|
30.06.2018 14:53
<Mikko Koho>
Tietoa maanalaisesta kaavasta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/maanalainen-yleiskaava |
|
30.06.2018 05:34 <Hartsa> Suurin 07.06.1988 havaittu virtaama on 465.00 m3/s |
|
|
30.06.2018 05:31 <Hartsa> Korkein mitattu Saraveden pinta on ollut 85,97M 18.5.1922 jonka vuoksi rakennustyöt on meinanneet olla pulassa veden paljouden vuoksi virtaama ollut 720 m3/Sek. Todella iso virtaama määrä koskessa. |
|
30.06.2018 03:09
<muhentaja>
En ole varma oliko ne lisäainesäiliöt mittareissa vaiko jossain lähimaastossa varsinaisten polttoainesäiliöiden tapaan, mutta autoon 98e5:ttä tankatessa voi vieläkin monella asemalla helposti kuulla kun alkaa jokin lisäainepumppu pärräämään mittarin sisuksissa. Näin oli jo ennen E5/E10 aikakautta, joten voisi olettaa että ennen pirtuseostusta 98 tehtiin vain simppelisti sekoittamalla lisäainetta 95:een. Muistaakos enää kukaan miten ne oktaanit meni silloin joskus kauan aikaa ennen lyijytöntä sun muuta huuhaata, 92 muistaakseni oli alin ja 99 ylin, mutta mikä olikaan se välivaihtoehto? Vai ei kait se alin ollut jopa 87? |
|
30.06.2018 02:09 <Vanh. asentaja> Ilmaisinpa itseäni huonosti klo 15:32. Tarkoitin siis, että koaksiaalista antennikaapelia ei enää tavata käyttää mastohuipun antennien ja laitetilan väliseen tiedonsiirtoon koko matkalla, vaan ainoastaan antennien ja radioyksiköiden lyhyellä välillä. Muutamia mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta ja mikroaaltolinkeissä niiden käyttö on edelleen yleistä. |
|
|
30.06.2018 02:04 <Vanh. asentaja> Kyseinen koksi voi olla vaikkapa radiolinkin välitaajuuskaapeli ylös peilille. Ne ovat yleisiä, samoin ethernet-kaapelin käyttö jolloin koko linkki on mastossa. On tullut vastaan jopa sellaisia tapauksia, että rf-kaapelin jättö mastoon käyttämättömänä on katsottu sen purkamista käytännöllisemmäksi tilanpuutteen niin salliessa. |
|
29.06.2018 23:01
<RicuP. >
On sitten varmaan eri valaisin, vaikka äkkiseltään näyttää samalta. Vuoden 1995 koulussa oli jo nykyisiä versioita Jonosta. On myös uppoversioita Martinhallin pukuhuoneissa, joiden luulin olevan perus mallia, johon alakattomies olisi tehnyt kehykset. On näköjään kuitenkin ollut ihan tehdasversio. Vanha Jono kuulostaa hankalalta. Kulmikas prismakupuinen Jono on näköjään AVR67. |
|
|
29.06.2018 22:54
<RicuP. >
Luulen, että noita maanalaisia paikkoja on vähän joka kaupungissa. Helsingissä tosiaan on maanalaisia tiloja vähän reippaammin. Siellä on mm. arkistoja, joissa rakennusten piirrustuksia ja kaikkea muuta ainutlaatuista materiaalia. Sisään pääsee tietyistä rakennuksista ja metron tunnelista. Täällä Hyvinkäällä tiedän olevan myös tunneleita ja tiloja maan syövereissä. Mm. toinen kaupungintalo löytyy maan alta erään korttelin alta, joka pysyköön salassa. Siellä on ihan normaalioloihin verrattavat tilat ja mm. kokoustilat ja salit. Löytyy myös arkistoja ja konesaleja ja muutakin. Luonnollisesti sisään mennään maanalaisten tilojen kautta. En tiedä, onko uudemmat Willa, tai Ykköskortteli yhteydessä tähän, mutta luulisi olevan. Näitä juttuja ei tietenkään ole julkisesti esitelty, tai ainakaan kerrottu reittejä. |
