<< ^ >>

kuva1.JPG

230 V ClearWay lähempää. Tuo paneeli menee yleensä kerrasta kokonaan joko täysin pimeäksi tai kiilumoodiin. Oulu 01.12.2019
Kuvaaja: muhentaja

01.12.2019 20:50 <Make> Jonkin verran on tullut sellaisia nähtyä, ei kuitenkaan kauhean paljoa. Isommat tuntuvat toimivan paremmin.
01.12.2019 22:37 <muhentaja> Hajavaloa tuosta virityksestä lähtee myös melko railakkaasti. AEC heijastimineen suuntaa valon paljon tehokkaammin sinne mihin se tarvitaan. En vain kerennyt tepsuttaa kameran näin hyvän luonnonvalon aikana sinne saakka mistä noita AEC Italoja oli löytynyt.
05.12.2019 19:41 <tolppa-apina> Vika herkin valaisin, mitä itse olen laittanut.
05.12.2019 20:25 <Froggy> Kouvola on täynnä näitä. Vikoja näkyy aina joskus.
05.12.2019 23:39 <muhentaja> Hajavalon roiskimisessa ero tosiaan selvä tuollainen "kärpäsensilmä" vs. heijastimellinen ratkaisu. Sitä on vaikea tieten pimeässä koettaa demonstroida kameralla, kun valaisin lähiympäristöineen ns. palaa puhki joka tapauksessa, mutta esim. pyöräillessä ero on helppo havaita.
06.12.2019 14:21 <RicuP. > Samoja havaintoja, että valaisin joskus palaa ja joskus ei. Myös nyt pari vuotta vanhoissa valaisimissa valo on alkanut vihertää huomattavasti vissiin juuri linssien ja Ledin pinnan kellastumisen vuoksi.
Itse olen juuri heijastinoptiikan kannattaja juuri tuon linsseistä johtuvan turhan hajavalon takia. Uskomaton määrä valoa menee hukkaan hajavalona. Heijastin optiikan etuja on juuri se, että valoa voidaan rajata hyvin tarkkaan. Esim. AEC Italo valaisin on tässä mielessä aivan huippu.
06.12.2019 14:42 <Froggy> Aika harvalla sellaisia heijastimia on. AEC:llä ja Iguzzinilla on kyllä ainakin.
06.12.2019 19:29 <Make> Myös LumiStreetien tilalle on välillä ilmestynyt Greenled Sirius. Ainakaan kiiluvaa LumiStreetiä en ole nähnyt.
Valotehot ovat muutenkin aika olemattomia, ja vielä osa menee linsseissä hukkaan...
07.12.2019 13:58 <muhentaja> Varsinaista valkoista lediähän ei ole olemassakaan, vaan kaikki pohjatutuvat voimakkaaseen siniseen ellei jopa UV pummpulediin ja loisteaineeseen, joka tässäkin räpsyssä näkyy keltaisena ledien pinnalla. Se oli allekirjoittaneelle uutta, että ne loisteaineetkin osaavat "pilaantua" kuten RicuP mainitsi. Ei varmaankaan mahdotonta, jos lämpöä annetaan tarpeeksi.
07.12.2019 19:31 <Make> Noidenkin loisteaine sitten kuluu siinä missä loistelamppujen ja muiden.
07.12.2019 21:43 <muhentaja> Kulumismekanismi lienee kuitenkin eri EH-lamppu ja suurpainenatrium vs. loisteputki ja led? En ole nähnyt yhtäkään vihreään päin kääntynyttä loisteputkea, kaikki on joko alkaneet vilkkumaan tai menneet hehku koko ajan päällä moodiin. Jälkimmäisestä aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa seurasi pienimuotoinen "surahdus".
14.12.2019 20:34 <Make> Loistelampuissa ainakin valoteho hiipuu loisteaineen kulumisen takia.

