<< ^ >>

Osram6.JPG

230 V Muutama loistelamppujen kytkentä menneiltä ajoilta, tässä vielä himmennys. Ylempi on sama Rapid-Start- kytkentä kuin Osramin luettelon Kuva 4.

Siitä tulee himmennettävä, kun kuristimelle tuodaan sähkö himmentimen kautta alemman kytkennän mukaan. Hehkumuuntaja tarvitaan pitämään lampun elektrodit tarpeeksi lämpiminä. Ilman sitä lamppu sammuisi äkkiä himmennettäessä. Sen takia pitää käyttää 38 mm:n lamppuja, että kestävät jatkuvan hehkun päällä olon.
En tiedä, onko tuo Helvar LZ5- pohjakuorma tässä kuinka tarpeellinen, ilmeisesti on.
Himmentimessä pitää olla myös pelkkä kytkin- lähtö säädettävän lisäksi. Ainakin Elko 600UNI, sstl 3524589, on sellainen.

Kuva on omista muistiinpanoista. Alunperin kytkentä löytyi kirjaston kirjasta, ehkä Sähköasennukset 1 1986- tyylisestä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8681 Siellä taisi olla tuota lamppujen sopivuuttakin selitetty. Vuodelta 1970. Järvenpää, Haarajoki 21.07.2016
Kuvaaja: Niko Pajunen

22.07.2016 01:55 <RicuP.> Mielenkiintoinen systeemi. Joku Diac on piirretty vissiin suoran ja säädetyn vaiheen väliin. Himmentimen pitää varmaan olla LC tyyppiä.

Kerran kokeilin himmennintä elohopealampulle ja kyllähän se himmeni!! Toimi ihan hyvin, kunnes himmennin nasahti. Ei tykännyt varmaan jostainsyystä.
22.07.2016 13:23 <RicuP.> Taisi olla kuitenkin Triacin merkki
22.07.2016 15:41 <Make> Triac se on. Himmentimen sisältö on täysin periaattellinen. Alkuperäiset himmentimet lienevät Helvarin tekemiä. Tuon Elkon himmentimen luvataan käyvän kaikille säädettäville lampuille (R.L.C), ei varmaan elohopealampuille... Sivu 24: http://www.schneider-electric.fi/documents/fi_brochures/RS16_tuoteluettelo2009.pdf
Minulla on tuollainen kuvan pohjakuorma. Sisältää kuvan mukaisesti konkan ja tehovastuksen.
22.07.2016 18:43 <RicuP.> Kyllä tuo pohjakuorma varmaan on tarpeellinen, koska loisteputkessa on älytön vastus, ennenkuin se palaa. Muuten himmentimen lähtö olisi ikäänkuin tyhjänpäällä. Palaessa sitä ei varmaan tarvitse, siksi on tuo konkka sarjassa.

Vielä ne Elkoa tekee. Sekin on jo vanha sarja. Myös ABB:n himmentimissä on yleensä monessa vakiona tuo kytkimen suora ulostulo. Löytyy muistaakseni liittimestä "a". Kytkentäkaaviossa sitä ei aina näy, tai on merkitty merkkivalon liittimeksi.
Mulla on ikivanha Helvarin himmennin 60-70 lukujen nurkilta, joka käy vanhojen pyöreiden kalusteiden kanssa. Toimii tietenkin yhä. Löytyy myös Enerpoint hipaisuhimmennin, joka on 80 -luvulta. Sitä pitäisi korjailla.

Millähän kirkkojen vanhoja hehkulamppu kruunuja on säädetty, kun tehoa on useampi tuhat wattia, olisi kiva nähdä.
Eh lamppu toimisi varmaan variacilla himmennettynä.
23.07.2016 22:03 <Make> Valo varmaan herkästi vilkkuisi himmeäksi säädettynä ilman pohjakuormaa.
Lamppujen tyyppi himmennyksessä ei taida olla kuitenkaan kovin tarkka, kunhan on 38 mm. Philips suosittelee himmennykseen TLM- metallijuovalamppuaan, vaikka myös TL Rapid-Start- malli löytyy.

Elektroniikan oppikirjassa kerrotaan wanhoista himmentimistä. Oli kuulemma erittäin järeä lankavastus, jossa oli moottorilla siirrettävä liukukosketin.

Eikös katuvaloja himmennetä jossakin säätömuuntajalla.
23.07.2016 23:03 <RicuP.> Olisi kiva löytää joku vanha hehkumuuntaja ja kokeilla vähän.
Joskus näin myös jotain erikois tyyppiä olevia 38 putkia, joissa valo tuli vain putken toiselta puolelta.

Eli se himmennys on niinkuin variacilla tehty. Vie kyllä hitosti sähköä ja kuumenee...
On katuvaloissakin joskus tehoa rajoittava muuntaja, mutta on siinä elektroniikkaakin, että ei niin huono hyötysuhde varmaan ole. Uusissa on nykyään tupla tehoinen kuristin ja automaattinen tehonpudotus kytkin.
24.07.2016 16:42 <Make> Joku on tehnyt sellaisen itse piirilevy- verkkomuuntajasta: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=272&pos=39&pid=8753 Pohjakuormana näkyy olevan hehkulamppu. Tuolla onkin hyvin kerrottu aiheesta. Myös kytkentäkaaviot ovat toisaalla.