|
|
29.06.2018 22:23
<Make>
Vai maanalainen asemakaava, en ole kuullut. Kuvassa taitaa olla vanha kunnon metallinen Sähköpääkeskus- kyltti. Uudemmat muoviset haurastuvat aika äkkiä ainakin suorassa auringonpaisteessa. |
|
|
29.06.2018 22:11 <Make> Näköjään Jonon ero on, että AVR 23 on pyöreäkulmainen ja AVR 66 on nykyinen viistettykulmainen. Lieneekö muuta eroa, ainakin vanhempi versio on hankala purkaa. Se kytketään ja kiinnitetään päiden luukkujen takaa. |
|
|
29.06.2018 22:03 <Make> Mastoon menee edelleen antennikaapelien näköisiä kaapeleita, tiedä sitten, ovatko käytössä. Lisäksi on ohuempia normaalin oloisia kaapeleita. Ilmeisesti Telian laitteet päivitettiin juuri. Ja tänään toimitusjohtaja mietti, että kovasti tukiasema vie sähköä. Noista 35A pääsulakkeista yksi tuntuu vähän lämpimältä... |
|
|
29.06.2018 15:39 <Vanh. asentaja> Silloin, kun uusista ohjelmistopohjaisista multiradioista ei ollut vielä tietoa ja kukin tekniikka vaati omat kaappitukarinsa, puhuttiin 2G:n sammuttamisen tapahtuvan heti maanlaajuisen 3G-peiton valmistumisen jälkeen. Tilanne on sen jälkeen muuttunut päälaelleen, kun uudella tekniikalla 2G hoituu siinä sivussa, ja mastossa samalla taajuudella toimivat eri verkkotekniikat jakavat saman fyysisen radioyksikön, kuten 900 MHz:lla 2G ja 3G yleisesti tekevät. |
|
|
29.06.2018 15:32
<Vanh. asentaja>
Mastoihin ei enää tätä nykyä mene koaksiaalista antennikaapelia laitetilasta ollenkaan, vaan radioyksiköt on siirretty ylös mastoihin ja niihin sitten vedetty kuitu ja jörö 48 VDC sähkökaapeli. Eli siirrettävä radiosignaali nousee kuitua pitkin mastoon ja RF-teho synnytetään vasta siellä, jolloin mastovahvistimia ei enää tarvita. Radioyksiköstä menee lyhyet koksit sitten suoraan antenneihin. Tällä saavutetaan monta etua: RF-tehohäviöt minimoituvat, kymmenen vuotta sitten yleisesti asennetuissa kaappitukareissa eritoten korkeataajuuksinen 2100 MHz 3G oli haasteellinen, koska häviöt olivat muhkeat kymmenien metrien pituisessa antennikaapelissa (feeder). Vastaanotettava matkapuhelimen lähettämä signaali oli jo valmiiksi heikko, ja vaimeni entisestään feederissä matkalla alas tukiasemaan. Toinen etu on kiistatta voimakkaiden lämpökuormien poistuminen laitetilasta, kun niitä tuottavat radiot saavat jäähtyä vapaasti ulkona siellä maston huipulla. Tämä muutos on käytännössä katsoen tehnyt tilojen koneellisen jäähdytyksen tarpeettomaksi. Tilan säästö on merkittävä, kun tukiasemalaitteisto vie vain muutaman pizzalaatikon verran tilaa entisen "kuivauskaapin" kokoisen laitekaapin sijaan. Tapa ei sinällään enää ole uusi, koska se on tullut markkinoille heti tämän vuosikymmenen alussa. DNA ja Telia ovat kiitettävästi hävittäneet vanhat