|
23.01.2017 22:15
<RicuP.>
Taitaa olla hinta, mikä on ratkaissut. Ei VR enää mitään vanhaa kunnioita, ylläpito on vaan rasite, kuten Helsingin asemakin, eikä siihenkään panosteta. Täällä noita heittimiä on seinässä 11 kpl ja vielä toimii vissiin, tai on jo vaihdettu uusiin, kun niin harvoin tulee rautsikalla käytyä. Ne toiset uudet Wokin näköiset Led katuvalot taitavat ollakin Schreder Citea valaisimia. Tosin ovat silti enemmän AEC Ecoarken näköisiä.. kuitenkin löytyi Schrederin logon näköinen S Led moduulista. Valoaukko on pyöreänurkkainen nelikulmainen ilman mitään heijastinta. Led moduuleita linssioptiikalla on kolme ja sijoitettu niin, että yksi on vasten kulkusuuntaa ja kaksi sen suuntaisesti. Eivät lämpene mitään, kun lumet pysyy päällä muutaman asteen pakkasella. |
![]() |
23.01.2017 21:34 <Make> Näyttää tosiaan, että on tarkoitettu paljon isommalle lampulle. Lasin panta on hyvin Idmanin oloinen. |
|
23.01.2017 21:32 <Make> Bongasin tässä kerran kai ainoat Keravan Broadwayt. Ovat näköjään 400 W. |
![]() |
23.01.2017 21:30 <Make> Pannassa on kai salpa, jonka avaamalla se löystyy. Jossain olen nähnyt vastaavan. |
![]() |
23.01.2017 21:28 <Make> Näköjään valaisimen kaapelin pitäisi kestää taivutusta -35 asteessa: http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3276 Sen sijaan autonlämmitysjohdon pitää kestää -50 astetta! http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3282 Kovat on vaatimukset... |
|
23.01.2017 21:15
<RicuP.>
Tuon näkeminen herätti vastaavan tunteen. En myöskään ole ikinä nähnyt.. Tuo on vähän erikoista, että samaa valaisinta on tehty sekä Suomessa, että Ruotsissa. Ensimmäiset mallit tulivat vuonna 1975 ja olivat 'Svenska Siemens' muottileimalla, joka löytyy valaisinosan päältä. Kotelo ja lamppu osa olivat erilliset. Sitten 70 -luvun lopussa tuli malli, joka oli yhtä puuta ja myös valettua alumiinia. Leima oli nyt pelkkä 'Siemens' ja kilvessä Made in Finland. Vanhempi iso malli oli 400W tehoon asti ja taas peltisellä lamppu osalla, samoin uudempi, mutta vain 250W. Uudemmasta on kuitenkin myös toinen versio joka on valettu ja yhtä puuta. Näiden rinnalle tuli kolmas koko, joka on 250 -400W. Näissä kaikissa malleissa on pieniä teknisiä eroja mm. kotelon kannen muotoilu ja sen ruuvinpaikat, sekä avattava pylväsaihio. Eroa on myös kannan kiinnityksessä ja sytyttimen sijainnissa. Vanhimmassa isossa mallissa on mielenkiintoinen tyyppivika. Sisään voi päästä vettä ja heijastimet ruostuu... Näitä kaikkia versioita on täälläpäin käytetty hyvin yleisesti, nyt tosin ovat katoamassa. |
![]() |
23.01.2017 20:50 <Koomikko> Pannalla kiinni tuossa jotenkin näkyy http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9457 |
|
23.01.2017 20:49 <RicuP.> Täällä erään puupylväisen katuvalolinjan maakaapeleiden vianetsinttä on erittäin helppoa. Kaapelit nimittäin makaa ojan takana metikössä, kun eivät vissiin tähänkään päivään mennessä ole saaneet niitä kaivetuksi.. |
|
23.01.2017 20:09 <RicuP.> Vai niin kävi.. Luulin myös, että päällinen olisi peltiä. Siinä meduusassakin on lamppu kyljellään, tai alaviistoon. Sekin on kokonaan muovia ja metallin värinen yläosa on maalattu, kun valo paistaa siitä hieman läpi. |
![]() |
23.01.2017 19:58 <RicuP.> Tämä on kyllä älyttömän kokoinen, jos lamppu on 250W kokoinen.. varmaan jollekin 700 -1000W lampullekin kävisi. On vähän Idmanin näköinen, mutta en sano varmaksi kuitenkaan. |
![]() |
23.01.2017 19:45 <RicuP.> En tiedä, kuinka tuo lasi on ollut kiinni.. Kupari versiossa tosiaan se oli neljällä ruuvilla. Voi olla joku kääntömekanismikin. |
![]() |
23.01.2017 19:40 <RicuP.> Alkuperäinen valaisin on kuparia ja siinä on kaareva kiinnitys sanka noiden tötteröiden välillä. Lisäksi takaosa on siinä kaareva, eikä tuommoinen tasainen. Liekö tuo joku 60 -luvun uudempi versio, joka on tehty halvemmasta rautapellistä.. |
