![]() |
02.06.2019 13:38 <Vierailija vain> Löytyi Fresta F17-16 loistevalaisin! |
![]() |
02.06.2019 13:21 <muhentaja> Kyseessä oli leirintäalueen melko iso sauna, kiuas kokoa ainakin metri kertaa metri, ja keli lämmin kesäpäivä. Mittari huiteli jo toisella sadalla, kun alettiin etsiä konstia millä vehkeen saisi pois päältä ennen kuin tarvitaan palokunta paikalle. En ole ennen nähnyt sähkökiuasta, jossa kivetkin alkavat hiljalleen hehkua. |
![]() |
02.06.2019 13:09 <Mikko Koho> Tuosta saunan ylikuumentumisestakin on kokemusta. Vaikka termostaatti toimisi oikein ja olisi säädetty n.90-100°C niin on eri asia lämmittää pienempää käyttäjämäärää näillä keleillä kuin kaksi tai kolme kertaa suurempaa kovalla talvipakkasella. Ensin mainitussa tilanteessa voi tuntua kuin harjoittelisi mäkihyppyä puhalluslampun alla, jälkimmäisessä tilanteessa saat heittää ämpärillisen kiukaalle ennenkuin alkaa tuntumaan. |
![]() |
02.06.2019 01:52
<muhentaja>
Isomman sähkösaunan kans käy joskus toistekin päin. Termostaatti rikki, ja kiuas alkaa jo olla enämpi oranssi kuin punainen. Löylyä ei tarttenut heittää, ja ikkuna auki koko ajan, että edes "kuivassa" saunassa saattoi hetkenkään istua. Veden lämmitys tosiaan ottaa tehoja, jos ei ole varaajaa. Kuumaa suihkua rakastava henkilö kellottaa helposti semmoset 20-25kW tehot kaukolämpömittariin. Tästäpä miettimään, että miten järkevää homma on yksivaiheisella sähkökäyttöisellä läpivirtauskuumentimella, jos vettä haluaa enemmänkin kuin aivan pienen lirun. Aikoinaan eräässä kämpässä maakaasukäyttöinen läpivirtauskuumennin jaksoi lämmittää vettä joko suihkuun tai keittiöön, mutta ei molempiin. Piti osata ajoittaa suhkussa käynti semmoseeen aikaan, että keittiössä oli hiljaista. Muuten saattoi tulla suihkussa vilu. |
![]() |
01.06.2019 22:44 <Mikko Koho> Eräällä yleisellä saunalla taitaa olla 80A tai 100A liittymä. Kiukaan lisäksi on kaksi lämminvesivaraajaa, luiskalämmityksiä ja koko torpan sähkölämmitys. Julkisissa, sähkölämmitteisissä, saunoissa tuntuu joko loppuvan löyly tai kuuma vesi kun kenelläkään ei ole varaa maksaa sellaista liittymää mikä varmasti riittäisi. Normaali 12 litraa minuutissa vievä suihkukin kuluttaa jo kylmän- ja suihkuveden lämpötilasta riippuen saman verran tehoa mitä omakotitalon lämmityskattila tuottaa. |
|
01.06.2019 22:43 <Make> Ja kielistä tuli taas kokemuksia... Tuli tuollainen Berner Torantriebe- autotallin ovenavaaja tutkittavaksi. Ohjekirja on sitten vain saksaksi! |
![]() |
01.06.2019 22:40 <Joku> No kyllähän kemikaaleja riittää ja uusia kehitetään. Nuo jäämät saattaa myös selittää ainakin osittain tiettyjen sairauksienkin räjähdysmäisen lisääntymisen. |
![]() |
01.06.2019 22:38 <Joku> Halogeenilampussakin on vieläkin yksi merkittävä etu: sen valo tulee pienestä pistemäisestä hehkulangasta, jolloin sitä on helppo ohjata yksinkertaisilla heijastimilla. Sen takia se on varmaankin niin yleinen uusienkin autojen valona ja näyttämövalaistuksessa. |
