|
24.11.2013 11:33 <Sähkömies> Varasyöttöyhteys mittauksineen ja kaukokäyttöineen Korpelan Voiman ja KENET Oy:n välillä. |
|
23.11.2013 22:36
<Jouko>
Hilmon vesivoimalaitoksesta, s.20 : "4.2.3 Hilmon voimalaitos Hilmon voimalaitos sijaitsee aivan Hilmon sähköaseman vieressä. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1957. Sen nimellisteho on 7 MW ja vuosituotanto 25,5 GWh, jolloin huipunkäyttöaika on 3642 tuntia. Laitokselle on tehty joitakin perushuoltoja, viimeksi vuonna 1999, jolloin siihen uusittiin turbiinit ja generaattorit. Laitoksen omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. (Hilmon voimalaitos, 2011) Laitos on kytketty 45 kV verkkoon omalla 6/45 kV ja 8 MVA muuntajallaan, joka on vuodelta 1956. Muuntajan peruskorjauksista ei ole tietoa. Muuntaja on ylittänyt teknistaloudellisen pitoajan. Voimalaitoksen 45 kV komponentit sijaitsevat Hilmon sähköasemalla ja ne ovat saman ikäisiä, kuin muut sähköaseman 45 kV komponentit." |
|
|
23.11.2013 22:30
<Jouko>
Seuraavassa lainaus Keski-Suomen 45 kV johtoverkkoa koskevasta opinnäytetyöstä Hilmon sähköasemaa koskien s. 19 http://publications.theseus.fi/handle/10024/37291 "4.2.2 Hilmon sähköasema Hilmon 45/20 kV sähköasema on rakennettu vuonna 1957 Hilmon vesivoimalaitoksen viereen, voimalaitoksen sisätiloihin. Sähköaseman kytkinlaitos on siirretty kokonaisuudessaan ulkokentälle voimalaitoksen viereen vuonna 1989, jolloin samalla aseman rakenteet on rakennettu. Kaikki 45 kV komponentit ja 20 kV katkaisijat ja virtamuuntajat on hankittu käytettyinä. Niiden valmistusajankohta on 1950–70 luvulla. Loput komponentit on hankittu aseman uudistuksen aikoihin. Vanhimpia ovat 45 kV komponentit. Aseman rakenteilla on pitoaikaa jällellä noin 20 vuotta, mutta 20 kV ja 45 kV katkaisijoiden ja virtamuuntajien pitoaika loppuu huomattavasti aikaisemmin. Päämuuntajan teholtaan 4 MVA, sen valmistusvuosi on 1965 ja se on peruskorjattu vuonna 1998, joten sillä on pitoaikaa jäljellä noin 15 vuotta. Sähköasema on kokonaisuudessa rakennettu taivasalle. Sähköasemalla on kolme 20 kV johtolähtöä: Lokakylä, Keitelepohja ja Kirkonkylä. Vapaita lähtöjä ei ole. Sähköasemalta lähtevien keskijännitejohtojen kokonaispituus on 147 km, josta 140 km on ilmajohtoa ja 7 km on maakaapelia. Keskijänniteverkon maadoitustapa on maasta erotettu. Verkko on kokonaisuudessaan haja-asutusalueelle rakennettu. Päämuuntajan laskettu kuormitus on 1,6 MW, jolloin muuntajan käyttöasteeksi tulee 40 prosenttia." |
|
23.11.2013 21:43
<Jouko>
Seuraavassa lainaus Keski-Suomen 45 kV johtoverkkoa koskevasta opinnäytetyöstä tätä Viitasaaren sähköasemaa koskien s. 18 http://publications.theseus.fi/handle/10024/37291 Teknisiä tietoja ym. vuosilukuja näille K-S:n asemille olen hieman kaipaillutkin. "Viitasaaren sähköasemaa tarkastelen vain 45 kV lähdön osalta. Viitasaaren 110/45/20 kV sähköasema on rakennettu vuonna 1972 ja samalla sinne rakennettiin 45 kV ulkokenttä. 45/20 kV muuntajaan syötetään omasta 20 kV lähdöstä. 45 kV kojeistorakennettiin alun perin käytetyistä osista. Komponenttien valmistusajankohta on 1960–70 luvulta. Telineistä 45 kV katkaisija ja nollapistemuuntaja on uusittu vuonna 1997. Niiden osalta pitoaikaa on vielä ainakin 20 vuotta. Muita osia joudutaan vaihtamaan huomattavasti aikaisemmin. 20/45 kV muuntaja on teholtaan 10 MVA. Se on valmistettu vuonna 1972 ja se on perushuollettu vuonna 1995. Sillä on jäljellä pitoaikaa vielä 15 vuotta. 45 kV verkko on suojattu digitaalisilla releillä." |
