Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	28.05.2018 22:09 <RicuP. > Semmoinen Iwasaki 10e/ kpl sinne ja ei hajoa, jos kuristin pelaa. Mitä kummaa.. Tuommoista versiota en ole kyllä missään nähnyt. Onkohan joku patentti. Normaalissa vaijeriversiossa on päällä vain lituska, jota vasten vaijeri puristetaan kahdella litteällä osalla. Siihen ei kyllä suoraan mitään putkenpäätä saa. Ei oikein näe, että onko noissa kaapelin läpiviennit kyljissä.
	28.05.2018 21:59 <RicuP. > Niin, aivan ensimmäisissä 8512 ei ollut ollenkaan kytkentäluukkua valaisimen päällä, vaan kytkettiin alakautta. Millon lie 80-90 vaihteessa kai tullut tuo luukku. On ainakin uudemmissa kirkaskupuisissa aihio viidelle pikku reijälle, mutta niitä on tuskin koskaan missään availtu.
	28.05.2018 21:29 <Make> Kai 80-luvun lopun mallit lähinnä tulvivat, muut vaikuttivat kuivilta. Toisessa kohti oli kyllä puolestaan valaisinnäyttely, kun siinä pylväisiin kolaroidaan aika usein. Vedenpoistoreikä korjaisi oireen... Joskus keskuksiinkin oikein erikseen halutaan vedenpoistoreikä. Hyviä puolia on, että kupu ei kellastu ja heijastimet vaikuttavat kirkkailta.
	28.05.2018 21:02 <Make> Em. korvaavissa monimetalleissa on valitettavasti ollut ongelmia. Näköjään salmiakista on myös versio, joka kiinnitetään ylhäältä tulevaan varteen. Onkohan se jotenkin viritetty vaijeriversiosta: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1128&pos=0&pid=146394
	28.05.2018 20:33 <Make> Siteco on ilmeisesti hyväksi tiedetty merkki... 19.2 mainittu pylväs on myös vaihdettu, vaan miten... Nyt siinä on lyhyt, 90 ast varsi ledivalaisimella. Vaikka edellinen natikka Schreder Ambar 2 vaikutti ehjältä ja toimikin. Nyt valaisinnäyttely on laajentunut noin, että natikoiden sekaan kylvetään yksittäisiä ledejä. Ehkä Selenium on lähinnä entisten näköinen ja ilmeisesti sentään samalla lampputyypillä... Jos on edes oikea tie mielessä, oliko rampeissa ennen Philips SGS 203:t ? Niissä oli aika kellastuneet kuvut+ ovat lasikuitua myös. HKB natikkaversiotkin jo lähtemässä... Onkohan niissä se StE 501 olevinaan ongelma, vaikka niitäkin jossain päivitetään: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10383
	28.05.2018 20:26 <RicuP. > Se minuakin ihmetyttää. Ei niitä kovin montaa ole, varmaan laittavat ne sitten muualle.
	28.05.2018 20:22 <RicuP. > Joo, aika surkea valaisin on, kun ei muutamaa vuotta kestä kellettymättä. Kupu on tosissaan kellettynyt ihan huomattavasti. Tuo teksti oli ihan valettu tuon mustan osan keskelle, joten tuntuu, että se tosiaan on valmistaja. Noita en olekaan täälläpäin nähnyt muualla.
	28.05.2018 20:14 <RicuP. > Kuvahaulla löytyi. Malli on XSPR.
	28.05.2018 20:02 <Make> Niinpäs näkyy ainakin osa olevan. Muut kuin kassojen yllä olevat ramppivalot ovat tosin eri mallia/ merkkiä. Parkkihallin tuntemattomista loistelampun näköisistä ei sanottu mitään. Tosin toimittivat valaisimet vain aulaan ja kassa-alueelle. http://www.keraneon.fi/referenssit.html
	28.05.2018 19:52 <TA> Joo, taitaakin olla. Kilvestä en saa selvää, mutta 33 kV versiossa katkaisijan pilarit ovat selkeästi korkeampia, vaikka muuten näyttääkin samalta. 33 kV katkaisijan mallimerkintä oli joku HP 107.
	28.05.2018 19:46 <Make> Just. Ensin laitetaan korvaavat lamput vaikka häipyvät heti.
