<Make>Minäkin löysin ilmeisesti näitä 2-lamppuisena. Ovat vaan ulkona ja korkealla, joten kilvistä ei saanut selvää. Juuri sytyttimen korkista epäilin SLO:ksi.
Nuo samat kannan pohjat kai käyvät sekä T8- että T12- lampuille vain nuo rinkulat vaihtamalla.
Mallinumero kuulostaa 2-lamppuisen numerolta.
<RicuP. >Voi olla joku kopio. SLO on kopioinut Ornon valaisimia. Esim Hyvinkään sairaalan pääsisäänkäynnin kahviossa oli pyöreät lamellvalaisimet rengasloistelampuolla ja kärkipeililampulla, joiden luulin olevan Ornot. Olivat kuitenkin SLO:n. Oikeastaan kaikki sairaalan valaisimet ovat olleet SLO:n
<Froggy>Varmaan on Idman Instran edeltäjä.
<Froggy>Tulee vähesen Orno mieleen
<Froggy>Yhdellä katsastusasemalla näin vastaavanlaisia valaisimia, mutta vaan kahdella lampulla ja sinisellä Sähköliikkeiden Oy:n kilvellä. Myös heijastimet taisi olla. Osaan oli pistetty tietenkin T8 putkia ja nuo päädyssä olevat pyöritettävät lampun tuet oli osasta irrotettu.
<RicuP. >Onkohan Ruotsin Asean, vai kenen tekemä koppi? Ei nuo kauheasti suomalaisista eroa, on vähän Strömberg tyylinen, ellei jopa ole suomalainen.
Tänne Hyvinkään seudulle on tullut viimeaikoina paljon puistomuuntamoita. Todella moni oli saanut jo taideteokset kylkiin jo ennen asennuspaikalle vientiä. Nyt ovat asennetut ja edelleen on maalaukset, jossa kiinalainen mies, jonka paidassa on CE logo. Liekö tuo joku protesti. Muuntamot on valmistanut virolainen AS Harju Elekter.
<Joku>Itse kylläkin toteutin tuon juurikin tasavirralla. Se voi vaan pidemmässä käytössä hajottaa katodit nopeammin.
<RicuP.>Epäsymmetrinen versio on 6550.
<RicuP. >Miten nuo diodit sitten erottavat päät galvaanisesti toisistaan, vai käytitkö kahta muuntajaa, joiden perään pistit diodit?
Ajattelinkin jo, että tuotahan olisi pattereillakin voinut hehkuttaa, mutta eipä käykään, jos pitää olla AC. Tuommoisen 3-4V muuntajien löytäminen onkin vähän toinen juttu.
<Joku>Ja tuon hehkuvirran pitäisi muuten olla vaihtovirtaa, koska muuten elektroforeesi saattaa alkaa "syömään" hehkulankaa.
Tuo metalliliuska, jossa on vähän juotetta, sulaa kiinni lampun sisäpinnalla olevaan metalliseen juovaan, joka menee lampun päästä päähän. Siihen syntyvä sähkökenttä ionisoi kaasun lampun sisällä (influenssi?). Kaasuun syntyy pieni sähköpurkaus, joka lämmittää elektrodit, ja lamppu syttyy. Tuo katodia ympäröivä liuska taas on nk. katodikilpi, mikä suojaa lampun päitä ionipommituksen aiheuttamalta mustumiselta. Joissain lampuissa on tuota käytetty myös anodina, koska anodiksi kelpaa mikä tahansa metallinkappale, sen ei tarvitse olla kuuma eikä siinä tarvitse olla emissiopinnoitetta.
Tuo rapid-start systeemi olikin ilmeisesti vähän monimutkaisempi, kun siitä lueskelin lisää tietoa englanninkielisestä internetistä, mutta hehkun jännite on suunnilleen välillä 3-4 V rapid-start putkissa. Mutta koska hehkuun vaikuttaa myös lampun virta, niin sen aiheuttama rasitus pitäisi kai jotenkin huomioida.
<Make>Minäkin tein kerran tuon himmennyksen ja toimiihan se. Ei löytynyt sopivaa muuntajaa, niin kasalla diodeja sai jännitteen säädettyä sopivaksi. Sen sijaan aito pohjakuorma LZ 5 oli tarjolla. Himmentimenä oli pistorasiaan liitettävä, varmaan hehkulampuille tarkoitettu malli, tuntui toimivan...