|
23.11.2013 21:16
<Jouko>
Seuraavassa lainaus Keski-Suomen 45 kV johtoverkkoa koskevasta opinnäytetyöstä Kannonsahan sähköasemaa koskien s.21 http://publications.theseus.fi/handle/10024/37291 "Kannonsahan sähköasema on rakennettu vuonna 1952 ja se on saneerattu vuonna 1984, jolloin 20 kV kojeisto siirrettiin tiilikopista ulos. Saneerauksessa käytettiin osittain käytettyjä komponentteja. Käytettynä hankittiin kaikki 45 kV komponentit ja 20 kV katkaisijat ja virtamuuntajat, jotka on valmistettu 1950–70 luvuilla. Muut aseman komponentit on hankittu saneerauksen yhteydessä. Asemalla on pitoaikaa jäljellä noin 15-18 vuotta, mutta 45 kV ja 20 kV katkaisijoilla ja virtamuuntajilla on huomattavasti vähemmän pitoaikaa jäljellä. Aseman releistys on uusittuvuoden 1984 jälkeen ja ne ovat malliltaan digitaalisia. Aseman päämuuntaja on teholtaan 5 MVA. Muuntajan valmistusvuosi on 1967 ja se on peruskorjattu vuonna 1997, joten sillä on pitoaikaa jäljellä 15 vuotta. Asema on releistystä lukuun ottamatta rakennettu ulkotiloihin. Sähköasemalla on neljä johtolähtöä (Kivijärvi, Humppi, Kalmari ja Kannonkoski), vapaita lähtöjä ei ole. Sähköasemalta lähtevien keskijännitelähtöjen kokonaispituus on 178 km, josta avojohtoa on 176 km ja maakaapelia on 2 km. Keskijänniteverkon maadoitustapa on maasta erotettu. Pääosin verkko on haja-asutusalueella. Päämuuntajan laskettu kuorma on 3,0 MW, jolloin käyttöasteeksi tulee 59 prosenttia." |
|
23.11.2013 21:09
<Mikko Koho>
Ainakin Saarlammelle oli Imatralle ilmeisesti tullut tuon tyylinen koppi maasulkuvirtoja varten. Firman verkko on ilmeisesti ollut kauttaaltaan maasta erotettu mutta jossakin taisi olla opinnäyte jossa ehdotettiin ko. ratkaisua ja konkat siellä on jo alunperinkin olleet. Miten muuten konkkien laitto asemalle pääasiassa ratkaistaan? Siirtoyhtiöillähän lienee melko samanlaiset hinnoittelut loistehoissa kuin on käyttäjilläkin. Mutta miten menee kj-verkoissa loistehon otto/tuotto, suurjännitepuolellahan johdon siirtoteho aika oleellisesti vaikuttaa jännitteisiin ja loistehoihin. |
|
|
23.11.2013 21:09
<Mikko Koho>
Ainakin Saarlammelle oli Imatralle ilmeisesti tullut tuon tyylinen koppi maasulkuvirtoja varten. Firman verkko on ilmeisesti ollut kauttaaltaan maasta erotettu mutta jossakin taisi olla opinnäyte jossa ehdotettiin ko. ratkaisua ja konkat siellä on jo alunperinkin olleet. Miten muuten konkkien laitto asemalle pääasiassa ratkaistaan? Siirtoyhtiöillähän lienee melko samanlaiset hinnoittelut loistehoissa kuin on käyttäjilläkin. Mutta miten menee kj-verkoissa loistehon otto/tuotto, suurjännitepuolellahan johdon siirtoteho aika oleellisesti vaikuttaa jännitteisiin ja loistehoihin. |
|
|
23.11.2013 20:18 <Jouko> Näinhän nuo nykyään tahtoo olla. Joitakin pienempiä koppeja on sitten yksistään kondensaattoreille jos eivät taivasalla ole. Sivuilla kuvia Mavikon laitekopeista: http://www.maviko.fi/kuvia_toimituksista/ |
