|
19.04.2018 23:31 <muhentaja> Tässä esimerkki pyörivästä koneesta: https://www.nettikone.com/esab/375/1707868 en tiedä kauanko tuo linkki on voimassa. Nettikoneessa olen nähnyt joskus myös ilmoituksen aivan järkyttävän kokoisesta ja painavasta Kempin vasaralakkapintaisesta "voimavirta"hitsausmuuntajasta jonka päällä on miehekäs kampi hitsausvirran "hienosäätöön" ja etupaneelissa eräänlaiset ruuviliittimet virta-alueen valintaan. Peruskoulun teknisen työn tilassa tuollainen Kempin "möhkö" 90-luvulla oli ja sillä tuli eräs "rappuralli", joka on edelleen käytössä, turattua kokoon. Teknisen työn ope tosin pakotti käyttämään harjoittelupuikkoja vaikka olin jo paljon aiemmin oppinut hitsaamaan normaalilla EK46 puikolla. |
|
19.04.2018 23:10 <muhentaja> Jep täällä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8283 Eipä ne oikusulkumoottorit ja kahden vaiheen väliin kytketyt "voimavirta", mutta todellisuudessa 380V yksivaiheiset, hitsausmuuntajat ym. silloin aikoinaan nollaa tarvinneet. Kolmen vaiheen hyödyntäminen hitsauksessa käsittääkseni vaati ko. aikakaudella ns. pyörivää konetta, eli kuitenkin moottorikuorma verkon suuntaan. Vasta paljon myöhemmin käyttöön tuli puolijohdetekniikkaa, eli kolmivaiheinen muuntaja jonka perässä järeä tasauuntaussilta, ja sitten lopulta hakkuritekniikkaan siirtyminen. |
![]() |
19.04.2018 22:02 <Koomikko> Lisää kuvia https://www.doria.fi/handle/10024/120884 alareunasta lisää niin löytyy n. 10000 kuvaa. |
|
19.04.2018 21:35 <Make> Jossain olikin pohdittu, että tuon ajan voimavirtakoneet harvoin edes tarvitsivat nollaa. |
![]() |
19.04.2018 21:27 <Make> Oho! Ovat noita valkoisia peltilaatikoita varmaan SO- lampuilla. Siellä vaan on myös harvinaista isompaa versiota. |
![]() |
19.04.2018 21:22 <Make> Juuri noin, paitsi meillä ainakin ”lasi” on pleksiä. Joskus tehdään pienet tirkistysaukot tulppien kohdalle. |
![]() |
19.04.2018 21:18
<Make>
Keravalla niitä tuli syksyllä ainakin optikkoliikkeeseen, kukkakauppaan ja kerrostalon autokatokseen. En tiedä, miten el. liitäntälaite toteaa lampun vialliseksi. Varmaan lediputket jotenkin huijaavat sitä. |
![]() |
19.04.2018 21:09 <Make> Katselin kanssa, että Bega tulee helposti mieleen. Onkohan taas vähän kopioitu... |
![]() |
19.04.2018 20:59 <Make> Vai toinenkin löytyy... Tuliko lapusta kuvaa? |
|
19.04.2018 18:14 <Jyrki> Kyseinen pistorasia on tarkoitettu ainoastaan sähkömoottori-käyttöön, 3 vaihetta ja suojamaa... Itselläni on pöydällä tällä hetkellä Srtömpän OCNT 316M-pistotulppa... |
![]() |
19.04.2018 15:13 <Koomikko> Kanavan valaisimia 1968 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/154433/LIVI_SK_15047.jpg?sequence=1&isAllowed=y |
![]() |
19.04.2018 11:09 <Koomikko> Toista samanlaista valaisin/varsi yhdistelmää tuli tutkittua, kun konemies katkaisi sähköt ja samassa yhteydessä valaisin on otettu pois pylvästä. Tässäkin on tarralappu irronnut mutta kokonainen. Mitään viitettä valmistajaan ei ole vain Prod. O. nr. 4660/84 muut kohdat täyttämättä. |