![]() |
22.01.2017 21:07
<Make>
Noin se tosiaan on, että vasta johdolle on tiiviste. Jossain taisi lukea, että pistorasiaa ei saa laittaa "katolle" läppä ylöspäin. Kiinan valonheittimien klassinen vika on jo halogeenien ajoilta, että kaapeli ei kestä pakkasta. Ei ole tilanne muuttunut: http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3291 |
![]() |
22.01.2017 20:59 <Make> Taas on Durable X Marine Tukesin listalla: http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=3290 Nyt syynä lyijyllinen juotos laturissa. On se kyllä parempi teknisesti kuin lyijytön. |
![]() |
22.01.2017 20:45 <Koomikko> No suurempi ei niin paljon lämpene. |
![]() |
22.01.2017 20:43 <Koomikko> Valaisimen alaosa on samantyylinen mutta, tässä ei ole sitä tuuletustorvea päällä. |
![]() |
22.01.2017 20:11 <Make> Pylvääseen on jäänyt myös Idman 80182- valaisin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9441 |
![]() |
22.01.2017 20:02 <Make> Olisiko tämäkin Idman 80182- tyylinen: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9441 Ehkä isompi versio? |
![]() |
22.01.2017 19:55 <Make> Täällä on muuten pieni suunnittelun kukkanen työtasovalaisimeen ja mikron hyllyyn liittyen. Kaappien reunassa on valolistat ja mikron hylly on laitettu sen kanssa samaan tasoon, eli sen pohja on alempana kuin kaapeissa. On kai haluttu vähentää mikron korkeutta. Ongelma vaan on, että nyt valaisinta ei saa keskelle työtasoa, vaan se pitää olla reunassa kaapin kohdalla. Tuossa ei näytä olevan tuota ongelmaa, ei vaan ole valolistaakaan. |
|
22.01.2017 19:31 <Make> Nyt on yksi Kentaur "välillisesti kolaroitu". Ilmeisesti joku on peruuttanut pylvääseen, jolloin valaisin on puolestaan osunut puuhun. Sisälle ei kauheasti nähnyt, mutta lamppu on ilmeisesti kyljellään. Sen sijaan päällinen on kai muovia, kun se oli kappaleina maassa? |
|
22.01.2017 12:52 <calm> Tämä linja oli nyt maastosta hävinnyt samalla kun lähes koko Kopsan sähköasemakin. |
|
22.01.2017 11:07 <J.P> Nyt jo puretaan, justhan mä tuon tuohon vedin... |
|
22.01.2017 01:11
<Hartsa>
niin sitten on jouduttu komepensointeja isontelemaan yms |
|
21.01.2017 22:00 <Make> Kai Ruotsin mallia on myös pienin Siemens Broadway 2-lamppuisena!? http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3587&pos=0&pid=129620 En ole todellakaan koskaan nähnyt. |
![]() |
21.01.2017 21:52 <Make> Varmaan paikka on tiedetty, kun on monen oven läpi menty. |
|
21.01.2017 21:50 <Make> Lieneekö nuo vaatimukset kaapelikauppiaiden vai kenen keksintöä... |
|
21.01.2017 21:19 <Make> Tarkemmin katsoen siellä on vielä toinenkin pimeä. Jonkun mielestä tuollaiset kai sopivat 1800-luvun rakennuksen tyyliin... |
|
21.01.2017 21:14 <Make> ... nyt valopylväiden jalustat on otettu käyttöön... Niitä ei ole vielä kytketty, mutta hämärässä tunnistamattomat led-valaisimet ovat jo paikoillaan. |
|
21.01.2017 19:37
<muhentaja>
Jatkuvasti kiristyvät toimitusvarmuusvaatimukset ajavat sähköyhtiöitä maakaapeloimaan 20kV verkkoa aina vain enemmän, ja myös kauemmaksi syrjäseuduille ulottuen. Vaatimuksissa vain ei ole huomioitu sitä, että maakaapelin vaurioituessa vikapaikan etsiminen ja korjaaminen jossain ns. kaukana on paljon ilmajohtoa hitaampaa sitten kun se katkos lopulta kohdalle osuu. Kantaverkkotasolla taas koko ajan kasvava pitkien 20kV maakaapelien kapasitiivinen kuormitus näkyy loistehona. |
|
21.01.2017 16:06 <Hartsa> hämmästyttää kummastutttaa tuo maakaapelihomma että kaikki ilmajohot ovat muka pahasta........ no käyttäjät se maksetaan sähkö eimaksa mutta siirto sitäkin enemmän. |
|
21.01.2017 15:30 <nousjo> 2 isoa firmaa maakaapeloi koko kylämme |
|
21.01.2017 13:43 <Hartsa> Maakaapeliko korvasi tuon ? |
