<Make>Siinä on kai ethernet-rasiat ja jotain nappeja.
<Make>Kyllä, näitä vielä riittää onneksi. Vai teksti on häipynyt, ilmankos vanhemmissa ei ole näkynyt mitään. Sen pitäisi olla Office 6200- sarjaa, ehkä 6222. Mutta onko noissa valkoinen heijastin, en ole nähnyt?
Vasen lampunkanta näyttäisi olevan alkuperäinen AA&G Stucchi ja oikea yllättäen joskus vaihdettu Vossloh-Schwabe.
<Make>On kai joku mustavalolamppu.
<Make>Tai pohjasta tulee kaapeli.
<Make>Mielenkiintoinen havainto jälleen. Itseasiassa näin hiljattain kai vastaavaa. Näytti, että Siriuksen sisällä olisi jotakin likaa ja jopa vettä. Se on liiketunnistimen perässä oleva suojatievalo, eikä tuntunut toimivan.
<Froggy>Ala-asteella oli näitä SLO-Idmaneina.
<Froggy>Ei olla vissiin jaksettu avata ja siirtää, ehkä muuten olisi tarvittu sähkäriä.
<Froggy>Onko tuosta mitään hyötyä jos viereisessä valossa on normaali lamppu.
<Froggy>Vähän härskin näköinen tuo rasia tuossa, mutta muuten hieno kun alkuperäset systeemit on jäänyt.
<Samuel>Miksi se tuossa maan pinnalla ylipäätänsä menee?
<RicuP.>Juu, niin on. Ei sillä niin väliä taida olla, kun ei näytä oikein muullakaan. Myös jouluvalot on aika rämän näkösiä ja siellä täällä vain.
Onko noilla niin huonot maakaapelit vai mikä on kun Amkaa on vedelty vähän sinne tänne ja jollain MMJ:llä tehty jomppeja suoraan valaisimesta toiseen.. Pallot näyttää äkkiseltään Ornoilta mutta tarkemmin eivät olekaan. Kuitenkin pylväskalusteet on Enston. Tiedä sitten noista katuvaloista. Eivät varmaan pahemmin kalustetta kuin sulakettakaan kaipaa.. Osa pihavaloista on vedetty suoraan katuvaloista. No kaikkihan on tuolla yhteistä.
Nyt tarkemmin katsottuna lamppu saattaa olla Philipsin ensimmäisiä HPL ledejä.
<Make>Yllättäen monista AVR7:sta puuttuu kuvut.
Vähän näyttää niin isolta halpasarjan maissilampulta, joka ehkä on hajonnut kannasta. Siellä pallot taitavat olla kuitenkin jotakin paikallista merkkiä. Yhtä on kai kolaroitu, kun ympärille on tehty koroke.
Froggyn linkissä on kai perinteisesti lasi irronnut kannan liimauksesta.
<RicuP.>Juu, se on kyllä älyttömän järeä katosvaloksi.
Noihin Ercoihin varmaan laitan jonkin maissilampun tai vastaavan. Niistä alkaa liitäntälaitteet hajoilla. Muihin saa hyvin korvaavan lampun, paitsi Glamoxeihin joissa on 40W rengaslamppu. Varmaan korvaan ne Delia valaisimilla, kun ovat lähes saman näköisiä. Enigmoissa on Osramin jotain 700lm luokkaa oleva GU10 Led.
Fagerhultit menee uusiksi. Niistä on lähes kaikista heijastimet halkeillut ja liitäntälaitteet risat. Putket on palaneet oudosti niin että musta osuus alkaa vasta n. 1,5cm päästä juuresta ja jatkuu pitkälle. Tilalle tulee jotain, vissiin Insaver Slim tai Submer.
Tuolla on semmoinen kokoustila jossa on joka kattolevyssä Fagerhult 1x 18W ja vielä painikehimmennettävillä liitäntälaitteilla... Siinä onkin suunnittelemista ettei nyt ihan överiksi kustannukset mene noitten päivittämisessä..