Nyt näkyi aika paljon täysin pimeitä ClearWayta. Siitä on tietysti vaikea tietää, onko rikki vai sähkön puutetta. Osassa pylväitä oli kyllä maakaapelin varoitusnauha ilmeisesti merkkinä toimimattomuudesta.
14.12.2019 21:07 <RicuP. > Täällä työpaikalla on vanhoja 36W Lumiluxeja 2010 luvulta 1973 SLO valaisimissa, jotka on palaneet ihan yhtä soittoa kertaakaan sammuttamatta. Ovat hyvin himmeitä, enemmän, kuin 50% valosta on himmentynyt ja valot värisee. Vaihdan sitten kun muutama sammuu, mutta ei vieläkään yksikään yli 20 putkesta ole pimentynyt. 1973 vuoden kuristimia on vasta nyt ruvennut hajoamaan, vaikka ovat olleet aina 24/7 päällä. Valaisimet tietenkin hyväkuntoisia, että vaan kuristimen vaihto riittää.
14.12.2019 22:40 <Make> Töissä on 2009 asennettuja GE Polylux XLr:ä. Saa nähdä, milloin alkaa uusi vaihtokierros. Varmaan valoteho on hiipunut, sitä vaan on vaikea huomata, kun se tapahtuu pikku hiljaa.
Onko 1973 kuristimet jo nykyistä mallia vai vanhempaa isompaa? Vielä kun varaosia vaan saa... Nyt loistelampun kuristimet ovat eh- kuristimen mallisia ainakin Helvarilla. Ainakin Finnparttiassa on myös normaaleja.
18.12.2019 17:54 <RicuP. > Kuristimet on lyhyempiä, kuin nykyiset ja nelikulmaisia, jotka saa molemmilta sivuilta kiinnitettyä. Liittimet on jousiliittimiä, joissa 1 2-os ja 1 1-os liitin. Maalit rapisee pois ja tekstit on lähteneet jo ajat sitten, mutta ovat kyllä Helvareita. Uusi vaihtuu paikalleen yhden porakärkiruuvin lisäämällä.

Uudemmat kuristimet tosiaan ovat eh:n koteloon tehty ainakin 58W mallissa ja nehän ei sitten välttämättä käy. Ollaan alettu kokeilla eri Led putkia, että semmoiset varmaan tulee, jos kuristimia ei kohta enää saa.
19.12.2019 22:12 <Make> Jaa, tuon jälkeen on ilmeisesti ollut joku välimalli ennen nykyisiä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5228&pos=10&pid=160323 Aika harvaan valaisimeen nuo viimeisimmät kuristimet sopivat. Vanhimpiin valaisimiin varmaan parhaiten... Lediputki on hyvä ratkaisu, jos muu ei auta.
25.12.2019 02:39 <Marko> Onhan valtaosa uusista katuvalaisimista linssioptiikalla ja heijastinmallit ovat harvassa. Linssejä on hyvin monenlaisella valonjaolla. Itse en ole liikaa hajavaloa havainnut eikä veitsenterävä valonjako kovin miellyttävä edes ole. Paljon enemmän hajavaloa tulee purkauslamppuvalaisimista.

Nykyiset "teholoisteputket" eivät kovin merkittävästi himmene vanhetessaan. Toista oli vanhoilla, sittenmmin EU:n kieltämillä halofosfaattiloisteaineloisteputkilla, jotka helposti 50 % ja enemmänkin himmenivät. Oudolta kuulostaa, jotta Lumiluxit olisivat yli 50 % himmenneet.
25.12.2019 23:05 <Make> Eräälle tien pätkälle oli nyt ilmestynyt muutama kpl tuota kuvan mallia! Onkohan ne purettu jostain tai jopa korjattu. Pari oli kyllä pimeitä, mutta voi olla sähkön puutetta.
Ei se hajavalo muuten haittaa, mutta kun monesti on valittu kovin pienitehoiset mallit.
27.12.2019 20:52 <Joku> Kyllähän nykyiset kolmihuippuisetkin loisteaineet tuntuvat himmenevän, varsinkin kuin putket ovat jatkuvasti päällä. Normaalissa käytössä, kun putkia sytytellään jatkuvasti, kuluvat katodien emissiopinnoitteet niin nopeasti, että loisteaineet eivät kerkeä vanhenemaan putken käyttöiän aikana. Koko ajan päällä olevien loistelamppujen katodit taas eivät juurikaan kulu, koska sytytyksessä tapahtuva ionipommitus ei niitä kuluta.

Nykyisissä lampuissahan saattaa olla loisteaineella myös jonkinlainen suojapinnoite, mikä estää niitä kulumasta purkauksen takia, varsinkin suuren tehotiheyden putkissa, mikä tosin ennen taisi olla ainakin lähinnä vain Amerikkalainen juttu, niillähän oli jopa 8-jalkaisia T17-putkia (54 mm), 215 wattiin asti.
27.12.2019 22:35 <Make> Hyvin tuntuu lamput kestävän myös kerran päivässä sytytys- käytössä.