![]() |
01.06.2019 22:31 <Mikko Koho> Kemikaalialtistukseen liittyy sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta että Suomessa aletaan jätevedenpuhdistuksessa varautumaan jo siihen että tulevaisuudessa erilaisille lääkejämille ja muille vastaaville voi tulla puhdistusvelvoite. Kukaan ei vielä tiedä millaiset, se tiedetään että Suomessa käytetty aktiivilieteprosessi tehoaa hyvin osaan kemikaaleista kun taas osaan se ei juuri vaikuta. Nykyisinhän puhdistamoille tulevista jätevesistä on kyetty määrittämään muun muassa se, kuinka paljon huumeita kyseisellä alueella käytetään. Määritettävät pitoisuudet ovat mitättömiä mutta nykyinen laboratoriotekniikka pystyy siihenkin. |
![]() |
01.06.2019 22:05 <Mikko Koho> PCB:n kanssa vähän vastaavaa ainetta ovat kreosoottiöljy ja kivihiiliterva mitä on käytetty pylväiden lisäksi muun muassa rakennusten perustuksien suojaamiseen. Kyseisen aineen purku taidetaan nykyisin luokitella samaan sarjaan asbestitöiden kanssa. |
![]() |
01.06.2019 21:56 <Mikko Koho> Valot ja äänentoisto. Lavatekniikka ei ole perinteisesti hyötysuhteilla juhlinut, perinteinen kartiokaiutin muutama prosentti ja halogeeni- ja purkauslamputkin ovat olleet mitä ovat. Savukoneista en tiedä montako wattia ne tarvitsevat kun nesteestä tehdään savua. Joillakin esiintyjillä voi sitten olla jos vaikka mitä tuulikonetta ja muuta rekvisiittaa. |
![]() |
01.06.2019 20:16 <Joku> Helvar sopisi kyllä hyvin valmistajaksi tuolle minunkin kuvaamalle konkalle, en vain sattunut silloin katsomaan tarkemmin, ja kuvaankaan ei tullut. Jossakin näin skooppikuvia noiden putkien ottamista virroista ja varsinkin sammutushetkellä on aikamoista EMI:ä liikkeellä. Siksipä nuo häiriökonkat varmaan noissa ovatkin. Jostakin luin, että imevät kosteutta haurastuneen muovin läpi, ja sitten lyövät sopivassa tilanteessa läpi ja menevät oikosulkuun. |
|
01.06.2019 20:10 <Joku> Todennäköisintä on varmaan kuitenkin kuristinmallin muuttuminen. Ja mahdollinen häiriönpoistokonkkakin muuttaa hieman tuota virta-arvoa. Löysin Google Booksista erään vanhan kirjan, missä esiteltiin perusteellisesti tuota loisteputken käyttäytymistä, kaasutäytteitä ja kuristimia tai itseasiassa kaikkea, mikä niihin vain liittyy. Tuo loisteputken ottovirtakin muuttuu erikoisesti, jos kytkennässä on kondensaattori, ja putken ns. negatiivinen resistanssi-ominaisuus aiheuttaa ottovirran muotoon erikoisia artefakteja. |
![]() |
01.06.2019 19:39 <Make> Valotko lavalla vie eniten sähköä? Äänentoisto on varmaan toinen. |
![]() |
01.06.2019 19:35
<Make>
Ehkä konkka on kovilla sytytys/sammutushetkellä, kun jännitepiikki tulee. On tuollakin sentään joskus huollettu, kun joku konkka oli vaihdettu. Metallikuorinen häiriökonkka on kai Helvarin tekemä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1105&pos=7&pid=150605 |
|
01.06.2019 19:27 <Make> Onhan noita LED-"maissilamppuja" ja monia muita malleja varmaan kaikilla tunnetuilla ja ei-niin-tunnetuilla merkeillä. Katsoo vaan, että valoteho oikeasti vastaa entistä lamppua. |
