|
04.07.2017 21:35 <RicuP.> Varmasti on tosi mielekästä hommaa :D Kun tuohon tosiaan vertaa, niin avojohto on asentajan unelma. |
|
04.07.2017 21:31 <RicuP.> Täällä kun oli muutama vuosi sitten juuri myynnissä semmoisia langallisia luureja, jotka sai kännykkään kytkettyä. Ei tainnut kuitenkaan olla mikään kultasuoni tuo keksintö. Kyllähän lankapuhelimen periaatteessa voisi saada kytkettyä GSM verkkoon. Numerovalinta siinä tosin voi tuottaa vaikeuksia.. |
|
04.07.2017 21:24
<RicuP.>
En nyt tiedä, onko sillä niin väliä, miten on tehty, kunhan PE ja N on yhtä puuta. Ei sitä asennusta sen paremmaksi saa. Syy siihen, miksi pitää olla päättyvä on vissiin se, että kun nollaa, mikä on virtajohdin käytetään kosketeltavan osan maadoitukseen, kulkee osa paluuvirrasta laitteen rungon/ käyttäjän kautta maihin. Eli jos on ketjutettu nollattu rasia, niin kovalla kuormalla voi tulla jännitettä PE liittimeen johonkin muuhunkin pistorasiaan. Tietysti, kun on käytetty PEN johdinta, niin ketjun pisteet tulisi olla mahdollisimman luotettavasti liitetty, eli juuri noin lenkki ruuvin ympäri katkaisematta. Varsinkin jousiliittimillä ketjutus aiheuttaa ylimenovastusta PEN johdossa, mikä lisää sitä jännitevuotoa. |
|
04.07.2017 21:09
<RicuP.>
Olisi kiva ollut tehdä näitä hommia tuohon aikaan. Nykyään nimittäin ryhmiä on niin saakutisti + kaikenmaailman automatiikkaa, että johdonvedossa on huomattavasti suurempi homma. Nyt on vielä niin, että kerrostalotyömailla ei kohta mahdu perinteisesti holviin putkittamaan, kun niitä putkia tarvitsee jo niin paljon. Nykyiselläkin työmaalla on jouduttu laskemaan huoneistoihin alakatto 60mm alas pelkkien johtojen takia. No helpottaa sitten kattopisteiden asennusta, kun ei tarvita poraa.. Entisessä asunnossa keskus oli Eloram Oy yhdellä AEG 3~ vikiksellä ja alle kymmenen ryhmää. |
|
04.07.2017 20:59
<RicuP.>
En ole nähnyt, kuin Legrand stotseja joskus jossain keskuksessa. On näköjään ranskalainen merkki. Virolaisia kalusteita en ole myöskään nähnyt, vaikka virosta nykyään kaikkea tuodaan. Mitähän siellä käyttävät, vai onkohan siellä niitten tuotantoa.. |
|
04.07.2017 20:53 <RicuP.> Kerran oli vähän vastaava tapaus, kuin tuossa linkissä, että oli vissiin niittokone, tms. katkaissut puupylvään maadoituskuparin, joka oli vähän ollut pylväästä ulospäin. Mitään ongelmia se ei ollut tehnyt, mutta kierroksella huomattiin. |
|
03.07.2017 22:52 <muhentaja> Onkohan tuolla jossain hätäseis-tilanteessa yläkanavan aaltoilutilassa vähän hölskähtnyt: https://tinyurl.com/wshq6g3 |
|
|
03.07.2017 20:34 <Hartsa> Johto vähän kiepoutunut =D =D https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10211211265811451&set=gm.10156046308337119&type=3&theater |
|
|
03.07.2017 10:45 <calm> https://l.facebook.com/l.php?u=https://www.lapinkansa.fi/lappi/jumiskon-voimalassa-vesi-ei-parsky-suomen-suurin-putouskorkeus-on-piilossa-peruskallion-alla-200217166/ |
|
|
02.07.2017 22:13 <muhentaja> Olisko jopa niin vanha pesutupa että on PEKOt koneina bolleet? |
|
|