<RicuP. >Eli siis on ikään kuin kuristin, jossa väliulostulo? Että keskelle vaihe, oikealle nolla ja vasempaan lampun vaihe ja lamppu nollaa vasten vai?
Sitävartenko tuossa katodissa on tuo liuska, että se kerää jännitettä langan lämmittämiseen, kun langan toinen pää on kytketty vastakkaiseen polariteettiin.
Tuosta TL-X lampusta en kyllä tiedä mitään. Tiedän vaan hylätyn tehtaan, jonka hallissa on Glamoxin TL-X valaisimia. Ovat monesta paiskoneet kuvut ja lamput rikki niin, että pelkät katodit on kannoissa jäljellä. On niitä vielä ehjänäkin, samoin kun on umpi ruosteessa heijastimia myöten olevia 2x 40W valaisimia, joissa kuristin metalliputkien välissä.
<Joku>Tuo käyttää nk. autotransformer (säästömuuntaja) tyyppistä liitäntälaitetta, jossa on siis yksi käämi jossa on vähän niin kuin väliulosotto, johon kytketään vaihe. Amerikassahan nuo ovat muutenkin yleisiä matalan verkkojännitteen takia. Liitäntälaitteen toiseen päähän tulee nolla, ja vastakkaiseen päähän lamppu. Se muuntaa verkkojännitteen noin 270 voltin avoimen piirin jännitteeksi, mikä lampun sytyttyä laskee. Tuon "muuntajan" käämi toimii kuristimen tapaan, ja rajoittaa virran sopivaksi. Lampussa on sisäinen sytytysliuska, mikä helpottaa kaasun ioinisoinnissa. Lampussa on hehkulangat, mutta niitä ei tietääkseni käytetä sytytykseen, vaan termioniset häviöt lämmittää ne emissiolämpötilaan lampun syttyessä. Hehkulangat on siis käytännössä vain emittereinä. Löysinmpä kuvankin tuon lampun katodista irtonaisena: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4620&pos=1&pid=137765
Säästömuuntaja: https://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_ballast#Reactive_ballasts
<Joku>Kai se vain hehkuttaa aivan minimiajan, että emissiolämpö saavutetaan. T12-putkien katodit ainakin rapid-start lampuissa eroaa T8:sta, mutta uskon, että sytytin silti pidentää putken ikää. Yleensähän kiinnihitsanneet sytyttinet pottaa T12 putken hehkut poikki, koska ne ei kestä hehkutusta samamla lailla, kuin T8-putket. Rapid-startilla hehkujännite taas on pienempi, ja hehku kestää.
<Joku>Säästöputkilla ja muillakin putkilla hehkujännitteet ja resistanssit onkin sitten erilaisia. Mutta rapid-startilla tosiaan tuo 3,6 V.
<Joku>Olen kokeillut tuota rakentaa, ja kyllähän se hyvin toimi. Eri päiden hehkujännitteet pitää tietenkin olla erotettu galvaanisesti, koska niiden välillä pitäisi vallita kaarijännite. Tarvitaan kaksi muuntajaa tai kaksikääminen muuntaja. Väliulosotollinen ei tietenkään käy. Itse käytin himmentimenä isoa säätövastusta. Hehkujännite rapid-start lampuissa on muistaakseni 3,6 V, mutta koska kuristin on ikään kuin vakiovirtalähde, sytytinkäytössä yleensä virta on lähellä tuota 0,43 ampeeria 40 W lampulla. Itsellä kytkentä toimi jo kolmella voltilla. Katodien ei tarvitse hehkua näkyvästi, riittää että ne on emissiolämmössä.
<RicuP. >Tuolla edellä kun puhuttiin tuosta himmennyshommasta, niin periaatteessa tuo kytkentä olisi helppo tehdä itse, ilman noita harvinaisia osia. Kun tietäisi vaan, mikä jännite riittää tuohon päiden riittävään hehkuttamiseen. Laittaisi kaksi muuntajaa hehkuille ja vaikka LC himmentimen ennen kuristinta. Jos käyttää vaikka Led himmennintä, niin pohjakuormaksi riittäisi vaikka 15W hehkulamppu, tai pienempikin.
<RicuP. >Vanhojen SL lamppujen pohjalla oli usein semmoista kellertävää murua.