|
21.01.2017 11:57 <calm> 'Sähköllä kotinsa lämmittävistä kolmannes siirtää lämminvesivaraajan lämmitystä jo nyt, kertoo Koponen.' - Ei ole kyllä kovin moni asukas mahtanut kovin tietoisesti tuota valintaa tehdä. Lisäksi sitä ei edes siirretä halvimpaan aikaan (pörssisähköä). |
|
21.01.2017 11:55 <calm> Pienempi sähkölasku kannustaa - suomalaiset ovat valmiita pudottamaan sähkönkulutustaan http://yle.fi/uutiset/3-9414479 |
|
21.01.2017 04:43 <Jouni Nousiainen> Ja nyt ne on jo purkamassa tuota :( |
![]() |
21.01.2017 02:22 <savo> http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Vakavaa-ilkivaltaa-Kuopiossa-s%C3%A4hk%C3%B6t-v%C3%A4%C3%A4nnettiin-v%C3%A4kisin-poikki-keskustassa/914676 |
![]() |
21.01.2017 02:20
<savo>
https://www.google.fi/maps/@62.8876947,27.6755558,3a,75y,241.85h,86.61t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdmcWJ-sHOWKYlwUtMp-j-g!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1 Varmaankin tuolla käyty |
![]() |
21.01.2017 02:14 <Hartsa> 45kV linjahan lähti Kuhankoskelta Kankaan kautta Mänttään ja jatkoi siitä G.A.S kolhon sahalle. |
![]() |
20.01.2017 21:38 <calm> Tässä tämä ruskeaeristiminen linja lie aikoinaan ollut Mäntästä tuleva 45 kV. Onko se sitten tuonne toiseenkin suuntaan jatkunut, ainakin vuoden 1960 karttaan on erikseen voimalan ohi Kotalaan jatkuvalle linjalle erikseen aukkokin merkitty. |
![]() |
20.01.2017 20:50
<Mikko Koho>
Jos on vintti pimeänä niin ei sitä tarvitse muille jakaa: http://yle.fi/uutiset/3-9415798 |
![]() |
20.01.2017 19:16 <Koomikko> http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7720 tuolla sitä nelivitosta on pohdittu. |
![]() |
20.01.2017 15:35 <Hartsa> Olisiko tullut 45kV tähäkin mutta sitten muutettu 20kV |
![]() |
20.01.2017 00:01 <Koomikko> Tämä johto rakennettu v. 2016 aikana http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9409 http://calm.iki.fi/tolpat/kuvat?paikka=M%E4ntyharju%2C+Survaanniemi |
![]() |
19.01.2017 23:34 <Jouko> Hieman hämmentämpi video, miltä näyttää 400kV päämuuntaja "riisuttuna": https://www.youtube.com/watch?v=XZoYLu-oh04 (Kangasalan sähköaseman muuntajahuolto 22.9.2015) |
|
19.01.2017 21:40
<Jouko>
Ja miten nuo spacerit on tuonne linjaan lisätty, yksitellen nostokorista jokainen? Mahtaa olla työläs rakentaa. Kuvatekstin viite kai Otavan Sami-johdosta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/1234 |
![]() |
19.01.2017 21:37
<Make>
Nyt taitaa olla jo toinen Eroz rikki samoilla oireilla... Onkohan niissä useampi sarja ledejä+ ohjaimia, ainakin tuon luulisi pimenevän täysin kerrasta: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9399 Nyt ei näytä olevan enää tuota HS300- heitintä saatavana, on vain HS150 ja HS500. Steinelin lediheitin varmaan kestää, hintakin vaan lienee "hieman" eri. |
![]() |
19.01.2017 21:35 <calm> Tänään kyllä tuulivoima tuottaa, lienee kaikkien aikojen ennätyksessä. Tuulivoima (osa arvioitu) 1293 MW juuri nyt. Alle 100 MW vähemmän kuin vesivoima tai teollisuuden vastapainevoimalat tällä hetkellä. |
![]() |
19.01.2017 21:34 <calm> No se toki loogisempaa olisi. Mistähän tuo 110 kV:n välikäyttö edes mieleen tuli.. |
![]() |
19.01.2017 20:51
<TA>
Kuolajärven asemalla ei tietääkseni ole muuntajaa, vaan tuulipuiston muuntoasemalle menee 220 kV avojohto, jossa sitten on 220 kV päämuuntaja. Tämän muuntajan alajännite lienee sitten jotakin 20 ja 33 kV luokkaa. |
|
19.01.2017 20:47 <TA> Niin kommentoin vain kohtaa "viimeisetkin 110:t maihin taajamista". Tuo antaa ymmärtää että olisi laajemmin laitettu 110 ilmajohtoa maihin, vaikka tätä on siis tehty tuo yksi lyhyt pätkä. Hyvinkäällä on kyllä enemmänkin 110 kV kaapelia, mutta ne eivät siis ole ilmassa koskaan olleetkaan, mm. Martin sähköaseman syöttö. |
© Janne Määttä 2004-2017