02.07.2017 22:06 <Make> Tuli sitten nähtyä toisia erikoisia kalusteita, nimittäin Legrand, kai Valena- sarjaa: http://electro.am/en/category/19-legrand-valena Klinkmann on kai myynyt. Ovat vähän muhkeamman näköisiä, onneksi valmistaja luki aina reunassa. |
|
|
02.07.2017 21:59 <Make> 2006 vuoden kerrostalon keskuksessa onkin erikoisempi sekoitus. Pääkytkin Ensto, automaatit Chint ja vikavirrat GE. Keskuksen valmistajakin oli joku erikoinen. Ajan mukaisesti vain yhdet 3~ ja 1~ vikavirrat. |
|
|
02.07.2017 21:34 <Make> Noin minäkin olen nähnyt tehdyn 60-luvulla. Olen kanssa miettinyt, että jos tuollaisen rasian joutuu vaihtamaan, niin miten se virallisesti tapahtuu... Toisaalta joskus ainakin sai vaihtaa uuden vastaavan kojeen käyttäen alkuperäistä asennustapaa. Kaikkiin pistorasioihin vaan kun ei saa kolmea päätä nollaliittimeen. |
|
|
02.07.2017 20:05 <Make> Pitää katsoa, jos saisi sisäkuvaa em. yksilöstä. Siitä vaan puolestaan puuttuu kytkimen nuppi. |
|
|
02.07.2017 15:31 <Keijo> Jonkinlainen pesutupa kai kyseinen tila on ollut. Tilassa on iso kenties betonista tehty allas pyykkien pesua tai peseytymistä varten. Vesiputkia seinillä ainakin oli, en kyllä muista mitä materiaalia lattia oli. |
|
02.07.2017 12:54
<Hartsa>
Juu PKS on rajanpinnassa tuo 45 voimissaan ;) kaikki jänisjoen laitokset on siinä samoin tuupovaara ilomantsi oliko kiihtelysvaara ja hammaaslahti ehken vielä sen perässä. |
|
|
02.07.2017 12:03 <muhentaja> Yrityskäyttöön on kyllä ollut virransyöttöä lukuun ottamatta langattomia konfferenssipuhelimia. Mutta tuommoset kunnon retrovehkeet tyyliin Ericofon(Cobra)/Dialog(se mummolan pöytäpuhelin) matkapuhelinverkossa, menisköhän kaupaksi? |
|
|
02.07.2017 11:42 <muhentaja> Juu ei tuo ainakaan kipinöinnin estoa auta jos töpselin saa kiinni ja irti vain kytkimen ollessa 1-asennossa. Millainenhan tila lie kyseessä? |
|
|
02.07.2017 09:04
<Late>
Ainakin täällä Savossa päin tuo jännitaso on vielä käytössä, ja kaikestä päätellen ei ole kokonaan poistumassa vähään aikaan: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9864 http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4379 http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/2577 http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7190 Lisäksi Pohjos-Karjalassa on joitakin nelivitosen johtoja: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9264 http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4179 http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4184 Myös Kainuussa näkyisi olevan: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7426 |
|
02.07.2017 00:13 <Hartsa> Tuli tuossa vastaan vanha uutinen forssan finlaysonista....https://yle.fi/uutiset/3-5713243 |
|
|
01.07.2017 21:02 <qwerty1> Olin vähän aikaa sitten vuonna 1969 rakennetussa kerrostalossa tekemässä sähkötöitä. Keittiössä oli 2 pistorasiaa 16A ryhmässä, entisen jääkaapin pistorasialle tuli vaihe ja nolla taululta ja siitä jatkui toiselle pistorasialle. Molemmat maadoitettu nollaamalla, jääkaapin rasian kohdalla tuleva ja lähtevä nolla- ja vaihejohdin oli kuorittu katkaisematta ja taivutettu liitinruuvien alle ja nollauslenkki otettu nollaliittimeltä erillisellä pätkällä. Onko ketjutetun pistorasian nollaus ollut joskus sallittua kun nykyäänhän pelkästään päättyvän rasian saa nollata saneerauksissa? |
