|
05.01.2019 20:44
<Make>
Olikohan jossain Tuike- sarjassa toinen johdin kierretty liuskan ympäri, kun ko. liuskaan tuli kaksi johdinta. Toinen oli normaalisti puristettu. Alkoivat tietysti joskus pätkiä, niin piti juottaa ne kiinni. Skoopilla toiminta varmaan selviäisi. Voi varmaan olla vaikka joku pulssijono, jolla saa eri toimintoja ledeihin. |
|
05.01.2019 20:29
<Make>
Melkoista laatua on valittu sinnekin... Onkin IP44 vain tasaisella pinnalla. Katto oli jotain heinältä näyttävällä röpelöllä pinnalla olevaa ehkä levyä. Arvokilpi oli stanssattu, juuri sai paljain silmin luettua merkin. Lediversiossa ainakin taitaisi olla Tukesille töitä. |
|
05.01.2019 20:15 <Make> Nyt minäkin näin kuutiovaloja, ehkä jopa kuvan mallia, eh-versiona. "Hieman" yllätti. Ehkä SLO 11- mallia on eräässä taloyhtiössä ihan tien varressa. |
|
05.01.2019 14:46 <muhentaja> Hankausjuote on ilmeisesti kulkenut vuosien mittaan monella eri tuotemerkillä. Tuossahan tapahtuu jotain samantapaista kuin termiittireaktiossa: http://www.roadmachine.fi/oppaat/techno-weld-lyhyt-ohje/ |
|
|
05.01.2019 09:51
<Toivo Miettinen>
Hankausjuotteella alumiinia olen joskus juotellut. Tekniikan Maailmassa on yhdestä pikku artikkelikin: https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/17-1982-nakoislehti/lumiweld-alumiinijuote |
|
|
05.01.2019 04:49 <muhentaja> Jahas, lähtipäs tuo minun ajatteluni vähän kiitolaukalle, kun ei tuo FEH 2100 taida osatakaan tuollaista järjestelyä, jossa myös valvottaisiin anturipiirien eheyttä. |
|
|
05.01.2019 04:40
<muhentaja>
Alumiini on siitä viheliäistä juotettavaa, että se muodostaa todella nopeasti pinnalleen tiiviin oksikiderroksen, samasta syystä alumiini kestää ns. ajan hammasta aivan erilailla kuin rautapohjaiset materiaalit. Tuollain se ehkä voi tosiaan onnistua, että raaputtelee alumiinipintaa ja sitten tarpeeksi nopeasti länttää siihen tinat päälle, käytännössä varmaan jo juottimen kärjen jäämistä ensimmäiset tosiohuet kerrokset. En ole kyllä tuollaiseen teippiin koskaan kokeillut, paksumpaan alumiiniin jää kyllä korkeintaan fluxilla kiinni. Kannattaa varmaan tuolle kosteusanturille käydä silloin tällöin tekemässä "koesoitot" vaikkapa kostutetulla talouspaperilla, tai pudottamalla muutama tippa vettä sopivasti strategisiin kohtiin, mm. isoin eristeväli, teippauksen kulmat tms., että varmasti pelaa vielä. Nyt en yhtäkkiä muista mikä olisi pienin jännite jolla alumiinin oksidikerroksesta pääsee varmasti läpi. Päätevastustahan tähän ei voi oikein mitenkään soveltaa, vaan kumpikin silmukan johdin pitäisi viedä toisilla johtimilla takaisin "hälytyskeskukseen" jotta avoimeksi mennyt virtapiiri voitaisiin havaita ja antaa vikahälytys. Tällöin pitäisi tosin tuo tiskarien putkien ympäri oleva haara muuttaa s.e. roskistelineen alta jatkuu sinnekin teipit ja päättyvät juuri ennen teippejä jotka jatkuvat pesualtaan viemäriliitännän jälkeen kuvassa kaapin takareunaa pitkin oikealle päin. Eli koko kaapin pohja olisi toteutettu yhdellä ainoalla kiemurtelevalla ilmaisinsilmukalla, jossa ei ole haaroja. Tällainen varmuusajattelu tuli vain mieleen, kun muistelin sitä mitä tuli joskus aikoinaan lueskeltua tuosta Wanhasta "Sähköasennukset 2" -kirjasta liittyen paloilmoitinasennuksiin. |
|
|
05.01.2019 02:20
<RicuP. >