kaappitukarit RF-feedereineen, sen sijaan Elisa on harrastanut luvattoman paljon köyhänmiehen verkkopäivityksiä jättämällä vanhat 2G+3G feederit paikoilleen ja toteuttanut pelkän 4G:n feederless-ratkaisuna. Putkimastot ovat kaikille operaattoreille haasteellisia, koska ne eivät tapaa kestää satojen kilojen radiomurikoiden massaa. Siirtoyhteys tukiasemalta runkoverkkoon on joko toteutettu kuidulla (omalla tai vuokralla) tai sitten radiolinkillä. Nykyaikaiset linkit kykenevän gigabittiluokan sekuntinopeuksiin. |
|
29.06.2018 12:26 <Sähkäri1965> Strömberg OJUW ohjain? |
|
|
28.06.2018 22:11 <Make> Missään ei kai suoraan kerrottu, että oliko molempien 95 ja 98 tilalla dieseliä. En tiennyt, että mittareissa on tuollaisia lisäainesäiliöitä. |
|
|
28.06.2018 20:48 <muhentaja> Ja bensoissakin on nykyään eri säiliöt, tai ainakin säiliöihin laitetaan eri tavaraa, koska 95E10 sisältää 10% pirtua ja 98E5 5% pirtua. Aiemminhan 98 oli vain 95+lisäaine oktaaniluvun nostamiseen. Nykyisellään lisäainepumput pumpannevat ilmaa 98E5:n sekaan, ei niitä pärinästä päätellen ole poistettu käytöstä, vaan jätetty vain mittarien lisäainesäiliöt täyttämättä. |
|
28.06.2018 18:06 <Hartsa> Toinen vähän huvittava juttu tuossa on " Pidä matkapuhelimet, tabletit ja niiden vara-akut aina ladattuina ja pidä ne latauksessa, kun sähköt palaavat. " Jännitepiikki ihan takuulla rikkoo latureita jopa puhelimia tuo oli nyt tuossa vähän huonohko veto !! |
|
|
28.06.2018 18:05 <Hartsa> Ei liity kuvaan mutta sähköön kuitenkin https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/187022-pks-kehottaa-varautumaan-sahkokatkoihin-vahinkojen-maara-voi-olla-normaalia-suurempi-tuulen-suunnan-vuoksi |
|
28.06.2018 13:11 <Hartsa> https://yle.fi/uutiset/3-10247650 |
|
|
27.06.2018 23:20 <Hartsa> Tuossa aika lähellä on tuo varasto https://yle.fi/uutiset/3-6331023 |
|
|
27.06.2018 23:18
<Hartsa>
Säiliöauto jantteri on heittänyt letkut vääriin täyttöyhteisiin vaikka pitäs olla merkit DI ja BE joku moka siinä on tullut |
|
|
27.06.2018 23:06 <Mikko Koho> Helsingissähän on maanalainen asemakaava joka on, ymmärtääkseni, aika harvinainen ainakin Suomessa ellei jopa maailmallakin. Maan alla on niin monen eri toimijan erilaisia luolastoja että oli pakko tehdä selko mitä on missäkin ettei tule ongelmia. |
|
|
27.06.2018 22:27 <-"-> http://www.freeyourmind.fi/jutut/2003/sahkokatko2308.php |
|
|
27.06.2018 22:27 <Make> Ei mitenkään liity kuvaan, mutta on mielenkiintoista, että bensa ja diesel menivät Sotkamon ABC- huoltoasemalla sekaisin: https://yle.fi/uutiset/3-10274059 |
|
|
27.06.2018 22:23 <Hartsa> Tuossa on kuvattu lohtanteri kävelee luolastossa https://www.youtube.com/watch?v=ji9oS0V-qCE |
|
|
27.06.2018 22:03 <Hartsa> Make kylläpä pitää paikkansa osa studuoista puretaan kun ei ole käyttöä yms tulee kerrostaloja tilalle. Siellä on pasilan alla ylellä mielenkiintoinen luolasto jossa on varastudiot yms poikkeusoloja varten isot dieselit on/olleet ja tukevat löpö säiliöt jonkun aikaa toimimiseen, En tiedä nyky kuntoa onko purettu pois joskus oli jotain juttua niistä netinmaailmassa mutta ei enään löytynyt..... |
