Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	06.11.2013 22:03 <Hartsa> Erikoista että on pääkytkimellä toteutettu lähtö, Jospa tästä menee suoraan kuluttajan taululle jossa on vain pelkkä mittari ja sulakkeet.
	06.11.2013 21:47 <KMW> Tuo kyseinen, raportissakin mainittu skenaario on tosiaan aika karmiva. "Jos Tainionkosken voimalaitoksen ylisyöksypato olisi vaurioitunut ja sellaisen tapauksen varalta tehdyt pelastussuunnitelmat eivät olisi toteutuneet, olisi Saimaan vedenpinta saattanut laskea noin 4 - 5 metriä." Minkähänlaisia suunnitelmia tuollaisen tapauksen varalta on - Vuoksessahan ei edes Saimaan kanavan malliin turvapatoja ole.
	06.11.2013 19:21 <Jouko> Todennäköisemmin 10,5 kV toisiokäämitys, joka on sähkövoimaloiden turbiinigeneraattoreissa yleinen jännitetaso.
	05.11.2013 23:04 <Mikko Koho> Tuota ne pelkäsivät juurikin silloin kun Tainionkosken padon yläpuolinen Tornansilta romahti v.1998. Purkuaikainen tuenta oli tehty ns. vasemmalla kädellä ja kun tukitorni ja kansi pettivät niin kolme ihmistä joutui vedenvaraan. Yksi, uimataidoton, hukkui mutta uimataidolla ei olisi ollut merkitystä, hukkumisen syy oli puristuminen ja rakenteisiin kiinni jääminen. Kaksi lähti ajautumaan reilun 800m3/s virtaamalla voimalaa kohti mutta pääsivät tukimuurin laidalle josta läheisen rakennustyömaan työntekijät auttoivat heidät ylös. Tuo sortuminen sattui niin lähellä patoa, käytännössä heti yläpuolella, että se julistettiin suuronnettomuuden vaaratilanteeksi ja siitä on julkinen raportti netissä Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilla.
	05.11.2013 15:58 <NH> Tainionkoskella ei tosiaan voi tapahtua äkillistä vedennousua yläpuolisen voimalaitoksen patovaurion vuoksi, joten siinä suhteessakin Imatra on astetta korkeammassa luokassa. Niskakosken perkauksen vuoksi Tainionkoskikaan ei ole enää luonnontilassa yläveden purkautumiskäyrien suhteen (verrattuna voimalaitoksen rakentamisaikakauden tilaan), vaan ko. laitoksella joudutaan hallitsemaan käytännössä ainakin 5 metrin luokkaa olevaa jatkuvaa vedenkorkeutta, mikäli ei laskettaisi laitoksen omaa putouskorkeutta mukaan. Tällä tarkoitetaan siis sitä, kuinka paljon ylävesi pääsisi kauempana yläkanavan yläpäässä ainakin laskemaan ennenkuin Niskakosken nykyinen pohja tulisi vastaan pahimman mahdollisen patovaurion tapahtuessa. Tainionkosken yläallasta onkin varsin hankala tyhjentää ilman massiivisia työpatoja.
	05.11.2013 12:41 <Jouko> Nykyään käytettäneen virtaehdon lisäksi myös kaksiosaisia valokaarisuojia, joista kummankin pitää havaita valokaaren 'välke'. Yksi kontaktikärkien luona, toinen toisesta kulmasta tms. Kameran salamavalo laukaisisi suojauksen siis vasta hyvin läheltä, näin ainakin muuan huoltopäällikkö taannoin kertoi katkaisijakennon ikuistamiseen liittyen sisäkytkemössä. Kytkinkojeiston rakennusvaiheessa kuuleman mukaan suojauksia testataan mm. halogenvaloilla suoraan anturin eteen väläyttelemällä ja toinen kaveri sitten huutelee ohjauskeskuksen päästä toimiiko merkinanto.
