<Late>45 kV:n siirtojohtojen pylväät numeroidaan edelleen. Helpottaa kovasti kunnossapitoa ja viankorjaukset, kun havainnot voidaan paikallistaa pylväsvälin tarkkuudella
<Late>Myös täälläpäin käytettiin 2000-luvulla kreosoottitolppia muutaman vuoden ajan. Käyttö lopetettiin työturvallisuussyistä.
<Samuel >Pari kertaa kiivettykin tolppakengän jäljistä päätellen.
<Late>Eiköhän se tässäkin ole sisällä ihan perus öljytäytteinen muuntajakone. Ja mikäs on ollessa, kun puistomuutamoissa on vakiona öljynkeräysallas vahinkojen välttämiseksi.
Kaapelit menee toki maan alle, mutta jo ensimmäiset salamat osuneet täällä suoraan puistomuuntamoon. Muuntamovaurio seurauksena tietenkin...
<RicuP. >Noniin, laita vaan kuvia:)
<Keijo>Tässä linjassa on muistaakseni ihan numeroidut pylväät, 20kV verkossa sitä ei vissiin vaadita mutta 45kV piti kai ennen olla. Miten lie nykyään.
<Keijo>Tuossa keskuksessa on siis ilmeisesti neljä ryhmää jos ymmärsin oikein? Onko vasemman puoleiset päävarokkeet? Ryhmäjohdon molemmissa vaiheissa on siis tuollapäin sulake.
<Froggy >Ovathan ne!! On myös HKB 8 400W versiota!
<RicuP. >Enään koko kaupungissa on jäljellä vain 8 kpl HKP 4x 400W valaisimia ja yksi 2x 400W.
Silloin, kun kalevankadulta vietiin HKP:t, ei kupuja tai valaisimia irrotettu, vaan koko paketti pylväineen, lamppuineen päivineen vietiin pois yhdellä kertaa.
Myös toisaalla kaupungissa on tapahtunut. Erään kadun kaikki alu pylväät on sahattu poikki, vain teräspylväät on jätetty pystyyn, vaikka niissä vastaavat valaisimet. Jonkinlainen alu pylväiden hävitys on meneillään.
<RicuP. >Nuo kalusteet taitaa olla vielä kotimaista Strömfors Artic sarjaa. Nykyään tehdään Puolassa ja Tanskassa. Tuossa näkyy juuri tuo p*skarako jonne kerääntyy kaikki lika. Nuo kiellettiin täällä sairaalassa viime vuonna. Samoin likaa kerää kaikki sovitteiden saumat. Esim. Schneider Exxact sarjassa sovitteita ja uria on paljon, joten sekin on bannissa. Käytetään nyt Impressivoa pääasiassa. Jussi olisi hygienian kannalta parempi, mutta sen pistorasioita ei saa sairaalaväreissä.
Samoin sallittiin jousiliittimien käyttö sillä perusteella, että ruuvin ei tarvitse paljoa löystyä, kun liitos löystyy. Kuparin väsyessä ruuviliitin voi löystyä, mutta jousiliitin puristaa kuparia jatkuvasti.
<RicuP. >Mantaa ellipsioptiikalla olen nähnyt vain Riihimäellä 250W Eh:na.
<RicuP. >😆XD Tuolla kyllä osataan virittelyn taito.
Valaisimet vieressä taitaa olla Svetlina ja Mesko ja tietenkin 400W lampuilla.
<Samuel >Jotain SLO:n näköinen valaisin.
<Samuel >Täällä ainakin on 1km asuntoaluetta Mantalla ja muistaakseni ellipsillä.
<Hartsa>On siinä ollut joskus upottamista kun tuo kuumalinja on tehty samoin vahvistin asemia on rakennettu sinne ja tänne. Ja olihan suomessa oma verkko olemassa 1993- 2012 lokakuuhun asti. Ja sen tarkoituksena oli turvata viranomaisten ja muun julkishallinnon keskinäinen viestiliikenne poikkeusoloissa ja erilaisissa kriisitilanteissa, joissa normaalit tietoverkot eivät ole käytettävissä. Sitten kuitenkin tuollanen lopetettiin ja turvadutaan vain langattomaan yms...
<Froggy>Niin. Ne taisivat olla vielä viimeksi. Menenpäs tässä nyt kuvaamaan ne, elleivät ole lähteneet.
<Hartsa>Mikkelin suunilla käyttivät kreo tolppia ja vattefall myös
<RicuP. >Arvelinkin, että kuitenkin kaikki nuo paksulla kannella olevat olisi 400W malleja. Aika järeät valot tuolla ja vielä lisätty myöhemmin HKB 10 lisäksi alumiinipylväineen. Kotkantiellä on myös noita alu pylväissä. Tuolla viereisellä Hyväntuulentiellä on jotain ihme mallia korkeissa pylväissä ja lisäksi PSO HKB 13 alta kiinnittyvänä versiona.
<Froggy>Joskus näin että Idman 8511 -valaisimeen oli pistetty ellipsipolttimo T-pot optiiikkaan... Taisi olla Tampereella. Myös ehkä Mantassakin olen nähnyt näin. Mantasta on ellipsioptiikkaversiokin, mutta se on aika harvinainen.