Toiselta puolelta valaiseva lienee heijastinloistelamppu, Osramilla L...R. Siinä on sisäinen heijastin.

Tehohäiviöt lienevät melkoiset sellaisessa himmentimessä...
30.07.2016 20:39 <Make> Onkohan noita hehkumuuntajia ollut monenlaisia... Helvar T 80 ST olisi normaaleille 38 mm:n lampuille ja Helvar T 80 RS rapid-start- lampuille? http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1108&pos=41&pid=35317 Mitä eroa niissä voisi olla? Joku ohjekirja olisi kiva...
02.08.2016 12:29 <RicuP.> Ehkä ST ei hehkuta päitä jatkuvasti, vaan maadoitettu runko pitää putken käynnissä. Vaikea kuitenkin sanoa varmasti. Nuo vehkeet on kuitenkin aika harvinaisia..
02.08.2016 21:19 <Make> Silloin kytkimessä varmaan pitäisi olla sille pulssikosketin tai jotakin. Vaikea sanoa... Harvinaisemmaksi varmaan käyvät, jos 38 mm:n lamppuja ei kohta saa, saati että lamppujen vaihtaja tietää, että sellaiset pitää olla...
22.12.2016 21:21 <Make> Tuolla on loistelampun himmennyslaitteet luonnossa, huonosti vaan näkyy: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=69737&view=lres&prms=s_start%3D100%26s_class%3D1%26s_adv%5B0%5D%3Dn%25E4yttelyt%26s_advfrom%5B0%5D%3D2 Pohjakuorma näkyy sielläkin olevan.

Tuossa taas moottoripotentiometrillä oleva himmennin 3kVA: http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?id=69733&view=lres&prms=s_start%3D100%26s_class%3D1%26s_adv%5B0%5D%3Dn%25E4yttelyt%26s_advfrom%5B0%5D%3D2
15.09.2018 22:29 <RicuP. > Löytyi nyt ihan käytössä olevat 2x 40 valaisimet tuommoisella himmenninsysteemillä. Ovat luultavasti 1970 - luvulta. Valaisimia on kolme.
15.09.2018 23:12 <Make> Oho. On kai 38 mm:n lamput?
16.09.2018 03:47 <RicuP > En nähnyt lamppuja, kun valaisimet on pleksi kuvullisia. Ovat yökerhon valaisimia ja mukana on myös messinkisellä heijastimella olevia upotettuja valaisima, jotka niin ikään himmennettäviä.
30.10.2018 23:37 <Lamppukeräilijä> Mitä varten muuten nuo metallijuovat ovat joissakin 38 mm loisteputkissa? Niitä on jopa muutamissa suurpainenetriumlamppujen purkausoutkissa.
31.10.2018 21:17 <Make> Syttymisen helpottamiseen ne liittyvät. Osramin luettelossa sellaisen varsinaiseksi käyttökohteeksi kerrotaan valaisimet RD- kytkennällä. Natikassa lienee sama tarkoitus, varmaan vähän eri toimintaperiaate. https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9152
31.10.2018 22:44 <Lamppukeräilijä> Ok. Ompas sitä ollut mielenkiintoisia kytkentöjä ennen. Uudemmissa valasimissa on aina sytyttimet, joitakin ilmeisesti rapid start tai SRS toimisia olen myös nähnyt.
01.11.2018 20:28 <Make> Juovia on vieläpä monenlaisia, joku on putken sisällä ja toisessa taas ulkopinnalla.
01.11.2018 22:24 <Lamppukeräilijä> Ok. Kylläpä sitä löytyy netistä monenlaista tietoa näistä vanhoista tekniikoista varsinkin kun englanniksi etsii. LEDikin olisi varmaan mielenkiintoisempi valonlähde, jos sen kehityksestä ja siitä mikä ledissä on muuttunut löytyisi tietoa jostakin... LED tuntuu tekniikaltaan olevan aikalailka hämärän peitossa.
02.11.2018 20:02 <RicuP. > Tuo viiru tosiaan auttaa lamppua syttymään. Varsinkin loistelampuissa viirusta on hyötyä kylmässä, samoin maadoitetusta rungosta, joka on putken lähellä. Loistelamppuhan syttyy tietyissä olosuhteissa ilman mitään sytytintäkin ihan vaan sormea vetämällä hitaasti sen pintaa pitkin vaihepäästä kohti nollaa. Viirun toiminta perustuu samaan ilmiöön.

Natikassa viiru auttaa lampuissa, joissa on hyvin minimaalinen määrä elohopeaa, esim. Pia Plus. Vanhanmallinen natikka on syttyessään aluksi sinertävä johtuen elohopeasta. Uudet suoraan oransseja. Viirullisia lamppuja ei kuulemma suositella vanhoilla sytyttimillä varustettuihin valaisimiin, koska se voi rikkoa sytyttimen. Tämmöistä ohjetta ei kuitenkaan ainakaan silloin ollut, kun noita vaihtelin.