|
23.11.2013 20:10
<Jarmo Puntanen>
Mikä on muuten tarkasti ottaen tuo "keveyden" kriteeri? |
|
|
23.11.2013 19:18 <Marko> Kyllä ne lisätyt kopit ovat pääasiassa maasulkuvirran kompensointilaitetiloja. |
|
|
23.11.2013 17:32 <Hartsa> Veikkaisin että kondensaattorit on noissa koska monelle asemalle on puukoppeja pikkuhiljaa tullut. |
|
23.11.2013 17:30 <Hartsa> Hieno kuva !! |
|
23.11.2013 17:30 <Hartsa> Tuossa olisi jo vaihdon aika römpälle on sen verta ruostunut, Joku vakiojuttu kun ruostuvat paisuntasäiliön päältä yleensä. |
|
23.11.2013 17:28 <Hartsa> Tätä tyyliä on käytetty liperissäkin. |
|
23.11.2013 16:29
<Jarmo Puntanen>
Kiitoksia selvisi kierrätysasia mallikkaasti. Nyt vain toivomaan, että ne kaikki tyhjät rullat joutaisivat markeilta uuteen käyttöön! |
|
|
23.11.2013 16:27 <Jarmo Puntanen> Fregatin etumasto? |
|
23.11.2013 12:33 <calm> Näköjään 2011 on tehty tutkimus tämän verkonosan saneeraamisesta ja todettu, että ei kannata, 110 kV tilalle vaan. http://publications.theseus.fi/handle/10024/37291 |
|
22.11.2013 14:23 <Hartsa> Huhuh ompas pikkusen valumaa..olisiko samaa pylväskertaa mitä savonlinassa käyttivät joka kanssa tihkui kreosoottia juurilleen. |
|
21.11.2013 19:14 <muhentaja> Mitään virallista dokumenttia en ole onnistunut löytämään, mutta Hartsan linkittämän videon n+1:nnen youtubevariantin ( http://www.youtube.com/watch?v=WkDCS8xeobg ) kuvauksessa kerrotaan, että kaikki suojalaitteet olisivat olleet virheellisesti saman viallisen johdonsuojan takana. Tuhoutuneen aseman nimi ilmeisesti on Ives Dairy Substation. |
|
21.11.2013 18:47 <Hartsa> Kontiolahdella,kontioniemen sairaalan vanha varavoimakone omassa mökissään on ent sairaala alueella kohta edesmenneen kontiorannan varuskunan liepeillä on tämä paikka. |
|
21.11.2013 10:18
<Jouko>
Kopio Siemensin sivuilta aiheeseen liittyen: "Siemens Osakeyhtiö toimittaa Helen Sähköverkko Oy:lle Suomen suurimman 110 kV:n GIS-kytkinlaitoksen Viikinmäkeen. Kaupan arvo on yli kuusi miljoonaa euroa. Sähköasemahanke valmistuu vuoden 2014 aikana. Valmistuttuaan se on Suomen suurin 110 kV:n GIS-kytkinlaitos, ja se korvaa nykyisen lähes 40 vuotta vanhan avokytkinlaitoksen. Tilaajan toimituksessa oleva uusi rakennus rakennetaan samalle tontille nykyisen avokytkinlaitoksen kanssa. Viikinmäen GIS-kytkinlaitos on yksi Helsingin sähköverkon keskeisistä solmupistesyöttöasemista, jotka ovat yhteydessä valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon sekä Helsingin omaan 110 kV siirtoverkkoon. Siemensin toimitus sisältää sähköaseman neliryhmäisen SF6-kaasueristeisen 110 kV kaksikiskokojeiston suojareleineen ja ohjausjärjestelmineen. Toimitukseen kuuluvat myös sähköaseman omakäyttölaitteet ja sähköasemaprosessin maadoitukset. Lisäksi hankintaan kuuluu kaksi 30 MVar-kondensaattorijärjestelmää sekä 30 MVA:n öljyeristeinen säädettävä reaktori. - Tämä kauppa vahvistaa asemaamme johtavana GIS-sähköasemien laitetoimittajana Suomessa. Olemme toteuttaneet useita samanlaisia sähköasemia eri puolille maatamme. GIS-laitokset ovat tyypillisesti käytössä kaupunkien sähkölaitoksissa sekä teollisuudessa. Pitkäaikainen projekti varmistaa osaavalle henkilöstöllemme haasteellista ja mielenkiintoista työtä, sanoo divisioonan johtaja Jyrki Penttilä. Nykyaikaiset, kaasueristeiset GIS-kojeistot lisäävät turvallisuutta ja käyttövarmuutta. Jännitteiset osat ovat kojeiston sisällä suojattuina kaikelta koskettamiselta ja ympäristön vaikutuksilta. Käytetty tekniikka säästää myös tilaa." |
