Imatrankosken voimalaitoksen yläkanavan läntistä reunamuuria. Alkuperäisen muurin yläpinta on suunnilleen tasossa NN+67,1m, 1950-luvun alussa rakennettu korotus puolestaan lienee korkeustasoltaan noin NN+67,8m. Syy korotukseen oli aikoinaan vuosina 1950-1954 tehdyissä Vuoksen ruoppauksissa joilla lisättiin Suomenpuoleisten voimalaitosten putouskorkeutta.
(NN = Normaali Nolla, Suomenlahden vedenpinnan vuoden 1900 keskikorkeus Helsingin edustalla. Referenssikorkeus johon korkeuslukemat on sidottu.)
Vuodelta 1929. Imatra
19.03.2017
Kuvaaja: Mikko Koho
19.03.2017 18:40
<Mikko Koho>
Hyvin menee horisontti sekaisin kun kännykällä lisää ja kännykkä tietenkin aina kääntää kuvat oikeaan asentoon. Ja kun yritti jälkikäteen pienentää niin ei pienentynyt ainakaan minulla.
20.03.2017 09:48
<Koomikko>
Joko veden korkeus on remontin vaatimassa korkeudessa vai vieläkö lasketaan?
20.03.2017 19:00
<Mikko Koho>
Nyt oli laskettu lisää suunnilleen saman verran kuin veden normaalista korkeudesta vanhan muurin harjakorkeuteen. On toki muistettava että kanavahäviö laskee tällä kohdalla olevaa vedenpintaa, häviömäärä riippuu voimakkaasti juoksutuksen suuruudesta, ja virallinen mittauspiste on säännöstelyluukkujen luona.
26.03.2017 13:33
<Mikko Herpman>
Miten muuten, ajetaanko Imatraa/Tainionkoskea kutakuinkin täysillä jatkuvasti? Vai riittääkö virtaama tähän läpi vuoden? Vai onko minkä verran mahdollisesti säätötehoa näillä voimalaitoksilla, eli ajetaanko yön aikana vähemmän. Joillakin jokilaitoksillahan sopivaan aikaan juoksutus pienenee merkittävästi, miten on Vuoksessa?
Korjataanko tätä ylisyöksyvallia vai muutenkin patorakenteita?
26.03.2017 21:20
<Mikko Koho>
Kyllä näillä säätöä ajetaan. Viranomainen, käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, antaa viikkokeskiarvon eli sen arvon paljonko vettä menisi Vuoksesta viikon aikana keskimäärin läpi jos laitokset ajaisivat tasaista virtaamaa ja tähän keskiarvoon Fortumilla on normaalitilan, ei siis tulvan tai vähävetisen ajan aikana, pieni tilapäinen poikkeamaoikeus. Viikkokeskiarvon pohjalta sitten aikataulutetaan tunneittainen juoksutus sen mukaan miten voimalan omistaja haluaa. Normaalitilan minimiarvo taitaa olla 200m³/s ja maksimista en ole varma, ainakin 920m³/s ovat ajaneet ja tämä on se virtaama jonka Vuoksen Venäjän puoleiset kaksi laitosta nykyisellään läpäisevät. Tainionkosken ja Imatran välillä se ei normaalisti juuri näy koska laitosten välinen säätöviive on pieni, 20min luokkaa, ja pinta pystytään pitämään vakaana. Imatrankosken alapuolella pinta on välillä vaihdellut kovastikin ja osasyynä on ollut Venäjän puolen tariffihinnoittelu joka ei kannusta säätämään.
En ole ihan varma miten tämän vuoden työt menevät mutta tämä valli oli käsittelyssä ainakin viime kesänä, nyt vuorossa on toisen rannan muuri ja muun muassa padon keskimmäinen tulvaluukku menee peruskorjaukseen ja sen takia näytösjuoksutuksiakaan ei ajeta.
30.03.2017 15:30
<Mikko Koho>
Kerran olen kävellyt ohi kun sukeltajat olivat tuolla Linnankosken voimalan raunioilla. Laitoksesta on säilynyt aika paljon historiatietoa nykyaikaan. Mm. yksi ikävimmistä töistä oli turbiinin puisen painelaakerin vaihto. Kyseinen laakeri paloi vaikka oli veden alla ja vaihtajan piti talvisin seisoa puolimetrisessä vedessä. Kylmän veden lisäksi myös konesali oli kylmä ja lumi tuiskusi sisään.