|
|
27.06.2018 21:38 <Make> Kuulin kerran, että MTV on pikkuhiljaa häipymässä Pöllölaaksosta. |
|
27.06.2018 21:35
<Make>
Tuota AVK 26:ta oli erään asunnon portaissa. En muistanutkaan edes niiden valmistajaa. Päällisen harmaa osa oli samalla painokytkin. AVK 25:ta taas oli erään leirikeskuksen lukuvaloina. Osasta oli kai kytkimet rikki, kun viereen oli laitettu Strömfors Uusi Vakio pintakytkin. AVD 73:a en kai ole nähnyt. Esitteessä on myös tuo mainittu AVL23- kuvun päällinen. Olisiko Venäjällä ollut ihan omia malleja? |
|
|
27.06.2018 21:22
<Make>
Esitteeseen on näköjään tullut virhe, AVR 70.016 pitäisi varmaan olla 16W eikä 11W. Jonon kulmat ovat pyöristetyt, nykyään näköjään on viistetty ja pohjassa on urat pikakiinnikkeille. Muistissa on, että kalliit olivat. Nyt vastaavan pituinen 21W T5- versio oli 100e tarjouksessa, 150e normaalihinta... Uritettu kirkas kupu kuulostaa oudolta. On ollut myös, onko tuo nyt uppomalli, AVRU 23. 11W ja 15W versiot eivät ole kompensoitu ja niiden tyypistä puuttuu K, tiedä sitten muista malleista. Esitteessä on myös kuva pistorasiasta AVL 615/ PET 328, joka ohjeessa vain mainitaan. Ilmeisesti se jotenkin ruuvataan valaisimen päähän työmaalla kiinni. Valmiiksi pistorasialla tilattuihin on koodin loppuun lisätty /P. |
|
27.06.2018 20:53 <Make> Froggyjä näkee aika monenlaisissa paikoissa, varsinkin juuri seinällä. Kuka lienee sellaiset himmeät lamput valinnut, taloyhtiö vai asentaja... Kauhean iso lamppu Froggyyn ei taida mahtua, mutta vähän järeämpi varmasti. Kupujen etureunassa on kai sellainen lukituskynsi, näytti että useimmat eivät olleet paikallaan, vaan kupu roikkui... Melkoisen heikko esitys ainakin asentajalta. |
|
27.06.2018 20:42
<Make>
Tuollaisia kokopuisia pylväitä ehkä olen nähnyt erään juhlapaikan pihalla. Olivat kai monikulmaisia. Valaisin taisi olla Idman Oculus. Taisi olla luukku jo teipillä kiinni jossakin. Varmaan kosteus voi jäädä juuri noin muhimaan. Kuvassa näyttäisi olevan sentään hattu. Takuuseen lienee turha yrittää... |
|
|
27.06.2018 17:20 <Hartsa> Pöllölaaksossahan on mtv ja ylellä lukuisia muuntamoita alueellaan. |
|
27.06.2018 14:58 <Hartsa> vähän patzka juttu......https://yle.fi/uutiset/3-10276214 |
|
|
26.06.2018 23:26
<RicuP. >
Jotain hämärää niissä pylväissä on kyllä ollut. Toisaalla on vanhempaa versiota, jotka ovat 2000 - luvun alusta ja kokopuisia, eli myös kytkentäluukku on puuta. Niissä ei kai sitten ole ollut häikkää. Jääköhän kosteus tuon metallisen alaosan ja puun väliin ja lahottaa sen? Vai voisiko olla, että yläpää olisi lahonnut, kun päässä ei ollut mitään, kun varret oli pylvään kyljissä? Pylväät oli näköjään käyty sahaamassa poikki tuon tötsän yläreunaa myöten. En sitten tiedä, mikä oli, kun entiset valaisimet ei enää kelvanneet. Se tietää lopuksi kaikkien alueen valaisinten uusimista, kun noita on vielä hieman vanhempia perinteisissä puupylväissä. Kalliiksi taitaa tulla. Täällä Metsäkaltevassakin on käytetty vastaavia puupylväitä melko runsaasti. Ovat jotain 2-5v vanhoja... |