Ledeistä tosiaan löytyy hyvin vähän syvällisempää tietoa. Kuitenkin eri seokset vaikuttavat valon väriin ja valkoinen Led on oikeasti sininen, joka on pinnoitteella saatu valkoiseksi.
02.11.2018 20:51 <Lamppukeräilijä> Tuo PIA itse asiassa tarkoittaa Philips Integrated Antenna. Loisteaine on tietysti myös osa LEDin kehitystä, LED loisteaineistakaan ei paljoa löydy tietoa. Materiaalitekniikka tietysti osittain selittää kehitystä ja nykytekniikalla saadaan aikaan tarkempia mikrorakenteita, niistä ja niiden hyödyistä taas löytyy niukasti tietoa, kuten on myös mikropiirienkin kohdalla. Voisi olla aika mielenkiintoista katsoa LED sirua vaikkapa pyyhkäisyelektronimikroskoopilla.
05.06.2019 20:02 <Joku> T12 putken pystyy muuten spottaamaan pleksin läpi puhelimen kameralla. Jos kamerassa näkyy keltainen raidoittuminen, on kyseessä joko T12, tai halofosfaattia käyttävä T8. Usein T8 putket käyttää kolmihuippuloisteaineita, ja ne näyttää keltavihreän raidoittumisen. Raidoittuminen kamerassa johtuu valon vilkkumisen ja kameran skannauksen interferenssistä. Tuossa on esimerkki siitä keltavihreästä, minkä T8-putket usein aiheuttaa: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-150914
05.06.2019 20:03 <Joku> Ja tämä siis perustuu siihen, että uudetkin T12 putket on usein halofosfaatilla, jonka ominaisuudet eroaa T8 putkissa usein käytetyistä loisteaineista.
05.06.2019 21:48 <Vierailija vain> Tämä Polylux on kai halofosfaatilla, kun kamerassa muistaakseni kuva alkoi raidoittua ja valkoinen valo muuttui keltavihreäksi. Sääsin kuvan silleen että taustavalot hävisivät kokonaan. Oikeasti kuvan ottohetkellä putki oli kirkkaan valkoinen ja taustalla oli paljon valoa.
06.06.2019 06:53 <Joku> Pelkkä keltaoranssi raita on halofosfaatti ja keltavihreä on kolmihuippu. Yleensä kolminumeroiset koodin, jotka alkaa 8:lla ovat aina kolmihuippu. Yleensä toi raidoittuminen on vain haitaksi, mutta on siitä joskus hyötyäkin.
06.06.2019 06:53 <Joku> Pelkkä keltaoranssi raita on halofosfaatti ja keltavihreä on kolmihuippu. Yleensä kolminumeroiset koodin, jotka alkaa 8:lla ovat aina kolmihuippu. Yleensä toi raidoittuminen on vain haitaksi, mutta on siitä joskus hyötyäkin.
03.07.2019 22:35 <Make> Tänään taisi löytyä hehkumuuntajalla olevia valaisimia. Ovat 1979 rakennetun liiketalon eteisissä ja käytävällä olevia Ornon upotettuja perus toimistovalaisimen näköisiä. Ihmettelin, miksi niissä ainakin suuressa osassa on Philips TLM-RS 65W 840- metallijuovalamput. Tarkemmin katsoessa sytyttimen kannan paikka olikin tyhjä. Yhteen oli laitettu myös Philipsin led-putki. Joku ajatus liitäntälaitteen valinnassa täytyy olla, vaikka tilat ovat normaalit huoneenlämpöiset.
04.07.2019 12:45 <Joku> Jos olivat hehkumuutajalla, miten LED putki niissä toimii? LEDithän vaatii tuon sytyttimen (LED-sytyttimen sisällä on vain sulake) kautta virran kierrättämisen. Oliko hyvä sävy, kun oli 840? Harvoin noita T12 putkiq näkee muissa kuin halofosfaatin sävyissä (29, 33, 54).
04.07.2019 16:55 <Make> Vähän epäilen, että liitäntälaitteeseen on tullut vika, ja kytkentä on muutettu led- putkelle. RD- kytkentä on toinen mahdollisuus, se ainakin on tarkoitettu enemmän kylmiin tiloihin.
Kirkas ja värikäs oli ympäristö tuon sävyn ansiosta. Enää ei taida muuta sävyä saada ainakaan Philipsiltä. http://www.lighting.philips.fi/prof/perinteiset-lamput-ja-loisteputket/loistelamput-ja-sytyttimet/tl-loistelamput/tl-m-rapid-start-super-80
04.07.2019 18:16 <Joku> No ovat ilmeisesti sitten poistaneet halofosfaattiputket vallan valikoimista, tai ainakaan suomenkieliseltä sivulta ei löydy. Noitahan sai myös 830 sävyisenä. Ihmettelen kyllä tuota halofosfaatin kieltoa, kun useat LEDitkään ei kuitenkaan aina ole tuota energiatehokkaampia. Uudet T12 halofosfaattiputket on noin 70 lm/W, tosin valovirta laskee käytettäessä. Kolmihuipulla päästään noin 80 lm/W T12 ja yli 90 lm/W T8 ja T5 putkilla. No eipä kukaan tuota hailua keltaoranssia valo nyt varmaan kaipaakaan erityisemmin. Globaalisivustolla nuo halofosfaattiputketkin on vielä, ja jopa useilla sävyillä, eikä vain 33.
04.07.2019 23:04 <Make> 1990- luvullakin sai jopa 827, 830, 840, 29 ja 33-sävyissä. Oli myös erikseen TL-RS- lamput ilman juovaa, vain sävy 33. Ja MCFE 65-80W/35- yhdistelmäputki.
05.07.2019 18:59 <Joku> Mitkä muuten on parhaita putkien sävyjä muiden mielestä? Omat suosikit parhaasta alkaen on 950, 840, 33, 29.
05.07.2019 20:32 <RicuP. > Halofosfaattiputkista aika mielenkiintoinen sävy on semmoinen vähän lämmin, ehkä lilaan taittuva sävy. Semmoisia näkee aika usein vanhoissa vähän käytössä olleissa kellareiden ja tunneleiden valaisimissa vielä nykyäänkin.