|
|
01.07.2017 18:25 <Mikko Koho> Mites olisi kaapelintutkaajat, kaivurit ja syöksyaaltogeneraattoreita sateessa virittelevät asentajaparat? ;) |
|
|
01.07.2017 15:31 <Hartsa> Missähän päin on nykyään suurin alue missä on 45kV käytössä suomessa ? Aika poistuva jännite onkohan syy että 45 ei enään viitsitä uusia sen kummemmin kun 20 kV jyrää jo ylitse... |
|
|
01.07.2017 01:21 <Hartsa> Tuollaisen näin joskus forssan Finlayssonin voimalaitoksen 110kV kentällä.... Ja samalainen oli taanoin pieksämäellä Naarajärven muuntoasemalla. Patakatkaisia. |
|
30.06.2017 23:38
<Jouko>
Hikiän Eiffel-tornit jääneet historiaan, Hikiä-Forssa Rautarouva-linjan paikalle pykätty 400kV + 110kV kaksoisjohto. Kuvan karttalinkki vie ihan muualle kuin Hikiälle.. http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/Hikia%e2%80%93Forssa/Sivut/default.aspx |
|
|
30.06.2017 22:11
<Make>
Olikohan joskus sellaisia rasioita, johon lankapuhelin liitettiin ja se toimi sitten GSM-verkossa? Tuollaista Cobraa oli joskus Clas Ohlsonin luettelossa, tosin ei myyty Suomessa. |
|
|
30.06.2017 22:03
<Make>
Tuo 2K-16 kun on vielä tuollainen 1,5- kokoinen rasia: https://www.spelsberg.com/product/p/2k-16-lw-junction-box/an/34661601/cHash/4780a81964a1198e63276f072e010766/ Kiinnitysruuveille oli tosiaan peitetulpat mukana. Minun mielestä kansi ei ollut erityisen tiukka. En tiedä, mitä oli puhelimessa sanottu, mutta tuollaisia tuli. Tuossa on kai kuvan mallia uudempi Strömfors: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8514 |
|
|
30.06.2017 21:33
<Make>
Nuo näkemäni kalusteet taitavat myös olla LK-NES:n, juuri tuollaiset em. nappulat niissä on: http://www.av-connection.dk/?PNo=LK-1067004624 Kaikki taitaa olla myyty Schneiderille... Tuolloin bakeliittiä paljon käytettiin. Pertinax- piirilevyjen kulta-aika jatkuu kai aina vaan... |
|
|
30.06.2017 20:52
<muhentaja>
Eipä ole lankapuhelinliittymää niin ei voi testata Cobraa.. Tuo malli ei välttämättä toimisikaan suomalaisessa verkossa, tai ainakin pitäsi hoksata pyörittää numerot tavallaan "jiiriin", kun siinä on nolla siinä kohdassa missä Suomessa ykkönen ja ysi siinä kohdassa missä Suomessa nolla. Ja töpselihän on aivan erilainen. Tokihan se olisi mahdollista setviä Ruotsin lankaverkon linjavirrat/jännitteet ja rakentaa sopiva "keskusemulaattori". Tuossa yksilössä tosiaan ei ole edes mekaanista summeria, ja varmasti ainakin aikoinaan uniikin soittoäänen omaava elektroninen Ericoton on kaiketi ollut saatavilla vain jenkeissä. |
|
|
30.06.2017 09:45 <Topiax> Bakeliitin ja pertinax-piirilevyjen kulta-ajalta? |
|
|
30.06.2017 07:49
<Tuomo Y>
Kuvan puhelimessa jos laittoi kaksi kolikkoa peräkkäin rahastus ei toiminut kun kolikkokanavassa näkyvä solenoidin "vimpstaaki" ei pääse tulemaan eteenpäin kun toinen kolikko edessä. Versio johon sai useamman kolikon odottamaan, "vimpstaakin" paikka oli mitoitettu siten, että se iski kolikoiden väliin ja etumainen kolikko putosi alas ja "vimpstaaki" piteli muita kunnes laski ja taas pääsi uusi kolikko "vimpstaakin" eteen odottamaan rahastusta. (pajatsoperiaate) Valintalevyissä on "ratassysteemi-keskipakoisheiluri", jolla saadaan kiertojousen voimaa ja kiertonopeutta tasoitettua sopivaksi. Muistan ammoisilta kesätyöaikojen viankorjauskeikoilta, että Ericssonin Cobra alias Ericofon oli jostain syystä suosittu makuuhuonepuhelin..... ja vian syynä yleensä kuuloke rikki ;) http://www.ericofon.com/index.htm |
