<< ^ >>

1IMG_0096.JPG

400/220 kV Pyhänsivun sähköaseman 400/220 kV:n muuntaja ja siihen liittyvä 20 kV:n kompensointilaitos. Löytyihän se eteläisemmän Suomen 220 kV:n verkkoon vaikuttava kompensointikin. Muhos, Pyhänsivu 14.04.2007
Kuvaaja: Janne Määttä
Sijainti: N 64.84470° E 26.07521° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

21.04.2007 02:37 <MV> Mutta hyvänen aika se vaikuttaa vaan paikallisesti. Se ei vaikuta linjan toisen päähän. Kunpa olis tämä petäjäveellä tai Jämsässä. Tuskin tämä vaikuttaa 200km tai 300km pääähän.
22.04.2007 12:10 <calm> Lisätään nyt tähän se hymiö, joka kuvatekstissä on näkymättömänä: ;)
25.04.2010 13:17 <Sähkäri> Kyllä se voi vaikuttaa, onhan se yhteydessä verkkoon muuntajan välityksellä niin en keksisi yhtään syytä miksei se voisi vaikuttaa? Ei se varmaan niin hyvin vaikuta kuin jos olisi siellä, mutta varmasti jonkin verran vaikuttaa.
26.04.2010 09:22 <injenGör> itse olin keran henkilökohtaisesti todistamassa kun se vaikuti 500km päässä
25.11.2016 09:36 <calm> Loissähkö – mistä nyt maksetaan?

Tätä mietti Ylen uutistoimitukseen yhteyttä ottanut mies. Hän oli saanut sähköyhtiöltä kirjeen, jossa yhtiö kertoi ottaneensa käyttöön uudenlaisen loissähkön laskutuksen. Laskutus alkaisi tammikuun ensimmäisenä päivänä.

http://yle.fi/uutiset/3-9309384
25.11.2016 20:32 <muhentaja> 70-80 luvun taitteen ilmakanvavalämmitteisessä omakotitalossa muistelen joskus aikoinaan kummastelleeni sähkötaulussa normaalin kWh-mittarin lisäksi komeilevaa kVArh-mittaria.
Myöhemmin selvisi, että noissa ilmakanavalämmityskeskuksissa on jatkuvasti käyvä oikosulkumoottori poikineen tehoiltaan kymmenistä wateista pariin kolmeen sataan wattiin, joten en yhtään ihmettele sähköyhtiön kiinnostusta loistehon mittaamiseen, etenkin kun varsinaisen lämpötehonsa kyseinen ilmakanavalämmitysjärjestelmä sai kaukolämpöverkosta.
25.11.2016 21:25 <Make> Pienteollisuudessa voisi olla myös loistehon mittaus paikallaan. Meillä ainakin on monenlaista moottoria, pistehitsiä ja ilman kompensointia olevia valaisimia. Ei kuitenkaan mitata- ainakaan vielä.

Keravalla on muuten menossa toinen kierros etäluettavissa mittareissa. Tuli lappu, että mittarit vaihdetaan nyt melkein saman tien.
26.11.2016 02:27 <RicuP.> Täällä on myös oikea sähköyhtiön painajainen. Parhaimmillaan yli 100W säätimien kanssa olevaa Ledikuormaa, joitten säätimet nakuttaa harmonisia verkkoon, minkä ehtivät. Lisäksi muutama pöytäkone ja laser tulostin, joka jostain syystä vilkuttaa koko kämpän valoja tulostaessaan.. Vielä joukko muita erikoisempia testikytkentöjä ja eri laatuisia/ tasoisia kapasitiivisia ja induktiivisia vinokuormia muista valaisinkuormista puhumattakaan. :)
26.11.2016 17:12 <Make> Kerran huomasin, että lasertulostin otti melkoisia piikkejä. Sellainen oli kulutusmittarissa kiinni ja piikki taisi olla 800W. Tiedä sitten, onko sekään koko totuus.

Onkohan uusissa kWh- mittareissa loistehon mittaus...
26.11.2016 17:48 <muhentaja> Lämmitysvastus on lasertulostimissa yleensä päälle-pois ohjauksella, taitaa olla pari kertaa sekunnissa korkeimmillaan taajuus. EMC:n kannalta paljon helpompi kuin vaihekulmaohjaus. Kerran tuli purettua wanha sotaratsu Canon LBP8-III kun se lakkasi toimimasta, ja siinä oli kiinnitysrummun sisällä pitkälti R7S-kantaista halogeenilamppua muistuttava kapistus.
26.11.2016 19:09 <Mikko Koho> Tarina kertoo että Lappeenrannassa jostakin talosta oli mennyt sähköt ja asiaa selvitettäessä pääkeskuksen nollakisko oli kadonnut jäljettömiin. Syy löytyi siitä että vanha rakennus oli täyttynyt loisteputkivalaisimista ja atk-tekniikasta jolloin loisteho- ja yliaalto-ongelmat olivat räjähtäneet käsiin.
26.11.2016 22:21 <Make> Töissä on toimistossa 10A:n sulakkeen ja putkilangan perässä kaikki, mitä nykyään voi olla. Kopiokonetta käytettäessä valot välkkyvät aikalailla ja aina odotan, milloin vaikka ko. sulake palaa.
Ei ole noin tarkkaan tullut lasertulostinta tutkittua.
27.11.2016 15:34 <RicuP.> Vehje on melko vanha HP laserjet 1100. Tosiaan valot alkaa "huojumaan" kun tuo on hommissa. En myöskään ole tuota tutkinut, että mitä on syönyt, mitä joskus olen sitä puhdistanut vaan.
Kumma, kun ei ole vielä tullut ne suodattimet pakollisiksi keskuksiin. Nykyään kun on vähän joka kämpässä melkoinen määrä monen tasoista elektroniikkaa ja just näitä Led virityksiä, että ongelmat varmaan kohta lisääntyy.