Tuo on kyllä lyijyllisellä tinalla juotettu. Ei ole lyijyttömällä juottamisesta vielä oikein kokemusta, mutta tuo kyllä tarttuu hyvin, kun kuuman kovin kärjellä raaputtaa teippiä, laittaa vähän tinaa sekaan ja painaa valmiiksi juotetun johtimen kolvilla kiinni ja pitää siinä jonkun aikaa, että alumiini lämpenee kunnolla. Tiedän paikan, josta saa tinat, joissa kaikki lyijyt on tallella. Ihan ihme holhousta tuokin kielto on. Juuri meni muutama sata kiloa käyttämätöntä elektroniikkaa hävitettäväksi, kun liitosjohdon juotokset oli lyijyllistä. Mikä sitten on ympäristöystävällisempää, heittää arvokasta käyttämätöntä materiaalia menemään, vai antaa sen muutaman kymmenen grammaa lyijytinaa siellä koneessa pysyä, kunnes käyttöikä päättyy.. |
|
05.01.2019 01:56 <RicuP. > Lähitapiolan kohteissa tuo on vaadittu jo jonkin aikaa. Toimii kyllä hienosti, eikä ainakaan vielä ole turhia hälytyksiä tullut, vaikka kaapissa on antureiden päällä kaikkea tavaraa. |
|
|
05.01.2019 01:52 <RicuP. > Juuri noita samoja, mutta Led versioita AllFivestä olen asentanut kymmeniä Leikon laajennusosan konehuoneeseen. Kuvut eivät tosiaan ole kuin päistä kiinni ja irtoavat pienestäkin kolauksesta ja hajoavat. Mukamas lukittuvat toisessa päässä olevan liuku stopparin ansiosta. Kuvun avaamisen jälkeen on edessä paljaat ledit ja jännitettä 250VDC. Lisäksi liitäntälaite varjostaa Ledejä. |
|
05.01.2019 01:43 <RicuP. > Tuosta lyhdystä kyllä puuttuu jo tehtaalla pohja sekä kaapelin tiiviste. Miten on tuommoinen edes siellä Italiassa hyväksytty, kun valaisin on melkein puolillaan vettä.. |
|
|
05.01.2019 01:37
<RicuP. >
Aika kekseliästä. Joissain sarjoissa oli tosiaan liuskat hapettuneet ja johtimet vaan kierretty liuskaan tehdyn loven ympäri. Airamin lamput oli monesti todella tiukkoja. Oli Elexin lamppujen testipaketissa mukana liuska jolla sai vedettyä lamput irti. En ole tuommoiseen sarjaan törmännyt. Liekö Clasun sarja perustu johonkin taajuuteen, jonka mukaan sävy vaihtuu. Ei kuitenkaan PWM saanut väriä vaihtumaan. Vein jopa eräälle alan asiantuntijalle tutkittavaksi, joka purkasi ohjaimen ja sisällä oli joku ohjelmoitu piiri, missä ei lukenut mitään. Skooppiin kun tuon laittaisi, niin voisi salaisuus löytyä. Piiri on kuitenkin hyvin yksinkertainen tulitikkurasia ja jännite oli omalla yleismittarilla kokoajan vakio, vaikka valot vaihtoi väriä. Toista talvea nuo tuossa jo on toimineet. |
|
05.01.2019 01:11
<RicuP. >
Pieni epäilys on, että ohjaimen toinen lähtö lyö jotain piikkejä ledeihin, koska tuossakin mun sarjassa toinen osuus toimii täysin, mutta toisesta toimii vilkkuen vain kaksi 10 Led pätkää. Vilkkuasetuksella joka sytytyksellä tuleva piikki voisi rikkoa ledit, kun kuitenkin ovat toimineet täysin moitteettomasti suoraan palaen jo useamman vuoden. Myös kun vertaa mun kaikista vanhimpiin Led sarjoihin, ovat ne alkaneet pimenemään ensin himmenemisen jälkeen vasta 10v päästä ja siltikin vain yksi Led kerrallaan, vaikka sarjaan on kytketty paljon enemmän 230V verkkoon pelkän tasasuuntaajan perään. Onko Make niissä Elexeissä semmoiset "valourut" eli mikki, mikä kuuntelee ja musiikin tahtiin vilkuttaa valoja? Multa löytyy semmoinen ohjain 230V lampuille vuodelta 1995 jossa on herkkyyden säädöt High, Mid ja Low, sekä Vol kolmelle kanavalle. Täällä ei Lumissa ole ollut häikkää. Ainoastaan LumiStreeteissä ja DigiStreeteissä oli 1/3 pimeinä jo ensiasennuksen jälkeen. Exane niitä näkyi yksi ilta korjailevan. LumiStreeteihin tulee pitkiä jääpuikkoja. |
