|
10.11.2013 12:04 <sähäri> Tulipa TV:stä vastikään kiinnostava dokkari Intian Kanpurissa työskentelevästä sähkövarkaasta, ja Kanpurin sähköistä yleensäkkin: http://areena.yle.fi/tv/2050030 |
|
09.11.2013 19:47 <Jouko> Asbestihanska tuohon vielä niin a vot! ;) |
|
09.11.2013 19:41 <Jouko> Sähöteipiä siinä päällä vain on, kaiketi kytkennän estämiseksi. Sähköturvallisuuspykäläthän tuommosen kieltää, mutta valitettavan yleistä on työnajaksi teipata keskuksesta stotsit auki-asentoon... Muita kuvakulmia kun katsoi, näyttäisi että vasemmanpuoleinen MMJ olisi ylhäältä kytkemättä, ehkä myöhempinä aikoina purettu Amka-lähtö. |
|
|
09.11.2013 19:32 <Make> Fibox`n kotelo. Vähän on kansi samentunut ajan mittaan... |
|
09.11.2013 13:35 <Hartsa> RicuP Kiitokset selventävistä tiedoista noista valoista. |
|
|
09.11.2013 13:34 <Hartsa> Juu oli !! Ukkeli eikun kiipeää jänniteisen muuntajan päälle ja viskoo hiekkaa ja vettä lopuksi ei ollut voimassa kyllä Sfs6002 noissa hommissa! Kanntaa katsoa.... |
|
|
09.11.2013 07:37
<Mikko Koho>
Katsomisen arvoinen dokkari jos haluaa nähdä kirjaimellisia jännitetöitä ja karmeita asennuksia: http://areena.yle.fi/tv/2050030 |
|
|
08.11.2013 23:46 <RicuP.> Silloin -70 -luvun alussa tuli nuo muovikotelot. Näyttäisi, niinkuin noiden kolmen päällekkäisen varokkeen päällä olisi joku sinetti tai vastaava. Kuitenkin 1 syöttö ja 2 lähtöä. |
|
|
08.11.2013 23:35 <RicuP.> Noissa teollisuusvalaisimissa on "ilmanvaihto" mikä estää pölyn ja höyryn pääsyn valaisimen sisään, ja valaisin on silti täysin tiivis. Ei valaisimessa itsessään mitään tuuletinta, tai muutakaan erikoista ole. Valaisin on I-Valo Oy http://www.i-valo.com/verkkokauppa/fin/client/index/9 |
|
08.11.2013 23:27 <RicuP.> Noissa teollisuusvalaisimissa on "ilmanvaihto" mikä estää pölyn ja höyryn pääsyn valaisimen sisään, ja valaisin on silti täysin tiivis. |
|
|
08.11.2013 23:16 <RicuP.> Strömperin kahva. Noita meillä vieläkin käytetään. |
|
08.11.2013 23:11 <RicuP.> Valaisimet on mallia: Idman 212SGS 1*SON250IC. 250W natikka |
|
|
08.11.2013 23:07 <RicuP.> Näkyyhän nuo olevan eri ryhmissä, kun tuossa ensimmäisessä palavassa valaisinpylväässä on päätteet molemmin puolin, eli amka on poikki siitäkohtaa. |
|
08.11.2013 22:46 <RicuP.> Ovat ruotsalaista mallia, ainakin eristimet. |
|
08.11.2013 20:30 <Jouko> Tekniikan museon patakatkaisijat nyt näilläkin sivuilla: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6504 |
|
08.11.2013 18:08 <M. Asentaja> Kärsämäen asema valmistui vasta 1985 joten ei tule kysymykseen, tarkoitat ehkä Haapajärven asemaa? |
|
08.11.2013 17:49 <M. Asentaja> Erottimen alapuolella putki jonka sisällä yhteen vaiheesen ampuva harppuuna joka palautetaan putken alapäähän asetettavalla kammella. |
|
08.11.2013 17:13 <Hartsa> Jolloin kaikki oli ihan toisin kuin nykyään =D |
|
|
08.11.2013 17:11 <Hartsa> Kärsän 45kV =D |
