|
|
21.07.2015 17:53 <Sam> Nää kuvat ois voinu lisätä pienempänä. Nyt koko on 4608x3456!!!!! |
|
21.07.2015 17:47 <Make> En isompaa eroa noista keksi. Suprasta löytyy myös sarjakytkin ja Simplex taas on halvempi. Kopioita on kai ollut, koska korostetaan, että ovat alkuperäisiä. 30-luvun laitteet ja niiden tietämys lienee jo melkoisen harvassa... |
|
|
21.07.2015 17:20 <Hartsa> Rikulta on pienennys unohtuna tekemättä =) On aikamoinen suurennos. |
|
|
21.07.2015 16:44 <Pertsa> Kiva katsella, kun ruppanan koneeni monitorista näkyy kerralla noin 1/24 kuvaa. |
|
21.07.2015 03:26 <muhentaja> Merikoskella kun on viime aikoina ajeltu tulvaluukkuja kiinni ja auki eestaas johtuen runsaasta virtaamasta ja käynnissä olevasta voimalan huoltotyöstä, on siellä jostain syystä jääneet "sateensuojakannet" kiinni hammastankoihin ja vääntyneet vinksinvonksin ynnä lennähtäneet asentoon jossa ne eivät suuremmin suojaa sen enempää hammastankoa/pyörää kuin hammastangon laakerointiakaan. Kaipa siellä on tujut rasvat mekaniikkaa suojaamassa kun ei noita ole korjailemassakaan käyty. |
|
20.07.2015 22:27 <Mikko Koho> Täällä pumppasivat joku vuosi sitten jo 15v sitten suljettua louhosta tyhjemmäksi vain sen takia ettei louhos tulvi rankkasateilla äkkiä yli vaan virtaama tapahtuisi hallitummin. |
|
|
20.07.2015 22:16 <Spede> Tuulihan tunnetusti syntyy siitä, että puun lehdet heiluvat ylhäällä puussa. Viimeaikaiset tuuliset kelit ovat saaneet tutkijat kiinnostumaan Suomen metsien kasvun vaikutuksista tuuliolosuhteisiin. Tässä on kyseessä koe, jossa mitataan tuulen voimakkuuksia puun latvojen ulottuessa eri korkeuksiin. Veden pintaa laskettaessa saadaan aikaan tilanne, missä puun ylimmät lehdet ovat korkeammalla suhteessa veden pintaan. |
|
|
20.07.2015 22:05 <calm> No, ehkä nämä nyt kuitenkin olivat kaksi ihan toisistaan riippumatonta juttua kuitenkin. Mittausmasto tuskin tarvii 500 kilowattia jatkuvaa tehoa, mutta mistä syystä vuosikausia sitten hylättyä louhosta ollaan tyhjentämässä vedestä, sekään ei mistään ilmennyt. |
|
20.07.2015 21:59 <RicuP.> Kävin nyt kuvaamassa vastaavia ja kyllä kaikki kuvulliset, nystyrälliset oli HKB 9 mallisia.. :/ Muta miksi kahdella eri valaisimella on sama malli?? |
|
|
20.07.2015 21:46
<RicuP.>
Löytyipäs kyllä kiva vanha luettelo. Multa löytyy noita wanhemman mallin posliinirasioita ja tuommoinen "rautaputkeen kierrettävä kaluste 100mm? kuvun kierteellä ilman heijastinta, vaikka sen kiinnikejousi on. Samasta paikasta löytyi myös valurautainen PSOn seinävalo, ovat 1945-48 vuodelta. Tuo kytkin kyllä näyttää enemmän siltä Simplex mallilta. Tiesin vain tuon Supra mallin. Onkohan niillä mitään kummoista eroa? |
|
|
20.07.2015 21:31 <M. Asentaja> Teettävätkö tutkittavalla tuulella töitä, pumppauttavat vettä louhoksesta? |
|
20.07.2015 19:35 <Make> Tuolla on monen muotoisia putkilankarasioita, myös vaakunan muotoinen: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=10 Ja liittimien määrä valittiin tietysti todellisen tarpeen mukaan... |
|
|
20.07.2015 19:26 <Make> Siis...mitä tekemistä tuulimittauksella on vedenpinnan korkeuden kanssa?? |
|
20.07.2015 19:14 <Make> Mikähän tuo 750V mahtaa olla? Muissa vastaantulleissa sulakkeissa ja muissa osissa lukee vain 500V. |
|
|