Olen minä tainnut nähdä joitakin vanhempia lyhyitä kuristimia. Eräästä valomainoksesta oli kerran pleksit poissa. Näkyi, että yksi kuristin oli vaihdettu ja uusi oli selvästi pidempi kuin muut.
28.12.2019 16:16 <Joku> Mitä vähemmän loisteputkia sytyttelee, sitä pidempään ne kestävät, vaikka palaisivatkin pitkiä aikoja. Aina kun varsinkin magneettisella kuristimella ja hohtosytyttimellä varustettu valaisin sytyttää putken, aiheuttaa epäoptimaalinen katodien lämmitys ja sen takia myös voimakas sytytyspiikki ja ionipommitus katodien kulumista, eikä putki edes välttämättä syty kerrasta.

Ennenhän oli ainakin Amerikassa nelipinnisiä termisiä sytyttimiä, mitkä hehkutti katodeita riittävän pitkään, ja kun niiden sisäinen vastus lämpesi, avasi bi-metalliliuska kontaktin, ja koska sytyttimen suunnittelusta johtuen kärjet avautuivat joko ilmassa tai tyhjiössä, joista kumpikin johtaa hyvin heikosti sähköä, ei sytyttimen kautta päässyt juurikaan vuotovirtaa sytytyksessä hohtosytyttimen tapaan, jolloin kunnollinen jännitepiikki sytytti putken kerrasta, eikä kunnolla esilämmitetyt katodit kuluneet.

Nykyään elektronisilla sytyttimillä pääsee samaan tulokseen. Tuo terminen sytytin tietysti kulutti myös hieman sähköä putken syttymisenkin jälkeen.
28.12.2019 17:58 <muhentaja> Tämä teoria on varsin uskottava. Elektroninen sytkä laittaa putken päälle alle puolessa sekunnissa, vaikka se olisikin käytössä wanhanaikaisen magneettikuristimen kanssa. Hohtosytkät pimputtelevat ja vilkuttelevat paljon pidempiä aikoja, varsinkin jos on kaksi putkea sarjassa.
28.12.2019 19:09 <RicuP. > Olen täällä töissä ottanut käyttöön vastaanottotiloissa, käytävillä, ulkona, ym. Tubesaver TS6+ sytkät, jotka hehkuttaa 1,4s ennen sytyttämistä. Toimii kertalaakista myös pakkasella normaaleissa T8 ja F putkissa. Lupaavat lähes saman lopputuloksen, kuin että putket olisivat aina päällä. WC ja muissa tiloissa, joissa käydään usein, on käytössä Tubesaver Rapid, joka sytyttää 0,4s. Vanhemmilla on 2011 vuosimallia, eikä putkea ole vielä kertaakaan vaihdettu. Nuo on käteviä ja "ikuisia", maksaa saman, kun aiemmin käytetyt Deos 171 sytkät. 171 käytetään vain niissä valaisimissa, jotka on 24/7 päällä.
28.12.2019 19:44 <Joku> Kyllähän tuon pitäisi aika lähellä olla totuutta, kun tieto on otettu Philips Technical Libraryn loistelamppuja käsittelevästä kirjasta. En tosin täysin ymmärtänyt tuota kulumismekanismia, varmaan myös toistuva lämpölaajeneminen saa katodin kulumaan. Katodit tosin on tehty kestämään tuhansia tunteja hehkumista, koska ne hehkuvat myös ns. kuumapisteessä putken normaalisti palaessakin, ylläpitäen emissiota. Ne toimivat kuin elektroniputken katodit, emittoiden elektroneja purkaukseen (tai anodivaiheessa toisin päin, joka myös vapauttaa energiaa pitäen katodit lämpiminä). Useinhan loistelamput myös hajoavat niin, että katodit kyllä hehkuvat ja vilkkuvat, mutta putki ei syty, mikä johtuu emissiopinnoitteen kulumisesta.