	04.11.2013 18:00 <Jouko> Kuvasin tämän Juvelan erotinaseman myös kuluneena keväänä. Eroa on runsaassa seitsemässä vuodessa syntynyt lähinnä keltapohjaisiin varoituskyltteihin auringon uv-säteilyn haalistuttamina. Samoin pylväät ovat hieman haalistuneet nykypäivään verraten. 'Johtolähtöjä'; vasemmalle Simolan johtohaara jossa kolme muuntopiiriä (ilman muuntajakohtaisia erottimia), taka-alalla Mäntyharjuntien varteen pykätty syöttöjohto Ristiinan taajamasta sekä oikealle monihaarainen maaseutulinjaus mm. Mäntyharjun, Kuomiokosken sekä Pellosniemen suuntiin. Vapaa johtolähtö Mäntyharjun suuntaan jahka saman suunnan maaseutulinjat korvaavan uuden tienvarsijohdon rakennus jossain vaiheessa alkaa..
	03.11.2013 22:48 <Joni> Tosta tulee mieleen lähinnä pyykkinarut :D
	03.11.2013 21:14 <Jouko> Paljonpa oli lunta tuolloin..
	03.11.2013 20:40 <calm> Kyllähän se nyt näyttää tuollaisena olevan karttoihinkin nyt jo merkittynä. Jostain syystä vielä 5 vuotta sitten se ei ollut merkittynä, vaikka sinänsä se lie jo ainakin 30, jos ei 50 vuotta paikallaan ollut. Sonkajärven muuntajan vuosiluku ei ihan erotu kuvista, mutta 1965 siinä minusta lukisi..
	03.11.2013 20:21 <Hartsa> Eli linja tulee Peltomäen sähköasemalta Sonkajärven asemalle ja linjaa ei ole kartoissa...
	03.11.2013 19:32 <M. Asentaja> Ratapölkkyjä ovat, kiskojen kiinnitysnaulojen "naakelien" reiät näkyvät pölkyissä. Arvelisin että maadoitusjohdossa on virtamuuntaja purkauslaskuria tai jotain suojalaitetta varten, muuntajahan on eristävien puiden päällä.
	02.11.2013 19:53 <J.P> Tädin mies oli tuolla töissä päivystäjänä, joskus pikkupoikana tuolla olen käynytkin kun meille esittelykierroksen piti. Jokunen vuos sitten kun tuollapäin jokunen viikko töissä oltiin kävin työkaverin kanssa tuossa katselemassa kun kalastelivat vaikka jotain kieltoja taisi olla, kertoilivat juttua jostain jättikalasta joka tuossa lymyää ja välillä siimat katkoo -lajia en enää muista.
	02.11.2013 19:33 <Pekka Niemi> Rosenlew tai Porin Voima omisti Äetsän ja Tyrvään voimalaitokset. olin siellä harjoittelijana ja muistan että niidden tehoa ohjattiin Aittaluodosta Porista. äetsä on paljon vanhempi ja vanha laitos onkin museona. kuva on vakuutava
	02.11.2013 19:12 <Pekka Niemi> Hieno kuva. Kuvasin samaa johtoaukeaa 1990 luvulla Herttualan kohdalta. tässä on yksi 400 kV johto tullut lisää.
	02.11.2013 19:06 <Pekka Niemi> Tämä on samatyyppinen kuin Tammiston muuntoasema. Imatran Voiman valitsema arkkitehti. Ei avarmaankaan Aarne Ervi vaan joku muu. Ekegren. Sähkömuseo Elektralla on paljon kuvia varsinkin IVOn muuntoasemista. Osa on digitoituna www.arjenhistoria.fi Sivustolla.
	02.11.2013 18:55 <Pekka Niemi> Hieno kuva Kiitos
	01.11.2013 22:07 <Marko> Ei pahemmin tehdä 110 kV:n jännitetöitä.