20.07.2015 19:09 <Make> Se on hyvin mahdollista, että on halvalla saatu "joku" kytkin. Tai tullut tuo äkillinen vikaantuminen. |
|
|
20.07.2015 19:00 <Make> Myös Bulla-Supra vipukytkimiä oli tuolloin jo saatavana. |
|
20.07.2015 18:28
<Late>
Kyllä on ollut. Vielä 90-luvulla alimmassa orressa vastapäätä 110 kV:n linjaa oli 45 kV:n eristimillä varustettu johto Savilahden sähköasemalle. Itse asiassa luulisin, että Savilahden sa. on ollut Varkaudesta syötetyn nelivitosen päätepiste Kuopiossa. Olisiko se pätkä purettu joskus 90-luvun lopussa. 2000-luvun alussa muistan sen joskus hävinneen... |
|
|
19.07.2015 22:44
<Mikko Koho>
Monesti kriittisissä sovelluksissa, esimerkkinä ydinvoimalat ja lentokoneet, käytetään esimerkiksi 2/3 tai 2/4-logiikkaa jossa sama suure, vaikkapa paine, pinnankorkeus tai asento, mitataan useammalla anturilla ja jos niistä kaksi on sitä mieltä että esimerkiksi joku suojaus täytyy käynnistää niin silloin ko. toiminto aktivoituu. Tällä vältetään toisaalta mittausvian aiheuttamat virhelaukaisut mutta samalla säilyy marginaalia laitevikoja ja/tai huoltoja varten. Ennätys, minkä olen todistanut, oli kaasuturbiinin laakerin lämpötila: kymmenen termoparia mittaamassa ja jos neljä antoi laukaisupyynnön niin koneelle hätäseis. Syynä moiseen oli se että tärisevässä koneessa termoparit hajoilevat aina silloin tällöin ja piti hommata riittävä marginaali vikaantumiseen nähden.. |
|
|
19.07.2015 20:18
<Marko>
Jos rajakytkin on mekaanisesti hajonnut, siitä ei välttämättä ole mitään apua, onko käytetty avautuvaa vai sulkeutuvaa kosketinta. Jotkin uudet rajakytkimet ovat olleet sellaisia pommeja, etten moisilla mitään turvallisuuteen liittyvää lähtisi tekemään. On myös hyvä muistaa, että kaikista vioista ei pidä syyttää kunnossapidon puutetta. Laite voi hajota vaikka vielä samana päivänä testauksen jälkeen. Kriittiset systeemit tulisi olla kahdennettu tai sitten kärsitään satunnaiset haitat, mikä voi olla järkevämpi vaihtoeto, jos ei erityisen kriittistä ole. |
|
19.07.2015 20:10
<Janihanix>
kaunis sähkö tolppa |
|
|
19.07.2015 20:09 <Janihanix> Vau miten hieno sähköpylväs |
|
|
19.07.2015 19:46 <Mikko Koho> Tuo edellinen oli siis vuodelta 2013 mutta kertonee siitä että pelkkä automaatio ja kaukokäyttö eivät ole mitään kaiken ratkaisevia ihmetermejä. Niiden lisäksi kun tarvitaan sellaista ihmettä kuin "kunnossapito", eli joku käy säännöllisesti mm. rasvaprässin kanssa paikat läpi ja testaa että rajakytkimet toimivat ja mittaukset näyttävät oikeita arvoja. Selvää on että jos ei kenttälaitteet pelaa niin ohjauslogiikkakaan ei kaapista käsin mitään ihmetekoja voi tehdä. |
|
|
19.07.2015 19:43
<Mikko Koho>
On sitä sattunut ennenkin: http://www.fortum.com/fi/energiantuotanto/vesivoima/ajankohtaista-1/Pages/Vedenkorkeus-Pyh%C3%A4kosken-voimalaitoksella-vuorokauden-ajan-yli-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stelyrajan-.aspx "Fortumin Pyhäkosken voimalaitoksella vedenpinta nousi yli sallitun padotuskorkeuden sunnuntain 29.9. ja maanantaiaamun aikana 30.9. Ylitys oli enimmillään 80 senttimetriä. Syynä tähän oli tekninen vika vedenpinnan mittausjärjestelmässä. Tästä syystä juoksutus Pyhäkoskelta oli vajaan vuorokauden ajan liian vähäistä todelliseen tilanteeseen nähden. Vedenpinnan ylityksen takia vettä virtasi