|
|
26.06.2018 23:10 <RicuP. > Froggy oli monessa paikassa hyvä valaisin. Sen korvaajaa ei oikein tahdo löytyä ainakaan seinälle, mikä olisi siisti. Kunnon korvaavat led lamput ja kostea rätti olisi pelastanut tilanteen. |
|
|
26.06.2018 23:00
<RicuP. >
Onkohan tuo jonon runko tuolloin ollut tasapohjainen, kun nyt se on viistoreunainen? Kallis valaisin kuin mikä ja kellettyvillä kuvuilla. Willan Citymarketin rullaportaissa on kulmikasta harvinaista jonoa uritetulla kirkkaalla kuvulla, jotka tosin ovat jo aikalailla kellettyneitä nekin ja vasta 7v vanhat. Vanhat numerovalot 50W eh lampulla on AVRK 7, mutta niissä ei ole kompensointia, kun taas uudemmissa on ja ovat myös AVRK. Kiva, että löytyi tuommoinen esite. Enstolla on aina ollut miljoona eri versiota eri lampuilla ja liitäntälaitteilla varsinkin jono ja AVR 320 valaisimissa. Sen olen huomannut, että nykyään lopussa 4 tarkoittaa Pir valaisinta, kun ennen luki vain PIR. |
|
|
26.06.2018 22:38 <RicuP. > Ei ole, mutta sen sijaan on 13.09.2017 konmenttiin liittyvät valaisimet, jotka ovat AVD 73 ja AVK 26. Tuo ei ilmeisesti ole ihan täydellinen luettelo, vaan joku russia edition, kun puuttuu mm. AVR 2 ja AVR 3/6, jotka ovat olleet iät ja ajat olemassa. Sitävastoin on monia semmoisia, joita en ole ennen nähnyt |
|
26.06.2018 21:46
<Hartsa>
Oli Jns kaupungin isoin Lämpökeskus toimii varalämpökeskuksena ja kulutushuippujen leikkaajana talvella. Laitoksen polttoaineina voitiin käyttää turvetta, puuta, raskasta polttoöljyä ja kevyttä polttoöljyä. Laitosta käytettiin kesällä että voimalaitoksen kesäseisokin aikana että voimalaitos- ja verkostohäiriöiden aikana. |
|
|
26.06.2018 21:40 <Make> Ei ole AVD 10:ä tuossa 1994 esitteessäkään: http://docplayer.ru/64770793-Svetilniki-ensto-otdel-promyshlennyh-katalogov-v-n-i-i-p.html |
|
|
26.06.2018 21:37
<Hartsa >
Lämpökeskus on otettu käyttöön v. 1978. Sen pääpolttoaine on ollut 2000 luvun alkuun asti jyrsinturve. Turpeen käyttö on näkynyt rikkipäästöissä, koska pohjoiskarjalainen polttoturve on keskimääräistä rikkipitoisempaa. Aivan 2000 luvun alussa tehtyjen teknisten ratkaisujen myötä puuperäisten polttoaineiden käyttöä lisättiin merkittävästi, mikä on vaikutti sekä rikkidioksidipäästöjen että typenoksidipäästöjen vähenemiseen. Lisääntyvä puun käyttö vähensi jonkin verran myös tuhkajätteen määrää. Puuperäistä polttoainetta ei kuitenkaan ole käytetty vuoden 2004 jälkeen. |
|
26.06.2018 21:35 <Hartsa> Keväällä lähti tammikuun aikana maisemasta 980m3 Raskasöljysäiliö pois pumppuasemineen sitten jatkui laitoksen purulla turvesiilot ja vastaanottoasema. |
|
|