	01.11.2013 02:06 <Mikko Koho> Ja mitä tulee purkauskykyyn, patoturvallisuusmääräyksethän lähtevät juoksutuskyvyn suhteen siitä että luukkujen tulee täysin avattuina, ilman koneisto(j)a ja mahdolliset hallitut ylisyöksyt käytössä, vetää vesimäärä joka todennäköisesti osuu kohdalle kerran x vuodessa ilman että hätäylivesi ylittyy. Hätäylivesi on siis vedenpinnankorkeus jonka pato maksimissaan, ilman muodonmuutoksia, kestää. Jos vedenkorkeus menee siitä yli niin pato voi kestää mutta siitä ei ole enää takeita. Se, paljon tuo "x" on, riippuu padon vaarallisuusluokasta. Imatrankoski on vaarallisin, 1-luokan, pato jolloin vaadittu läpäisykyky on 1/5000-1/10000, eli siis luukkujen tulee läpäistä vesimäärä joka todennäköisesti osuu padon kohdalle kerran 5000-10000v. Vastaavasti Tainionkoski 6-7km ylempänä on 2-luokan pato jolla vaade on kerran 500-1000v toistuva virtaama ja vaarattomimmille 3-luokan padoille riittääkin sitten kerran 50-100v toistuvuus.
	31.10.2013 23:31 <Mikko Koho> Ja mitä tulee itse laitokseen niin siellä on ollut ns. jääluukku jonka paikka näkyy alakanavan puolella kapeampana kaarena. Se on kuitenkin muurattu umpeen ja kanava laitoksen keskellä on tyhjää tilaa. Siihen kuulemma suunniteltiin aikanaan pienempää apukonetta, jollainen on ainakin ollut monessakin laitoksessa, mutta se kuuleman mukaan kariutui laitoksen lupiin jotka olisi pitänyt anoa uudelleen. Tehohirmu ko. kone ei olisi ollut mutta laitoksen omakäytön varavoimana ja ns. black startin tekoa se olisi palvellut.
	31.10.2013 23:15 <Mikko Koho> Vesivoima-alan ongelma on se että laitokset on monesti tehty vanhojen määräysten mukaan ja Imatrallakin pato alkaa olla saneerauskunnossa. En muista missä tasossa ylävesi oli ennen patoamista mutta osviittaa saa jos miettii että laitoksen nimellinen putous on 24m, luonnontilainen putous koskessa oli 18m ja nuo valssit ovat jotain 6m korkeita ja ylävesi on niiden ylärajan tuntumassa kun pato on kiinni.
	31.10.2013 18:13 <Jouko> Vrt. http://goo.gl/maps/KJcGJ
	31.10.2013 12:05 <NH> Mietin vain että patoturvallisuussäännösten mukaan yläallas pitäisi jotenkin pystyä tyhjentämään pohjia myöten, tai ainakin luonnontilaiseen tasoon esimerkiksi sortumavaaran uhatessa. Toinen kysymykseen tuleva tapaus voisi olla se että ylemmällä voimalaitoksella sattuu patovaurio, ja alemman pitää pystyä vetämään tulvavesi vaikka kaikki koneistot olisivat pudonneet pelistä pois. Imatralla tämän hoitaa pitkälti ylisyöksypato, mutta altaan tyhjentämistä varten pohjaluukkujärjestelmä luulisi olevan jossain. Voisivatko ne sijaita itse voimalaitoksella? Monilla voimalaitoksilla jossa on pelkkä maapato ilman ylisyöksypatoa, pohjaluukku pystyy osallistumaan varajärjestelmänä myös hätävirtaamien ohijuoksutuksiin.
	31.10.2013 11:38 <Mikkko Koho> Ei käsittääkseni enää, sitten 1960-luvun. Tuo pato on tehty niin että ensin on padottu kuvan ottopaikalta katsoen vastaranta ja toinen puoli on virrannut vapaana, sitten vesi meni tuon vastarannan padon kautta kun väsättiin luukut ja muu osa tämän puolen padosta. Sen jälkeen kun tuli aika nostaa 6m vedenpintaa niin laitettiin setit vastarannan aukkoihin. Se viritelmä, settien ruostuttua, muurattiin umpeen 1960-luvulla.