|
01.06.2019 19:17 <Make> On tarkkaa, jos lämpötilakin on huomioitu noin. Minulla on joku muukin vanha kuristin 0,39A- merkittynä. Kuitenkin lamppuvirta on kai aina ollut 0,42A, Osramin 1970 luettelossa jopa 0,44A. |
|
01.06.2019 19:11 <Make> Aika paljon kuuloisesti on tavaraa sisällä+ iso kaapeli. Olisiko ehkä isompi kuin tuo minun näkemäni. |
![]() |
01.06.2019 19:07
<Make>
Eikös napit vain kytke nollaa vasten, kun niitä painetaan? Ennen ilmeisesti kytkettiin yleensä noin. Jos pistorasia on vedetty jostain valojen jakorasiasta, ei sieltä suoraa vaihetta välttämättä edes löydy. Taitaa olla harvinaisempi Strömfors Vakio- pinnallinen painike. |
![]() |
01.06.2019 19:00 <Make> En ole koskaan nähnyt GE:n tekemää sellaista. |
![]() |
01.06.2019 18:51 <Make> Kyllä, oli myös versio ilman heijastinta tuon tyyppisistä valaisimista. |
|
01.06.2019 16:55 <Vierailija vain> Sanpekillä olisi laaja valikoima LED -korvikkeita: https://www.sanpek.fi/ |
|
01.06.2019 16:39 <Vierailija vain> Oman profiilin luominen oli vähäsen hankalaa. Niin oli kuvien lataaminenkin. Pitää ottaa Thorn Froggystä vielä kuva profiilikuvaksi =D |
|
01.06.2019 16:34 <Vierailija vain> Airamista on saatavilla nyt myös kuva: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastup&cat=0&pos=2&pid=160262 |
![]() |
01.06.2019 16:25 <Vierailija vain> Kappasvaan, se olikin Polylux T8 36 W. |
|
01.06.2019 16:22 <Hartsa> RicuP: Pitää heittää kysymys kun työpuolesta lamppuja korjailet/vaihdat niin mitä on alettu käyttämään EH 125 tilalla muutakun keltalälleröä eräässä kohteesa on mietitty että LED lamppua laitettaisiin jotka voi heittää suoraan 125 tilalle muuttamatta mitään. Pitää joskus tässä laittaa näytepolttimosta kuva. Eräällä tehtaalla vaihtoivat katuvaloihin alueella tollaiset eh pois niin hyvä valo on ei valittamista. |
![]() |
01.06.2019 16:02 <Vierailija vain> Löysin Ge:n pakkasloisteputken, mallia en muista. Jonkinlainen kuvakin tuli otettua: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5329&pos=0&pid=160264 |
![]() |
01.06.2019 15:27 <Mikko Koho> Joskus luin että Madonnan lava tarvitsi Suomessa 1MW sähkötehon. Tarvinneeko noissa sitten lisätä generaattorimäärää ettei sähkönlaatu heikkene? Yhdessä vaiheessa kanavaliikennemääräyksissä oli kohta että Saimaan syväväylillä ja kanavassa alus ei saa kulkea pelkän akseligeneraattorin varassa vaan apukoneen tulee olla käytössä. Syy on siinä että jos kaikki sähköntuotanto on pelkän pääkoneen varassa niin keulapotkurin käytön ja potkurin tehonsäädön aiheuttamat kuormanvaihtelut voivat olla niin suuria ettei moottorin kierrosluvunsäätäjä ehdi perään ja generaattori laukeaa irti päätaulusta. Ahtaalla väylällä hätäpässin käynnistymistä edeltävä, esimerkiksi 10-15s, sähkökatkokin on kriittinen. |
![]() |
01.06.2019 11:23 <Keijo> Ja jos tuon on oikeasti joku firma tehnyt niin tukesille ilmoitus ja luvat pois, ei ole tehty mitään mittauksia toiminnastakaan. |