Ite käytän kotona 840 sävyä melkein joka paikassa. Käyttäisin ehkä 955 sävyä, jos niiden saatavuus olisi niin hyvä, että sen saisi joka valaisimeen.

Tekeillä/ suunnittelussa on ollut jo pari vuotta systeemi, jolla saataisi aikaan ns. biodynaaminen valaistus kotiin. Vaatii kuitenkin erikoisvalaisimia ja lamppuja, jossa se suurin hidaste on. Olohuoneen Kattovalaisimen proto piti valmistua jo yli vuosi sitten, mutta aihio on vieläkin nurkassa odottamassa aikaa ja rahaa, sekä mietinnässä on vielä ohjaustapa, kun vaihtoehdot ja ideat on taas lisääntyneet vuosien varrella.
05.07.2019 21:17 <Joku> Tuo sävy saattaa olla 35, etenkin Airamilla se on tuollainen erikoinen. Philipsin 33 ja 35 on myös erikoisen sinertävän oloisia, varmaankin käytetty erilaista loisteainetta. Halofosfaattijärjestelmässähän on paljon erilaisia mahdollisuuksia. Google Booksista löytyy mielenkiintoinen Electrochemical Societyn kirja tämän päivän ja menneen ajan loisteaineiden kemiasta, tuotannosta ja valo-ominaisuuksista (englanniksi). Minun mielestä kaikkien valojen ei tarvitse, eikä saa olla samaa värilämpötilaa, koska alle 100 lx valaistuksessa 5000 K näyttää ankean siniseltä, valon mukavuushan ainakin minun silmille menee Kruithofin käyrän mukaan. Eli himmeämpi valo, niin lämpimämpi sävy. E27 valaisimiin on vaikea löytää noin 950-965 sävyjä. Usein LED-päivänvalo ei vastaa lähellekään loisteputkea, eikä kirkastusaineita (OBA) käyttävät pintamateriaalit näytä niissä mitenkään kirkkailta violetin valon puutteen takia, kuten oikeassa päivänvalossa (hyvä esimerkki on valkaistu tulostuspaperi). Se tekee LED valosta "värjäävää". Kruithofin käyrä: https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve#/media/File:Kruithof_curve_2.svg
05.07.2019 22:10 <RicuP. > En noita sävykoodeja oikein tunne. Pitää katsoa, kun seuraavan kerran osuu kohdalle. Airamia, Osramia, tai Lumaa ovat yleensä olleet, Airam ehkä yleisin, mitä vielä näkee.

Tällä hetkellä kaikki valot on perus käytöllä 4000K. Olohuoneessa ja keittiössä on yleisvalona Zigbee lamput, 2200K - 4000K. Nuo ovat vaan siitä huonoja, että sävy on vain 2200, 3000, 4000K, eikä mitään siltä väliltä. Yövalot on perus Airam GU10 Dim ledit 2700K.