|
|
29.06.2017 22:13
<RicuP.>
Tuommoinen LK Opus 66 on aika lähellä sitä sarjaa, mitä käytettiin tuon ainoan kerran. Enää sitä oikeaa ei näy löytyvän. Kuvahaulla löytyy se liukuhimmenninkin. Oikeissa tanskalaisissa näkyy olevan nurkka kiinnitys rasiaan. On tuokin LK yllättäen myyty Schneiderille.. |
|
|
29.06.2017 22:08 <RicuP.> Olen yhdellä työmaalla niitä spelsbergin rasioita laitellut. Niissä oli jotkin tulpat mukana ruuveille. Kansi oli hiton tiukka painaa kiinni, jos vertasi ABB:hen. Lisäksi rasia on matalampi. Kyllä alkuperäinen AP9 on se oikea rasia. Välillä, jos puhelimella tilaa, niin ehdottelevat jotain muuta mallia, mikä on heille vissiin tuottoisampi. |
|
|
29.06.2017 22:03
<muhentaja>
Jonkinlaiset "väkipakon" suojaukset lienee olleet myös tuossa valintalevyn mekanismissa. Ettei saa hajotettua pulssitaajutta säätelevää mekanismia vääntämällä väkisin nollasta ykkösen suuntaan. Kirppikseltä tuli pelastettua tuommonen Ericssonin Cobrapuhelin jossa on valintalevyssä 0-9 suomalaisen 1-0 sijaan. On vain ruotsalaismalli jossa ei ole "soittokelloa" ollenkaan vaan se on ollut erillisessä puhelinpistorasian viereen asennetussa boksissa. Erittäin vahvasti oman aikakautensa esine silti. |
|
|
29.06.2017 21:53 <muhentaja> Hujahtikos tässä kuvan mallissa kaikki kolikot kerrallä säilöön yhdellä rahastuksella jos erehtyi kerralla monta laittamaan? Vai mahtuiko edes useampaa kerrallaan? |
|
|
29.06.2017 21:33 <Make> Tuollaisia Wiskan kalvorasioita olen kai nähnyt käytössä. Ja Rexeliltä tuli ELS-Spelsberg 2K-16- rasioita, vaikka ainakin piti olla tilattu ABB AP9?! Sellaisia en ollut ennen edes nähnyt. |
|
|
29.06.2017 21:25 <Make> En varmaan ole nähnyt LK-NESin kalusteita. Jotain 90-lukuisia kytkimiä on tosin näkynyt sellaisia, joissa nappula on leveämpi kuin korkea. |
|
|
29.06.2017 21:18
<Make>
Eli jos kukaan ei vastannut, ei se maksanutkaan, ihan järkevää. Vai pitkille puheluille on vielä oma syöttölaite... En ole pallojen valmistajia niin tutkinut, mutta vanhoissa taloissa niitä näkee. |
|
|
29.06.2017 21:12
<Make>
Tuo taitaa muuten olla Busch-Jaeger. Katselin sitä töissä olevaa, joka taitaakin olla samanlainen. Ympyrät ja kolmio- logo on tuossa läpän kiinnityspellissä. Tulpan piikit ovat päällekkäin. Pitää katsoa vielä tarkemmin. Ehkä ABL:n kanssa pitäisi olla jotkut holkit. Aika heppoisilta jousiliittimet välillä tuntuvat. Miten mahtaa 32A:n pistorasiat kestää kovassa käytössä jousiliittimillä... Joskus olen tainnut asentaa ABL:n tulpan, iso taisi olla. Aika outoa, jos muovia saa olla tuollaisessa välissä. Tukesin listalla taisi joskus olla jatkojohto, jossa syynä oli muovi jossain PE:hen liittyvässä paikassa. |
|