|
19.04.2018 10:01
<Mikko Herpman>
Sinällään kun on tullut servereiden kanssa pelattua, voisi tuumata että palvelimien sähkönkulutus ja energiatehokkuus on pienentynyt viimeisen 10v aikana. Prosessorit kuluttavat vähemmän, pyöriviä kiintolevyjä on vaihdettu SSD-levyihin. Jäähdytys/tuuletustekniikka on parantunut ja virransäästöt ajavat tuuletuksia/kellotaajuuksia tarpeen mukaan. Myös virtualisointi on vähentänyt jonkin verran. Miksi sitten edelleen sähkönkulutus kasvaa, yhtenä seikkana itse pitäisi tietoturvaa ja salausta/salaamista sekä salauksen purkua. Kun yhä enemmän pitää dataa salata lähteen ja kohteen välillä, molemmissa päissä palvelua pitää salaus purkaa jotta datasta saadaan käyttökelpoista. Tätä tahkoamista tehdään todella paljon ja iso osa palvelimien prosessoritehoista menee tähän. Ja tokihan vaikka yksittäisen palvelimen kulutus on laskenut niin kun niitä vaan tulee koko ajan lisää.. käyrä on ylöspäin. |
![]() |
18.04.2018 22:44
<RicuP. >
Olen myös bongannut viimeaikoina useita kohteita, joihin on asennettu led putket vanhoihin runkoihin. Vanhin tietämäni asennus on eräs lähikauppa, jossa 70 - luvun 2x 40W runkoihin tuli led putket n. 3v sitten ja kaikki näyttäisi yhä toimivan. Erään tanskalaisen huonekaluliikkeen myymälään on vaihdettu led putket T8:n tilalle viime vuoden puolella. Valaisimien heijastimissa isohko tarra, jossa kerrotaan modifioinnista. Samoin erään liikennemyymälän remontin yhteydessä oli vaihdettu uudehkoihin 2x T5 laatikkovalaisimiin led T5 putket. Näiden valotehossa ei ole ainakaan laskua entiseen verrattuna. |
![]() |
18.04.2018 22:31
<RicuP. >
Usein on ihan oma sinetöitävä kenno keskuksessa lämpömäärä ja sähkömittaukselle. Kannessa sitten lasi, jonka läpi näkee tulppasulakkeet, että onko nallit paikallaan. Yleensä ennen tuota lämpömäärämittaria seinässä on Selcastin vaihtorasia, jossa sinetöitävät kannen ruuvit. |
![]() |
18.04.2018 22:24
<RicuP. >
Niin että Radium onkin ihan oikea valmistaja, eikä vain merkki. Voi olla, että "kanta ylöspäin" on suunnittelua siltä ajalta, kun valaisimet oli tapana tehdä ylhäältä kiinnittyviksi. Kun tuota tekstiä lukee, niin huomaa että on jo tuohon aikaan mietitty tarkkaan kaikenmaailman kaasut, loisteaineet kaaren pituus, purkausputken muoto, lämmönhallinta, ym asiat. Ei tuommoinen Eh niin yksinkertainen olekaan. Se lanka voi muuten ollakin juuri tuota varten. En kyllä mitään muuta syytä sille keksi. |
![]() |
18.04.2018 22:14 <RicuP. > On kyllä hyvin saman tyylinen. Tuolla Ligmanilla tuntuu olevan kovasti Began näköisiä valaisimia. |
|
18.04.2018 22:10
<RicuP. >