![]() |
01.06.2019 11:21 <Keijo> Tuota asennusta ei ole ammattilainen voinut tehdä. Joko on lähetetty joku harjoittelija tai muuten osaamaton tekemään. Mitenkähän tuossa on kytketty maadoitus kun painonapit on yleensä vanhoissa taloissa nollaa katkovia? Ilmeisesti on joku viisas ajatellu, että kun merkkilamppu palaa niin pistorasiakin toimii. |
|
01.06.2019 11:14 <Keijo> Mielenkiintoista, tästä tarvitaan kuva myös sisuskaluista. |
![]() |
01.06.2019 00:46 <Hartsa> Siellä on varmasti vielä tuosta jykevämpiä koneita...Ei varmasti riitä menee pahasti muuten ylikuorman puolelle. |
![]() |
31.05.2019 23:16 <Make> Pistorasia oli kai kytketty sen porrasvalojen painonapin rinnalle. Ei hyvänen aika... |
|
31.05.2019 22:59
<Make>
Onko tuo Idman pienempitehoinen kuin ne juna-asemien ”pesuvadit”, kun kupu ei näytä niin syvältä? Eikä siinä näy kiinnikkeitä. On minulle uusi tuttavuus. Kattoversio tarkoitti sitä päältä päin kiinnittyvää versiota. Toivottavasti joku on silti lukenut viestin... |
|
31.05.2019 22:47 <RicuP. > Kävin nyt tutkimassa tuon. Kyljessä oli kolmioruuvi, jonka irrottamalla kotelo nousi pois. Sisällä 4x 3~ kahvat molemmin puolin. Päällä kytkentäkuva vanhoilla väreillä Ke, Vi, Li ja nimikilvet. Kaapeleita tuli, joihin merkattu kadun nimi ja poikkipinta, esim. Klvkat 62 MA 4x 120mm2. Asmkat 63 MCMK 3x 10 + 10. Kaikki kahvat oli kuitenkin irti. |
![]() |
31.05.2019 22:30
<Mikko Koho>
Nyt on hehkeä asennus ja Imatra mainittu! https://www.facebook.com/1496106784/posts/10219566307217048/ Jos on eräs nimeltä mainitsematonta urakoitsija ollut kyseessä niin ei ollut ensimmäinen kerta kun tuli sekundaa. Eräässä sähköpääkeskuksessa oli asennettu ilmanvaihtopuhallin enkä edes jaksa muistaa mitä kaikkea meni pieleen. Ainakin työn jälki oli järkyttävä, termostaatti taisi toimia väärinpäin ja olikohan niin että toimintasuunta oli ainakin siihen aikaan nurinkurinen kun puhallin imi kaikki viereisen pannuhuoneen öljylämmityksen tuottamat moskat sähkötilaan sen sijaan että olisi ylipaineistanut sähkötilan. Osan virheistä tilaaja lienee laittanut takuuseen. |
|
31.05.2019 22:20
<RicuP. >
Pyöreähän on Idman: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=20&pid=108795 Mitä Make meinasit kattoversiolla? Sivuston ensimmäinen valaisin on tämä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=28&pid=110520 ja sisältä 2x Eh: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2530&pos=27&pid=110521 On siis erilainen, kuin tuolla IR - logolla oleva, vaikka rasia on sama. Laitoin Kouvolaan kyselyn valaisimista. Vastaus tuli automaatista, että päällikkö on pois 2.6 asti.. |
|
31.05.2019 22:15 <Joku> Mahdollisesti ne on vain suunniteltu tuolle 0.42 A kuristimille, ja ovat vanhoilla merkinnöillä. Loisteputken elohopean höyrynpaine myös muuttuu lämpötilan mukaan, jolloin virta kasvaa korkeammassa ympäristön/valaisimen sisäisessä lämpötilassa. |
![]() |