Tuo SLO on normaalilla sytyttimellä hiljainen. Kun laittaa pikasytyttimen, esim Tubesaverin, niin pärähdys on melkoinen. Yleensäkin teräsrunkoiset resonoivat kuristimen kanssa, mutta alumiinirunkoiset ei juurikaan.
Miten on muuten tuommoisen Tubesaverin kanssa, kun se ei juurikaan ehdi hehkuttaa, mutta pitää putken ehjänä n. 10 kin vuotta, vaikka joka päivä käytössä. Miten hyvin se pelaa noiden T12 putkien kanssa?
<Mikko Koho>Ei liity kuvaan mutta sähkökaapelin läpiviennin arvioidaan olleen syynä juomaveden saastumiseen. https://yle.fi/uutiset/3-10874409
<Joku>Se on myös hieno ilmiö, kun eräät valaisinrungot vielä vahvistavat tuota kuristimen ta sytyttimen aiheuttamaan tärähdystä.
<Joku>Johdot taisi olla kiinnikkeillä kiinni. Voihan se olla tiivisteiden liimaa, mutta se on lähinnä paikoissa, missä johto on käynyt kuumana. Joistakin kumikaapeleistakin höyrystyy aikojen saatossa jotakin, koska ne värjäävät esim. seinän niiden lähisyydessä rusehtavaksi. Itse asiassa kaikista haisevista meteriaaleista haihtuu jotakin. Metallin "haju" taas johtuu sen aiheuttamista kemiallisista reaktioista kun siihen koskee. Osa muuntajien lakoistakin tuntuu haihtuvan ajan mittaan, Philipsin ensimmäisissä SL-lampuissakin oli ongelmana kuvun tummuminen sen takia. Ja sitten tuota ainetta on valaisimessa paljon, joten en usko, että se on tiivisteistä ja kondensaattorikin oli ehjä.
<Sebu>Varmaan mukava ku vedetään uusia linjoja meillä ne vedetään vaan maan alle
<Juippi>Mitäs tuosta? Kääntää vaan päätä.
<Samuel>No ei ne ihan noin rumasti mene mutta vähän tollee. Talon seinäänki mennee vaikka minkälaista kaapelia... Niitä johtojakin tolpassa niin paljon menee että miettii välillä kuinka se pysyy pystyssä.
<Sebu>Ja mä luulin että tuossa oli joku mäki edessä mutta se oli noin matala. =D Onko tämä muuten rautarouva linjaa?
<RicuP. >Ettei vaan ole jotain liimaa, jolla piuha olisi liimattu erilleen kuristimesta? Semmoista kellertävää sinapin väristä tai ruskeaa liimaa on käytetty valaisimien tiivisteiden liimaamiseen myös.
Nyt kun noita vanhoja T12 putkia tuli testailtua, niin vaihdoinpas tämän kuvan valaisimen tilalle 2x 40W valaisimen, joka on vuoden 1977 SLO 345-2. Se jäi minulle joskus, kun purettiin pois. On vanhemman mallisilla Helvarin kuristimilla, joissa jousiliittimet, T12 kannoilla ja vielä ehjällä Rifan häiriökonkalla, jonka tosin otin pois. Putkina on nyt näköjään 33 sävyiset ja vanhemmilla sytyttimillä, että kuuluu kilahdus, kun putki syttyy.
<Froggy>Idmanilla ja Itsulla on myös samanlaisia. Onkos tuossa on ollut alunperinkään kupua?
<Make>Keravan rautatieasemalla on natikka-Oculuksia, tiedä sitten, miten kauan... Nyt tosin huomasin, että Savion asemalle on juuri vaihdettu led- putket entisiin loistevalaisimiin. Sen sijaan SLO:n Siltavalaisimet häipyivät ja tilalla on jotkut pyöreät ledit. Scandidelux Viaductia vastaavat eh-Siemensit olivat vielä paikallaan...
<Joku>Tuo 15 W (F15T8) on siitä erikoinen, että se ei 30 W putken kanssa kuulu varsinaisiin säästöputkiin (18, 36 ja 58 W), vaan on vanhaa standardia (itse asiassa ensimmäisiä kaupallisia loistelamppuformaatteja), kuten 4, 6, 8 ja 13 W T5 putketkin. Ne ovat argontäytteisiä ja toimivat jotenkuten myös rapid-startilla. Tuo kiertely on tyypillistä jostain syystä juurikin näille argonputkille. Joskus vastaavanlaisen ilmiön näkee myös hohtolampussa.