Pyhäkoskella yli tulvaluukkujen ja vanhaa tukinuittouomaa pitkin. Tulviva vesi ei aiheuttanut vaaraa patoturvallisuudelle. Tilanne korjattiin maanantaiaamuna juoksuttamalla Pyhäkoskelta 530 kuutiometriä sekunnissa, kun normaali juoksutus on enintään 450 kuutiometriä sekunnissa. Pinnankorkeus saatiin tällä keinolla normaalille tasolle tunnissa. Pyhäkosken ja Pällin voimalaitosten välisillä ranta-alueilla tehdyssä vahinkokartoituksessa tiistaiaamuna 1.10. ei havaittu vedenpinnan yllättävästä kohoamisesta aiheutuneita vahinkoja." |
|
19.07.2015 17:50 <Make> Sulakkeiden alustat eli "ukkosensuojusjalustat tyhjiövaroputkelle ja sulakeputkelle" voivat olla Sähkövarusteen mallistoa 30-luvulta: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=21 |
|
|
19.07.2015 17:27 <Make> Siltä se tosiaan näyttää. Ainakin 30-luvulla on ollut 60A K 111 pesän koko: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=8 |
|
19.07.2015 17:20 <Make> Keskimmäinen kytkin näyttäisi olevan Sähkövarusteen tekemä/myymä 1930-luvulla. Sen tyyppi on No. 335, jos on ollut panssariputkeen liitettävä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=19 |
|
|
19.07.2015 17:11 <Make> Onkohan tuo kytkin kuitenkin Bulla-Simplex no. 353 tai 354? Kaksi kansiruuvia kuten Sähkövarusteen 1932 luettelossa: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340106#?page=18 Edellisellä sivulla on Bulla-Supra, siinä on vain yksi kansiruuvi? |
|
|
19.07.2015 15:38 <RicuP.> Tuossa 15A pohjassa on ainakin wanha Sähkövarusteen logo, eli pelkkä EA. Uudemmassa on myös S, eli on vanha. |
|
17.07.2015 19:51 <Make> Ihan hyvän tuntuinen ehdotus. |
|
17.07.2015 19:48 <Make> Vanha Osramin luettelo kertoo: "Jos jännitevaihtelu on yli 10%, on vältettävä vaakasuoraa palamisasentoa" (250W, 500W ja 1000W:n malleissa) Paperimuotoisissa luetteloissa ei ollut muuta ko. aiheesta. |
|
17.07.2015 17:12 <Mikko Koho> Mikähän tuossa Joukon videossa oli että suojauksen toiminta-aika oli noin pitkä? Ketuillaan oleva releistys/katkaisija-yhdistelmä vai se että leikkivät sellaisessa paikassa jossa suojauksen on vaikea nähdä laukaistako vai ei.. |
|
|
17.07.2015 15:45 <kpx8> Late: tiedätkö onko niissä savilahden skeittiparkin kohdalla olevissa teräspylväissä ollut joskus 45 kV, kun eristimien kiinnikkeet näkyy olevan toisella puolella ortta? |
|
|
17.07.2015 15:09 <Hartsa> Olisiko joku ovikojeen rasia Eli Sisään,Odota,Varattu. Näitä näkee vanhoissa toimistorakennuksissa. |
|
|
17.07.2015 13:45 <Jouko> Jos ei ole muuta tekemistä.. https://www.youtube.com/watch?v=h9PUVQaeI0k |
|
|
17.07.2015 01:19
<Marko>
Ja tältä näyttää, kun 500 kV johto vedetään maasulkuun: https://youtu.be/KPz7kAqDEDg Jokseenkin kattava kokoelma viideoihin näyttää löytyvän Puutin-naamakirjasta: http://vk.com/electrosnabzh https://youtu.be/dNNa25UGT7U |
|
17.07.2015 00:47
<Mikko Koho>
"Alko auki normaalisti, tiedotteessa kuitenkin rauhoitellaan." http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437026118621.html |
|
|
17.07.2015 00:21 <Marko> Mihinhän tuo rajallinen polttoasento perustuu, heku- ja elohopeahöyrylampuissa se on kuitenkin vapaa ja sekavalolamppuhan on niiden yhdistelmä? Olen kyllä joskus nähnyt toiminnassa 100 ja 160 W malleja vaaka-asennossa. |
|
|