|
21.11.2013 10:08 <Jouko> Googleautokin ajellut tästä, ks. http://goo.gl/maps/844u7 |
|
21.11.2013 10:04 <Jouko> Ko. johdot kulkivat tässä aiemmin osan matkaa yksittäin sekä toisiinsa tuettuina mm. vanhassa Pertunmaan johdossa oli jopa koukkueristimetkin, vrt. 04/2009: http://goo.gl/maps/92il2 |
|
21.11.2013 09:48 <Jouko> Kuvakulmasta 180 astetta kääntymällä tulee vastaan aiemmin kuvattu pylväsmuuntamo paloaseman edustalla, ks. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4284 Sj-riippukaapeli jatkaa siitä vajaat 300 metriä keskustan suuntaan Karjalantien yli, jossa vaihtuu maakaapeliksi. |
|
21.11.2013 09:39 <Jii> Vastakuva Savonradan takaa, http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=7238 |
|
|
21.11.2013 09:29
<Mikko Koho>
Paikkana kommenttien mukaan Kontiolahti mutta osaako kukaan tarkentaa tarkemmin missä tuo legenda on? http://www.youtube.com/watch?v=NeD36r4XZlU |
|
|
21.11.2013 09:10 <Mikko Koho> Ei vissiin aseman varasuojaus ihan toiminut tai oliko sillä edes edellytyksiä toimia? Lähtökohtahan käsittääkseni on se että joka suojaukselle on aina varasuoja, jos vaikkapa lähtö ei laukea oikosulusta niin sitten vaikkapa kiskosuoja hoitaa lähdön kylmäksi, olkoonkin että siinä tulee laajempi "blackout" mutta pääasia että vika saadaan verkosta pois.. |
|
21.11.2013 07:24
<Topiax>
Milloin julkaistaan Tolppakalenteri? http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288623218792.html |
|
|
21.11.2013 00:01 <muhentaja> Tarina kertoo, että tuossa tapauksessa valokaari alkoi rikkinäisestä kondensaattorista ja suojauslaitteiston vian (apujännitepiirin(?) sulake oli palanut, mutta siitä ei tullut hälytystä, ks. http://www.capturedlightning.com/frames/longarc.htm ja neljäs linkki "Arcing fault causes a 138kV substation...") takia sitten päämuuntaja paistui öljyn kiehumiseen ja allaspaloon, eli totaaliseen tuhoon saakka. Ylläolevassa kuvassa "näkyy" hyvin tertiäärikäämeihin kytketyssä kompensointipiirissä kulkevat melkoiset virrat, kaapeleita taitaa olla ainakin kolme ellei neljäkin rinnan per vaihe ja tuennat on mallia riittävät. |
|
|
20.11.2013 23:35
<Hartsa>
Tässä kone hajoaa..... http://www.youtube.com/watch?v=gwNfhEUqfuY |
|
|
20.11.2013 23:20
<Hartsa>
vähän hitsaa..... http://www.youtube.com/watch?v=OwLj1D66kds |
|
20.11.2013 22:21 <J.P> Tuo erottimen putki yläpäästään erkkuun on varmaan lyhentämätön eli 4m joten siihen verraten saattaa olla juuri ja juuri tarpeeksi korkealla. |
|
20.11.2013 21:29 <Hartsa> kyllä =) kesto laatua |
|
|
20.11.2013 18:46 <J.P> Valmetin varmat taatut ja tarkat |
|
|
20.11.2013 08:47 <calm> Olikohan niin, että tänne tuotiin toinen muuntaja Liedosta kunnostuksen kautta kiertäen. Jostain tämmöinen hämärä mielikuva tuli. |