|
05.01.2019 00:50 <muhentaja> Se voi tosiaan kuulostaa erikoiselta, että mäntämoottorilla voi olla konkreettisesti alin sallittu käyntinopeus, joka on saavutettava mahdollisimman pian koneen käynnistyksen jälkeen. Mutta kun kampiakselin pituus noissa suurimmissa laivakoneissa on jotakuinkin 27-28 metriä ja paino luokkaa 300 tonnia, jo pelkästään vääntövärähtelyt ovat jo aivan eri tavalla huomiota vaativa juttu, kuin esim. henkilöauton moottorissa. |
|
|
04.01.2019 22:44
<Make>
Onkohan ledejä ajettu siinä vähän yliteholla. Outoa silti, että juuri vilkkumisesta hajoavat. Elexin vilkkuvassa hehkulamppusarjassa musiikkirasiassa taitaa olla ensin tasurisilta, jolloin lamppuja käytetään DC:llä. Joku pieni elkokin taitaa olla. Ja muuntaja toki ensin. Ja Luma piti olla LumiStreet... Tosin Vantaalla yksi Luma syttyi muutaman sekunnin myöhemmin kuin muut. |
|
04.01.2019 22:32
<Make>
Konstsmidellä on vaikka millaisia varalamppuja listattuna, mistä niitä vaan saisi tilattua... Ongelmana on ollut nyt 35 sarjan 7 V lamppujen löytäminen. Joskus, kun 24 V sarjassa on ollut lamput ehjät, mutta ei toimi, niin sopivalla meisselillä olen kokeillut yhdistää vuorotellen kantojen liuskat. Näin on kosketusvika löytynyt aika hyvin. |
|
|
04.01.2019 22:22
<Make>
Itse olen vaihtanut vain lasiosan alkuperäiseen kantaan, jos on ollut eri merkin varalamppu. Myös jalkojen ja kannan liuskojen rapsutus meisselillä on monesti tarpeen. Myös Tunnelmavalosarjassa ja Elexissä on 8 lampun ryhmät. Ne ovat selvästi samanlaiset, kuten puolestaan Tuike ja Tunnelma. Yksi jostain saatu outokin sarja löytyy. Nimittäin siinä on piikkikantaiset lamput kuten 230 V valoissa, pienemmät vaan, ja kai 10 ryhmissä. Liekö Clasun sarjassa oikein jotain väylän tapaista, joka lampussa on joku prosessori. |
|
|
04.01.2019 21:45
<RicuP. >
Olen myös huomannut, että joku halpamerkin varalamppu voi olla toiseen sarjaan löysä. Niitä jalkoja piti aina väännellä, että ottivat kiinni. Airam käytti vielä 8 lampun 3V sarjakytkentää, kun muut 10 ja 2,4. 40 - os sarjan muuntajaan voi laittaa toisen 40 lisäsarjan. 80 muuntajaan vain yhden. Mihinkähän ihmeen tekniikkaan perustuu Clas Ohlsonin Led sarja, jossa RGB ledit.. Muuten ei olisi mitään ihmeellistä, mutta kun joka Lediin menee vain kaksi johtoa ja ledit 10 sarjaan kytketty vielä. Kaikki ledit vaihtavat väriä täysin samaan aikaan ja ohjainpalikasta voi vielä valita minkä vaan kiinteänkin värin, tai vilkuttaa, miten vaan. Kun on kaksi sarjaa samaan aikaan muutaman minuutin päällä, niin toinen kyllä jätättää. Testasin tuota ja otin yhden ledin irti ja laitoin takaisin, jolloin jäi eri väriseksi, kuin muut. Laitoin ledin PWM:n perään. Syttyi siniseksi ja pysyi sinisenä, vaikka PWM himmensi. Kun Ledin irrotti ja kytki takaisin todella nopeasti, niin värin sai vaihtumaan, mutta esiin tuli aina vain joku pääväreistä, eli ei sävyjä, kuten sarjassa tulee. Napaisuuden vaihto ei auta. Ei toimi ollenkaan vastapalloon, kuten vaikka Konstsmiden vastaava, joka tehty vain kahdella värillä, jotka kytketty eripäin. |
|
|