<Make>Portaikkojen valot ovat monesti haastavissa paikoissa. Kaupan alakerran ovelta lähti portaat melkein heti sen edestä, ikkunat toisella sivulla. Ikkunoiden vieressä oli koko matkalla Idman Officet. Katto oli sama kuin 2. kerroksessa, eli melkoisen korkealla. Ei niihin kauheasti lamppuja vaihdettu. Kerran muistan, kun kuitenkin oli. Yllättäen monta kantaa vaan oli hajonnut, niin lopputulos oli aika kehno. Niissä oli myös ritilät, vaikka muualta oli poistettu.
Toinen paikka on myös 2-kerroksinen liiketalo. Sielläkin on kapeat 1x36W Officet portaiden päällä katossa. Toinen on täysin portaiden päällä lähellä 2. kerroksen lattian reunaa. Kuitenkin portaiden päällä katto on korkeammalla kuin itse kerroksessa, että siitä ei taida ylettää. Kai sen takia ko. valo on ollut pitkään pimeänä. Välitasanteen kohdalla olevaa on kuitenkin huollettu.
<RicuP.>Tän jättikuvan saa poistaa..
<Make>Jotenkin Simes tuntuu, että sen olisi pitänyt olla maavalo tai vastaava, mutta jostain syystä ei ole sopinut sellaiseksi. Laivassa varmaan tarvitaan hyvää korroosiosuojaa.
Siinä on vähän haastetta löytää korvaavat lamput kaikkiin. Vielä jos Fagerhulteista on heijastimet haurastuneet...
<Make>Syy saattoi olla perinteinen, että muilla oli pitkä toimitusaika, niin meiltä kysyttiin sellaisia.
<Make>Vähän kyllä kuvan malli yllätti, kun sitä viime hetkellä kävin katsomassa... Vai Camillosta on ollut isompi versio.
Jotenkin valaisintehtaiden pihavalot tuntuvat olevat vähäisiä, M-Lightilla oli kai sama juttu.
<Samuel >Joo, pitääkin muokata, ajattelinkin että oisko 400kV mutten noista muistanut niin paljon niin laitoin noin.
<Late>Lienee 400 kV Alajärvi-Kangasala
<Arho Flyktman>Lyijykaapelin piti olla ilmatiivis kaikista suunnista. Myös kuivan tilan lähdöissä piti olla vaihtorasia jossa oli holkki lyijykaapelin ja kosteantilan asennuksen suuntaan.
<Arho Flyktman>Lyijykaapelin piti olla ilmatiivis kaikista suunnista. Myös kuivan tilan lähdöissä piti olla vaihtorasia jossa oli holkki lyijykaapelin ja kosteantilan asennuksen suuntaan.
"Pöyryn padolla Revonlahdella on kaksi kalatietä; toinen pohjois- ja toinen etelärannalla. Molemmat ovat mukana Koskienergian lupaehdoissa, mutta yhtiö vastaa vain etelärannan kalaportaan hoidosta. Pohjoispuoli on osakaskunnan vastuulla.
Pohjoisrannan kalatie on auki ympäri vuoden, mutta eteläpuolen kalaportaat Koskienergia pitää kiinni ely-keskuksen lupaehtojen mukaan 2.12-15.5.
– Kalatie on syytä sulkea, koska talven pakkasilla rakenteisiin kertyy jäätä, joka voi rikkoa portaat. Tätä ei ole tarkoitettu pidettäväksi auki ympäri vuoden. Kalakaan ei liiku talvella, toteaa Koskienergian vesivoimapäällikkö Tapio Ollila.
Eteläpuolen kalaportaat ovat saaneet välillä kipakkaakin kritiikkiä kalamiehiltä. Vettä ei ole tarpeeksi kalan nousta, he ovat moittineet.
Kalaportaan maksimivirtaama on 0,5 kuutiometriä vettä sekunnissa. Ainakin tällä hetkellä vettä portaissa on niin paljon kuin mahtuu, eikä reitti ollut Ollilan tietojen mukaan kuiva viime kesänä.
– On tässä vettä ollut. Käsittääkseni kala nousee tätä vanhaa tietä, hän toteaa.