Olen täysin samaa mieltä, että himmennettynä lämmin sävy on parempi. Himmeä viileä valo on vähän kuin ruumishuoneen valo, sanoi joskus ukkini.
Biodynaamisessa valaistuksessa haasteena on juuri, että pitää säätää sävyä ja kirkkautta erikseen. Dalilla tuo käy helposti, mutta on kallis ja vaatii ohjauskaapelin, jota ei taas saa perus pöytävalaisimeen..
05.07.2019 22:27 <Joku> Halofosfaattien (vanhemmissa lampuissa myös kolmihuippujenkin) sävykoodit voi vaihtua valmistajan mukaan. Perus halofosfaatit (ei deluxe) 29, 35, 33 ja 54 on 3000 K, 3500 K, 4000 K, 6500 K, värintoistot yleensä 50-60, 50-60, 60-70, 70-80. Joitakin koodeja ei löydy edes englanninkielisestä Wikipediasta. Airamin koodit on erikoisia kaikki muut paitsi 35. Tuon biodynaamisen valaistuksenhan voisi tehdä vaikka laadukkailla LEDimoduuleilla tai säädettävillä loisteputkivaloilla. Putkillakin saa säätyvän värilämpötilan tehtyä helposti, ja värintoisto on LEDiä parempi. Ja putket on myös paljon halvempia per luumen. Ja yleensä yli 90 värintoiston LED vie enemmän sähköä per luumen mitä vastaava putki. Itse varmaankin jättäisin pöytävalot pois vallan ohjauksesta, vaikka kyllähän sen niihinkin saa rakenneltua. Nykyään kun saa kaikenmaailman mikrokontrollerikehitysalustoja, niin tuohonhan saisi vaikka mitkä asetukset ja valaistusprofiilit. Eikä nuo Arduinot ja RasPit maksakaan paljon mitään.
05.07.2019 23:02 <Make> Sävy on vähän tilanteen mukaan. Myös lämmin sävy käy loistelampuissa, mutta ledeissä se on yleensä liian keltainen. 840 on varma valinta. Halofosfaattisävyt ovat ehkä enemmän tunnelmointikäyttöön nykyään. Noita 9xx- päivänvalosävyjä en ole juurikaan käytössä nähnyt.
Lila/ vaaleanpunainen lamppu voisi tosiaan olla Airam lämmin de luxe 3 X tai punerva de luxe 3 XX.
06.07.2019 11:17 <Joku> 4000 K on siitä kyllä hyvä, kun sopii moneen paikkaan. Olen kyllä monessakin paikassa nähnyt noita halofosfaattiputkia (ei deluxe) asuinkäytössäkin. Joissain tilanteissa tuota ei edes huomaa, mutta yleensä osaan sanoa heti, mikä putki on käytössä sävyn perusteella. Noita 9XX päivänvalosävyjä kannattaa kokeilla, on käytännössä parasta valoa mitä on saatavilla mistää sähkölampusta. Nuo lämmin de luxe tai punerva de luxe voisivat myös olla, mutta myös 35 on mielestäni tuollaisen sävyinen. Kellariin kun paremmn sopisi ei de luxe -sarjan putki. Mikä tahansa loisteputki voi iän myötä muuttua lilan sävyiseksi, kun elohopea imeytyy loisteaineeseen, ja puskurikaasun spektri alkaa näkymään elohopean spektriviivojen lisäksi. Etenkin halvat energianssästölmaput meni lilaksi aika äkkiäkin. Nuo halofosfaatti de luxe sävyt taitavat olla mukavan "pehmeitä", kun ovat jatkuvalla spketrillä uusien kolmihuippujen sijaan. Philipsin päivänvalolampuissa on niiden esitteen mukaan edellenkin halofosfaattia.
06.07.2019 11:18 <Joku> Ja tuo päivänvalovalaistus vaatii muuten oikeasti paljon lukseja, että näyttää kivalta.
06.07.2019 16:47 <Make> Tässä on lämmin de luxe nyt päällä. Olisiko se aika lähelle 827:ä, mutta ehkä vähän punertavampi. Lienee ties miten paljon käytetty, en tiedä, onko sävy sitten miten alkuperäinen.
Kerran oli jotakin halpoja säästölamppuja, jotka olivat jo uutena melkoisen vaaleanpunaisia, ehkä vähän lilojakin. Eipä niille paljoa käyttötunteja luvattu eivätkä kauaa kestäneetkään.
06.07.2019 19:14 <Joku> Ok. Lighting-Galleryssä oli tuosta myös juttua, ja sanoivat että on omanlainen sävynsä, ei aivan 827 vastaava. Tuota biodynaamista valaistusta täytyy kyllä kokeilla. Voisin koodata vaan RasPiin softan, mikä ohjaa vaikka 1-10 V säätöisiä loistevaloja AD-muuntimen kautta, joissa on eri värilämpötilan putkia samassa valaisimessa, ja niille omat liitäntälaitteet, tai sitten CRI 90 LED-nauhoilla. Tosin LEDnauhoissa ei taida olla järkeä, kun vie yleensä enemmän sähköä, mitä vastaava CRI 90 loisteputki, ja ovat silti kymmenen kertaa kalliimpia...
07.07.2019 22:38 <Make> Vielä päiväkotimuistoja... Siellä oli yhdessä valaisimessa jotkut aika violetin sävyiset T12- lamput. Merkki luki kai kaunokirjoituksella ovaalin sisällä. Päätykappaleissa taisi olla hammastetut reunat. Tunnistaako kukaan?
Toisessa valaisimessa taas oli joku hyvin keltainen T12 ja toinen taas Sylvania GTE- T8, ehkä 35- sävyä. Valaisimissa oli suuriruutuiset ritilät. Miten lienee jäänyt mieleen...
08.07.2019 11:52 <Joku> Duro-Testillä on tuollainen ovaalimainen logo, mutta muistaakseni ei kaunokirjoituksella. Joskus näin eräässä kellarissa perus halofosfaattien sessa tuollaisen Duro-Test 5000 K CRI 90 lampun. Ilmeisesti oli vain vaihdettu sellainen lamppu mikä ensimmäisenä löytyy. Oli siellä 830-sävyisiäkin. En tosin ole koskaan nähnyt Duro-Testillä hammastettuja päätyjä. Sitten General Electricillä (GE) on tuollainen logo erikoisilla kirjaimilla ja samoin saattaa olla General Electric Companyllä. GE on käyttänyt ainakin noita hammastettuja päätyjä.
08.07.2019 18:39 <RicuP. > Olisiko Leuci?
08.07.2019 22:24 <Make> Ainakin Leuci voisi olla mahdollinen, jollain vanhemmalla kirjasimella, jota en osannut silloin lukea. Tuon nykyisen Leucin logon taisin tietää jo silloin...