04.01.2019 21:21 <Mikko Koho> Minkä tahansa teknisen laitteen saa yhtälailla ennenaikaisesti hajalle jos sitä käyttää väärin. Vesiturbiineillekin on, ainakin joissain tapauksissa, määritelty suositeltavat ajoalueet ja ne, joilla ei, ainakaan pitkäaikaisesti, pitäisi ajaa. Samalla tavalla joissakin laivoissa on konetehoalueet joilla ei pitäisi tärinän takia ajaa. Nuo alueet ovat kohdekohtaisia. |
|
|
04.01.2019 21:19
<RicuP. >
Tuommoista sarjaa juuri tarkoitin eräässä kommentissa. Saa noita pitkuloita varalamppuja niin 2,4, 12, jns. ja myös E5 kierrekantaisina ainakin 2,4V sekä myös värillisinä. Ovat tosin erikoisliikkeen nos varastoa, kun noitahan ei oikeastaan enää tehdä. Eri asia sitten on, kuka lähtee isompaa sarjaa korjailemaan, kun seuraavana päivänä on viereinen pimeä. Jännitekynä on ihan kelpo 230V sarjojen korjailuun. Niiden 24V sarjojen kanssa ei vissiin muu auta, kun repiä kaikki pimeät ja testata yksitellen. |
|
04.01.2019 21:04 <RicuP. > Noitahan näkyy olevan moneen lähtöön vastaavia. Siteco tuon vissiin aikoinaan ensimmäisenä keksi. Parempi olisi käyttää luotettavamman rakenteen lisäksi myös tasolasista optiikkaa, jotta valo ei sinkoile poikittain, eikä häikäisisi. |
|
|
04.01.2019 20:44
<RicuP. >
Tosiaan, nyt kun testailin, niin vika on todella ledeissä. Värisee ja tärisee myös ilman ohjainta, eikä pimeätkään syty. Sarja on muuten samaa valmistetta ohjainta myöten, kuin tuo: http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=8919 sillä erolla, että tulpan tilalla on ihan perinteinen muuntaja. Tuo Tukesin malli on kyllä hurjan oloinen viritys. Mulla oli joskus erään sukulaisen Indonesiasta tuoma ulkokäytön 200 os hehkulamppu sarja. Rakenne oli kuin perinteisessä 24V sarjassa, mutta turhia muuntajia ei ollut ja jo yksi lamppu taisi olla 24V. Oli palikka, jossa potikka, josta voi säätää joka toisen valon vuorotellen vilkkumista. Insinööri sukulainen oli vielä kätevänä vaihtanut siihen Suomi - mallisen kytkimellisen kalustejohdon. Toimihan se, mutta niittasi kun johto jostain kärähti ja poltti sen säätimen. Tuolloin en vielä noitten 230 vehkeiden päälle tajunnut juuri mitään. |
|
|
04.01.2019 10:50 <calm> Ei ole sama vika. Mun ledinauha kun oli tyhmä nauha, (vastus + kolme lediä sarjassa) * monta. Samassa vakiojännitelähteessä oli kiinni toinenkin nauhanpätkä ja se toimi koko ajan (ja toimii edelleenkin) ongelmitta. |
|
|
03.01.2019 22:06 <RicuP. > Selvisi, että luultavasti ohjain antaa huonoa sähköä ulos. Nimittäin lähes kaikki sen perässä olevat ovat pimentyneet. Selvitän sen kohta tarkemmin, mutta voisiko Calmin valoissa olla sama vika, että vika onkin ohjaimessa, eikä ledeissä? |
|
|
03.01.2019 21:36
<Make>
Ehkä näin noita vilaukselta Jyväskylässä. Yksi rengas nimittäin oli jo aikalailla pystysuorassa... Toimi vielä. Vastaava näkyy olevan myös M- Light Neptunus: http://www.m-light.fi/fi/tuote/tuotteet/led-piha-ja-puistovalaisimet/Neptunus_LED/neptunus-led Tuossa rengas on sentään kahden tangon varassa. |
|
03.01.2019 20:40 <Seppo Vuoristo> Pienoismallin tekijä on Antti Laine Tampereelta, teki elämäntyönsä Tampellan tutbiinin tarjouslaskijana. |
|
|
03.01.2019 18:39 <Seppo Vuoristo> Jos ei kestä, niin väärin suunniteltu. Francis turbiinit ovat luotettavia pitkällä käyttöiällä. Esim Helsingin vanhan kaupungin francikset ovat pyörineet 100 vuotta. |
|
|
03.01.2019 18:06 <Joni> Jep |
|
03.01.2019 17:38 <Seppo Vuoristo> Rakennus Alvar Aallon suunnittelema |