31.05.2019 22:07 <Joku> PCB on hitaasti hajoava/eliminoituva ja kehoon kertyvä aine. Sillä on pitkäaikaisvaikutuksia, ja sen päiväannos on nykyisitä rajoituksustakin huolimatta noin mikrokramma päivässä (pääosin ruoasta), eli noin nuppineulan pään kokoinen, ehkä vähän pienempi (1 mg) annos kolmessa vuodessa. Noin kymmenkertaisen annoksen uskotaan jo vaikuttavan terveyteen. Erilaisilla yhdisteillä on eri vaikutukset, ja PCB:n vaikutukset aiheutuu pääosin epäpuhtauksina syntyvistä dioksiinintapaisista yhdisteistä. Niitä syntyy myös PVC-muovin ja PCB-öljyn palaessa (vielä lisää). Noista Rifan sisällöistä en löytänyt tietoa netistä, voi olla että niissä ei edes ole tuota. PCB:n kerrotaan olevan öljymäistä tai tervamaista kellertävää, rusehtavaa tai mustaa ainetta. Vain laboratoriotutkimus kertoo eksaktin sisällön. En usko, että satunnaisella pienellä annoksella on merkitystä, mutta lisäaltistusta kannattaa välttää. PCB tulee kehoon ruoasta, ilmasta tai imeytymällä ihon läpi, tämä ei käsittääkseni kuitenkaan tapahdu heti tuohon aineeseen koskettaessa. Lisää täällä: http://fi.opasnet.org/fi/PCB |
|
31.05.2019 22:01 <Make> Nyt ei ole yhtään Panssarinyrkkiä Jurvalanraitilla... En tiedä, mitä siellä tehdään kun on iso kasa työmaa- aitoja tuotu. Noiden pylväät on sahattu juuresta poikki kaapeleineen. Kaapeleissa näkyy olevan alumiiniset vaihejohtimet ja kuparipalmikko- PEN niiden ympärillä. Onkohan tuo joku 3 ja 1/2- johdinkaapeli vai mikä? |
![]() |
31.05.2019 22:01 <RicuP. > Tänne kun tulee kohta taas Rockfest, niin on varmaan melkoinen liuta ko. vehkeitä. Lentokentän muuntamot ei millään riitä siihen tehon tarpeeseen. |
|
31.05.2019 21:51
<Vierailija vain>
Itselle tämä tuli vaikeaksi: "Hehkulamput tuottavat valoa volframin kautta _ _ _ _ _ _ _ _ ?" (Engl. Incandescent lamps produce light via a tungsten _ _ _ _ _ _ _ _?) Laitoin siihen "filament" ja taisi mennä oikein. Sähköpostiin vastasin että olen hyvin kiinnostunut valaistuksesta ja haluaisin kommentoida ja jakaa kuvia. Huomautin myös, etten puhu sujuvaa englantia. |
![]() |
31.05.2019 21:51
<RicuP. >
Tiedän yhden ravintolan, jossa on himmennettävät laatikkovalaisimet valkoisella akryylilla jotain 1970 lukua. Edellisiin juttuihin, että on kyllä tullut noita kosahtaneita Rifan häiriökonkkia nähtyä ja poistettua. Olen myös sivareilla napannut monia pois ennen kosahtamista lampun vaihdon yhteydessä. Niissäkin on eroja, kun toiset jotka ovat olleet 1970 - luvun alusta lähes 24/7 päällä, on konkat ehjiä. Parissa 1980 - luvun koulussa on konkkia sitävastoin posahtanut niin, että on palohäly tullut. Samoin vanhoissa katuvaloissa on järjestäen kaikki Rifan häiriökonkat päästäneet savut. Isommat kompensointikonkat harvoin hajoaa, tai päästää mössöjä pihalle. Ennemminkin menevät oikariin. Vanhat kiinni prässätyt tosin voivat tömähtääkin, kun paine nousee. Uudemmissa muovisissa sisus on kuiva. Miten vaararallista tuo PCB sitten on ja mitä se aiheuttaa? Itse olen kolme kertaa ollut lähietäisyydellä tuossa käryssä, kun on posahtanut ja yhden kerran pessyt tahmeat mössöt pois yhdestä valaisimesta tuosta aineesta mitään tietämättä... |