Tuo viileän sävyinen putki voi olla 54 (765). Se taisi olla halofosfaateista energiatehokkain, ja värintoisto on halofosfaatille korkeahko, yli 70.
Tuo loisteputken napaisuusilmiö voi johtua liitäntälaitteen suojauksesta loppuun palaneen putken kanssa, ja vanhat loisteputket yleensä tasasuuntaa hieman (ja välkkyvät sen takia magneettisella liitäntälaitteella 50 Hz taajudelle tyypillisen 100 Hz sijaan). Jos ei hehkuta, niin taitaa olla instant-start liitäntälaite. Ne tummentaa päädyt äkkiä ja hajottaa putket usein sytyttäessä, koska se käynnistää putket kylmällä katodilla. Se, että liitäntälaite vahtisi/käyttäisi vain yhtä katodia sytytettäessä voi liittyä säästöön liitäntälaitteen komponenteissa, tai johtojen vähentämiseen.
<Froggy>8512 vaihdon vielä ymmärrän, mutten Oculuksen vaihtoa. Anjalankosken ja Korian ABC asemilla EH Oculukset lähtivät ja tilalle tuli rumat LEDit, kun taas Varkauden ABC:llä oli tehty oikein, koska Oculuksissa oli korvaavat LED -lamput.
<RicuP. >Sen viisauden kun tuossa tietäisi.. Oculukset oli ihan hienossa kunnossakin vielä, eikä niitä varaosiksikaan ole pistetty, kun en tiedä täältä muuta paikkaa, missä olisi ollut pientä Oculusta, isojakin on vähän. Täällä on sitäkin muutama vuosi sitten harrastettu, että 8512 natikka lähtee ja tilalle tuli Manta. Liekö sitten rungoissa ollut vikaa, tms, mutta ei ne kovin vanhoja olleet.
<Froggy>Mitä järkeä on vaaihtaa hyviä natikoita natikoiksi? Oculus on muutenkin paljon hienompi kuin se Koffer2... Natikat on mielestäni vielä ihan hyviä, paitsi se oranssi valo...
<RicuP. >Onhan tuo vissiin aika yleinen. Täällä Hyvinkäällä on käytetty pyöräteillä, mutta yleisin on kuitenkin vielä Eh versio. On myös paljon Minicompactia sekä E versiona, että normaalilla sytkällä. Minicompactin Eh versiot ovat lähes kadonneet, vaikka se oli 2000 - luvun alussa erittäin suosittu. Tilalle on tullut Koffer2 50W valaisimia. Nyt myös natikoita on vaihdettu Led valaisimiin. Etelä- Martista lähtivät natikka Leucit, sekä natikka salmiakit ja Streetus MK2:t. Tapainlinnasta lähtivät taas natikka Oculukset, jotka vaihdettiin natikka Koffer2:siin!! Yhdelle kadulle lähelle keskustaa on tulossa jo neljäs kierros uusia valaisimia. Ensin oli 250W Eh salmiakki, sitten 150W 8512, sitten 150W Manta ja nyt pylväätkin on hävinneet.
<RicuP. >Philipsissä on pyöreät pertinax päädyt kannoissa, kun muissa on ovaali valettu kohta. Myös tuossa Asea-Skandiassa on pertinax kiekot kannoissa ja metalliosat messinkiä. Sävy on aika kylmä, ellei jopa jonkinlainen päivänvalo.
Muistan monta vuotta sitten, kun Airamin 15W putkissa oli tuommoinen vispilä aika monessa putkessa. Asennettiin ne uusien asuntojen peilivaloihin ja jätettiin pariksi vuorokaudeksi päälle, niin siitä olivat tasoittuneet.
Loisteputki onkin hyvin monimutkainen esine, vaikka toimintaperiaate tuntuu yksinkertaiselta.
