|
03.05.2015 19:43
<Make>
Voi toivoa, että valmistusbudjetti on käytetty ulkonäön sijasta toiminnallisiin asioihin. Kalliita kuulemma olivat. Tässä oli alunperin SLO HKB 9- kauhavalaisimet puupylväissä ilmajohdoilla. Nyt pylväsväli on varmaan optimoitu ledeille. Kauhavalaisimet varsinkin ovat tyylikkäitä ja korvaavalla monimetallilla saa valonkin vielä kohdilleen. Tänä vuonna huomasin kanssa tuon Helsingin asemalla. Taisi olla vaihtotyö silloin käynnissä. Eihän se katos ole edes kovin vanha. Muutamille asemille oli laitettu myös jotain ledivaloja, ja vähemmän yllättäen jossain jo vilkuttelivat. |
![]() |
03.05.2015 19:24
<Make>
Liittiminä on varmaan tuon tyylinen palikka? http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8019 Esmi on näköjään ollut joskus vain ESM. Logo on hyvin paljon Sähkövarusteen tyylinen. |
![]() |
03.05.2015 11:02
<Hartsa>
Sivuilla olevat katkaisiat ovat hauskoja siihen aikaan ollut jo turvalisuutta ei oo ollu "jälkihehkullisia" loisteputkia yms... Niin napit on fosforoitu jotta ne löytää pimeässä =D |
![]() |
03.05.2015 09:39 <calm> Tuolta Kaaresuvannon ja Iiton väliseltä osuudelta on yhteys Ruotsiin. Kopissa on varmaankin mittaus ja katkaisija: http://goo.gl/hXJDwj |
|
03.05.2015 00:08 <RicuP.> Joo, on kyllä vähän tylsän ja halvan näköinen. Huomasin tänään, että Helsingin rautatieasemalle oli vaihdettu led valaisimet monimetallivalaisimien tilalle katokseen. Ei ne niin kirkkaat ollu kuin entiset. Vanhat elohopealamput oli vielä paikallaan. |
![]() |
02.05.2015 23:49 <RicuP.> Onpa erikoinen! En ole koskaan nähnyt posliinikuorisia sähkokalusteita. On varmaan jo 30 -luvulta tai vanhempikin. Minkäköhän valmistajan se on? Nuo uudemmat on ehkä 60 -luvun lopulta ja luultavasti Puristustuotteen tekemiä. |
![]() |
02.05.2015 20:22 <Koomikko> Tulipahan pitkä linkki, lyhennetty ei jostainsyystä vienyt oikeaan paikkaan. Kytkimen alkuperäisessä paikassa oli ennen sähkölaitteiden uusimista nautittu vuosikymmeniä suoraan sähkölaitoksen linjasta ilman mittaria tullutta virtaa. |
|
02.05.2015 15:16
<Hartsa>
Ja Eu:tahan se keilto koski joten muut maat voi käyttää EH huoletta jenkit varmaan muuta käytäkkään.... |
|
02.05.2015 15:14 <Hartsa> jotenkin muodoton valalsin =D esim vertaa noihin vanhoihin kauhavalaisimiin. Jännä villitys monessa paikaa ne jaksaa sitä tympeää keltanatikkaa kylvää joka paikkaan. Ois EU saanut en valon kieltää ennemmin =D |
![]() |
30.04.2015 22:15
<Make>
Ei noista Philipsin esitteistä ota selvää. Ensin sanotaan, että ClearWay perustuu päivitettävään ledimoduuliin ja myöhemmin "Light source replaceable: Ei" http://www.ecat.lighting.philips.fi/l/ulkovalaistus/tie-ja-kaupunkivalaistus/tie-ja-kaupunkivalaisimet/clearway/66512/cat/?t1=ProductList ->Esite |
![]() |
29.04.2015 23:25 <RicuP.> Eli tuo juntturi on vain jostainsyystä ulkokaapelia varten. Näitä ei vissiin ole kauheasti käytetty ja ovat ehkä lähemmäs 65v vanhoja, niin ei näitä joka nurkassa näe. Viltor ja Sähkövaruste on purettu jo 10v sitten samasta mökistä ja tuo VS ihan äskettäin toisesta mökistä, eli aika harvassa ovat. Viimeksi puretusta mökistä löytyi muitakin harvinaisuuksia 40 -luvun puolelta. |
![]() |
