Kuva 9152 - Suuria seisovia pylväitä

22.07.2016 02:07 <RicuP.> Tuo rungon maadoitus liittyy lampun syttymiseen. Lämmin putki syttyy myös ilman sytytintä vain sormea vetämällä putken pintaa pitkin päästä kohti toista päätä.

Erään 95 -vuoden koulun liikuntasalissa oli myös jollakin tekniikalla toimiva himmennys, mutta putket taisi olla normaaleja. Lähes loppuun palanut lamppu paloi niissä vain toisesta päästä noin puoleenväliin asti, mikä oli kumman näköistä..

22.07.2016 15:53 <Make> Niin tuo liittyy. Näköjään oli vielä huomautuksena, että metallijuovalamppua käytettäessä ei tarvitse olla maadoitettu edes RS-kytkennässä.

1995 on ollut varmaan 1.gen himmennettävä elektroninen liitänlaite. Kytkettiin kai "hehkulamppumaisesti" ilman ylimääräisiä johtimia. 26 mm:n lamput niihin varmasti käyvät.

22.07.2016 18:25 <RicuP.> Muistan, että ne syttyi ensin himmeinä väristen ja sitten parin sekunnin päästä jysähtivät päälle.

22.07.2016 19:52 <Make> Sellaisen liitäntälaitteen tyyppi on ainakin Helvar EL-FD: http://www.helvar.fi/.../HES31590,%20316XX_LDE102_LDE102N_Dim... Tarvitsee LZ5- pohjakuormia ihan kaksin kappalein.

Samannäköisen lähes loppuunpalaneen lampun ilmiön olen nähnyt myös epäillyssä RD-kytkennässä.

25.07.2016 17:31 <Make> Epäilen törmänneeni kanssa Duo-kytkentään. Valaisimet ovat 2x58 W Vake-tuote/A Lampola- merkkisiä jostain 80-luvun alusta. Niihin kun oli vaihdettu pikasytyttimet, ongelmaksi tuli, että toiset lamput menivät äkkiä rikki. Epäilin jotakin viritystä, joten vaihdettiin niille lampuille tavalliset sytyttimet. Sen jälkeen ovat kestäneet. Valitettavasti ei ole päässyt kurkistamaan, onko niissä juuri Duo-kytkentä.

27.07.2016 00:15 <RicuP.> On ihme kytkentöjä. Mikä tuossa Duo kytkennässä sitten on parempaa normaaliin kahden kuristimen ja yhden rinnankytketyn konkan kytkentään verrattuna..? Vake on aika harvinainen merkki.

27.07.2016 00:18 <RicuP.> Tuota DC kytkentää on käytetty ainakin junissa. Nykyään tehoa rajoitetaan taajuudella ym systeemeillä.

27.07.2016 10:21 <muhentaja> Jo mainitun käynnistysvirtapiikin vaimennuksen lisäksi Duo-kytkennässä sarjakonkka tuottaa vaihe-eron putkien välille, mutta eipä tuosta yhtäkkiä osaa sanoa onko vaihe-ero riittävä stroboskooppi-ilmiön vaimentamiseksi. Työkoneiden kanssa puuhastellessahan tuo stoboskooppi-ilmiö on turvallisuustekijä, kun sopivalla nopeudella pyörivä kone saattaa näyttää olevan pysähdyksissä tai pyörivän vain hyvin hitaasti.

27.07.2016 16:55 <Mikko Koho> Olen kuullut joskus version että työpajan valot pitäisi kytkeä kahteen eri vaiheeseen juuri tuon stroboskooppi-ilmiön takia. En tiedä pitääkö tuo paikkaansa.
Toinen omatekemä havainto oli se että kun kanavan laivaliikenteelle on pienpainenatriumit ja tieliikenteelle suurpainenatriumit niin joskus näytti nostosillan puomin takana odotellessa siltä kuin alus etenisi nykäyksittäin vaikka liike tosiasiassa on tasaista. Lieneekö tuo pelkkä näköharha vai olisiko valaistuksella jotain osuutta asiaan?