Miksi ei kukaan vielä ole keksinyt kannallisille Led lampuille jotain muuta ohjausta, kuin "triac"? Vaikka himmennin, jossa olisi tasasuuntaus ja PWM ohjaus kuitenkin verkkojännitteellä tms.? Tosin eräs lamppu edustaja kehuskeli taannoin, että olisivat kehittelemässä säädintä ja E27 lamppuja, joissa toimii himmennys ja jopa värinvaihto vain normaalilla johdotuksella. Mihin lie väylään sekin perustuisi. Ideana oli, että kaikki valonohjaukset (mm. Led nauhat ym.) toimisi yhtenäisellä ohjauksella.
28.11.2016 05:40 <Mikko Koho> Kolmesta keskustelusta tuo ensimmäinen..
http://www.feissarimokat.com/2016/04/kolme-keskustelua/
28.11.2016 08:42 <calm> Pari laser-tulostinta on tullut purettua, molemmissa oli ihan normaalin näköinen halogeenilamppu lämmittimenä. Ainakin toinen oli 1000 W, toisesta en ihan tarkkaan muista.
29.11.2016 21:18 <Mikko Koho> "Tosin eräs lamppu edustaja kehuskeli taannoin, että olisivat kehittelemässä säädintä ja E27 lamppuja, joissa toimii himmennys ja jopa värinvaihto vain normaalilla johdotuksella. Mihin lie väylään sekin perustuisi. Ideana oli, että kaikki valonohjaukset (mm. Led nauhat ym.) toimisi yhtenäisellä ohjauksella."

Tuli mieleen että olisiko tuossakin jonkinlaisen pienen mikrosirun/tehoelektroniikan paikka? Ensimmäinen, missä törmäsin että "ei helkkari, tarvitaanko tietoturvaa täälläkin", oli kun sattumalta luin ns. elektronisista sytytysnalleista eli niistä millä laukaistaan louhintakenttiä. Niissä on käytännössä pieni osoitteellinen mikrosiru sisällä ja panostuksen aikana luetaan jokaisen reikään menevän nallin osoite ja määritetään hidaste eli kuinka monta millisekuntia laukaisusta nalli odottaa ennen laukeamista. Sitten kun kenttä on ladattu niin mitataan yhteystesterillä että se on valmis laukaistavaksi ja laukaisun aikana nallit ohjelmoidaan etänä ja annetaan tulikäsky. Ideana tietotekniikan tuonne tunkemisessa on se että hidasteet voidaan ohjelmoida vapaammin ja jos halutaan että joku nalli laukeaa 30ms ensimmäisen jälkeen niin se myös tekee sen eikä vähän sinne suuntaan. En tiedä mikä on todellisuus mutta ainakin periaatteessa tuolla saadaan melu, tärinä ja kivien sinkoilu pienemmäksi samalla kun tavara en enemmän sitä mitä halutaan. Jos toiveena on saada jalkapallon kokokoista lohkaretta niin tulos on varmemmin sitä kuin sellaista missä osa on kuution kiveä ja osa pientä sepeliä.
29.11.2016 21:28 <Make> Tuo selittää, kun joskus luin oliko Sharpin tulostimen huoltoraporttia. Siinä kun luki, että lamppu vaihdettu. Tietysti toimintaperiaatteeseen kannattaisi tutustua.

Ehkä himmennettävissä ledeissä onkin joku prosessori. Nallien kanssa on jo syytä olla tietoturva kunnossa...
29.11.2016 21:42 <Mikko Koho> Taisin äsken tehdä ennätyksen kirjoitusvirheiden kanssa. Yleensä tulee oikoluettua joka viesti ja kommentti "miljoonaan kertaan"..
29.11.2016 22:08 <Topiax> Elektroniset nallit taitavat tulla vielä melko kalliiksi avolouhoksilla ja kenttien louhinnassa, verrattuna impulssiletkunallien käyttöön. Tunneleissa ne varmaan puoltavat paikkaansa.
01.12.2016 00:21 <RicuP.> On niissä säädettävissä led lampuissa prosessori, joka ohjaa RGBW ledejä. Prosessoreita ohjataan seinäsäätimellä. Tämä on jo jenkkilässä ollut jonkinaikaa käytössä.
Muropakettikaukosäädin lamppuviritykset, jotka ei pysy synkroonissa jää hankkimatta. Lamppujen seinäohjain ottaa tarvittaessa vastaan 868MHz kaukosäätimen taajuutta, eikä itse lamput.