Pöyryn voimala täyttää 100 vuotta tammikuussa 2021. Laitoskanavassa ajan hammas näkyy, mutta voimala on sinänsä hyvässä kunnossa. Rakennus paloi 1980-luvulla ja on tuolloin rakennettu uudestaan. Kaksi vuotta sitten Pöyrylle asennettiin uutta, ajanmukaista tekniikkaa ja automatisoitu voimala on etäohjauksessa. Pöyryllä jauhetaan sähköä noin 2,5 miljoonaa kilowattituntia vuodessa.
– Turbiinit ja generaattorit ovat 1940-1950-luvulta, muu tekniikka on viimeisintä, mitä voimalaitoksissa on käytössä, Ollila kertoo.
Koskienergian väkeä on harmittanut jokin aika sitten TV:ssä näytetty dokumentti, jossa toivottiin Pöyryn purkamista vaelluskalojen tieltä ja moitittiin sen tekniikkaa vanhentuneeksi.
– Ei pitäisi mennä puhumaan sellaista, mitä ei tiedä. Asiat täytyy tarkistaa ensin, Ollila tuohtuu.
Pöyryä Koskienergia ei aio purkaa, vaan suunnittelee sekä padon että laitoksen uusimista. Aikataulua hankkeella ei ole eikä luvitusta ole vielä aloitettu.
– Surullista on, että kaikki haluaa käyttää sähköä, mutta sitä ei saisi tuottaa ainakaan omassa näköpiirissä, Ollila vastaa padon purkamista vaativille.
Sähkön tuottaminen on yhtiön tehtävä, ja sitä se aikoo toteuttaa tulevaisuudessakin, Ollila sanoo ja muistuttaa vesivoiman olevan päästötöntä energiaa. Tekniikka on pitkäikäistä ja kestävää; vesivoimakoneet voivat kestää jopa 100 vuotta.
– Vesivoiman hiilijalanjälki on pieni, Ollila toteaa.
Koskienergia omistaa myös Ruukinkosken voimalaitoksen ja aikoo laittaa senkin uusiin puihin. Suunnitelmat ovat valmiina ja rakennuslupakin on myönnetty. Rakentamisesta ei yhtiö ole tehnyt päätöstä, joten aikataulu on hyvin avoin. Hanke on saanut vesitalousluvan.
Tällä hetkellä Koskienergia uusii Laukaalla olevaa Kuhankosken voimalaitosta. Yhtiö omistaa 30 vesivoimalaitosta."
<Froggy>Näyttää olevan ihan perus, eli ympäriinsä valaisevan puistovalaisimen tilalle on laitettu vain yhteen suuntaan valaiseva tievalaisinmalli... On niissä sentään jotkut photocellit. Varmaan aika pimeää tuossa pihalla öisin, ei kyllä valaisinteehtaaksi aluksi tunnistaisi.
<Froggy>Niin onkin.
<RicuP. >Voihan ottaa jojoista kuvan. Niitäkin on näköjään monenlaisia.
<RicuP. >On tuolla joku aikaohjaus kaikille valaisimille, että illalla ja yöaikaan valot palaa erilailla ja päivälläkin jonkun lux arvon mukaan. Nuo oli kuitenkin käännetty käsikäytölle. Hätäuloskäynti portaikoissa pitää olla nykyään valot 24/7. Muutaman euron Osramin filamentit noissa on ja vielä kaikki toimii.
Tuolla ylätasanteella on vielä toimiva, mutta todella himmeänä palava 1x 58W valaisin ihan tuolla katon rajassa. Vielä kun ovesta ei mahdu porrastasanteelle nostimella niin pitää tilata telineet tuon yhden lampun takia. Toisessa portaikossa on puolikerroksen kohdalla sama homma, joka on vielä korkeammalla 2x 58 joka on jo kokonaan pimentynyt..
<RicuP. >On kyllä kalliin tuntuiset valaisimet. Tuo siipi on muutenkin tehty kalliilla. Sisällä on kymmeniä Erco uplight seinävaloja 70W Rx7s ja PL 42W, Fagerhult downlightejä n. 80kpl 2x28 ja 2x 32W, peilivalot Limburg, riippuvalot Glamox ja Louis Poulsen, ulkoseinävalot Bega..