Yhden kuvankin löysin Lighting-Gallerystä tuollaisesta termisestä sytyttimestä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=5&pid=159417

Tuli muuten näistä Tubesaver-pikasytyttimistä mieleen, että mitenköhän ne saavat revittyä niin paljon virtaa kuristimen läpi, missä kuitenkaan perinteinen sytytin ei onnistu, kun yhdessä esitteessä kerrottiin tuon suuremman virran olevan nopean esilämmityksen ja sytytyksen salaisuus? Yleensähän nuo pikamallit saavat kuristimen myös hurisemaan todella voimakkaasti. Tuo voisi liittyä jonkinlaiseen puoliaaltotasasuuntaukseen, mikä saisi kuristimen impedanssin pienenemään... Lighting-Galleryssä taisi joskus olla tuollaisen kytkentäkaavio, minkä yhteydessä kerrottiin jostakin erikoiskomponentista.
28.12.2019 23:03 <Make> Pikasytyttimiä on tosiaan näkynyt hiljaisia että surauttavia. Sitten Philipsillä on S10-P- hohtosytyttimiä, joissa luvataan olevan parempi katodien esilämmitys: https://www.lighting.philips.com/main/prof/conventional-lamps-and-tubes/fluorescent-lamps-and-starters/starters-for-fluorescent-lamps/performance-starters
29.12.2019 01:28 <muhentaja> Paikallisesta sähköliikkestä on elektronista sytkää ostaessa tullut kahta varianttia. Toinen potkasee putken päälle ns. heti ja toinen on sitten tuo 1.4s versio.
29.12.2019 03:20 <RicuP. > Tuo 1,4s versio todella hehkuttaa putkea jonkin aikaa. Kokeilin kerran loppuun kuluneella putkella ja sytkä piti putkea väkisin päällä n. 5min väristen ja kuristin surrasi. Sammui ja sitten taas uudelleen lähti, kun valot taas sytytettiin.
29.12.2019 03:27 <RicuP. > Rapid mallit tosiaan saavat semmoisen magneettikentän aikaan, että monen valaisimen pellit rämisee. Kuulostaa aika hyvältä 1970 luvun valaisimessa:)
29.12.2019 12:04 <muhentaja> Murahtaahan se. Tosin kyllä kuristin murisee sillonkin kun hohtosytkä pitää putkea hehkussa pitkän aikaa. Ja eivät osaa nuo hohtosytkät luovuttaa jos putki on sökö, ja siitä tosiaan meinasi palonalku tulla aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa.
29.12.2019 12:16 <muhentaja> Elektroniikan kans sitä kuristinta voi käyttää "hakkurina" jolla putkeen saa ajettua helpommin enemmän jännitettä kaasun ionisoimiseksi. Hohtosytyttimen kans käytettävissä on ainoastaan 50Hz ja se yksittäinen jännitepiikki joka tulee kärkien avautuessa. Tuosta nopeasta pulssituksesta johtuen kuristin saattaa olla elektronisen sytkän kans äänekkäämpi.
29.12.2019 17:07 <muhentaja> Ikkunavalojen kultakauden kämpän asukkaana voin kertoa että nuo valot mihin olen putket ja sytkät vaihtanut lähtee aika nopeasti murahtaen päälle. Missä on vielä wanhat putket ja sytkät paikallaan saattaapi pimputella useitakin sekunteja ennen kuin toinenkin putki lähtee päälle.
29.12.2019 18:10 <Joku> Tietyt valaisimet ilmeisesti rakenteen puolesta hurisevat helposti myös hohtosytytintä käytettäessä. Philipsin kirjassa kerrottiin, että palovaara hohtosytyttimen kanssa on vain huonojen kuristimien ongelma, ja kunnollinen rautakuristin ei kuumene edes vikatilanteessa. Tosin eipä ne vanhat Helvarin (isot) mötit muistaakseni kovin kuumina käyneetkään...

Jos sytkä tekisi putkeen paljon suuria jännitepiikkejä, luulisi putkien myös kuluvan aikamoista tahtia. Minulta löytyy vielä kaksi instant start -liitäntälaitetta, jotka rikkovat putket hyvin äkkiä, jos paljon sytyttelee. Ne eivät hehkuta katodeita lainkaan, vaan sytyttävät putken suoraan korkealla jännitteellä välittömästi.

Purkauslampuillehan on myös ainakin noita "superimposed" -tyyppisiä sytyttimiä, missä jännitepiikki kehitetään ilman kuristimen apua sytyttimen sisällä.

Tuossa on mielenkiintoinen video elektronisen sytkän purkamisesta, ja sieltä paljastui tuollainen erikoisvalmisteinen tyristori: https://www.youtube.com/watch?v=hjphxq9nUrA

Videon kommenteissa kerrottiin putkien kestävän jopa miljoona sytytyskertaa tuollaisella.
29.12.2019 22:05 <Make> Tuollainen Arlen EFS600 löytyy myös täältä. Aikoinaan oli pitkään käytössä eikä lamppua muistaakseni tarvinnut vaihtaa.