Tuntuu kyllä melkoiselta tuommoinen sähkönkulutus bittien liikuttelun vuoksi, saatika jos lämpöä ei hyödynnettäisi mitenkään. Täällä Hyvinkään ytimessä on hyvin suuri hermokeskus erään kauppakeskuksen alapuolella maan alla, josta harva tietää. Sen kautta kulkee hyvin merkittävä osa koko eteläsuomen tietoliikenteestä. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei siitä mitään puhutakkaan. Eräs nokkamies vaan kertoi, että kauppakeskusta laajennettaessa Teletalon tontille, piti olla äärimmäisen tarkka työvaiheiden suunnittelun ja värähtelyn suhteen. Keskus toimi nimittäin silloinkin täysmääräisesti, vaikka Teletalo aikoinaan päältä purettiinkin pois. Keskuksen fyysisestä koosta kertoo jotain se, että maan alla on siinä kohdassa neljä 20kV muuntajaa. |
![]() |
18.04.2018 21:38
<RicuP. >
Noniin, nyt löytyi kuvahaulla se meillä ollut puhelin. On mallia Panasonic EASA Phone KX-T9100BS. Muuten sama kuin Hartsalla, mutta pienellä näytöllä, eikä läpässä ollut nappuloita. Kuvasta muistui mieleen, että nappuloiden tilalla oli numeromuistio. Akku oli liu'utettavaa mallia puhelimen takana. Sen telakasta en löytänyt kuvaa, niitäkin näkyy olleen muutamaa tyyppiä. Telakka oli hieman kiilan muotoinen litteä laatikko, johon puhelin tuli pystysuoraan seisomaan vasemmassa yläkulmassa olevaan syvennykseen. Antenni tuli kyljestä ja kääntyi 90° pystyyn ja sen sai käännettyä alas. Kaiuttimen edessä oli vinottainen viirusäleikkö. |
![]() |
18.04.2018 21:22 <Make> Tuohan on suoran mittarin kytkentäkuva. |
|
18.04.2018 21:17 <Mikko Koho> No siis hukkalämmön määrä on likimain sama kuin sisään syötetty sähköteho. Teollisuusprosessissa energiaa kuluu aineiden erottamiseen ja/tai olomuodon muuttamiseen mutta tiedolla kun ei ole massaa. |
![]() |
18.04.2018 21:17 <Make> Varmaan tuo on vanhempi monimetalliversio tai jotakin. Nykyinen lediversio on vähän erinäköinen, mutta selvää yhdennäköisyyttä on: https://www.ligman.com/fi/product/laluna |
|
18.04.2018 21:07
<Make>
Kyllä hukkalämpöä sitten aika paljon tulee, kun koko kaupungille riittää. Johonkin konesaleihin tehdään myös välillä keskuksia. Kerrankin oli nimellisvirta 630A ja pitkä rivi 63A automaatteja lähtöinä. |
![]() |
18.04.2018 21:00
<Make>
Tuossa mallissa juuri on napista avautuva läppä ja kai antennikin: https://www.ebay.com/itm/VINTAGE-PANASONIC-MOD-KX-T4000R-EASA-PHONE-PUSH-BUTTON-FLIP-CELL-PHONE-TELEPHONE-/142635496814 Ja vieläpä akku saranassa: https://www.ifixit.com/Guide/Installing+Phone+Battery/11201 |
|
18.04.2018 16:11
<Mikko Koho>
Ja noilla varavoimakoneilla hoidetaan myös sähköverkon reservitehoa: https://www.helen.fi/sahko/yritykset/ajankohtaista/haluatko-yrityksellesi-helppoja-lisatuloja/ |
![]() |
18.04.2018 15:54 <Hartsa > http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10413 |
|
18.04.2018 10:42
<Mikko Herpman>