29.06.2017 20:51 <kpx8> Elävässä arkistossa oli muistaakseni jossakin videossa lyhyt pätkä suomen kaapelitehtaalta, jossa oli rumpumainen kone joka pyöritti armeerauslankoja tms. kaapelivaipan päälle. Varmaan samanlaisella koneella tuo kangaspäällyste tuohon kyseiseen kaapeliin on tehty. |
|
|
29.06.2017 20:32 <RicuP.> Ne on varmaan olleet Sähkövarusteen palloja, mutta tuo IFÖ on mun mielestä ainakin aika harvinainen. On vähän huono valaisin, kun kytketään takakautta suoraan kantaan paljaisiin liittimiin ja on vielä päättyvä. Kanta on vielä samaa puuta kiinteänä rungossa. |
|
|
29.06.2017 20:26 <RicuP.> Maisemat muuttuu.. Mitähän katselemista sitä sitten keksii maisemareitti ajeluille, kun kaikki on kohta kaapeloitu.. |
|
29.06.2017 20:23 <RicuP.> Onpas omaperäinen ratkaisu tuossa vanhassa kuvassa tuo jompin vetoeristin ristikossa vetämässä jomppia alaspäin. No tuolla se pysyy aisoissa. |
|
|
29.06.2017 20:18
<RicuP.>
Joo, en itsekään oikein keksi, että mikä idea tuossa on. Sen ymmärtäisi, jos sähköt saisi käännettyä päälle vasta kun tulppa on kiinni ja läpän auki tai tulpan pois kun on käännetty kytkin pois. Vai semmoisia ne on. Usein jousiliittimien kanssa tapellessa menee enemmän aikaa, kuin sen kolmen ruuvin kiristämiseen, kun on koneet kuitenkin vieressä. Noissa keskusvehkeissä, ym CEE kamoissa jousiliittimet usein on tummuneet lämmöstä. Eräässä pizzeriassa semmoinen 3x 16A oli melkolailla palanut. Muistan, että ne ABL:n kostean tilan tulpat, ym. on ihan kumia ja reunoissa vielä teräksinen vahvikerengas rasian kehällä kumin sisällä. Kaapelin läpivienti on semmoinen tötterö, joka taipuu kaapelin mukana, ettei läpivientiaukkoon tule rakoa vaikka kaapeli taipuisikin ihan juuresta. Siihen saa vielä nipparin helposti puristamaan jos siltä tuntuu. Vähän ovat vaan ahtaat kytkeä, että pitää olla vähän lyhkäsemmät langat. Ite suosin semmoisia roikan päitä, joissa on tulpan kehän tiivistys. Normaalit ei kestä käytännössä ulkona paljoa mitään ja aina vikikset laukoo sateella. Toinen kriteeri on, että kaapelin läpivienti pitää olla semmoinen, mihin ei tule rakoa taivutettaessa. Kolmas on, että ei kuparisia maadoituskontakteja, koska ne hapettuu ajanmyötä mustiksi ja ylimenovastus kasvaa. Neljäntenä on, että maadoituskontaktia ei ole niitattu rasian pohjan läpi ulkopuolelle, koska on muovi välissä ja se löystyy. On joskus lähtenyt koko kontakti irti niin, että vain se niitti jäänyt. Onhan näitä vaatimuksia vielä.. |
|
|
29.06.2017 19:47
<RicuP.>
Täällä jossain olikin puhetta, että tuohon aikaan koneet oli niin ronskeja, ettei ihan huvikseen reikiä varmaan porattu. Jotkut kai tehtiin ihan hakkaamalla. Nykyään on helppoa, kun on keksitty, että pitkänaulainen TC kiinnike menee ihan suoraan tuohon punatiileen ilman mitään tulppaakaan. 6mm reijänkin saa ihan akkukoneella ilman iskua. Kiinnikkeet näyttäisi olevan ihan kolmi osaisia. 