Sen sijaan melkoinen keksintö on Axxel S10, tuote 7872- pikasytytin. Siinä kun on rele puolijohteen sijasta! En ole moisesta ennen kuullut.
30.12.2019 00:52 <muhentaja> Siellä taloyhtiön parkkihallissa oli juurikin se hohtosytkä joka oksenteli sisuksiaan lattialle oman auton viereen eikä kuristimesta mitään savuja lähtenyt. Paloilmaisin ei vaan tuosta havahtunut. Yleensä kun ennemminkin tekevät aiheettomia hälytyksiä.
30.12.2019 10:00 <Froggy> Olen 80-luvun pienehkössä lomamökissä jossa on 11 loistevalaisinta. Suurimmassa melkein kaikissa on halofosfaattiputket paria lukuun ottamatta! Hohtosytkät jokaisessa, ja tuntuu siltä ettei suureen osaan ole pitkään aikaan ellei jopa koskaan vaihdettu niitä...
30.12.2019 13:05 <Joku> Onkohan tuollainen sytyttimen palaminen kovin yleistä? En ole itse koskaan törmännyt tuollaiseen, tosin muutaman sytkän olen nähnyt, mistä kuori on muuttunut jauhoksi. Palaneita kuristimiakin on tullut vastaan useita.

Mahtaa olla hyvä värimaailma, jos mökin valot on lähes kaikki halofosfaatilla! Onko vielä T12?
30.12.2019 14:53 <Froggy> Aika tunnelmallista oli. Ei sentään enää T12.
30.12.2019 17:24 <Make> Vanhemmat lamput yleensä kestävät pidempään kuin uudemmat. Mökissä ei varmaan ole kovin kovaa käyttöä.

Kauan sitten näin eräässä kaupassa kärähtäneen sytyttimen. Se taisi olla vieläpä Philips SiS 10, eli Deosta vastaava. Myöhemmin se oli irrotettu, mutta kanta oli vaihtamatta. Kai se joskus korjattiin.

Keravan asematunnelissa on karjasuojavalaisimet, jotka ovat kai aina päällä. Niissä loppuunpalaneet lamput välkkyvät ”kevyesti” tai enemmän värisevät erikoisesti.

Onkohan Philips SX26 sellainen sytytinlaite, jossa jännitepiikki kehitetään sisällä? Siinä kun on kela ja kaikkea: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5364&pos=6&pid=166095
30.12.2019 21:05 <Joku> Vanhat lamput tosin sisälsivät niin paljon elohopeaa, että päissä saattoi näkyä mustia kondensaatiotäpliä ja jopa kokonaisia pisaroitakin. Varsinkin nykyiset vähäelohopeaiset putket sisältävät niin vähän elohopeaa, että eivät aina kestä edes luvattua käyttöikää.

Joskushan noissa putkissa näkyy jopa katodikilven varjo tuossa elohopealäikässä. Elohopealäikän pystyy erottamaan katodista peräisin olevasta tummumisesta siten, että elohopealäikkä muuttaa muotoaan. Varjon muodostumisen aiheuttaa katodilta purkauksen takia sinkoutuvat hiukkaset, joista osa jää ansaan katodikilpeen, tummumisen estohan on myös yksi tuon rinkulan käyttötarkoituksista.

Elohopea tosin ei katoa putkesta mihinkään, mutta imeytyy loisteaineeseen. L-G:ssä noita ollaan saatu ilmeisesti kaasuliekillä lämmittämällä toimimaan ja usein myös hajoamaan säpäleiksi...

Tällainen "mercury starved" -putki saattaa sitten hehkua vielä himmeän punaisena, mutta ei käytännössä enää valaise.

Vanhetessaan putkien katodit saattavat kulua myös epätaisaisesti, jolloin putkesta tulee diodi. Se aiheuttaa 50 Hz välkkymisen, mikä on silmin helposti havaittavissa. Joskus kokeilin käyttää argonitäytteisin rapid start -loisteputkia monenlaisilla itse kasatuilla kytkennöillä, ja jostakin syytä toisen pään katodi ilmeisesti hajosi. Sitten kun tämän putken laittoi tavalliseen valaisimeen, se välkkyi ja kuristin murisi hyvin voimakkaasti, koska kyseessähän on käytännössä puoliaalto(elohopea)tasasuuntaaja.