<Froggy>En usko, ehkä tien olisi kavaailtu siirettävän tuohon oikeammalle. Tai sitten tuohon olisi tulossa joku pyörätie. Tuolla on seillaista systeemiäkin, että on vain pienet valot pyörätielle ja iso tie on ilman valoja.
<Samuel >Ettei tietä olis siirretty?
<Samuel >Kouvolassa on kreosootti aika suosittua... En itse ole nähnyt kreosoottia missään paitsi 110kV linjoissa.
<Froggy >Pitää mennä tänään, huomenna tai lauantaina tuonne tarkistamaan.
<Koomikko>Kaiken kaikkiaan kaapelin reitti seuraa vanhan, aikanaan Viipurista lähteneen valtatien 13 reittiä, nykyisen rajan ja Lappeenrannan välillä.
<Hartsa>Vaijeri erotin ja kunnon ylijännitesuojat...
<Koomikko>Mikä logiikka mahtaa olla näissä numeroissa, edellinen keppi on 03 01 0B ja seuraavissa on 03 01 3, 03 01 4, 03 02 1, 03 02 2, 03 02 3, 03 02 4 ja sitten edellinen 03 03 1. Muutama kilometri eteenpäin numerot olivat 04 11 3, 04 11 4, 04 12 1, mutta viimeinen numero meni 7 asti, jonka jälkeen oli 04 13 1, nyt viimeinen numero meni 6 asti jolloin keskimmäinen numero vaihtui 14 jossa viimeinen numero on yhdestä kolmeen, sitten keskimmäinen numero vaihtui 15. Kantolan kopin lähellä on 04 19 4, 04 20 1 ja 04 20 2. Ensimmäinen selostettu sarja on noin puolen kilometrin matkalla, toinen noin kilometrin matkalla ja kolmas parin sadan metrin matkalla.
<Froggy >Joko tie tai valot ovat valmistuneet väärään paikkaan...
<Samuel >Kellastunut kupu ja luultavasti eh. Yhtä tyhjän kanssa.
<Samuel >Mikäköhän järki tuossakin on...
<Hartsa>Joskus koko keppi kun tiealueilla on auralla päräytetty matalaksi...
<Make>Aika kaukana on ja lisäksi kuusen keskellä.
<RicuP. >Ettei vaan olisi muovinen Schneider Thorsman kanava, johon käy vaan se niiden oma kojerasia, joka on aivan p**ka. Ei kestä juuri mitään. Siitä on tullut uudempi malli, joka kai tuokin on ja kiinnitysklipsit katkeilee..
Se on työllistänyt täällä aivan saakelisti. Mikään normaali kanavakaluste ei tuohon käy ilman muokkaamista. Aika usein, kun on käytetty Schreder Thorsman kanavapistorasioita, joista kannet halkeilee, on katsottu helpommaksi hankkiutua eroon ko. kanavasta ja laittaa tilalle yleensä vaikka Meka Instal alumiinikanava jo siitäkin syystä, että muovikanava on PVC materiaalia, jota ei saisi edes enää käyttää julkisissa kohteissa.
<Froggy>Nuo irtoilee aina... Tosi monesti näkee että kilpi on kateissa.
<Make>Toinen kilven niitti on irronnut.
<Froggy>Tulipas sumeana...
<Make>SC lienee tarkoitettu vain putkilolampuille. Jossain niihin on teetetty sisään sopiva led- moduuli.
<Froggy>Aluksi vaikutti AEC:ltä, mutta ledit vaikuttavat joltain muulta. Ehkä Strihl? AEC on kuulemma laadukkaimpia merkkejä. Ledien optiikkakin on niillä parempaa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11513
<Froggy >Olen nähnyt kaikki Boleron versiot. On kattomalli, seinämalli ja pylväsmalli; sekä iso että pieni muistaakseni.
<Froggy >Eiköhän sekin ole monimetalli. Monimetallit käy tuosta vaan natikan tilalle jos alle 100W valaisimessa on ulkoinen sytytin, eli tarrassa E-kirjain. On niitä "valkonatikoitakin" olemassa myös, mutta ne on aika harvinaisia.
<Froggy >Niin näkyy. Ehkä ne on vaihdettu ruosteisten pylväiden takia.
<Samuel >Meidän asuinalueella on Siteco SC natikoilla, osissa jokin monimetallin värinen putkilolamppu.
<Froggy >Ellipsi mahtuisi kylläkin, mutta se saattaa vaikuttaa valonjakoon. Corn-led ei ehkä sovellu tuommoiseen valaisimeen, mutta putkiloledi sopisi hyvin.
<Samuel >Onko niin että SC valaisimeen ei mahdu corn-ledi sisälle? Olen nimittäin nähnyt että kaikkiin muihin tulee korvaava ledi, mutta SC valaisimiin tulee monimetallit. Käykö siihen vain sellainen lamppu mitä natikat yleensä on. Siis semmoinen putkilo.