27.07.2016 18:30 <Make> Varmaan se käynnistysvirran pienennys on tärkein syy. Theben Simplexa 602- kellon ohjeissa sanotaan erityyppisistä maksimikuormista seuraavaa: http://www.isk.fi/dokumentit.html
Hehkulamppu 1400 W
Halogeenilamppu 1400 W
Loistelamppu kompensoimaton 1400 VA
-//- sarjakompensoitu 1400 VA
-//- rinnakkaiskompensoitu 220 VA (24uF)

eli aika iso ero kompensointitavoissa

Stroboskooppi- ilmiöstä olen kuullut, ehkä tuo kahden vaiheen käyttö auttaa.

Katuvalot ovat yleensä ihan 50Hz, voi ehkä vaikuttaa.

27.07.2016 20:56 <muhentaja> Stroboskooppi-ilmiössähän on kyse siitä että esimerkiksi jykevän metallisorvin tai pylväsporakoneeen istukka pyörii sellaisella nopeudella, että seuraavan valopulssin tullessa istukan leuat ovat näennäisesti lähes täsmälleen samassa asennossa kuin edellisellä kerralla, ja äkkivilkaisulla istukka näyttää olevan joko pysähtynyt tai pyörii todella hitaasti. Hiljalleen tasaisesti etenevän laivan tapauksessa ei samaa ilmiötä pääse syntymään. Väylän pienpainenatikat ja tien suurpainenatikat pitäisi olla kytkettynä vähintään eri maiden eri tahtiin käyviin sähköverkkoihin, jotta niiden välistä interferenssiä voisi tapahtua, mutta se olisikin sitten aivan eri näköistä valon lepatusta.

28.07.2016 20:17 <Make> Onhan siitä kokemusta ainakin levysoittimen pyörimisnopeuden tarkistuskiekon muodossa. Kuvio näyttää olevan paikoillaan, kun nopeus on oikea.

Alunperin vanhanmallisissa VR:n junissa taisi olla 38 mm:n lamput. Kerran sellainen paloi himmeänä tai jotakin ja samalla kuului ikävä vingunta. Epäilen äänen tulleen liitäntälaitteesta. Kerran näin, että valaisimissa olisi jonkunlainen sellainen.

30.07.2016 10:41 <calm> Vanhoissa sinisissä vaunuissa on keskusvalaistusinvertteri, joka huutaa eteiskaapissa jollain 500 hertsillä. Itse valaisimissa on rautakuristimet.

30.07.2016 19:50 <Make> Unohtui sanoa, että lähijunassa tuo tapahtui, kai Sm2- mallisessa. Ehkä niissä on samanlainen laitteisto. Ei niistä normaalisti mitään ääntä kuulunut. Kylmän sävyisiä lamppuja normaalisti oli, tuolla on kuitenkin pari erisävyistä joukossa: http://vaunut.org/kuva/64324?s=1

02.08.2016 13:00 <RicuP.> Jaahas. Olisiko ollut, että tuo DC kytkentä on toiminut juuri tuolla 500Hz systeemillä. En oikein muista, mutta kuitenkin ilman sytytintä. Muistan amiksessa noista puhuttiin, kun oli talossa eräs opettajaksi opiskeleva VR konepajan kaveri.

Aikoinaan isoisäni oli myös töissä VR konepajalla Hyvinkäällä ja hänen jäämistöistään löysin ikivanhan vaunun pallovalaisimen hopeoidulla pohjaosalla. Siinä ei lukenut mitään. Harmi vaan, menin antamaan sen sähkötarvike museoon. Löytyi myös muuta VR sähkökamaa mm. Ofa merkkisiä silumiinipistorlasioita ym, jotka on vielä tallessa.

02.08.2016 20:52 <Make> Jos on 500 Hz, ei kai se ole tasajännitettä... Saksassa noita DC- lamppuja on käytetty ratikoissa: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=268&pos=26&pid=8520 Tuon mukaan ottavat sähkön kai suoraan ajojohtimesta tuon vastuksen kautta.

Idman on aina hyvä arvaus tuntemattomiin valaisimiin.