	31.10.2013 09:55 <Pontikka Mononen> Se on ULUKOHUUSSI!
	31.10.2013 09:29 <NH> Onkos Imatran padossa pohjaluukkuja?
	30.10.2013 19:50 <Jari > On nähnyt koneiston ja tuntuu voimaa ja ääntä riittävän
	30.10.2013 17:17 <Mikko Koho> Miten keksittiin tehon yksikkö volttiampeeri (VA)? -Herra Ampere heitti voltin. Miten sitten loistehon yksikkö VAr (VolttiAmpeeri reaktiivista)? -No herra Ampere näki tai kuuli jotain todella mullistavaa ja heitti voltin..
	30.10.2013 17:16 <Mikko Koho> Siinäpä se on, ja siitä lähtemään on tähän kaupunkiin suunniteltu turhapuroa joka myös virallisemmin Kaupunkipurona tunnetaan. Joku EU-instanssi myöntäny rahat siihen ja joko ne käytetään siihen tai sitten ne otetaan pois. Hyöty ko. purosta on nollan luokkaa mutta kaupungin päättäjät ovat, kaupungille tyypillisesti, toista mieltä ja kansalaisten ääni on sellainen minkä voi järjestään leimata roskapuheeksi.
	30.10.2013 15:47 <KMW> Ok! Uittokourun lähtöpaikka lienee tässä näkyvä, luukun vieressä oleva "syvennys"? -> http://maps.google.com/maps/myplaces?hl=fi&ll=61.170379,28.776562&spn=0.000867,0.00327&ctz=-120&t=h&z=19
	30.10.2013 13:30 <Mikko Koho> Sitä pitkin on ihan alunperin uitettu puutavara voimalan ohi. Alunperin, kun laitoksessa oli vain kolme koneistoa ja 1930 alkaen neljäs, vettä riitti myös jatkuvaan ohijuoksutukseen mutta kun vitoskone valmistui 1936 niin kuivempina kausina koski kuivui ja vuotta myöhemmin valmistui kutonen jolloin sitten koski kuivui lopullisesti. Sen jälkeen oli rakennettu uittokouru joka lähti kuvasta oikealta puolelta ja sitä käytettiin samaan hommaan. Kuitenkin, käsittääkseni, mitä olen lukenut, jo pelkkä laitoksen valmistuminen hidasti yläpuolisen virtauksen niin onnettomaksi että jos oli vähänkään tuulta niin tukkien uitto onnistui ainoastaan yöllä kun tuuli taukosi sen verran että tukit uivat tuolle luukulle ja sittemmin kourulle. Uitto loppui sitten sotien jälkeen kun Enson (Svetogorskin) tehtaat jäivät rajan taakse mutta uittokourua pidettiin yllä 1970-luvulle asti kunnes se oli ensinnäkin laho ja toiseksi todettu että toiveet alueiden takaisin saamisesta ovat pienet. Käsittääkseni tuota luukkua ei juuri käytetä, ihan siitä syystä että se on aika kenkku ajaa. Jos katsoo tuon sektoriportin poikkileikkausta niin tuo luukku on ympyrän sektorin muotoinen ja alla on tyhjä tila mihin se laskeutuu. Luukkua avattaessa pitää ensin tehdä varovainen avaus niin että luukun alapuoli alkaa fuskata ja tyhjä tila ja itse luukku täyttyvät vedellä. Kuvasta ei näy mutta yläosassa syvennyksiä on aukot mistä alkaa tulla vesi kun luukkua voi oikeasti alkaa avata. Sitten kun luukkua ajetaan kiinni niin kiinniajon jälkeen luukku ja alaosan tila tyhjätään venttiilin kautta, sen purkausaukko näkyy tuossa heti oikeanpuoleisen patopilarin juuressa. Käsitykseni mukaan tuota on kuitenkin koeajettu ihan viime aikoina, käsitys perustuu siihen että, ihan viikko-pari sitten, luukusta kuului kohina mitä ei aiemmin ole kuulunut ja tuo tyhjennysventtiilin aukko purki jatkuvasti vettä.