Mielenkiintoinen juttu ja hienoa että hukkalämpö saadaan näin talteen. Aikanaan kun ajettiin omaa konesalia ei kovin suuri mutta hukkalämpö ajettiin taloyhtiön lämpimään autohalliin, saivat varmasti paljon säästöä lämmityskuluissa. Sinällään tuossa on vielä se ero olikohan Azureen tai Googleen että jompi kumpi käyttää nestejäähdytystä suoraan palvelimissa. Eli varmaankin vielä tehokkaammin ja vähemmällä energialla siirtyy hukkalämpö pois servereistä, kun jää tuo ilman välivatkaaminen pois. Toki it-jamppana aina mietityttää laittaa nesteitä serveriin.. Mutta isossa kokonaisuudessa missä kaikki on vikasietoista moneen kertaan, ei muutamankaan räkin menetys haitanne jos vuoto sattuisi. |
|
18.04.2018 06:54 <Hartsa> Järeeet on varavoimakoneetkin tuolla seitsemän varavoimakonetta. V20-dieseleiden iskutilavuus on 95 litraa ja teho 4 000 hevosvoimaa. DRUPS- järjestelmällä, Tuo on ihan fiksua ottaa KL-Verkkoon hukkalämpö talteen.. |
|
17.04.2018 15:23
<Mikko Koho>
Mäntsälässä käyttävät osan hukkalämmöstä kaukolämmön tuotantoon. Olikohan kyseessä viime kesä, kun tiedottivat, että kolmeen kuukauteen ei tarvittu tuon lisäksi muuta lämpöä. https://www.energiatalous.fi/?p=1841 |
|
17.04.2018 10:53 <Mikko Herpman> Datakeskusten kuorma on melko tasaista kyllä ja vaadittavat tehot ovat suuria sekä jatkuvan tasaisessa hitaassa kasvussa. Iso osa tehosta menee jäähdytykseen, jos voisi käyttää luonnon kylmää se kustannus/energiantarve varmasti pienenee. Eli ei tarvitse kompuralla takoa kylmää, jos vaan kerätään kylmä vaikkapa merenpohjasta tai maasta. |
![]() |
17.04.2018 00:19 <Hartsa> Nyt löytyi puhelin oli Panasonic KX-T4000R aikoinaan mistä puhuinkin.... |
![]() |
17.04.2018 00:09 <Hartsa> Muistelen että jotain 400 mhz taajuuksilla ne oli |
|
16.04.2018 21:26 <Mikko Koho> Sähköautojen lataus ja maalämpö eivät välttämättä energian kannalta ole niin ahneita kun mitoittava huipputeho tarvitaan vain hetkittäin. Sen sijaan Suomestakin löytyy datakeskuksia joiden varavoima on niin järeää luokkaa että ne tarvitsevat sekä ympäristöluvan että hiilidioksidin päästöluvan. Poikkeuksia lukuunottamatta päästölupa tarvitaan, kun polttoteho on 20MW, eli n.6-8MW sähkökuorman varmentamiseen. Ja datakeskusten kuorma on käsittääkseni melko tasaista. |
|
16.04.2018 20:54 <Make> Kaikki tuntuu tarvitsevan, lisäksi on ainakin maalämpö ja sähköautojen lataus. Siitä päätellen, kuinka järeitä keskuksia niille välillä tehdään. |
![]() |
16.04.2018 20:50
<Make>
Vai on se oikeasti Radiumin tekemä. Tuo joku malli on vieläpä optimoitu kanta ylöspäin-polttoasentoon. Polttotunteja luvataan vain 8000. Nykyään kun yleensä lampun päässä on kuoppa, jonka ympärillä tuki on. Olisiko ohuen langan tarkoitus sammuttaa lamppu, jos ulkolasi rikkoutuu. |
![]() |
16.04.2018 14:59
<ku-pe>
http://www.lamptech.co.uk/Spec%20Sheets/D%20MB%20Osram%20HQLS400.htm |
![]() |
16.04.2018 09:39
<Mikko Herpman>