Saman hurinan kuulee myös, jos tekee rapid start -kytkennän, missä vain toinen katodi on lämmitetty. Tosin toinenkin katodi lämpiää anodihäviöiden takia hyvin nopeasti, jolloin kuristin vain hurahtaa äkkiä. Putki ei tässä kytkennässä kestänyt kauaa, ehkä 10 sytytystä, eli katodien oikea lämmitys todellakin vaikuttaa käyttöikään...

Tuo pienpainenatikan sytytin ei taida olla superimposed... SIP sytkät on kytketty sarjaan kuristimen kanssa, kuristimen ja lampun välille. Lisäksi ne vaativat oman nollajohtimen.
30.12.2019 22:20 <RicuP. > Olen myös nähnyt kevyesti ja harvakseen välkkyviä putkia. Philipsin putkissa on ainakin sitä, että menevät joskus vaaleanpunaisiksi. Sain itse kerran pari putkea punahehkuisiksi, kun otin sytkästä konkan pois, jolloin se jonkin verran käytetyllä putkella alkaa vilkuttamaan sitä. Valo pikkuhiljaa himmeni ja lopulta meni punaiseksi.

Lemkem sytkät, joissa on vanhan jouluvalosarjan lampun näköinen teräväpäinen hohtoputki, ovat joskus hitsanneet niin, että lasiputkeen palaa reikä. Samaa on käynyt myös joskus Auran GX32d kantaisille lampuille.

SiS 10 on täysin sama laite, kuin Deos 171,mutta paljon kalliimpi.
31.12.2019 02:52 <muhentaja> Oisko tuo lomamökki jostain 80-luvulta. Putkia sain laskettua omasta kämpästä sen 11kpl mutta en sentään noin montaa erillistä valaisinta. Kyllähän nuo elämää nähneet kuristimiet hurraavat, olipa sytkä elektroninen tai hohtosytkä. Aikanaan taloyhtiön keississä oli vain ajatusmallli "ketään ei kiinnosta, ennen kuin palokunta tarvitaan paikalle". Samassa hallissa tuli nähtyä 2-vaihekäyntiä ja vähän muutakin ns. Jännää sähköjen kans.
31.12.2019 17:13 <Make> Monen merkkisiä valaisimia siellä ainakin on: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=230&pos=22&pid=170243

Kerran tapasin useita jumittuneita Lem-Lux- sytyttimiä. Taisivat olla M-Lightin valaisimien alkuperäiset.

Asematunnelin putket välkkyvät koko ajan aika tiheästi, mutta eivät ehkä sytyttimen voimalla, vaan jotenkin itsestään. Kuvut ovat huurretut, joten yksityiskohtia ei näe.

SiS 10 näkyi varmaan 20 vuotta sitten, oliko nyt Vantaan Tikkurilan Prismassa.
31.12.2019 18:55 <Joku> Kuinka nopeasti tuo punertuminen tapahtui? Tuollainen asteittainen valotehon menetys on merkki elohopeakadosta, mutta se ei yleensä tapahdu kovin äkkiä.

Pitkään säilytetyissä ja uusissa loisteputkissahan saattaa esiintyä tuota myös, johtuen elohopean kertymisestä johonkin tiettyyn paikkaan, josta se yleensä leviää muutaman minuutin kuluessa lampun sytytyksessä. Yleensä tällaiset lamput on keskeltä himmeitä ja päistä kirkkaita, ja kirkkaus leviää pikku hiljaa keskellekin. Kylmässä elohopean höyrynpaine on myös alhainen ja valontuotto vähäinen, tosin sytytinkytkentä saa putket silti sytytettyä kylmässäkin. Rapid start ei käsittääkseni toimi pakkasessa ainakaan hyvin.

Joskus olen nähnyt noita hitaasti välkkyviä loistelamppuja, jotka ovat esimerkiksi minuutin päällä ja minuutin pois päältä. Tuo voi johtua kaarijännitteen noususta kun katodit alkavat olla käyttöiän lopulla eivätkä jaksa enää emittoida elektroneita. Se taas saattaa aiheuttaa purkauksen sytyttimessä, mikä hitaasti lämpiää, jolloin kärjet sulkeutuvat ja putki sammuu, koska virta ohittaa sen hehkujen (katodien) kautta. Tämä selittäisi myös sen, miksi jotkut tällaisista välkkyputkista sammuvat vain hetkeksi, 1-10 s, ja sitten taas palavat luokkaa 30-60 s.