|
|
19.11.2013 22:54 <RicuP.> Entinen Valmetti |
|
|
19.11.2013 21:56 <RicuP.> Strömberg alko käyttää beigeä väriä tuotteissaan joskus 80-luvul |
|
19.11.2013 13:55 <calm> Tästä uutisesta vissiin on luettavissa, että Hyvinkään 400 kV:n sähköasema on nyt sitten mennyttä, vaikka jutussa Hyvinkää-Hikiä-johdosta puhutaankin.. http://yle.fi/uutiset/1920-luvun_rautarouva_siirtyi_historiaan__uusi_suurjanniteverkko_maksoi_34_miljoonaa_euroa/6941913 |
|
19.11.2013 08:58 <Hartsa> Jees näin meillä päin.... =D Mökkisi lämpiää itsekseen ja mistä tietää että mökille on tullut sähköt,Noh Laskusta! |
|
|
19.11.2013 08:35
<calm>
Aika hyvin jumissa on sss:n kartta. Taitaa olla muutama muukin katsoja. Katkeilevat sähköt ovat paljastaneet vähän bugeja uusista etäohjattavista mittareistakin, ei pysy pääkatkaisija nollilla, kun sähköt palaavat. http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/39031-joissakin-etaluettavissa-mittareissa-oli-ohjelmistovirhe |
|
|
19.11.2013 07:44
<Jouko>
http://www.sssoy.fi/Apua/Tarkista-hairiotilanne/ Häiriökarttaa selaamalla löytyy vähän joka maakunnasta, Etelä-Savon alueella, jakeluhäiriöitä Eino-myrskyn jälkimainingeissa. Sunnuntaina klo 15.00 oli sähköttä n. 57 000 jakeluverkon asiakasta ja nyt maanantai-iltaan mennessä 6 800. Viitostien varrellakin oli puita paikoin useampikin nurin mm. Juvalla oli kaksi mäntyä tien tukkeena niin että juuri ja juuri pääsi kiertämään. Sähköjohdolle kaatuneita puita ei tien varrella näkynyt.. |
|
|
18.11.2013 22:05 <Hartsa> hyvinhän tuo -67 diiseli rallattaa =) |
|
18.11.2013 14:56
<Joni>
Terve! Olikos tuo sitten millä taajuudella tuo kaukokäyttö piipparisysteemi? Ruotsin puolelta tällaista.. http://www.youtube.com/watch?v=pJWhLR-BmBQ Onnistunut dekoodaamaankin, mielenkiintoista viestintää! Terkut Torniosta! |
|
|
17.11.2013 20:24
<Mikko Koho>
Eino laittoi sitten dieselkauppiaan hyrisemään tyytyväisyyttään, viitisen kilometriä ylempänä, Soskualla, tuli sitten nähtyä ja ikuistettua sulutus varavoiman kanssa. Pitää vähän paremmassa vireessä katsoa että mitä kameraan tallentui. http://www.youtube.com/watch?v=cxcFAG7j9NM |
|
17.11.2013 19:04 <jimi> hieno |
|
17.11.2013 18:02 <Jouko> Samat johdot hieman edempänä alittavat Vehmaan risteysalueen, ks. http://goo.gl/maps/pfsVR |
|
17.11.2013 17:34 <Jii> Sijainti/vertauskuva: http://goo.gl/maps/uElba |
|
17.11.2013 10:24 <Jouko> Savon Voiman alueella on kuivamuuntajia kuulemma jo pylväisiinkin asenneltu. |
|
|
15.11.2013 20:47 <Hartsa> Kierrossahan nuo kelat kestää hyvin kohdeltuina vuosia =D |
|
|
15.11.2013 15:21
<TuomoY>
Suomessa on yleisesti käytössä sähkö- ja telepuolella tietyt standardipalautuskelat, joita valmistaa ja korjaa pääasiassa Versowood. Kelasta maksetaan tietty hinta kaapelia ostettaessa ja palautettaessa saa hyvityksenä kelakoosta ja palautuspaikasta riippuen 75- 85% takaisin. Käytetty ehjä kela palautuu Versowoodille, joka kunnostaa (poistaa merkinnät yms)sen ja myy sitten takaisin kaapelitehtaille/tukkureille. Esim. K22 -kela (laipan halkaisija 2,2m) on Prysimianin hinnastossa 350 euron arvoinen palautettaessa. http://www.prysmian.fi/energy/drumreturn/palautuslomake.html |