	30.10.2013 04:11 <KMW> Onkos tuo oikeanpuoleinen pienempi luukku tarkoitettu jääluukuksi...? Onko Mikolla havaintoa, onko sitä viime vuosina käytetty?
	29.10.2013 10:44 <Mikko Koho> Laitettakoon nyt jonkun kuvan alle: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288614792398.html HOUSTON! We have a problem..
	29.10.2013 07:19 <Jouko> http://www.sssoy.fi/Yritys/Medialle/Vahvajarven-vedenpinta-on-poikkeuksellisen-alhainen/?id=507&epslanguage=fi "Kissakosken vesivoimalaitoksen vuositakuutarkastuksen yhteydessä havaittiin vika, jonka korjaustoimenpiteitä varten laitos on pysäytetty toistaiseksi. Samassa yhteydessä havaittiin myös voimalaitoksen alapuolisen uoman pohjassa maan siirtymiä, jotka tulee poistaa. Uoman puhdistamista varten on kaivinkoneelle rakennettu tilapäinen kulkuyhteys, joka rajoittaa veden ohijuoksutuksen määrää. Kaivaustyöt aloitetaan tiistaina 22.10. ja ne kestävät arviolta muutamia päiviä, minkä jälkeen juoksutukset Vahvajärveen jatkuvat normaalisti." (Julkaistu 17.10.2013)
	27.10.2013 21:49 <Mikko Koho> Ja Virvessä on se ongelma mikä tulee teollisuuspaikkakunnilla väistämättä eteen: kuuluvuus loppuu välillä kirjaimellisesti seinään. Kunnolla raudoitettu betoniseinä pistää ko. rakkineen hiljaiseksi ja jos se ei riitä niin sähkötila hoitaa loput. Ilmeisesti Virven taajuusalue 380-400MHz on jo sen verran korkeampi kuin palokunnan vanhojen analogiradioiden 160MHz että sen läpäisevyys alkaa heiketä ja jos mennään noille sateliitti-tv-lähetysten taajuusalueille niin lautasia viritelleet tietävät että tarvitaan jo suora näköyhteys sateliitista lautaseen. Tuon takia täällä on ollu pakko tehtailla tehdä niin että releöidään joku Virven puheryhmä vanhan analogijärjestelmän taajuuksille ja jos tulee vaikkapa savusukelluskeikka kellariin niin kommunikaatio hoituu sitten vanhalla kalustolla.
	27.10.2013 19:36 <Hartsa> aikas sinkeellä........
	26.10.2013 23:00 <Topiax> Näljängän sähköasemalta raportoitiin (2007) myös äänistä: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3030
	26.10.2013 20:38 <Mikko Koho> Oliko siitä sitä filmiä?
	26.10.2013 18:48 <Jouko> Mysteeriäänelle tausta valjennut jo huomattavasti. Automaattiselta kiertokyselyltä tuo tosiaan vaikuttaa..
	26.10.2013 17:32 <Mikko Koho> Tuossa kesällä Tekniikan museolla käydessä tuli todettua että vaikka itse tekniikka on muuttunut niin perusteet eivät ole mihinkään, jos ei vesivoima riitä niin ei muuta kuin höyryvoimaa avuksi. Nykyisin sitä vaan on vaikeampi huomata kun vesi- ja höyryvoimakoneet eivät enää ole samassa tai vierekkäisissä rakennuksissa.
	26.10.2013 16:02 <Mikko Koho> Muistelen ainakin että jotkut kaukoluenta/ohjaussysteemit historian alusta, olisiko niitä ainakin ollut Procol, toimivat niin että keskusasema oli johtaja ja ala-asemat aina antoivat tietoa pihalle ja ottivat uutta sisään sen mukaan mitä pääasema halusi. Ikääkuin "pollasi" (kaikki) allaan olleet asemat läpi ja sen jälkeen aloitti kierroksen alusta. Vaikka siis Procolin ala-asemalla olisi ollut tärkeäkin hälytys päällä niin se ei lähtenyt eteenpäin ennenkuin keskusasema tajusi kysellä että mites siellä menee.