29.04.2015 21:36 <Make> En ole koskaan tällaisia nähnyt. VS on ainakin nyky lampunkannoissa Vossloh Schwabe. Vissiin Esmin logo on samantapainen koukero kuin tuossa alimmassa? |
![]() |
29.04.2015 20:34 <Hartsa> Onkos tuo sitä silumiinia vaiko jo ihan alumiinia =) ? |
![]() |
29.04.2015 17:06 <J.P> 450 mm vaihevälihän noissa PASSin/Bllän pääteorsissa taitaa olla |
![]() |
29.04.2015 12:42 <R asia> Rasia voidaan asentaa kuivaan tilaan, mutta tiivistejuntturista viedään sisään ulkoasennuskaapeli. Esim. ulkoseinävalaisimelle. |
![]() |
29.04.2015 00:31 <RicuP.> Tämän Puristustuotteen kytkimen mekaniikka on oikeasti Berker:in tekemä, koska Berkerin käännettävässä pintakytkimessä on täsmälleen sama mekanismi ja leimattu Berker tekstillä. Vastaavassa Strömforsin kytkimessä on Busch-Jaegerin koneisto. |
![]() |
28.04.2015 23:37 <RicuP.> Noita värejä on ollut siihenaikaan kyllä ihan liikaa. Vähän vuosimallista riippuen on käytetty milloin mitäkin väriä. Ovat varmaan olleet itsekin sekaisin niitten kanssa siihenaikaan:D |
![]() |
28.04.2015 22:39
<Hartsa>
ei liity kuvaan mutta on varmasti -53 niin PCB täytteisiä KTMU muuntajjia rivissä ;) http://arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=123158&view=lres&prms=s_class%3D1%26s_fulltext%3DStr%25C3%25B6mberg%26s_adv[0]%3D%26s_adv[1]%3D%26s_adv[2]%3D%26s_advfrom[0]%3D1%26s_advfrom[1]%3D1%26s_advfrom[2]%3D1%26s_org%3D0%26s_viewmode%3D2%26s_advs%3D3 |
![]() |
28.04.2015 22:03 <Jouko> Kuinka pitkä tässä tuo pääteorsi on? Näyttää melko lyhyeltä vai kuvakulmako se vain hämää... |
![]() |
28.04.2015 21:41 <Jouko> Selauskuva. Yhä lienee pystyssä, kaapelipäätteet vain uusittu ja yksi ilmajohto vähemmän, https://goo.gl/maps/TkEas |
![]() |
28.04.2015 21:28 <Make> http://www.tekniikanmuseo.fi/liikkeelle.html "Strömbergin kuvakokoelma" |
![]() |
28.04.2015 21:21
<Make>
Jaa, ne mustat pitäisi erottaa sijainnista. 60-luvun värejä riittää. Myös sininen taitaa olla L3 ja jossain kaapelissa taisi olla musta, punainen, keltainen ja harmaa. |
![]() |
28.04.2015 21:13
<Make>
Kaikki ne ovat samalla lailla katon rajassa. Se erilainen vaan taitaa olla ainoa kiviseinässä oleva. Metallinen putkilankarasia kuulostaa jo vähän pelottavalta ainakin nykyään. |
![]() |
28.04.2015 21:00 <Make> Mielenkiintoista, juuri ClearWay:ta on kylvetty myös Keravalle melkoisesti. |
![]() |
28.04.2015 11:28 <M. Asentaja> Periaatteessa sama rasia, "vaakunan muotoinen" vain sopi paremmin esim. kattolistan viereen. Yläkulmasta saattoi tuoda putkilangan lähes suorana rasiaan kun taas pyöreään tullessa joutui vähän pokkailemaan. |
![]() |
28.04.2015 06:39 <muhentaja> Eivät ole samoja kuin tuossa ensimmäisessä linkissä. Saattavat olla Philipsin Clearway-sarjaa, tämä ainakin näyttäisi aika lailla samalta: http://tinyurl.com/o92uay2 |
![]() |
28.04.2015 02:34 <RicuP.> Kyllähän ne siellä menee, kun antaa olla paikallaan. Liittimet olisi vaan hyvä joskus kiristää. Itse olen nähnyt vain pyöreitä putkilankarasioita, posliinisia ja metallista valettuja. Pääsin taas vähänaikaa sitten niitä purkamaan jemmaan tulevia projekteja varten. On ainakin neljän eri valmistajan malleja. |
![]() |
28.04.2015 02:18
<RicuP.>