Tässä on Tuusulan 2000 asuntomessuilta tullut pieni Duro-Testin esite. Normaalien True-Lite- T8- lamppujen lisäksi on erikoisia spiraaliuralla olevia, onko sitten T12. Kuvassa näyttäisi lukevan 5500 K ja Spiral- Lite- säästölamppu taas on 5700 K.
08.07.2019 22:45 <Joku> GE:n logo on ainakin vaikeasti luettava. Nuo spiraalilamput olisivat myös aikas hienoja. Ainakin HO-putkissa, mitkä ovat Euroopassa harvinaisia (muuten kuin uudet T5) nuo kuvionnit on tehty elohopean höyrynpaineen kontrollointiin, koska elohopean höyrynpaine riippuu putken kylmimmän kohdan lämpötilasta, mihin liika elohopea tiivistyy. Kuuman ympäristön lampuissa taas on usein amalgaami sitomassa liian elohopean. T5-putkissa taas on kylmä piste leimapään erikoisrakenteisen katodin takana. Sen takia T5 putket kai pitää asentaa joissain tapauksissa oikein päin, ja tuo on joissain liitäntäleitteissakin merkitty.
09.07.2019 19:24 <Froggy> Olisiko spiraaliurallinen lamppu tälläinen: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3186&pos=9&pid=159376
09.07.2019 20:45 <Joku> Tuo on yksi niistä, tehty ilmeisesti Eurooppalaisen 36 W T8 säästöputken tilalle.
09.07.2019 23:14 <Make> Tuollainen se on, vähän erilaisilla merkinnöillä vain. Niiden tehot ovat kuitenkin normaalit 36 ja 58W.

Ai T5- putkissa on tuollainen ero päissä. Olen jossain myös nähnyt ohjeen, että ne pitää asentaa tietyin päin.
10.07.2019 18:47 <RicuP. > Olen kuullut, että pystyyn asennettaessa pitää teksti olla alapäässä ja teksti aina samaan päähän kaikissa putkissa.

Löytyi vuoden 1984 Airam T8 neljän a:n logolla. LE 36W - 35 Valkea. Made in W. Germany. Mitä tuo LE meinaa?
10.07.2019 20:44 <Make> LE on kai joku tyyppimerkintä. Myöhemmin pelkkä L oli halofosfaattisävyillä ja kolmihuippuisilla taas LT. Tuohon aikaan, kun T12 alkoi poistua, olisiko Loistelamppu, Energiaa säästävä. Pelkkä L voisi olla Loistelamppu ja LT Loistelamppu Tehokas, näin arvauksena.
10.07.2019 20:54 <RicuP. > Kuulostaa ihan loogiselta. Ovat tunnelin valaisimissa, jotka muuten ovat SLO MMO 7280-136 1x 40W F IP67. Erikoista vaan on, ettei valaisimeen mahdu 40W putki.
10.07.2019 21:08 <Joku> Amerikassa ainakin ilmoitetaan vähän samaan tapaan, kuten F32T8, missä F tarkoittaa loistelamppua (fluorescent), 32 tarkoittaa tehoa, T putken muotoista lamppu (tubular) ja 8 halkaisijaa kahdeksasosatuumina. Airamillahan on joskus ollut myös S värikoodin perässä. Tuo F32T8 on taas Amerikkalainen säästöputki korvaamaan F40T12, kuten Eurooppalainen F36T8, mutta se vaatii ballastin vaihdon. F32T8 toimii myös rapid-startilla. Korkeampi verkkojännite Euroopasaa mahdollisti tuon suoran T12 korvaamisen T8-putkilla.
12.07.2019 17:17 <RicuP. > Tuolla edellä kun puhuttiin tuosta himmennyshommasta, niin periaatteessa tuo kytkentä olisi helppo tehdä itse, ilman noita harvinaisia osia. Kun tietäisi vaan, mikä jännite riittää tuohon päiden riittävään hehkuttamiseen. Laittaisi kaksi muuntajaa hehkuille ja vaikka LC himmentimen ennen kuristinta. Jos käyttää vaikka Led himmennintä, niin pohjakuormaksi riittäisi vaikka 15W hehkulamppu, tai pienempikin.
12.07.2019 17:37 <Joku> Olen kokeillut tuota rakentaa, ja kyllähän se hyvin toimi. Eri päiden hehkujännitteet pitää tietenkin olla erotettu galvaanisesti, koska niiden välillä pitäisi vallita kaarijännite. Tarvitaan kaksi muuntajaa tai kaksikääminen muuntaja. Väliulosotollinen ei tietenkään käy. Itse käytin himmentimenä isoa säätövastusta. Hehkujännite rapid-start lampuissa on muistaakseni 3,6 V, mutta koska kuristin on ikään kuin vakiovirtalähde, sytytinkäytössä yleensä virta on lähellä tuota 0,43 ampeeria 40 W lampulla. Itsellä kytkentä toimi jo kolmella voltilla. Katodien ei tarvitse hehkua näkyvästi, riittää että ne on emissiolämmössä.
12.07.2019 17:38 <Joku> Säästöputkilla ja muillakin putkilla hehkujännitteet ja resistanssit onkin sitten erilaisia. Mutta rapid-startilla tosiaan tuo 3,6 V.
12.07.2019 20:28 <Froggy> Minkähän laisen liitäntälaitteen tämä tarvitsee: https://www.lamppuexpress.com/philips-tl-x-xl-40w-33-640-120cm-kylmae-valkoinen
12.07.2019 20:49 <Joku> Tuo käyttää nk. autotransformer (säästömuuntaja) tyyppistä liitäntälaitetta, jossa on siis yksi käämi jossa on vähän niin kuin väliulosotto, johon kytketään vaihe. Amerikassahan nuo ovat muutenkin yleisiä matalan verkkojännitteen takia. Liitäntälaitteen toiseen päähän tulee nolla, ja vastakkaiseen päähän lamppu. Se muuntaa verkkojännitteen noin 270 voltin avoimen piirin jännitteeksi, mikä lampun sytyttyä laskee. Tuon "muuntajan" käämi toimii kuristimen tapaan, ja rajoittaa virran sopivaksi. Lampussa on sisäinen sytytysliuska, mikä helpottaa kaasun ioinisoinnissa. Lampussa on hehkulangat, mutta niitä ei tietääkseni käytetä sytytykseen, vaan termioniset häviöt lämmittää ne emissiolämpötilaan lampun syttyessä. Hehkulangat on siis käytännössä vain emittereinä. Löysinmpä kuvankin tuon lampun katodista irtonaisena: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4620&pos=1&pid=137765
Säästömuuntaja: https://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_ballast#Reactive_ballasts
12.07.2019 21:57 <RicuP. > Eli siis on ikään kuin kuristin, jossa väliulostulo? Että keskelle vaihe, oikealle nolla ja vasempaan lampun vaihe ja lamppu nollaa vasten vai?
Sitävartenko tuossa katodissa on tuo liuska, että se kerää jännitettä langan lämmittämiseen, kun langan toinen pää on kytketty vastakkaiseen polariteettiin.