	28.05.2018 19:25 <Make> En ole Nordexista kuullutkaan, Italiasta näkyy olevan, liekö ihan oikea valmistaja. Astraa on edelleen saatavana, nyt myös lediversiona: https://nordexlighting.com/astra-1/ Eh- version tyyppi on NX 6217 80/125 W tai NX 6216 125 W. Kuvun luvataan olevan UV- stabiloitua polykarbonaattia, totuus lienee taas toinen...
	28.05.2018 19:12 <Make> Nyt on noita ja niiden merkintöjä tutkittu... Kuvan malli on: Strömberg OEPK 3400 A2 660 V~ 400 A IEC 408 AC 22 Sulakekoko 2 On vieläpä Strömberg MS- kotelossa: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9386 On myös paljon pienempi malli, vain vähän tuota vetokahvaa leveämpi: Strömberg OEPK 3100 A1 125 A IEC 408 100 A SF (vanha FI-merkki?) 660 V AC 22 Sulakekoko 00 Harmaa malli ei ollutkaan Strömberg vaan BBC. Sen luukkukin on jotain muovin tyylistä ainetta. BBC Brown Boveri LHBN 250 Ue 660 V Ie 250 A f 50 Hz VDE 0660 Din 43620 Gr.1 IEC 408 Cat. AC 23 A/S Norsk Elektrisk & Brown Boveri Luukussa on vielä valettuna: NEBB Brown Boweri
	28.05.2018 18:54 <Make> Periaatteessa hyvä vihje, mutta... Creen sivuilla on aika huonosti kuvia, voisiko olla RSW- sarjaa: http://lighting.cree.com/products/outdoor/street-and-roadway/rsw-series
	27.05.2018 22:50 <Koomikko> Uusitaan digitaaliseksi https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2018/fingrid-rakentaa-digitaalisen-sahkoasemapilotin-kotkan-pernoonkoskelle/ Tuleekohan tietoturva kuntoon?
	27.05.2018 22:37 <RicuP. > Tuon led valaisimen pohjassa lukee Cree.
	27.05.2018 22:19 <Koomikko> Luumäellä Taavetin sähköasema on kytketty linjan uuteen osaan, joka on Korian perässä ja vuorostaan Uro on kylmänä. Purkutyöt ovat kohta Jurvalan kohdalla.
	27.05.2018 21:52 <RicuP. > Tuo kuvan tolppa käytiin vaihtamassa viime viikolla kokonaan uuteen, mutta sama jo kerran pudonnut ja takaisin asennettu Siteco ST asennettiin vielä jälleen uudelleen. Motarille on salmiakkien ja 8512 kaveriksi tullut tänä keväänä Seleniumia vähän sinne-tänne. Pariin ramppiin on vaihdettu kuitenkin kaikki uusiin Seleniumeihin. Viime vuoden puolella erällä maantiellä vaihdettiin pätkä HKB 13 LUC malleja Sitecon SR:n. Tänä keväänä sitten siitä, mihin vaihto loppui on viety valaisimet varsineen pois, eikä ole vielä mitään tilalla. Samalla tiellä paikassa, josta ei ole purettu on pari viikkoa sitten vaihdettu HKB 13 LUC tilalle suoraan 150W Mantat. Myös toiselle valtion tielle on tänä keväänä tullut isorunkoista Mantaa 150W HKB 10 tilalle.
	27.05.2018 21:40 <Hartsa> Ihan pölhö uudistus onkohan joku avustussaatu niin piti noin tuhota ja nyt sitten uusia taas valot !! onneksi ledeiksi sentään....
	27.05.2018 21:31 <RicuP. > Nyt on osa noista valaisimista purettu ja tilalla on tavalliset teräspylväät led valaisimin, joiden malli on vielä selvittämättä. Vanhojen valaisimien kuvut olivat jo hyvin kellettyneet. Yllätys oli, että valaisin ei ollut sen enempää Malmbergs, kuin Ketonenkaan, vaan Nordex Astra.
	27.05.2018 21:20 <RicuP. > 17.01-17 kommenttiin, että Keravan Prisman valaisimet on Trilux Ondo ja E-line malleja. Vähän eksoottisempi valmistaja. Keraneon on ollut tuon projektin suunnittelija.