Osan olen noista jo saneerannut Led lampuille, mutta tuossa on aika valtavasti hommaa. Kalleimmat valaisimet taitaa olla Louis Poulsen Enigma 545, joita oli vissiin 12kpl.
<RicuP. >En ole koskaan nähnyt.
<RicuP. >Enpä ole koskaan nähnyt tuommoista isoa mallia!
Olisi luullut Enston pihan olevan edustavammin valaistu. Myös MK2 Camillosta on ollut isompi versio, en vaan ole nähnyt sitä muualla kun luettelossa.
<Joni>Eiköhän tämä ole ollut ihan 400kV jo syntyessään
<Froggy>Vissiin entinen 220 kV tämä.
<Ketjut>Näyttäisi kyllä ketjun pituuden mukaan olevan 400kV ja kipinäsarvet myös sellaiset kuin 400kV ketjuissa.
<Froggy>Nuo ovat aika uuden oloisia sotakorvauksiksi. Ovat varmaan olleet todella harvinaista herkkua 80-luvulla tuolla, elleivät jopa 90-luvulta ole... Lieneekö SLO/MMO joskus tyhjentänyt varastojaan ja myynyt halvalla nurkista nuo tuonne? Voi olla myös että tuon alueen valaistussuunnittelijalla on ollut jotain yhteyksiä Suomeen...
Aluksi katsoin että tuohon oli saatu jotenkin 400W lamppu, ei olisi yllättänytkään: https://www.google.com/maps/@60.2730114,32.6497391,3a,15y,244.06h,108.35t/data=!3m6!1e1!3m4!1sv9KfXF6sr4QQNW6yeDSNKw!2e0!7i13312!8i6656 Ehkä se onkin joku iso energiansäästömalli.
<Froggy>Tuolla päin maailmaa Järnkonstit näyttää olevan kovin yleisiä. Joskus oli ehkä puhetta.
<RicuP. >No tuo aluehan on kokonaan miinoitettu suomi-valaisimilla. Myös pylväät ja jalustat näyttää suomalaisilta. Osassa käytetty laippajalustaa. Pylvään luukkuja korvattu vissiin muovisilla levyillä, kun osassa on tumma ja osassa tavallinen kolmioruuvilla. Mutta miksi on kiilaa, tasapaksua ja tuota uusinta mallia noin vähän sekaisin?? Liekö nuo sotakorvauksina saatu aikoinaan. Näyttäisi 1970-80 vaihteen nurkilta olevan. Yhden talon seinässä on vieläpä Ensto AVR7 ja AVR7.1 Myös Idman heittimiä löytyy. Mutta mikäs tässä on lamppu?? :Leningradin alue https://maps.app.goo.gl/rrZwjaCB875VHd7m8
<Make>Vielä ainakin löytyy salmiakkia...
Vai eh:ta on eksynyt natikka-Minicompactiin enemmänkin.
Onkohan tuolla päin maailmaa kuitenkaan Järnkonstia. On se saman tyylinen kyllä.
28.03.2020 Yhdessä noista katsastusaseman Minicompacteista on ollut jonkin aikaa elohopealamppu. Näkee usein että vain pelkästään se yksilö on pimeällä valot päällä ja muut pimeänä. Kerran natikat oli päällä ja se pimeänä.
<Make>Varmaan on sitten ruostuneita peltisiä valoja. Suomessa on ollut laadukkaampia...
<Mikko Koho>"Tukes aloittaa onnettomuustutkinnan Lieksan joulukuisesta sähkövahingosta – kolme rakennusta syttyi tuleen tykkylumen katkaistua keskijännitejohdon"
<Froggy>Kiinteitä harrastelevat nykyään. Aika monet neuvostoaikaiset valaisimet ovat muutenkin niin huonossa hapessa, ettei korvaavat ainakaan nissä kannata.
<Froggy>Eikös karttapaikakkeen tuki loppunut tai jotain?
<Jouko>Kuvien Karttapaikake linkit eivät ole vähään aikaan, kuukauteen-kahteen?, näyttänyt karttoja, vain tyhjää ruutua.