se on kai kuitenkin pieninäkin pitosuuksina aika ikävää ainetta. Vanhoissa loistevalasimien varusteissakin on tuota ollut kai, tosin enemmän Amerikassa, missä nuo konkalliset ballastit on yleisempiä. Tietysti kompensointikondensaattoreissa ja ehkä jopa häiriönpoistokonkissa saattaa olla. |
|
26.05.2019 22:26 <Make> Onhan ne, seuraavassa kuvassa on pohdittu lisää. |
|
|
26.05.2019 22:26 <Make> On kuin suoraan Tukesin kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista. Miksi siinä sellainen tarvitaan? |
|
|
26.05.2019 16:27 <Topiax> Suunnittelevat erään talousvesipumppaamon varavoiman liittämistä laitokseen aggregaatilta roikkajohdolla, jossa on kummassakin päässä urospistoke. Onkohan sellainen laillinen ja mahdollinen ratkaisu? |
|
|
26.05.2019 13:57 <Joku> Ompas komeat valaisimet. |
|
25.05.2019 23:36
<Joku>
Mahtaakohan missään muuten olla laajoja arkistoja vanhoista Suomalaisista teknologiayrityksistä. Airamilla on jopa jalostettu wolframiakin sotie aikaan, kun saatavuus oli heikkoa. Ja vetokiviäkin ovat tehneet hehkulangoille. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/airam/muistelu.htm Kovin vähän tosiaan löytyy tietoa. 18, 36, 58, 70 ja 100 W ovat tosiaan ssätöputkia, ei ollut 15 ja 30 kryptonilla, kuten voi olettaakin. Tuota 70 W saa muuten edelleen Suomessakin. Olen nähnyt muuten 100 W putken, mikä saattoi olla tuo 2,4 m tai sitten vähän lyhyempi solariumputki, ei ollut valaisimessa kuitenkaan. Omissa kokoelmissa on muuten myös tuollainen 40 W 59 cm 09 Philipsin solariumputkena 80-luvulta. Oli sarjaan kytketty 65 W lampun kuristimilla, ilmeisesti käyvät sitten hieman aliteholla. Argonilla taisivat olla (helposti ionisoituva), koska kun solariumlaite ei ollut päällä, putket hehkuivat himmeästi, koska ajastin katkaisi vain toisen johtimen, ja sähkä pääsee siis pistotulpan ollessa oikein päin lampun kannoille, ja maadoitettu heijastin saa lamput hehkumaan. Nuo T12 putket loistaa aikas kirkkaasti myös hankaussähköllä :). Periaatteessahan nuo kaasut voisi selvittää spektroskoopilla kylmässä, ennen kuin elohopean spektriviivat kerkiää mukaan, koska eri alkuaineilla on eri emissiospektrit. |
|
25.05.2019 23:18
<Make>
Vähän näyttää ppNa:t noilta valkoisilta peltilaatikoilta, etummainen puuttuu. Iridiumin ripsiä olen nähnyt myös. Yksi Keravan pallo on myös SEL44, noita on useita versioita käytössä: https://kiertonet.fi/muut/muuta-tavaraa/suuret-pallovalaisimet-5kpl-louis-poulsen-sel44-25727 |
|
|
25.05.2019 23:08
<Vierailija vain>
Täällä on ollut Korian sillalla jotain ppNa -valoja: http://vaunut.org/kuva/77279?liikp1=2245 Nyt on uudella sillalla kaksi Iridiumia, joilla on jotkut "ripset" https://maps.app.goo.gl/qf5vpbbdPY5fp6be6 |
|
|
25.05.2019 23:06
<Make>
En ole taas tiennyt tuota kolollista lamppua. Löytyi tuollainen vanha valomainos: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0037xm "AIRAM LK/M3 1x38W 0,52A, Käyttäkää vain LMa loistelamppua ja St/M sytyttimiä. Sallittu vain hyväksytyn valaisimen yhteydessä." Tuo teksti kai kuuluu lähinnä sellaisen liitäntälaiteyksikön kylkeen. Muuten näyttää normaalilta kuvulliselta vanhan ajan kyltiltä. 40W 59cm speksit ovat 45V 0,88A, kun normaali 120cm on 103V 0,43A. Näköjään GE:n 18, 36, 58, 70 ja 100W sanotaan olevan kryptontäytteisiä. |
|
25.05.2019 22:53 <Vierailija vain> Se seinävalo on kai tämä https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pid=117750&fullsize=1 Olisiko outo kauha jotain sukua tälle https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10625 Varmaan on taas SLO, mutta sen verran uudempi ettei vielä luettelossa ole. Tai sitten jopa Fresta. |
|
|
25.05.2019 21:24
<Joku>
Ompas niitä ollut erikoisia lamppuja aikanaan. En tiedä kyllä mitään tuosta manosloistelampusta, mahataisiko olla ns. kolollinen lamppu, mistä valoa tulee vain yhdestä kolosta, ja lamppu on muuten pelkkää heijastinta, jonka pinnalla on loisteaine? Tuollaisia on käytetty muovikilpien valaisemiseen reunasta. Tuo on kyllä verrattain uusi keksintö. http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20FL%20Philips%20TL%20Aperture.htm Lamppujen tehoa voi säätää myös kuristimella, joten tuo 40 W lamppu on saattanut käyttää erikoiskuristinta, tai 40 W 1200 mm lampun kuristinta. Kaasujen paineet, seossuhteet (Penningin ilmiö), ja itse kaasut ja niiden ionisoitumisominaisuudet vaikuttavat paljonkin niiden ominaisuuksiin lampuissa. 33-sävy on ollut ennen ainakin aika yleinen, kuten myös 35, nykyään tuo 33 tunnetaan myös nimellä koodilla 640. Tuo sävy aiheutuu halofosfaatin spektristä, siinä ei ole samanlaisia piikkejä, kuin uudemmissa harvinaisia maametalleja käyttävissä loisteaineissa, ja sen energiatehokkuus on myös huomattavasti huonompi, ja himmenee paljon vanhetessaan. Sen spektrijakauma on suhteellisen huono, värintoistoindeksi on yleensä vain 60-70. Se korostaa hieman oranssia/keltaista, ja syvän punaisen värintoisto (R9) on olematon, syvän punaiset kohteet näyttää tuon valossa joskus ruskeilta/erittäin tummilta. Sen värilämpötila on noin 4000-4300 K. Tuolta löytyy lisää tietoa: http://www.lamptech.co.uk/Documents/FL%20Phosphors.htm Näitä 33-lamppujahan ei kannata edes käyttää nykyään, koska esim. 840 putket ovat aika halpoja, ja 33-putket tuottavat kehnosti valoa niihin nähden. |