	26.10.2013 00:07 <J.P> Meillä "täällä" ainoana yhteydenpitovälineenä gsm-puhelimet ja operaattorina tietysti se tunnetusti selvästi huonoin eli halvin kai sitten -silloin tällöin joutunut käyttään omaa paremman operaattorin puhelintakin. Virve taitaa olla niin kallis että siitähän ollut juttua että viranomaistahoillakaan ei oikein siihen ole varaa. Eiköhän kyse juurikin radiopuhelinverkon ääntelyistä -mikälie kiertokysely päällä jatkuvasti ja kaikki liikenne kuuluu tuommosena kaiuttimesta.
	25.10.2013 23:14 <Jii> Joo, lyhkänen videohan se oli. Keskuksesta kuului kuorma-auton peruutuspiipparia muistuttavia piippauksia, joiden välissä releestä tai mahd. kaiuttimesta ns. rasahduksia, ja näitä tuli lyhyinä sarjoina (epä-)säännöllisesti. Paremmin en osaa tuota tulkita. Ohjainkeskuksen kannessa Nokian -logo.
	25.10.2013 23:02 <Mikko Koho> Mutta monessako firmassa on sitten oma, vanha, radioverkko vielä pystyssä tai sitten Virve käytössä ja moniko lienee ilman että on mitään muuta yhteysvälinettä kuin GSM-puhelimet? Riskialtis ratkaisu pelkkä GSM:n varassa oleminen mutta täällä oli ko. tilanne monta vuotta, onneksi nyt sentään on Virve että saa edes jotain yhteyksiä jos normaali puhelinverkko menee nurin.
	25.10.2013 22:52 <calm> http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/voimalinjan-pylväät-menossa-pian-nurin/795356
	25.10.2013 22:48 <Jouko> Muistelen että olisin äänittänytkin (tai videoinut?) sitä hetken aikaa, pitääpä kaivella löytyisikö muistin virkistämiseksi..
	25.10.2013 22:44 <J.P> Enhän minä tiedä kun nelisen vuotta jo vain tän yhden ison verkkoyhtiön systeemien kanssa touhunnut, mutta luulo on että omaa radioverkkoaan monessakin yhtiössä vielä vain käyttävät ja siinä on omat hyvät puolensa kun. ei esim ole yhteydet poikki sulloin kun joku vähänkin isompi häiriö tulee -ja jotenkin kummasti tämmöistä tosiaan tapahtuu juuri silloin kun noita yhteyksiä sitten oikein tarvittaisiin...:) -aivan sama asia sitten kännykät vastaan vanhat radiopuhelimet jotka käytti tuota samaa verkkoa...
	25.10.2013 21:42 <Hartsa> JP alkaako tuo radiolinkki jutut olla jo nykyisin historiaa?? Esim Ks-Valohan käytti paljon aikoinaan tuota justiinsa ohjauksiin.
	25.10.2013 20:32 <J.P> Tainnut joskus muutaman tommosen aseman purkaa ja siirtää, mutta ei muista ja keksi mitä raksuttavaa tuolla vois olla -tai ellei sitten noissakin radiolaitteen kajarista kuulunut suht säännöllinen "ääni" niinkuin ainakin jossain tuommosissa "radipuhelinverkko ohjatuilla" asemilla. Enää ei edes muista minkälaista toi "ääni" oli kun jo useamman vuoden touhunnut vain GSM-pohjaisten asemien kanssa, mutta ihan hyvin uloskin kuuluva oli.
	25.10.2013 07:18 <Jouko> Tästä on jäänyt mainitsematta tuosta ohjauskeskuksesta ulkopuolelle asti kuulunut mystinen tikitys tms. raksutus, ehkä jonkun kellotyyppisen releen aikaansaama? Eos.