25.09.2019 09:43
<Froggy>
Koulusta lähti eilen sähköt viideksi minuutiksi! Valojen älykkäät ohjausjärjestelmät meni siitä sekaisin kun palavat täysillä.
25.09.2019 09:47
<Froggy>
Eikä lämmityskään toiminut, mutta se on jo korjattu. Kuulemma valot paloi läpi yön. Joissain luokissa ne kyllä näyttää nyt toimivan.
25.09.2019 14:06
<Joku>
Mitenkähän Suomi selviää jos tulee sota? Pieni sähkökatko niin lämmitys ja valot aivan sekaisin! Jos ei oikeasti osata tehdä niinkään toimivaa digitaalitekniikkaa kuin 80-luvulla osattiin, saisi kuopata vallan tuollaiset systeemit. Mihin ihmeeseen koulussa edes tarvitaan analogista himmennystä ja muutamaa valaisinryhmää kummempia säätöjä. Olen muutaman kerran törmännyt hajonneeseen kiertovesipumppuun, missä vikana oli joku käytännössä täysin turha elektroniikkakikkare verkon ja moottorin välissä, mikä sisälsi vieläpä PIC-piirin. Siellä vika, missä nykypäivän elektroniikka.
25.09.2019 14:09
<Joku>
Aika huima latausjännite kyllä tuossa keskukasessa, taitaa olla lähellä 28 volttia. Ei varmasti akut kestä viittä vuotta pidempään. Kyllä VRLA-akutkin vaan kuluu jatkuvasta lataamisesta. Eatonin uudet upsit ainakin osaa onneksi jo pudottaa latausjännitteen 26,4 voltin paikkeille lepojännitteeseen, niin akut kestää paljon kauemmin, kun lataus tapahtuu vain tarvittaessa.
25.09.2019 16:23
<Froggy>
Käytössä on kai Dali järjestelmä. Jos ikkunoista tulee tarpeeksi valoa, valot himmenevät ja jos jättää valot päälle kun luokassa ei ole enää ketään, niin ne sammuu. Jopa ruokalassa on sama systeemi PL -lampuilla! Valoja saa tietysti itsekin himmentää tunnelmaan sopivaksi, muttei siitä juuri mitään muuta hyötyä ole. Roskiskatoksessa ja keittiössä on Alppilux IG44:t magneettisilla liitäntälaitteilla ja liiketunnistimilla. Systeemit on vuodelta 2010, jolloin ei vielä ollut ledejä. Luokissa on Alppilux Aavat 2x35 W, nyt on vain LED-versiota:
https://www.ensto.com/fi/tuotteet/valaistus/julkisten-tilojen-valaisimet/aava/
Merkkivalot eivät pala kytkimissä, siellä missä ne ei toimi. Ryhmäkeskukseta näytettiin jotain etsittävän... Lämmityksestä en tiedä.
25.09.2019 20:26
<Keijo>
Itse vierastan vähän näitä nykyajan taloautomaatio järjestelmiä. Onhan esim. knx ihan yksinkertainen järjestelmä mutta itse en koe tarpeelliseksi ohjata esim. omakotitalon valoja usealla releyksiköllä. Jos yksi hajoaa niin puolet talosta pimeänä kunnes korjaajan saa paikalle. Pystyyhän sitä käsikäytölläkin käyttämään vikatilanteessa mutta ei kovin käytännöllistä sammutella valoja teknisestä tilasta kun pitäisi sammuttaa yläkerran valot... Kuten on monesti todettu että määrämittaan katkaistu johto on aina liian lyhyt niin voidaan myös todeta, että yksinkertaisin ratkaisu on lähes aina se paras ratkaisu. Perinteiset valokytkimet kytkettynä johdoilla suoraan ohjattavaan valaistukseen on perus omakotitalossa halvin ja kestävin ratkaisu. Ja miksi ei vaikkapa kouluissakin. Itse kun aikoja sitten kävin koulua niin opettaja napsautti luokan valot päälle oven pielestä ja sammutti poistuessaan, ei tarvittu dalia, liiketunnistimia tai mitään älyohjauksia. Ja varsinkin lämmitysohjaukset pitäisi olla pomminvarmoja Suomen olosuhteissa, siinä kun pimahtaa älyvehkeet -30 pakkasella niin on talkkarilla kuset housussa.
25.09.2019 20:32
<Joku>
On ne ehkä hienoja, mutta jos valaistus menee sekaisin sähkökatkosta, järjestelmää ei ole tehty kunnolla. Kyllä Voyager-1 luotaimenkin tietojärjestelmä lähettää yhä tietoa maahan, yli 40 vuoden jälkeen, ja meillä menee valot sekaisin sähkökatkosta, ja ydinvoimalan suljetun järjestelmän tietokoneiltakin on Saksassa löydetty viruksia! Nykyinen tietotekniikka sisältää aivan liikaa laittesto- ja ohjelmistokerroksia, ja aukkoja jää käytännössä joka systeemiin. Onneksi itseltä löytyy toinen kiertopumppu varalla, ja sähköäkin saa polttopuilla toimivasta termosähköisestä generaattorista tarvittaessa.