|
|
08.11.2013 17:10 <Hartsa> Missäs se tuossa kuvassa sijaitsee ?? |
|
08.11.2013 17:09 <Hartsa> Jouko....Äh kun muistaisin =D ei mahda enään tätä nykyä mennä! En saa mieleen että missäpäin kuopiota se oli jossain..... |
|
|
08.11.2013 15:25 <Jouko> Hartsa, missä päin Kuopiota nuo 110 ja 20 kV on muka samoissa pylväissä, vai ovatko sitten enään??? :/ |
|
08.11.2013 15:14 <Jouko> Mikkelin sähköasemarakennus vertaukseksi: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3997 |
|
|
08.11.2013 14:10 <M. Asentaja> Keinovikaharppuuna näkyy olevan, liekö enää suojaukset sen varassa? |
|
|
08.11.2013 11:26 <Eräskin sähkömies> Onkohan se juuri tuossakohdassa se muuntaja joka piti uusia juuri pahimpien tammi-helmikuun pakkasten aikaan vuonna 1985? |
|
07.11.2013 20:10 <Jouko> Joroisten energialaitoksen sivuilta lunttasin että Paron sähköasema on vuodelta 2002. Tämä Koskenkylän asema lienee palvellut siihen asti. |
|
07.11.2013 19:33 <Jouko> Ks. http://goo.gl/maps/cGIPA |
|
|
07.11.2013 19:22 <muhentaja> Vai olisiko kytkin sitä varten että tulppasulakkeet saa virrattomiksi sulakkeen vaihtoa tai amkan jännitteettömäksi tekemistä varten? Kuorma päällähän noita tulppasulakkeita ei mielellään saisi ruuvailla, ja lisäksi asiakas olisi hetken kaksivaihekäynnillä jos proppuja irrottelemalla alettaisiin katkaista virtaa. Saahan virrat toki erottimellakin poikki, mutta tuota katkaisjan vipua kääntäessä ei tarvi pelätä että vaijeri katkeaa ja sotkeutuu 20kV jännitteeseen. Lieköhän enää missään niin muinaismuistomallin asennuksia käytössä, että olisi pääkatkaisijaton taulu edes yksivaiheisena kuluttajan päässä? Joskus olen käytöstä poistettuna nähnyt sellaisen wanhan katkaisijattoman yksivaihetaulun jossa on alaosassa mittari ja ylhäällä rivissä keskellä pääsulake ja kaksi ryhmäsulaketta. |
|
|
07.11.2013 19:20 <Jouko> Vuodelta 1964 |
|
07.11.2013 17:29 <Jouko> Kokkolan sekä Ähtärin vastaavat: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=7143 http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=6529 |
|
07.11.2013 08:17 <Mikko Koho> Meillä tuli koululle, amikselle, aikoinaan hitonmoinen lisälasku. Kompensointia asennettaessa urakoitsija oli vaihtanut virtamittarit ilman että oli kertonut siitä sähköyhtiölle. Seurauksena oli ollut se että kovimmilla kuormilla virtamuuntajat menivät jossain kuormassa kyllästystilaan ja mittari jäi ilmeisesti sitten laskemaan samoja lukemia kuormasta riippumatta. En muista/tiedä miten pitkään väärät mittamuuntajat ehtivät 600A liittymässä olla mutta jo ampeerien perusteella voi miettiä paljon on mahdollinen lisälasku ollut.. |
|
|
07.11.2013 07:14 <calm> http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194850533633/artikkeli/umpitunnelille+jattilasku+sahkosta+yrittaja+toivoo+sopua.html |
|
|