Semmoinen tuli myös havaittua, että tuolla elektronisella liitäntälaitteella on putken napaisuudella väliä. Jos on oikein tummaksi palanut pää, eikä syty, niin kun kääntää paremman pään siihen päätyyn, jossa molemmat putket on kytketty rinnan, niin silloin syttyykin. Jos toinen putkista ei sytykään, niin toinen kyllä syttyy, mutta jos otat pimeän putken irti, niin toinenkin sammuu. Tämä liitäntälaite ei näytä hehkuttavan päitä ennen sytyttämistä, vaan sytyttää välittömästi. Lukee Output 400V.
<Froggy>Elimäellä on kyllä tuota vielä jonkin verran ja täällä Lidlin pihassa myös.
<Make>Hyvä, että jossain on vielä jäljellä. Keravallakin on jostain syystä yksi jätetty.
<Make>Mitä olen noista päiväysmerkinnöistä lukenut, ainakin Osramin pitää kai katsoa jostain taulukosta. Ja IMP kai tarkoittaa maahantuotua, tuo Philips on ehkä jonkun muun tekemä. Asea-Skandia Optimi on outo nimi.
Kerran kun keräyspisteeltä löytyi varmaan käyttämätön Airam kirkas de luxe, oli melkoinen show sen ensimmäinen päällä olo. Monenlaista kiemurtelua ja vilkkumista oli putkessa. Lopulta se jopa ”käynnistyi uudelleen”.
<Sebu>Siis noita minikoffereita ja natrium valoilla ei aloilla =D
<Sebu>Meillä on lidlin pihassa tuommoisia natrium aloilla.
<Joku>Tuo sininen tai violetti hehku johtuu puskurikaasun ionisaatiosta. En muista mikä tuohon johtaa, mutta taisi liittyä kuluneisiin katodeihin. Tuo leiskunta on varmaankin ns. "kuuman pisteen" hakemista katodin (ehkä kuluneen) lämmetessä. Olen myös nänyt tuon purkauksen pyörimisen uudessa putkessakin. Putken päiden hehkuminene ja himmeä keskiosa johtuu siitä, että elohopeahöyry ei ole vielä ehtinyt keskelle. Tyypilinen vähäisen elohopean putkissa ja vanhoissa putkissa, joista se voi olla imeytynyt loisteaineeseen. Joskus vähäinen elohopea voi imeytyä putkea käytettäessä lämmön takia, tai tiivistyä väärään paikkaan. Tuo muurahaisilmiö taas on hyvin yleinen, usein neonputkissakin näkyvä. Se johtuu ns. diskreeteillä energiatasoilla tapahtuvista virittymisistä. Kuvio liikkuu, koska paine, jännite ja muut ominaisuuden putkessa muuttuu sen lämmetessä. Yleensä sitä ei einää näe, kun putki savuttaa nimelliskirkkauden ja virran.
<RicuP. >Kun noita sekalaisia tässä yhden laatikollisen testailin, niin putkia oli käytännössä kahta sävyä, lämmin n. 3000K ja 4000K. En äkkiseltään huomannut sävyissä juurikaan eroa eri valmistajien kesken. De Luxe putket olivat kuitenkin selkeästi himmeämpiä verrattuna vaikka melko loppuun poltettuun perus versioon.
Testivalaisimena toimi eri osista koottu runko, jossa kiinalainen elektroninen 2x 36W liitäntälaite. Sillä muuten syttyi hyvinkin mustäpäisiksi palaneetkin putket. Osassa, varsinkin Airameissa oli mustaa jo lähemmäs 10cm päissä.
Putkissa näkee aina välillä kaikenlaisia ilmiöitä, kuten näissäkin nyt tuli vastaan. Esim. Toinen pää voi hehkua päälläolon aikana sinertävänä. Yhden putken päässä alkoi pienen ajan päästä semmoinen kirkas leiskunta, joka pyöri putken sisällä. Ulottui jotain 20cm päädystä ja oli sinertävä ja kirkkaampi kuin putki muuten.
Tungsramin putki taas oli syttyessään keskeltä lähes pimeä ja vain 15cm päädyissä oli kunnon valo. Ajan kanssa se siitä kirkastui kyllä tasaiseksi.
Joissain T8 putkissa näkee välillä, kuin muurahaisia menisi jonossa putken sisällä. Mistähän sekin ilmiö tulee kun on vielä aika yleinen. Philipsin putkissa taas elohopea usein häviää ja putki alkaa palaa vaaleanpunaisena. Olen testannut, että jos Philipsiä pitkään hehkuttaa useasti, niin näin käy.