16.07.2015 19:38 <Make> Näyttää, että sekavalolamppuja on vielä myös saatavana? http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/lamput/kaasupurkauslamput/sekavalolamput-avoimiin-ja-suljettuihin-valaisimiin/index.jsp |
|
16.07.2015 19:30 <Make> "Telineosa" ja "Ylivientijohto" Sähkönumeroissa ei sanoisi muuten mitään, mutta tämä kuva ja selitys kyllä kertovat asian hyvin. |
|
|
16.07.2015 17:55 <Tuomo Y> Käsittääkseni se oli ihan "rikkipanos", joka syttyi ja paloi kuin iso tulitikun pää. Piti olla varovainen sytyttäessä, sillä panosluukun rei´istä suihkusi "tähtisadetta" ympäriinsä. Saatiin kerran reipas maastopalon alku, kun ylhäällä pylväässä sytyteltiin moxi ja hetken perästä liekehti alhaalla pylvään juuren keväisen kuiva heinä.... tuli kiire alas! ;) |
|
|
16.07.2015 17:01 <Late> Toivalan sa. lienee rakennettu kokonaan uudestaan samalla kun Siilinjärvi-Vehmersalmi(-Riistavesi) 110 kV johto valmistui. Itse muistan vain että 80-90 lukujen vaihteessa yksi 20 kV:n johto oli vanhoissa 45 kV:n pylväissä. Nämäkin yhdellä pylväällä ja teräsorrella. Muuta merkki 45 kV jännitetasosta tuskin on siinä vaiheessa enää ollut |
|
|
16.07.2015 15:37 <muhentaja> Mitä "polttoainetta" tuo MOX-kolvi käyttää? Yritin googletella tuosta lisätietoa, mutta sen sijaan löytyikin toinen vastaava härveli joka käyttää nallilla varustettuja termiitti(!!)patruunoita, jotka "laukaistaan" kahvassa olevalla iskurilla. Tätä sivua alaspäin kelailemalla löytyy englannin kielellä lisätietoa (Quick Shot): http://www.stevenjohnson.com/soldering/flameirons.htm |
|
16.07.2015 12:48 <Janihanix> Käykää tässä osoitteessa http://www.hengenvaara.fi sieltä löydätte videoita missä näytetään miten käy ihmisille kun ne törmää sähköpylvääseen traktorilla |
|
|
16.07.2015 12:47 <Janihanix> Käykää tässä osoitteessa www.hengenvaara.fi sieltä löydätte videoita missä näytetään miten käy ihmisille kun ne törmää sähköpylvääseen traktorilla |
|
|
16.07.2015 11:20 <RicuP.> No sitten voivat ollakin. Pitääkin olla huoltomiehen tarkkana, että minkä lampun tuonne ruuvaa, ettei käy 'poks!' |
|
|
16.07.2015 07:01
<Tuomo Y>
Kyllä niitä tinailtiinkin pylvään nokassa jossei kaapelin päätä saanut laskettu maan tasolle. Toinen tapa oli tehdä ns. häntäkaapeli, jonka toinen pää tinattiin etukäteen päätteeseen ja pylväässä jatkettiin normimenetelmällä hännän toinen pää varsinaiseen päättyvään kaapeliin. Nykyään uusissa isommissa pylväspäätteissä taitaa olla hahloliittimet päättyvän kaapelin puolella. Tuli itsekin joskus ammoin käytettyä tätä MOX -kolviakin... melkoinen ilotulitus kun sen sytytti :) YouTubesta löytyi tämmöinen: https://www.youtube.com/watch?v=QRSF0VL1YyY Tuo "teipattu maadoitus" on päättyvän kaapelin vaipan alumiinifolion maadoitusliitäntä, piuhassa on puristettava kaapelikenkä esim: http://www.sahkonumerot.fi/7202077/ Varsinainen maadoitus on 16mm2 CU-köysi |
|
|
15.07.2015 20:47 <H> https://www.youtube.com/watch?v=XEnNxwTePLQ |
|
|
15.07.2015 20:47 <Hartsa> valokaari vaan palaa..... |
|
|
15.07.2015 20:32
<Make>
100 ja 160 watin sekavalolampuissa polttoasento on pystysuora, 250 ja 500 watin malleissa vapaa. Näin ainakin Philipsillä. En ole näiden syttymistä sattunut näkemään, olivatko jopa pimeät viime talvena. |
|
15.07.2015 20:22 <Make> Aika samalta linjalta ovat selvästi tulleet... |