	27.05.2018 20:22 <RicuP. > Sain tietää, että tuon katuosuuden remontti alkaa syksyllä, jolloin myös valaistus uusitaan kokonaisuudessaan. Uusia ledejä ei ole näkynyt tulleen.
	27.05.2018 20:16 <RicuP. > Jaahas. Tosiaan tämä on näköjään kuitenkin Luma. Luma on ilmeisesti alunperin tuon Indal Industrian valaisin. Vaajakosken Lumissa lukee kuitenkin Philips. Tuo 8512 ja 8522 on täälläkin jo aika harvinainen. Viimeksi kun eräs pätkä vaihdettiin, tuli tilalle vissiin kaupungin ensimmäiset DigiStreetit. Oli energiansäästöstä lehdessä juttu ja kuvassa asentaja kippasi vedet vuoden - 97 8522 sisältä. Ja taas on uusia tuntemattomia Led malleja tullut.
	27.05.2018 18:30 <Make> Philips- konsernia näkyy sekin olevan, Espanjasta. Itse asiassa Vantaalle on tullut muutama ilmeisesti pienempi Luma natikka- 8512: n tilalle. Ovat aika neliskanttisia. Syy lienee, että 8512: t olivat aika uima- altaita.
	27.05.2018 12:09 <RicuP. > Eivät olekaan Philipsit.. Pohjassa lukee Indal! Mitään muita tietoja ei näkynyt.
	26.05.2018 23:49 <RicuP. > Turussa keskellä toria on eh versio, aika himmeä loppuun palaneilla lampuilla. Epäilen, että on 400W.
	26.05.2018 22:19 <Make> Onko jossain siis eh- versiona? Lieneekö jo 700 watin lampuilla...
	26.05.2018 20:49 <Make> En varmaan ole ruuvillista mallia nähnytkään. Sytyttimetkin on tuolloin vielä tehty Suomessa. Nyt näkyy olevan made in Hungary.
	26.05.2018 20:18 <Make> Nyt noihin jalustoihin on tullut pylväät, mutta ei vielä valaisimia.
	26.05.2018 00:03 <RicuP. > On niitä myös ihan ruuvikiinnitykselläkin. Tuo sytytin on varmaan juuri semmoinen tyristorisytytin. On aika normaalin konkan kokoinen metallinen ja made in Suomi Finland. Konkka oli niinpäin, ettei sen tekstejä näkynyt.
	25.05.2018 23:48 <RicuP. > Kyllähän tuommoinen pitäisi museoida jonnekin. Omaan "museoon" on vähän turhan iso. En tiedä toista kaupunkia, jossa noita olisi, varsinkaan NAV-T versiona.
	25.05.2018 23:14 <Make> Noita on töissä ihan kai nos- yksilöinä. Juuri tuota kuvan mallia ja harmaata, joka oli kai vähän erinäköinen. Molemmat Strömbergin malleja ja jännite taisi olla 660 V. Taitaa olla myös 400 A ja 630 A versiot.
	25.05.2018 23:07 <Make> Vai niin on käynyt... Tuollainenkin sopisi johonkin museoon.
	25.05.2018 23:02 <Make> Voi uskoa, että happamia ovat. Sen sijaan heijastimet ovat pysyneet kiiltävinä. Keravalla nuo ovat käyneet aika vähiin...
	25.05.2018 23:00 <Make> Vai sulakekin on, sinällään ei yllättävää. Itse asiassa tuo ”ruuvikiinnitys” on oikeasti jousiklipsi, kun tarkemmin katsoi.
	25.05.2018 22:04 <RicuP. > Tuommoisen PSO HKB 13 LUC sisällä on näköjään tulppasulake ja Helvarin MZ400 sytytin. Kansi oli lisäksi jousiklipsillä kiinni varmaan sulakkeen takia.
	25.05.2018 21:54 <RicuP. > En tiedä. Nyt löytyi samanlainen yksilö, tosin erittäin happamassa kunnossa. Sammalta päällä ja reikiä.
	25.05.2018 21:48 <RicuP. > Nyt oli yksi noista ALH 800 valaisimista kaadettu surutta maahan. Tyyppikilpeä ei löytynyt, mutta sisukset näkyi aika hyvin.
	25.05.2018 21:48 <M.Asentaja> 24 kV näyttäisi olevan ainakin minun silmiin.