Tuosta TL-X lampusta en kyllä tiedä mitään. Tiedän vaan hylätyn tehtaan, jonka hallissa on Glamoxin TL-X valaisimia. Ovat monesta paiskoneet kuvut ja lamput rikki niin, että pelkät katodit on kannoissa jäljellä. On niitä vielä ehjänäkin, samoin kun on umpi ruosteessa heijastimia myöten olevia 2x 40W valaisimia, joissa kuristin metalliputkien välissä.
12.07.2019 22:55 <Make> Minäkin tein kerran tuon himmennyksen ja toimiihan se. Ei löytynyt sopivaa muuntajaa, niin kasalla diodeja sai jännitteen säädettyä sopivaksi. Sen sijaan aito pohjakuorma LZ 5 oli tarjolla. Himmentimenä oli pistorasiaan liitettävä, varmaan hehkulampuille tarkoitettu malli, tuntui toimivan...

Töissä on yksi TL-X- valaisin, johon en vaan ole päässyt lamppuja vaihtamaan. Tuolla on sellaisesta kuvia: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1105&pos=12&pid=145769
12.07.2019 23:02 <Joku> Liitäntälaite on ikään kuin kuristimen ja säästömuuntajan yhdistelmä, joka siis nostaa jännitettä ja samalla rajoittaa virtaa. Tuo kuva sen selittänee parhaiten: https://www.intertrafo.fi/muuntaja/kaksikaamimuuntaja/saastomuuntaja

Tuo metalliliuska, jossa on vähän juotetta, sulaa kiinni lampun sisäpinnalla olevaan metalliseen juovaan, joka menee lampun päästä päähän. Siihen syntyvä sähkökenttä ionisoi kaasun lampun sisällä (influenssi?). Kaasuun syntyy pieni sähköpurkaus, joka lämmittää elektrodit, ja lamppu syttyy. Tuo katodia ympäröivä liuska taas on nk. katodikilpi, mikä suojaa lampun päitä ionipommituksen aiheuttamalta mustumiselta. Joissain lampuissa on tuota käytetty myös anodina, koska anodiksi kelpaa mikä tahansa metallinkappale, sen ei tarvitse olla kuuma eikä siinä tarvitse olla emissiopinnoitetta.