Aikalailla perus sääntö on että valkoinen/ harmaa tai ohuteristeisempi paperijohdin on nolla ja loput vaiheita. 3~ kytkennässä Musta harmaan ja toisen mustan välissä pitäisi olla L1, punainen L2 ja toinen musta L3. 60 -luvun väreissä taas on musta L1, punainen tai keltainen L2, lila tai vihreä L3. Lisäksi punainen voi olla suojajohdin tai katkeava vaihe. Vihreä voi olla myös nolla yksivaihekytkennässä. |
|
27.04.2015 21:09 <Make> Jos tuohon aiotaan laittaa sellaiset todella korkeat pylväät, joita on Nelostiellä, taitavat valaista lähinnä nurmikkoa, kun tuo keskialue on aika leveä tuossa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8099 Luulisi lampun vaihdon sellaisiin olevan kalliimpaa, kun tarvitsee järeämpää nosturia. |
![]() |
27.04.2015 20:59 <Make> Työpaikan toimistossa on vm -52 putkilankaa päivittäisessä käytössä... Noiden jakorasioita on myös monenlaisia. Muut ovat pyöreitä, mutta yksi on sellainen vaakunan muotoinen. Mikä lienee ero, ei ole tullut avattua. |
![]() |
27.04.2015 20:50 <Make> Lyijyvaippakaapelissa on sama juttu, että yksi johdin on punertava, kaksi näyttää mustilta ja yksi on valkoinen. Kerran oli vaihejärjestyksessä hieman ihmettelyä... |
![]() |
27.04.2015 14:16 <RicuP.> Aika mielenkiintoinen vanha opas. Näkyy olevan Saksan tyyliin tehty. Pitkä aika on, kun olen panssariputkeakin käyttänyt, |
![]() |
27.04.2015 14:05
<RicuP.>
Semmoinen kohokiinnike on vähän huono japille, kun se jättää raon japin ja pinnan väliin, jolloin siitä saa hyvin kiinni... Eräässä parkkihallissa tehtiin silumiini rasioilla ja teräksisellä suojakourulla kaikki säkövedot, kun entiset japit ei kestäny ilkivaltaa. Kourun sai hyvin rasian tiivisteholkkien päällekin ja metrin välein kaarikiinnikkeillä kiinni. On nyt kestäny jo 5v. |
![]() |
26.04.2015 22:29 <kpx1> Jappia kun asentaa ilkivalta alttiisiin paikkoihin, niin kannattaisi jatkokappaleen molemmille puolille asentaa kannake. Yhdessä matalassa alikulkutunnellissa oli joku neropatti käynyt roikkumassa kattoon kiinnitetyssä japissa ja olihan se jatkoksen kohdalta auki ja mmj näkyvissä. |
![]() |
26.04.2015 22:28
<RicuP.>
Eli tässä kaapelissa muovikuori on vain päällysteenä, niinkuin rättikaapelin rätti. Ehkä tämä kaapeli oli joku välimalli, kun ei vielä pelkkää muovia uskallettu käyttää.. Pitikö rättikaapelin rätti poistaa tiivistejuntturin kohdalta rasiassa? Olin huomaavinaan, että näin olisi tehty, kun siistin vanhoja kalusteita uusiokäyttöä varten. |
![]() |
26.04.2015 22:23 <kpx1> Putkilangan kuorintaohje vuodelta 1922: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339480?term=K%C3%84SIKIRJA#?page=77 |
![]() |
26.04.2015 22:19
<kpx1>
Vuonna 1922 oli putkilangan vaipan käyttö nollajohtimena ilmeisesti sallittua: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339480?term=K%C3%84SIKIRJA#?page=82 http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339480?term=K%C3%84SIKIRJA#?page=83 |
![]() |
26.04.2015 22:09 <RicuP.> Muutenkin se kannattaisi tehdä JAPilla, ettei penskat niitä revi ja on nopeampi tehdä ja siistimpi. Jappi ja varokekotelo vielä pylvään takapuolelle kulkusuuntaan nähden että ei näin pahasti pistäisi silmään. |
![]() |