1 osaisia on mulla tallessa muutama kappale. Kerran olen niitä tehnyt ihan itse, kun oli yksi projekti, johon piti saada 40-50 -luvun näköiset sähköt. Käytin tosin palikasta vain toisen puolen, että en laittanut kaapelin taakse, niinkuin olisi kuulunut, mutta ei kukaan huomannut mitään :) Kaapeli syntyi MMJ:stä ja tummanruskeasta kengän nauhasta, joka on putkimaista. Sitä vaan ujutettiin kaapelin päälle ja oli aivan kuin alkuperäinen. Ongelmia vaan teetti sen nauhan saaminen rullassa. Kalusteena käytettiin ihan oikeita vanhoja pinta kalusteita ja kuivan tilan rasioiden taakse tein vielä muovista pohjalevyt, kun sitä sitten haluttiin. Kova työ oli ja kunnon projekti, ettei ihan perus urakoitsija varmaan olisi lähtenyt moista vaivaa näkemään, mutta sen verran hyvä ja komea tuli, että kannatti loppujen lopuksi tehdä. Kuinkahan noitten kaapelien tuo punottu pinta on tehty, että onko joku kone sen tuohon ommellut, vai vedetty jälkeenpäin?.. |
|
|
29.06.2017 18:31
<RicuP.>
Tuo on ikivanha Sähkövarusteen rasia. Tuolla ratapihan kuvissa on tuo saman tyyppinen vanha Strömfors rasia, joka löytyy 1959 luettelosta, mutta 1960 luettelossa onkin uudempi, jonka kansi on vain yhdellä ruuvilla keskeltä kiinni. Myös Puristustuotteen rasia on vanhempaa versiota, jossa ohuemmat kiinnityskorvat. Uudemmassa ne on vähän kolmion muotoiset. Tuota AEG tai Wiska rasiaa en ole koskaan nähnyt. Onnellisella tosin on alettu myymään Wiskan kalvorasioita. Kannessa on pyöreä möllykkä kohouma jonka päällä viirut ristikkäin. 1954 kirjassa Sähköliikkeiden Oy mainostaa saksalaisia Kaiser & Spelsberg -jakorasioita AEG:n edustus mainoksessaan En vaan ole nähnyt missään. |
|
|
29.06.2017 18:14
<RicuP.>
Oho! Sehän se taitaa olla. Nykyään tuo on LK-Nes ja sen kamoja on käytetty tässä muutama vuosi sitten eräässä kerrostaloprojektissa ja logo oli juuri tuo LK. Täytyy sanoa, että aika erikoista kamaa ovat. Kytkimet melko vetelän tuntuisia, mutta pieniä, vain 4 liitinpaikkaa. Jousiliittimen painikkeisiin oli merkattu värit: Punainen, harmaa ja musta. On kai semmoiset käytössä Tanskassa. Peitelevyt kiinnittyvät rungon metalliseen runkoon ja ne lähtee ilman keskiön irroitusta vaan vetämällä. Keskiöt olivat sitten leveämpiä sivuttais suunnassa, joten pysty ja vaaka asennuksiin piti olla omat peitelevyt. Pinta on hieman karkeahko matta, että jää lika kiinni. Himmennin oli sitten erikoisempaa mallia. Se oli kuin 2-vipuinen kytkin, jossa vasen oli normaali kytkin, mutta oikean paikalla olikin liuku potikka, eli ei pyöritettävää nuppia ollenkaan. On tallessa vielä pari ylijäämä kytkintä ja pintamallin kostean tilan kamoja pari, jos joku haluaa nähdä. |
|
|
29.06.2017 07:33
<Tuomo Y>
Nostettiin luuri ja kuulokkeesta kuului valintaääni (425 Hz tasainen "ulina"), laitettiin kolikko aukkoon, valittiin numero, kun kohde vastasi puhelin rahasti (kolikko putosi sisään) ja voitiin laittaa seuraava kolikko odottamaan uutta rahastusta jne. Tässä vastavalon Ericsson-versiossa raha-aukko on isompi/pitempi ja siihen saattoi laittaa useamman kolikon jonoon odottamaan ja ne putosi yksi kerrallaan puhelimen rahastaessa. http://www.vastavalo.net/kolikkopuhelin-coin-telephone-kolikkopuhelin-217081.html |
|
|
28.06.2017 21:24 <Make> Kuinkas tuota kuvan mallia tosiaan käytetään? Missä järjestyksessä laitetaan kolikko, valitaan numero jne.? |
|
|
28.06.2017 21:19
<Make>
Pieniä puutappeja näkee ainakin työpaikalla... Villalla täytetyssä kohdassa on kai ollut puhallin tai vastaavaa. |