25.09.2019 20:37
<Make>
Töissä on lämpimän käyttöveden kiertopumppuna nyt sellainen Grundfos, jossa on tehon led- segmenttinäyttö. On se muutaman vuoden jo ollut, mutta turhalta hienoudelta vaikuttaa. Oliko viallisissa prosessorivika?
Ehkä Dali- teholähde Helvar 402 on hajonnut joiltakin alueilta. Toisin sanoen väylä on kylmä. Ymmärtääkseni ohjattava liitäntälaite sytyttää valot täysille, jos ohjausta ei tule. Sellaisille valaisimille tulee myös jatkuva sähkö.
25.09.2019 20:46
<Joku>
Muistaakseni oli joku palanut komponentti pumpun sisäisessä tehon säädössä (mikro-taajuusmuuttaja). Saattoi olla, että olisi jännitepiikkiin hajonnut. Pumpun kestomagnetoitu kolmivaihetahtimoottori magneettivälityksellä lähti kuitenkin pyörimään itsetehdyllä ohjaimella, eli moottori oli ehjä (no mikä siinä edes hajoaisi?). Taitaa nuo MCU:t olla aika luotettavia kuitenkin, vaikka itse niitä aina epäilenkin. Vanhat tyhmällä säädöllä (3 nopeuksinen moottori?) ovat toimineet kolmattakymmenettä vuotta ilman ongelmia.
25.09.2019 20:53
<Keijo>
Viime vuonna tein erästä sähköurakkaa omakotitaloon johon tuli maalämpö ja vesikiertoiset lattialämmitykset. Huonetermostaatit oli ihan mekaanisia jotka oli vain käytännössä sulkeutuvan koskettimen sisältäviä, eli kun lämpötila putoaa määrätyn alle niin kosketin sulkeutuu ja 230v menee toimilaitteelle mikä avaa venttiiliä jakotukissa. Ei mitään muuta kuin yksinkertainen ja toimintavarma ratkaisu kun elektroniikkaosien määrä on mahdollisimman pieni. Lisäksi tuli ilmalämpöpumppu ja varaavat takat sähkökatkojen varalle. Perinteisiä suorasähkölämmityksiä en ole uusiin taloihin tehnyt vuosiin, saneerauskohteisiin niitäkin lähinnä menee. Yhden knx talon olen johdottanut ja asiakas oli ns. "hifistelijä" eli yksinkertaisetkin hommat piti tehdä monimutkaisesti ja kalliisti. Hyvä siitä tuli mutta jos yksikin kriittinen osa hajoaa niin puolet talosta pimeenä ja kaikki täysin sekaisin. Joskus 70-80-lukujen taitteessa oli muotia valaistuksen ohjaus sysäysreleillä eli eteisessä, käytävissä, portaikossa ym. painonapit ja keskuksessa releet jotka kytkee valot päälle. Samoin kattolämmitykset mitä en ole ikinä nähnyt laitettavan 80-luvun jälkeen. Ja sitten ne hirvitykset eli seinävalot sisätiloissa joka paikassa ympäri taloa.
Mitenkä kestäviä lie sitten loppupeleissä nämä kiinteät ledivalaisimetkaan, kokonaisia taloja tehdään näillä ja jos joku hajoaa niin usein pitää kutsua sähkömies vaihtamaan ellei ole pistokeliitäntäinen tai pienoisjännitteinen. Ja se sähköromun määrä mikä näistäkin tulee, hehkulampussa on vain lasia ja metallia toisin kuin ledipolttimoissa.
25.09.2019 21:05
<Joku>
EU on onneksi pistämässä stopin tuolle LEDipelleilylle. Surkeat virtalähteet ovat harmittava usein syynä koko valaisimen hylkäämiseen, ja muutenkin ala-arvoiset komponentit. Vaikka EU ympäristövouhotuksissaan kielsi magneettiset liitänätlaitteet (ikuiset) loiteputkivalaisimista, on naurettavaa, että silti alle 70 lm/W LEDejä saa myydä, koska 58 W suoraputkisen loistevalaisimen valotehokkuus on tuon yli, noin 80 lm/W, myös sillä "energiasyöpöllä" kuristimella! Tosin alle 85 lm/W LEDivalojen pitäisi onneksi kadota markkinoilta ja osien pitäisi tulevaisuudessa olla aina vahdettavia. Itseltä ei löydy ainuttakaan kertakäyttöLEDiä, ja pidän hehkulmappuja niitä ympäristöystävällisempinä. Hehkulamput jopa kestävät joskus yli vuoden!