Korkeapaineisissa purkauslampuissa, erityisesti suurpainenatriumeissa vastaava taas johtuu siitä, että kuristimen jännite ei pysty pitämään purkausta yllä, kun lampun sisäinen paine nousee, mutta kun lamppu jäähtyy hetken, se syttyy uudelleen ja taas sammuu hetken kuluttua.
10.01.2020 21:30 <Joku> Elohopeatasasuuntaajista kun oli puhetta, niin tässä on Philipsin 1000 watin vahvistin, mikä käyttää elohopeatasasuuntaajia: https://youtu.be/C3_-2fUm6y0

Tasasuuntausputket välkkyvät hienosti musiikin tahdissa, ja kahden ison elektroniputken katodilämmittimet hehkuvat kuin hehkulamppu. Lienee 1950-luvulta.
10.01.2020 22:37 <muhentaja> Kaksi samanalaista konetta soittamassa vähän rennompaa musaa stereona: https://www.youtube.com/watch?v=fRt8CoZT35k Noista on tosin korvattu nuo alkuperäiset "Isot" EH-tasurit puolijohteilla, liekö uudempi revisio vaiko onko korvattu jotain ns. saamatonta putkea.
10.01.2020 22:54 <Joku> Saattaa olla myös varhaisia puolijohdetasasuuntaajia, seleenitasasuuntaajiahan on ainakin ollut jo 50-luvulla. Tai sitten korvattu hajonneita putkia. Tuosta videosta nyt on vaikea ottaa selvää...

Tuossahan näkyi myös tavallisia elektroniputkia useampiakin, ne saattavat olla tavallisia putkidiodeita, tosin käsittääkseni niiden virrat ovat usein aika pieniä, mikä luultavasti selittää elohopeatasasuuntaajien käytön. Videolla näkyi myös kaksi elohopeatasuriakin, mutta ei niin paljoa mitä aikaisemmassa linkissä, ne tunnistaa helposti sinisetä hehkustansa.
11.01.2020 09:22 <muhentaja> Lisätietoa vekottimesta: http://www.itishifi.com/2016/04/phillips-1kw-el6471-amplifier-of.html
11.01.2020 12:24 <Joku> Kytkentäkaaviokin löytyi. Tuosta on tosin vaikea ottaa selkoa, kun en kovin hyvin putkitekniikkaa tunne. On sinne pari puolijohdetasasuuntaajaakin merkitty, ja ainakin 8 elohopeatasuria.

Näyttää muuten nuo pääteputket olevan hehkuvalla anodilla. Normaaliputkissahan tuo on yleensä aina merkki viasta. Elektroniputkissa kun on tyhjiö sisällä, niin lämpösäteily on anodin pääasiallinen jäähdytyskeino. Hehekuva-anodiset putket ovat suunniteltu kestämään lämpöä, ja putken "getteröinti" eli epäpuhtauksien poisto tapahtuu ainakin joissain putkissa anodin pinnalla olevalla reaktiivisella aineella lämmön vaikutuksesta.

Normaaliputket on taas yleensä getteröity putken sisäpinnalle induktiolämmittimen avulla höyrystetyllä reaktiivisella metallikalvolla tyhjiöinnin jälkeen. Tuon pinnoitteen avullahan pystyy myös päättelemään putken kunnon, koska vuotaneen putken getteri hapettuu yleensä valkoiseksi.

Myös purkauslampuissa on usein tämäntyyppinen getteri, tai sitten sellainen pieni nappi.
12.01.2020 00:17 <muhentaja> Skemassa on merkitty pisteellä EH-täytteiset tasuriputket. RF putkipääte toimii hyvin myös äänitaajuuksilla ja siksi anoditkin hehkuivat.
12.01.2020 19:09 <Joku> Ovat näköjään tosiaan RF-tetrodia käyttäneet. Pisteellä merkityt putket taisivat kertoa putken olevan kaasutäytteinen, eikä tyhjiöputki, kuten nuo tasasuuntaajat ovatkin (EH-höyry ja mahdollisesti jotain muutakin). Googlesta löytyi tuon pääteputken datalehtikin.

© Janne Määttä 2004-2017