Normaalia hakkurilediä ei taas voi himmentää. Hakkuri on oltava säätimessä ja Ledissä tarvittaessa vain vastukset, kuten nauhoissa.
01.12.2016 04:09 <Mikko Koho> Olisi ihan mielenkiintoista tietää että missä kohdin tuossa lavajärjestelmässä on ollut ne prosessorit jotka säätävät yksittäistä lediä.

https://youtu.be/YHmjEONtHJA?t=15m55s

Perusidea ilmeisesti on se että tuo taustaseinä on periaatteessa todella iso näyttö joka koostuu pienemmistä elementeistä ja joka elementillä on pikseliavaruudesta tietty osoitealue jota se näyttää. Sitten tuo yläpuolella oleva puolipallo, joka on tämän kappaleen kohdalla ohjattavana silmänä, on tehty samoista elementeistä mutta jossakin on prosessori tai prosessorit jotka hoitavat sen että jokainen ledi näyttää oikean osan videosignaalin osoiteavaruudesta.
01.12.2016 08:07 <calm> Ainakin harrastelijapiireissä suosittu sarjaohjattava rgb-ledi on WS2812, liekö noissa Isoissa näytöissä jotain muita. https://www.youtube.com/results?search_query=ws2812

Mullakin on tuommoinen 24 ledin rinkula olohuoneessa näyttämässä sähkönkulutusta ja -hintaa. Pitäisi joskus siitä kuvat ottaa..
01.12.2016 21:59 <RicuP.> On luultavasti just noin, että jokaisessa RGBW Ledissä on oma piiri, jolla osoite. En sitten tiedä, kuinka monta osoitteellista pixeliä voidaan ohjata yhdellä ohjaimella, mutta luulisi tuon kokoisessa järjestelmässä ohjaimia olevan useita kymmeniä. Mikä sitten ohjaa ohjaimia eri videosignaalin osilla on erikoisempi juttu.. Vähän vastaavia, mutta pienempiä 'näyttöjä' on nyt ilmestynyt kaupungille mainostauluiksi, jopa pizzerioiden valomainoksiksi. Niissä on muisti, johon ladataan video, tai tehdään tekstit ja efektit jollain ohjelmalla. Varhaisin valopixelinäyttö, mitä tiedän on hyvinkääläisen Kauppahuone Pyrhösen Riihimäenkadun myymälän n.2x4m kokoinen mainosnäyttö 90 -luvun lopulta, ja värejä oli oranssi ja vihreä. Uuden K-kauppiaan myötä näyttö poistettiin ja tilalle tuli aina vaihdettava lakana.. Tuossa näkyy: https://www.google.fi/maps/@60.6335165,24.8501513,3a,15y,168.1h,94.22t/data=!3m7!1e1!3m5!1spmKeHEcnJDcbPlJ9jLIW9A!2e0!5s20090501T000000!7i13312!8i6656
01.12.2016 22:13 <RicuP.> Kuvakulma on aika suppea, tässä kuvakulmassa näytöstä näkyykin jotain: https://www.google.fi/maps/@60.6335681,24.8494268,3a,15y,132.02h,89.17t/data=!3m7!1e1!3m5!1svoE2R4s_9As1gsV9JPi_Gg!2e0!5s20090501T000000!7i13312!8i6656
On tainnut sensuuri iskeä.. Kyllä tuolla on siihenaikaan kelvannut kahvipaketteja mainostaa.
02.12.2016 00:08 <Mikko Koho> Käsittääkseni noissa lavahommissa on ylimpänä joku ohjauskonsoli/valopöytä joka laittaa videosignaalia lavalle samalla kun ohjaa DMX-512-väyliä joilla ohjataan himmentimiä, heittimiä, savukoneita ja niin edespäin. Sitä en tiedä millä ääni lähtee PA-laitteistoihin mutta koko homma on todennäköisesti jonkinlaisen aikakoodin perässä tai sitten homma on puoliautomaattinen, ts. tehosteet on ohjelmoitu valmiiksi ja joku painaa nappia sen mukaan miten lavaesiintyminen sujuu. Ainakin tuon linkittämäni videon showssa tuntui siltä että kun käyt yhden esityksen katsomassa niin olet samantien nähnyt kaikki. Muun muassa "itsestään laulavat mikrofonit" kielivät että taustalla on ainoastaan joku ohjelma joka laitetaan pyörimään ja jonka tahdissa esiintyjät hyppivät lavalla.

© Janne Määttä 2004-2017