26.04.2015 21:41 <M. Asentaja> Näkisin että lyijyvaippa on peräisin ajalta ennen muoveja, jolloin se toimi kosteussuojana ei niin vedenkestävissä "rättikaapeleissa" kostean tilan asennuksissa ja ulkona. Tokihan se muodosti myöskin kosketussuojana nollattuna em. langalla. Olipa tapauksia että vaippaa oli käytetty nollana johtimien vähyyden takia mikä ei tietenkään ollut luvallista! Hohtosuojaahan ei pienjännitteellä ole tarpeen. |
![]() |
26.04.2015 21:38 <Make> MMJ:n asennus pylvään etupuolelle ei ehkä ole hyvä idea. Eräässä risteyksessä on varmaan kuorma-auto repinyt sellaista irti kääntyessään. |
![]() |
26.04.2015 21:26
<Make>
Mahtaako olla tuollaisia? http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7841 Joku ledi lienee mennyt rikki, kun niitä on monta sarjassa: http://murobbs.muropaketti.com/threads/50w-led-valonheittimen-korjaus.1185367/ Jossain malleissa taas on mekaaninen kestävyys heikko: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7881 Tuossa Seleniumissa on melkoisen syvät roskia keräävät jäähdytysrivat, mahdetaanko niitä koskaan tulla puhdistamaan... |
![]() |
26.04.2015 21:19 <M. Asentaja> Kyllähän "pokkauspihdit" olivat sivuleikkureiden ja meisselin ohella ne tärkeimmät työkalut putkilanka-asennuksissa. Vaipan sauma piti sattua taivutuksen sivulle missä sen tarvitsi elää mahdollisimman vähän, ulkokaarella se ei venynyt tarpeeksi ja sisäkaarella se ei rypyttynyt tasaisesti vaan vaipan sauma aukeni ja irvisti rumasti. |
|
26.04.2015 13:04
<Topiax>
Pieni videoklipsi (kännykkäkuvaa) Kierikin voimalaitoksen tulvajuoksutuksesta 25.4.2015. https://youtu.be/QNEKLyLPkRc Kuvaushetkellä Iijoen kokonaisvirtaama Kierikin kohdalla oli noin 380 m3/s, josta osa johdetaan voimalaitoksen koneiston kautta, joten padolta ohijuoksutettava vesimäärä on jonkin verran tätä kokonaisvirtaamaa pienempi. |
![]() |
26.04.2015 12:31 <Jouko> Onko ylläpito alkanut luistaa rekisteröitymissivun säännöistä vai riittääkö jo pelkkä etunimi nykyään? ;) |
![]() |
26.04.2015 12:10
<Topiax>
>Mikähän merkitys tuolla jyijyllä yleensä on kaapeleissa? Hohtosuoja? Suojaamassa johtimia taivekohdissa? |
![]() |
26.04.2015 02:13 <RicuP.> Tämä on vissiin PPL eli paperiputkilanka.. tosin en ole varma, kun en löytänyt tätä kirjasta, on niin vanhaa tyyppiä. |
![]() |
26.04.2015 02:06 <RicuP.> Nämä putkilangat on tyyppiä VPL eli vulkanoitu putkilanka. ja se 60 -luvun putkilanka on MPL eli muovieriste putkilanka. |
![]() |
26.04.2015 01:57 <RicuP.> Näköjään 1954 vuoden kirja kertoo, että tuo lanka on 1mm2 ja että tämä esi-mmj on tyyppiä VLMJ, eli vulkanoitu lyijy muovi johto. Vanhempi ns. rättikaapeli on tyyppiä PLKJ, eli paperi lyijykaapeli juuttipäällys. |
![]() |
26.04.2015 00:27
<RicuP.>
Ihan vaan putkijokarilla kuorin ja sivuleikkureilla halkaisin alumiinikuoren sauman kohdalta. Kyllä näissä on hommaa riittänyt, kun on pitänyt vielä suojaletkut laittaa noin viimesenpäälle jokaisessa rasiassa ja aikaakin on mennyt mukavasti. Tietysti tämä on tehty varmanpäälle, ettei sähköt karkaa metallikuoreen. |
![]() |
26.04.2015 00:10 <RicuP.> Tuo keskimmäinen onkin luullakseni ihan ensimmäinen PVC kuorinen asennuskaapeli. Sitä ei kuitenkaan voi vielä sanoa mmjksi. Luulen vähän, että tuo maadoituslanka on tarkoitettu vain tuon lyijyvaipan maadoittamiseen, koska vaikuttaa himpunverran ohuemmalta kuin muut. Mikähän merkitys tuolla jyijyllä yleensä on kaapeleissa? |
© Janne Määttä 2004-2017