25.09.2019 22:11
<RicuP. >
Täälläkin, kun eräässä julkisessa laitoksessa olen hankintoihin vaikuttanut, niin olen hankkinut vaihdettavilla lampuilla olevia valaisimia. Juuri pimeni Elhouse merkkisiä ns. "kanoottivalaisimia" vajaassa parissa vuodessa. Kiinteät ledit oli osin tummuneet, liitäntälaitteita sökönä ja yksi kiilui. Tilalle tulee ikuinen valaisin, eli M-Light ML 4082 Led, eli alumiinirunkoinen valaisin vaihdettavilla putkilla.
Led putkia on nyt testissä myös vanhoissa SLO 40W T12 valaisimissa kuristimineen, jotka palavat 24/7.
Edullisemmille 16e 18W putkille luvataan 50000h ja kalliimmille 30e putkille 125000h. Pitäisi nyt vaan laskea, että mikä lyö leiville, kun normaali putki maksaa 2-3e ja on vieläkin käytössä v.2011 Tubesavereitten kanssa asennettuja jotka päivittäin päällä.
26.09.2019 00:59
<Mikko Koho>
Joissain Grundfosin kiertovesipumpuissa on taajuusmuuttaja ja itsesäätyvä ohjaus. Ideana on haistella pumpun läpi menevää virtausta (joka riippuu pumpun fyysisistä ominaisuuksista, kierrosluvusta ja pumpun yli vaikuttavasta paine-erosta) ja pumpun yli vaikuttavaa paine-eroa. Näistä voidaan laskea kuinka auki kiertopiirin linjastot voivat maksimissaan olla, sen huomaa paine-eron muutoksesta virtaaman funktiona, ja tätä kautta voidaan asettaa pumpun kierrokset mahdollisimman alas häiritsemättä virtausta ja samalla säästää sähköä. Idea on periaatteessa hyvä mutta kestävyydestä ei ole enempää tietoa. Lapsuudenkodin pannuhuoneessa oli kymmenisen vuotta tuollainen pumppu mutta en tiedä käytettiinkö tuota ominaisuutta kuinka paljon. Pumpussa oli myös muunmuassa vakion paine-eron säätö
26.09.2019 20:39
<Make>
Siinä Grundfosissa on myös joku tehon valintanappi, oliko kolme vaihtoehtoa. Joku tuollainen haistelu taitaa olla lisäksi. Teho on näytön mukaan 4-7 watin välillä.
Kattolämmityksiä löytyy eräästä vuosituhannen vaihteen taloyhtiöstä useimmista tiloista. Ovat Teval- merkkisiä.
Juuri tehtiin joku asunnon keskus, jossa on Dali. Käyttöliittymä on Houm/ Mount Kelvin ja perässä on 36 himmenninkanavaa, ei mitään muuta! Tuntuu hieman oudolta tarve noin monelle perinteiselle himmennykselle. Dali- väylä lähti kyllä myös muualle.
Töissä on joku Etherma Eco Magus- led kattovalaisin jo useamman vuoden takaa. Toimii vieläkin, en vaan tiedä, onko himmentynyt. Kiinteät ledit pitää todella kieltää lailla.
Hyvä, että led- putkia on testissä myös vanhemmissa valaisimissa.
26.09.2019 21:35
<Joku>
Miten tuollainen Grundfossi sitten tietää paine-erosta, vertaako MCU moottorilta otettua vääntömomenttia johonkin painekarttaan, ja sitten moottorin käyntivirroista laskee paine-eron? Tuossa minun purkamassa pumpussa, minkä sain epäkuntoisena ei ainakaan ole erillisiä paineatureita. Tosin saattoi olla vaan joku tyhmempi malli, missä oli jo kuitenkin taajuusmuuttaja. Taisi siinäkin joku LEDinäyttö olla.
On se hyvä, että EU laittaa vähän kampoihin näissä LEDijutuissa nyt ainakin. Markkinatalous nykytekniikkaan yhdistettynä tuntuu aiheuttavan kuluttajan oikeuksien polkemisen maanrakoon. Autoakaan ei voi enää itse huoltaa, eikä se tunnu omalta, kun "pimeä laatikko" puuhaa omiaan, ja vaatii uudellenohjemoinnin valmistajakohtaisella softalla aina huoltojen jälkeen. Nämäkin pitäisi tehdä avoimiksi! Pyrin itse tietysti välttelemään näitä pimeitä laatikoita omissa laitteissani mahdollisimman paljon.
27.09.2019 21:15
<Make>
Töissä oleva näkyy olevan Alpha 1 20-45N 150. Melkein samannäköinen, mutta vain yhdellä napilla...
27.09.2019 22:57
<Joku>
Ei se näin monipuolinen ollut, taisi purkamassani olla vain moottorin nopeussäätö. Erikoista, että tuo ei voi ottaa suoraan Bluetooth-yhteyttä, vaan tarvitaan joku palikka siihenkin vielä väliin... Tuolla tosin onnistuu sitten virtausten tasapainotus/linjasäädöt kuin itsestään. Sopii vain toivoa, että elektroniikka ei kärähdä kovilla pakkasilla...