06.11.2013 22:03 <Hartsa> Erikoista että on pääkytkimellä toteutettu lähtö, Jospa tästä menee suoraan kuluttajan taululle jossa on vain pelkkä mittari ja sulakkeet. |
|
06.11.2013 21:47
<KMW>
Tuo kyseinen, raportissakin mainittu skenaario on tosiaan aika karmiva. "Jos Tainionkosken voimalaitoksen ylisyöksypato olisi vaurioitunut ja sellaisen tapauksen varalta tehdyt pelastussuunnitelmat eivät olisi toteutuneet, olisi Saimaan vedenpinta saattanut laskea noin 4 - 5 metriä." Minkähänlaisia suunnitelmia tuollaisen tapauksen varalta on - Vuoksessahan ei edes Saimaan kanavan malliin turvapatoja ole. |
|
06.11.2013 19:21 <Jouko> Todennäköisemmin 10,5 kV toisiokäämitys, joka on sähkövoimaloiden turbiinigeneraattoreissa yleinen jännitetaso. |
|
|
05.11.2013 23:04 <Mikko Koho> Tuota ne pelkäsivät juurikin silloin kun Tainionkosken padon yläpuolinen Tornansilta romahti v.1998. Purkuaikainen tuenta oli tehty ns. vasemmalla kädellä ja kun tukitorni ja kansi pettivät niin kolme ihmistä joutui vedenvaraan. Yksi, uimataidoton, hukkui mutta uimataidolla ei olisi ollut merkitystä, hukkumisen syy oli puristuminen ja rakenteisiin kiinni jääminen. Kaksi lähti ajautumaan reilun 800m3/s virtaamalla voimalaa kohti mutta pääsivät tukimuurin laidalle josta läheisen rakennustyömaan työntekijät auttoivat heidät ylös. Tuo sortuminen sattui niin lähellä patoa, käytännössä heti yläpuolella, että se julistettiin suuronnettomuuden vaaratilanteeksi ja siitä on julkinen raportti netissä Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilla. |
|
|
05.11.2013 15:58 <NH> Tainionkoskella ei tosiaan voi tapahtua äkillistä vedennousua yläpuolisen voimalaitoksen patovaurion vuoksi, joten siinä suhteessakin Imatra on astetta korkeammassa luokassa. Niskakosken perkauksen vuoksi Tainionkoskikaan ei ole enää luonnontilassa yläveden purkautumiskäyrien suhteen (verrattuna voimalaitoksen rakentamisaikakauden tilaan), vaan ko. laitoksella joudutaan hallitsemaan käytännössä ainakin 5 metrin luokkaa olevaa jatkuvaa vedenkorkeutta, mikäli ei laskettaisi laitoksen omaa putouskorkeutta mukaan. Tällä tarkoitetaan siis sitä, kuinka paljon ylävesi pääsisi kauempana yläkanavan yläpäässä ainakin laskemaan ennenkuin Niskakosken nykyinen pohja tulisi vastaan pahimman mahdollisen patovaurion tapahtuessa. Tainionkosken yläallasta onkin varsin hankala tyhjentää ilman massiivisia työpatoja. |
|
05.11.2013 12:41 <Jouko> Nykyään käytettäneen virtaehdon lisäksi myös kaksiosaisia valokaarisuojia, joista kummankin pitää havaita valokaaren 'välke'. Yksi kontaktikärkien luona, toinen toisesta kulmasta tms. Kameran salamavalo laukaisisi suojauksen siis vasta hyvin läheltä, näin ainakin muuan huoltopäällikkö taannoin kertoi katkaisijakennon ikuistamiseen liittyen sisäkytkemössä. Kytkinkojeiston rakennusvaiheessa kuuleman mukaan suojauksia testataan mm. halogenvaloilla suoraan anturin eteen väläyttelemällä ja toinen kaveri sitten huutelee ohjauskeskuksen päästä toimiiko merkinanto. |