Tuo rapid-start systeemi olikin ilmeisesti vähän monimutkaisempi, kun siitä lueskelin lisää tietoa englanninkielisestä internetistä, mutta hehkun jännite on suunnilleen välillä 3-4 V rapid-start putkissa. Mutta koska hehkuun vaikuttaa myös lampun virta, niin sen aiheuttama rasitus pitäisi kai jotenkin huomioida.
12.07.2019 23:07 <Joku> Ja tuon hehkuvirran pitäisi muuten olla vaihtovirtaa, koska muuten elektroforeesi saattaa alkaa "syömään" hehkulankaa.
13.07.2019 14:21 <RicuP. > Miten nuo diodit sitten erottavat päät galvaanisesti toisistaan, vai käytitkö kahta muuntajaa, joiden perään pistit diodit?
Ajattelinkin jo, että tuotahan olisi pattereillakin voinut hehkuttaa, mutta eipä käykään, jos pitää olla AC. Tuommoisen 3-4V muuntajien löytäminen onkin vähän toinen juttu.
13.07.2019 15:39 <Joku> Itse kylläkin toteutin tuon juurikin tasavirralla. Se voi vaan pidemmässä käytössä hajottaa katodit nopeammin.
13.07.2019 17:29 <Froggy> Tuo TL-X ei sitten vaadi sytytintä, vaikka LamppuExpress:ssä oli laitettu sytytin varusteisiin. Säästömuuntajista lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Autotransformer
13.07.2019 19:09 <Joku> Tulipa tuosta galvaanisesta erotuksesta mieleen, että kahdella kondensaattorillahan voidaan erottaa vaihtovirtapiirit galvaanisesti toisistaan (koska varauksenkuljettajat eivä kulje kondensaattorin eristeen läpi), mutta silti näiden kahden piirin välillä voi kulkea sähkövirta. Jos vastaava tehdään muuntajalla, niin silloin virtaa ei kulje. Mistä tämä johtuu yksinkertaisesti selitettynä? Onko kukaan muu täällä miettinyt samaa? Kondensaattorin varautuessahan influenssi saa sen vastakkaisen levyn varautumaan vastakkaiseen varaukseen, mikä osittain aiheuttaa myös tuon vaihe-eron ja vaihtovirran kulun kondensaattorin läpi, vaikka välissä on eriste. Ja sitten nämä varaukset pyrkivät kumoamaan toisensa, ja virta kulkee reitin löytyessä levyltä toiselle. Vaihtovirralla kondensaattroin napaisuus tietysti muuttuu koko ajan, ja virta pääsee kulkemaan.
13.07.2019 19:37 <Make> Minä tein hehkumuuntajan 2x6 voltin piirilevy verkkomuuntajasta, jonka perään kumpaankin lähtöön kasa diodeja vastarinnankytkettyinä. Eli lähtöjännite oli AC:tä.

Eräässä vanhemmassa TV:ssä oli koneisto maasta erottamaton. Sen takia antenniliittimessä oli siniset nappikonkat maadoituksen ja signaalin välissä.
21.07.2019 22:53 <Make> Tuolla on vielä toinen kuva Duro-Testin spiraalista: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3894&pos=3&pid=143115
10.09.2019 20:17 <RicuP. > Löytyi nyt semmoinen hehkumuuntaja mallia Helvar LM 80. Kytkentäkaavion mukaan pitäisi toimia 2x 40-80W omilla kuristimilla ja 2x20W yhden kuristimen sarjakytkennällä. Pitihän sitä testata. Otin harrastekammion SLO 345 valaisimen alas T12 putkineen ja kytkin härpäkkeen kaavion mukaisesti. Laitoin himmentimeksi ekaksi käteen osuneen, joka oli Etman 315W transistorisäädin. Sitten testipenkkiin ja virrat päälle.
Himmennin aivan minimissä, niin putket lepatti. Kun käänsi hieman potkua, niin valo tasoittui ja paloi hyvinkin himmeänä. Sitten lisää potkua, niin putket kirkastui ja alkoi melko kuuluva pärinä. Vielä lisää, niin pärinä voimistui ja putket kirkastui entisestään ja alkoi räpsymään nopealla tahdilla. Eli ei tuolla kokoonpanolla toiminut kun 1/4 himmennettynä jotenkin kohtuudella. Putkina oli Airam ja Osram 40W T12 molemmat ja reagoivat aika samalla lailla.
Mikähän tuossa nyt mättää sitten? Tarvitseekohan tuo nyt sen pohjakuorman, vaikka sitä ei kytkentäkaaviossa ollutkaan, vai onko tuo himmennin huono tuohon hommaan.. Jossain nurkissa pitäisi olla ABB:n RL säätimiä, joissa vielä se vaihtokytkimen keskikontakti tuolle hehkulle, mutta ei tunnu nyt löytyvän..
10.09.2019 20:54 <Joku> Tämä on vain arvaus, mutta luulen, että kuristimet ei induktiivisuuden takia tykkää tuosta vaiheleikkaushimmentimestä, koska sen jännite pyrkii leikkauskohdassa vaihtumaan nopeasti, mitä kurisitin tietysti vastustaa antamalla jännitepiikin, kun se yrittää pitää virtaa yllä tai vastaavasti estää sitä nousemasta. Nopeasti muuttuva magneettikenttä aiheuttaa pärinänä. Varmaan induktiivisen kuorman himmennin ja pohjakuorma auttaa. En tiedä himmentimistä paljoakaan, mutta on himmentimiä, mitkä leikkaa puolijakson alkupuolelta (leading edge?), ja sellaisia mitkä puolijaksion loppupuolelta (trailing edge?). Ajattelisin äkkiseltään, että tuo leading edge olisi parempi induktiiviselle.
10.09.2019 22:19 <Make> Himmentimen tyyppiä voisin epäillä myös. Mitä minä käytin, on ihan perus triac- malli. Pohjakuorman puute vaikuttaa lähinnä himmeässä päässä, silloin valo kai räpsyi.

Tuo muuntajan tyyppi on taas ihan eri kuin aiemmin tavatut.

© Janne Määttä 2004-2017