	25.05.2018 21:41 <RicuP. > Sairaalan varavoimakone on Volvo Penta. Generaattori on 1120 kVA / 400/230V ja painaa 2265 kg. Ilmakatkaisija on 100kA / 1250A.
	25.05.2018 21:25 <M.Asentaja> "Hukkaputket" on käännetty kuvan yksilössä hieman vikasuuntaan!
	25.05.2018 21:22 <M.Asentaja> Tietääkseni oli ensimmäinen oma malli, öljypataa Str. teki Brown Boverin lisenssillä. Vanhimmat OSAKallet olivat valkeilla posliinieristimillä tai sitten prespaaniputkista tehdyillä pilareilla kunnes valuhartsi keksittiin. OSAWille oli releillä varustettu pylväskatkaisija jonka hartsipilarit eivät kestäneet ulkoilmassa. OSARistot taas olivat ulosasennettavia katkaisijoita (24, 52 ja 123 kV.
	25.05.2018 17:20 <TA> Oliko tämä OSAK Strömbergin ensimmäinen oma 20 kV katkaisijamalli vai oliko joku edeltäjäkin? OSAM/OSAN on sitten seuraava ja viimeinen malli...
	25.05.2018 17:17 <TA> Tämä on luultavasti 33 (36) kV katkaisija, näitä on tullut vastaan parissa paikassa. Katkaisijan arvokilpi on tuo ylimmäinen, otitko siitä kuvaa?
	25.05.2018 17:14 <TA> Riippuen jakeluyhtiöstä, kondensaattoreille ei ole tarvetta juurikaan, kun loistehon merkki on vaihtunut. Sähköasemien 20 kV rinnakkaiskonkkia korvataan nyt sitten rinnakkaisreaktoreilla ja/tai näillä hajautetuilla keloilla. FG:n 400 kV:n sarjakondensaattorit ovat sitten aika lailla eri juttu. Toki heilläkin on sitten isompia 20 kV:n rinnakkaisreaktoreita muuntajiensa tertiääreissä, mutta nekin ovat mitoitettu ja tarkoitettu lähinnä 400 kV:n verkon tyhjäkäyntiloisten mukaan.
	25.05.2018 13:15 <Hartsa> voihan Duuninluukku.....http://tukes-ajankohtaista-sahkourakoitsijoille.mailpv.net/a/s/31653042-33473dd767b736019d1dd1175ca813cb/452790
	24.05.2018 08:48 <calm> No, ainakin me nyt yritetään tehdä tuo alusta semmoiseksi, että se on oletuksena turvallinen (eikä sisällä typeriä käpyjä), mutta ainahan asiakas sitten voi rakentaa omia erillisiä reikiä siihen päälle..
	23.05.2018 20:50 <Make> Tietoturvasta siellä ainakin mainittiin moneen kertaan, mikä lienee taas todellisuus...
	23.05.2018 20:29 <Make> Edustaja oli Osakeyhtiö Sähkökonttori Rahapajankatu 1 A, PL 171 00161 Helsinki 16 puh: 13214, tlx 12-825. Noin vuonna 1975. Uudempi nimi näkyy olevan El- Fresta, onkohan sillä taas jotain tekemistä pelkän Frestan kanssa?
	23.05.2018 16:40 <Mikko Koho> Tätä on ilmeisesti kuukauden ajan tarjolla mutta, kuten lehtijutusta ilmenee, sitä ei voi vastuukysymysten takia virallisesti mainostaa. Nuo vasemmalla puolella olevat aukot ovat settiaukkoja jotka muurattiin myöhemmin umpeen ja alue toimii nykyisin ylisyöksytienä. Ennen rakentamista ylävesipinta oli kuutisen metriä alempana ja ensin tehtiin vasemmalla puolella oleva osa samalla kun koski virtasi oikealta puolelta ohi. Sen jälkeen koski virtasi vasemman puolen aukkojen läpi ja rakennettiin tulvaluukut. Lopuksi, kun työt olivat riittävän valmiit, settiaukot tukittiin päällekkäin juntatuilla vaakasuuntaisilla palkeilla jolloin myös ylävesipinta nousi silloiseen suunnittelukorkeuteen. Myöhemmin pinnankorkeutta on vielä nostettu mutta sekin otettiin jo rakennusvaiheessa huomioon.