26.06.2018 21:35 <Make> ... tuo 2D- versio onkin AVRK 70.028: http://docplayer.ru/64770793-Svetilniki-ensto-otdel-promyshlennyh-katalogov-v-n-i-i-p.html On ollut myös AVR 70.016 11W GR8 ja AVRK 70.18 18W 2G11- versiot. |
|
|
26.06.2018 21:34
<Hartsa>
https://www.karjalainen.fi/index.php?option=com_k2&view=item&id=178135:lampolaitosta-puretaan-rantakylassa-tullut-tiensa-paahan&Itemid=147 |
|
|
26.06.2018 21:23
<Make>
Nuo Enston tyypit ovatkin muuttuneet vuosien varrella. On pari Jono- valaisinta jostain 1995 paikkeilta tyypillä AVRK 23.30. Tuossa K-pääte näkyy tarkoittavan kompensointia asennusohjeen mukaan. Ja valmistajana on Ensto Hövik. 2000 vuoden esitteessä tyyppi onkin nykytyylinen AVR 66.030. Molemmat tarkoittavat kuitenkin samaa versiota, 30 W T8 loistelampulla IP44 ja perinteisellä kuristimella. Avoin kuivan tilan versio on puolestaan AVKK- alkuinen. Mitään noista ei enää saa, vaikka muuten on miljoona versiota. |
|
|
25.06.2018 21:26
<Make>
10.12.2016 kommenttiin, ufot ja Panssarinyrkit ovat yhä paikoillaan, mutta Froggyt häipyivät tässä keväällä. Sinällään ei kovin yllätys, kun niihin oli laitettu punertavansävyiset melkoiset saunalyhtylamput ja kupuja ei ollut pesty. Maissilamppuja olivat, mutta merkkiä en ehtinyt bongata. Tilalla on kai Karlux Talas LED:t. Ei ole paljon parempi, kun ne taas valaisevat sinnekin, mihin ei todellakaan tarvitse. Froggyjen kanssa valonjakoa oli aikoinaan selvästi mietitty. |
|
|
25.06.2018 21:09
<Make>
Noita AVR 70:n 2D- versioita on erään 1994 vuoden taloyhtiön numerovaloina, missään muualla en ole nähnyt. Mallia ei ole enää 2000 vuoden esitteessä, mutta pääteltynä tyyppi voisi olla AVR 70.128. Ja ensimmäiseen kommenttiin, ei ole PSO muottileimaa myöskään isossa SLO- nimisessä. Pääsinpäs näkemään, oli vähän vanhempi kuppikantainen versio. |
|
|
25.06.2018 20:50 <Make> Vai lahoja kymmenessä vuodessa... Eikä entiset valaisimet tietenkään sovi uusiin pylväisiin? https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2282&pos=66&pid=94836 |
|
|
25.06.2018 19:29 <Keijo > 10-vuotta puupylväälle on kyllä tosi lyhyt käyttöikä, liekö kyllästys epäonnistunut vai kuuluuko tuo muka onttojen turvapylväiden ominaisuuteen? |
|
|
25.06.2018 19:07 <RicuP. > Vastaavia Tehometin puisia pylväitä on täällä jouduttu poistamaan pahojen lahovaurioiden vuoksi Sahanmäen ja Pihkalan alueilla. Puupylväshän on ontto ja tehty liimaamalla kahdesta puolikkaasta. Poistettuja pylväitä on 58 kpl ja ovat vuosimallia 2008. Valaisimina oli Schreder Albany valaisimet, joita olin tuolloin kokoamassa. Lahot pylväät vaihdetaan nyt teräksisiin ja valaisimiksi tulee joku Louis Poulsenin malli, liekö Icon, tms. Valaisimet maksaa 38800e ja pylväät 40821e. Pylväät tulee SLO:lta ja valaisimet suoraan Louis Poulsenilta. |
|
25.06.2018 09:05 <calm> Jossainpäin mahtoi olla kommentti, että poistettu vuonna 2016. Muita jäljellä olevia paikkoja voi arvailla vaikka tästä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/4549 |