|
31.05.2019 21:51 <Make> Tietääkö ehkä Joku, miksi tässäkin kuristimessa lukee 0,39A ja valaisimen kilvessä taas 0,42A? Uudemmissa kuristimissa lukee kuitenkin 0,42A. |
|
31.05.2019 21:36 <Make> Vianetsintä ei pitäisi olla kauhean vaikeaa... Alkuperäinen paketti kuulostaa hienolta, itselläni on vanha Airamin T12- paketti. Viinapullon korkki- kantoja taisi olla myös Thorn- nimisissä 80- luvun putkissa. |
|
31.05.2019 21:23
<RicuP. >
Itse en ole ollenkaan varma, että kuinka oikeaoppisesti olen tuonne kirjoitellut. Kääntäjän avulla kuitenkin ja samalla oppii. Olin aikoinaan vissiin ensimmäinen suomalainen tuolla, toinen taisi olla se Roi, Rovaniemen kaveri. Tuonne taitaa päästä hyvin, kun sanoo tykkäävänsä vanhoista valaisimista ja Eh lampuista, sekä haluaa jakaa kuvia muiden ihmeteltäviksi. Hienoa, että täältäkin on nyt liitytty tuonne, kun ainakin Makella on ollut semmoisia kuvia, jotka tuolla herättäisi keskustelua ja vastauksia. |
![]() |
31.05.2019 21:20
<Make>
Vaikka noihin 80 watin malleihin sopisi mainiosti lediloistelamput, ei tarvitse välittää konkista ja lamppuvirroista. Vanhat mallit ovat monesti vielä aika järeää tekoa. Tiedän erään paikan, missä on kai 80 watin kuristimet käytössä. Kävin hiljattain Tampereen Pispalan Pulteri- ravintolassa. Sopivasti pöydän kohdalla oli wanhan oloinen SLO 731- tyylinen loistevalaisin paksuilla pyöreillä kannoilla, kai 40 tai 65W. Kilpeä en nähnyt, mutta kansiruuvi oli myös keskellä. Kuristin vähän hurisi... En tiedä, onko noissa sukkuloissa konkkia, en ole ainakaan huomannut. Jos sellaisen kuvun kanssa käy vahinko, onkin jo hankalampi juttu... Jossain on ilmeisesti tyydytty lediloistelamppujen vaihtoon: https://www.tori.fi/keski-suomi/Loisteputkia_58W_57923801.htm?ca=18&w=3 |
|
31.05.2019 21:09
<RicuP. >
Koodeja pitää katsella joku päivä, kun ovat toisaalla harrastekammiossa valaisinvuoren uumenissa. T12 putkia on ainakin kolmea sävyä ja valo on aika pehmeä niissä. Kaikki putket ovat 1970 - 80 - luvuilta, osa käyttämättömiä. Samoin löytyy myös metallisia syttyjä ja kuristimia samoilta ajoilta. Tykkään itse myös viileistä sävyistä ja kotonahan on kaikki valot 4000K. Nuo Asea-Skandiat tuntuvat olevan 4000K sinisävyisempiä. |
|
31.05.2019 20:59
<Make>
Ei ole hänkään sitä nähnyt. Onkohan se vain Suomessa myyty malli? Vähän tulee tuossa opeteltua englantia... Kieli on aina haaste, tuo henkilö jotenkin ajatteli, että ”kuva 10625” olisi tuon valaisimen valmistaja: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=11869&pos=16&pid=111176 Sinne pitää sitten kertoa omin sanoin, miksi haluaa liittyä. |
|
31.05.2019 20:42 <Joku> Nuo kalseat putket on todennäköisesti halofosfaatilla. Millä koodeilla nuo ovat? Tykkään itse tuosta halofosfaatin kalseasta sävystä. |
© Janne Määttä 2004-2017