|
04.11.2013 18:00
<Jouko>
Kuvasin tämän Juvelan erotinaseman myös kuluneena keväänä. Eroa on runsaassa seitsemässä vuodessa syntynyt lähinnä keltapohjaisiin varoituskyltteihin auringon uv-säteilyn haalistuttamina. Samoin pylväät ovat hieman haalistuneet nykypäivään verraten. 'Johtolähtöjä'; vasemmalle Simolan johtohaara jossa kolme muuntopiiriä (ilman muuntajakohtaisia erottimia), taka-alalla Mäntyharjuntien varteen pykätty syöttöjohto Ristiinan taajamasta sekä oikealle monihaarainen maaseutulinjaus mm. Mäntyharjun, Kuomiokosken sekä Pellosniemen suuntiin. Vapaa johtolähtö Mäntyharjun suuntaan jahka saman suunnan maaseutulinjat korvaavan uuden tienvarsijohdon rakennus jossain vaiheessa alkaa.. |
|
03.11.2013 22:48
<Joni>
Tosta tulee mieleen lähinnä pyykkinarut :D |
|
03.11.2013 21:14 <Jouko> Paljonpa oli lunta tuolloin.. |
|
03.11.2013 20:40 <calm> Kyllähän se nyt näyttää tuollaisena olevan karttoihinkin nyt jo merkittynä. Jostain syystä vielä 5 vuotta sitten se ei ollut merkittynä, vaikka sinänsä se lie jo ainakin 30, jos ei 50 vuotta paikallaan ollut. Sonkajärven muuntajan vuosiluku ei ihan erotu kuvista, mutta 1965 siinä minusta lukisi.. |
|
|
03.11.2013 20:21 <Hartsa> Eli linja tulee Peltomäen sähköasemalta Sonkajärven asemalle ja linjaa ei ole kartoissa... |
|
|
03.11.2013 19:32 <M. Asentaja> Ratapölkkyjä ovat, kiskojen kiinnitysnaulojen "naakelien" reiät näkyvät pölkyissä. Arvelisin että maadoitusjohdossa on virtamuuntaja purkauslaskuria tai jotain suojalaitetta varten, muuntajahan on eristävien puiden päällä. |
|
02.11.2013 19:53
<J.P>
Tädin mies oli tuolla töissä päivystäjänä, joskus pikkupoikana tuolla olen käynytkin kun meille esittelykierroksen piti. Jokunen vuos sitten kun tuollapäin jokunen viikko töissä oltiin kävin työkaverin kanssa tuossa katselemassa kun kalastelivat vaikka jotain kieltoja taisi olla, kertoilivat juttua jostain jättikalasta joka tuossa lymyää ja välillä siimat katkoo -lajia en enää muista. |
|
|
02.11.2013 19:33
<Pekka Niemi>
Rosenlew tai Porin Voima omisti Äetsän ja Tyrvään voimalaitokset. olin siellä harjoittelijana ja muistan että niidden tehoa ohjattiin Aittaluodosta Porista. äetsä on paljon vanhempi ja vanha laitos onkin museona. kuva on vakuutava |
|
02.11.2013 19:12 <Pekka Niemi> Hieno kuva. Kuvasin samaa johtoaukeaa 1990 luvulla Herttualan kohdalta. tässä on yksi 400 kV johto tullut lisää. |
|
02.11.2013 19:06
<Pekka Niemi>
Tämä on samatyyppinen kuin Tammiston muuntoasema. Imatran Voiman valitsema arkkitehti. Ei avarmaankaan Aarne Ervi vaan joku muu. Ekegren. Sähkömuseo Elektralla on paljon kuvia varsinkin IVOn muuntoasemista. Osa on digitoituna www.arjenhistoria.fi Sivustolla. |
|
02.11.2013 18:55
<Pekka Niemi>
Hieno kuva Kiitos |
|
01.11.2013 22:07 <Marko> Ei pahemmin tehdä 110 kV:n jännitetöitä. |