Niitä "perinteisiä" jenkkilästä tai kanarialta tuotuja oli aikanaan monella. Pitkät piiskat tukiasemassa ja aika pitkä teleskooppi myös luurissa. Jos höpötteli aivan vieressä ei tarvinut kiskaista piiskaa ulos, mutta jos tallusteli viemään luurin vaikkapa ulkona olutta nauttivalle henkilölle piti jo kävellessä nykäistä piiska ulos ettei yhteys pätkäissyt. Olis kyllä aika leuhka kun sais sellaisen tunattua vaikkapa GSM-yhteyteen.. Miten lie taajuudet niissä, ei tullut koskaan katottua oliko ristissä kuinka paljon.. Toki noiden kantama oli varsin rajallinen, eli häiriö rajautuu suht pienelle alueelle. |
|
15.04.2018 23:43
<Mikko Koho>
Virtuaalivaluutta tarvitsee jo aivan järjettömän määrän sähköä.. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/bitcoin-louhinnassa-ei-piitata-ymparistosta-louhijat-avaavat-hiilivoimalan-6719934 |
![]() |
15.04.2018 21:33 <Hartsa > Juu yleensä se on SPK sulaketaulussa sinetin takana... |
![]() |
15.04.2018 20:51 <Make> Noissa 26.11. mainituissa lediputkissa on ollut vähän ongelmia. Yhdessä valaisimessa molemmat kiiluivat ja toisessa on putkesta pätkä pimeänä. Outoa, että liitäntälaite ei ole mennyt häiriöön. Nuo kiiluvat on nyt vaihdettu tavallisiin. |
![]() |
14.04.2018 23:00 <Make> Enstolla oli ainakin AVR 15, AVR 2:sta isompi versio. On tosin 1x 100W, halk. 325, kork. 142 mm. Lival Sensus on kai Circusta vastaava kulmikas malli, 2x 11 W. Olen sitä kai nähnytkin. Sylvaniaa en nyt joko tunnista tai ole nähnyt. |
![]() |
14.04.2018 22:43 <Make> Aika usein keskuksiin tulee sinetöity sulake lämpömäärämittarille. Itse mittari on kuitenkin aina muualla. |
![]() |
14.04.2018 22:40 <Make> Tuollaisen logon olen ehkä nähnyt jossain vanhassa Samsungin radiossa. Elkojen pito vuosikausia hyllyssä ei niinkään paranna toimintaa, ehkä nuo vanhemmat sitten kestävät sitä paremmin. |
|
14.04.2018 22:34 <Make> Myös I-Valolla on ollut kuvan tyylinen jalallinen laatikkovalo, tyyppi kai V 840. Finnparttia näkyy myyneen... Kuvun sauman puolesta näyttää kovasti Enstolta. |
![]() |
14.04.2018 20:12 <RicuP. > Tuo on ollut varmaan jotain vanhaa varastoa. Noita tuskin kovin usein menee. |
![]() |
14.04.2018 20:11 <RicuP. > Ainakin meidän puhelimessa oli n. 5-6cm piiska luurissa ja telakan kyljessä. |
![]() |
14.04.2018 20:09
<RicuP. >
Ite olen tuota Sylvaniaa nähnyt monestikkin. On myös nelikulmainen versio. Tuosta lämmittimestä, että mittari näytti 29,3ohm kylmänä. |
![]() |
14.04.2018 20:05 <RicuP. > Se Samsungin logokin oli vähän erikoisempi. Kolme palloa, joiden sisällä 4-sakaraiset tähdet. On varmaan aikoinaan hankittu noita miljoona liikkeeseen. Voisi kuvitella niiden olevan sitten vähän parempilaatuisia. |
![]() |
14.04.2018 19:29 <Make> Kerroksia voi kai olla aika paljonkin. Samsung GLD tuntuu olevan tuntematon. Jos 9012 on valmistusaika, ei ole kovin tuoreita... Rubycon PX on aika peruskonkka ja tehty varmaan 0745, 10 vuotta sitten. |
![]() |
14.04.2018 19:14 <Make> Jyväskylän suunnalla näin noita epäiltyjä Grazeja joulun aikaan parissa paikassa. Hieman oli outo ilmestys, joka nyt selvisi vahingossa. Tuota Sylvaniaa tuskin olen nähnyt. |
© Janne Määttä 2004-2017