|
02.01.2019 22:50
<Olli>
https://new.abb.com/news/fi/detail/10878/abbn-suunnittelemat-sahkoasemat-tuovat-merkittavaa-saastoa-kasvihuoneille Ja tässä vielä seikkaperäisempänä: https://new.abb.com/news/fi/detail/10878/abbn-suunnittelemat-sahkoasemat-tuovat-merkittavaa-saastoa-kasvihuoneille Taivahan tosihan on, että EPV:n 110 kV alueverkosta otettuna siirto on halvempi kuin paikallisesta Carunan 20 kV verkosta. Tujuja tehoja ovat, kun muuntajat ovat 25–35 MVA tehoisia. |
|
|
02.01.2019 22:46 <Olli> Löytyipä julkisena ABB:n juttu ja vieläpä suomeksi: http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb250.nsf!OpenDatabase&db=/global/fiabb/fiabb254.nsf&v=80EA&e=fi&url=/global/seitp/seitp202.nsf/0/7914977DF06D936FC1257D94005286C0!OpenDocument |
|
|
02.01.2019 22:44
<Olli>
Nykyajan kovan luokan kasvihuoneviljelijä ei tyydy keskijänniteverkkoon pienjänniteverkosta puhumattakaan, vaan liittää kasvihuoneensa suoraan 110 kV voimajohtoon kyhäämällä ikioman sähköaseman: https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/254423 Juttu on valitettavasti maksumuurin takana. |
|
|
02.01.2019 22:16
<Make>
Taisivat varalamput olla jotain varaston pohjia tuolla Jussi- nimellä ainakin. Olikohan paketissa punainen etupuoli ja valkoinen takaa. Siinä sarjassa taisi olla 0- luokan tulppakin. |
|
|
02.01.2019 21:20
<Make>
Olen vuosien varrella oppinut noiden käytön ja huollon niksit aika tarkkaan... Ainakin lampunkantojen on syytä olla juuri ko. sarjaan kuuluvia. Ainakin kaikkiin kuvan muuntajiin saa kaksi sarjaa kiinni. Uusissa ei taida olla sitä mahdollisuutta. Tosin vanhan Elexin vilkkuvan sarjan muuntajaan saa vain yhden. |
|
|
02.01.2019 19:16 <Joni> Galax! Se oli se nimi joo. Nyt muistan. Mielestäni näin jossain noita polttimoita vielä aika taannoin myynnissä |
|
|
02.01.2019 15:14 <Hartsa> Joihinki sarjoihin vaihdoit lamppuja niin pimeni sit jostain kohtaa tms aikansa räpelsit ja meni hermo nii roskiin lensivät vai muuntajat jäi jäljelle...joissain oli erikoisuutena sai saman muuntajan taa kaks valosarjaa kiinni. |
|
02.01.2019 03:06 <Hartsa> Juu vaari oli mielissään uudesta puhelimesta ja nyt riittää virtaa ei tarttee heti eka puhelun jälkee viijä laturiin.niin pitkään pietään kun tulee ukko kerimään kuparit pois☺ oli vaarin miete kun kysäsin. |
|
|
01.01.2019 22:23 <Make> Liekö puhelinasentajalla vielä lankapuhelinta käytössä? https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10829 Siinäkin on ilmeisesti varmuutta ensihätään. |
|
|
01.01.2019 22:07
<Make>
Niinpäs oli myös kierrettävillä lampuilla oleva vastaava. Olikohan kanta E5 tai jotakin. Eräällä sukulaisella saattaisi vielä olla sellainen. 2000- luvulla siihen sai lamppuja Keravan Kahverista tyypillä Galax varapolttimo, maahantuoja Jussi Fäldt Oy. On nykyään Konstsmide? https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/konstsmide+finland+oy+ab/04774724 Meilläkin oli joskus, mutta kävi perinteinen, että lamppuja ei silloin 1990- luvun alussa kuulemma saanut. |
|
|
01.01.2019 20:03 <Joni> Mun vanha sarja on 80-luvun alusta ja siinä on lasiset nuo timantit ja kierrettävät lamput |
|
|
01.01.2019 16:04 <Make> Tuollainen ongelma kieltämättä voi olla... Vanhemmissa tähdet eivät aina pysyneet kovin hyvin kiinni. |
|
|
01.01.2019 03:08 <Hartsa> Jo vain..pennut keksii irroittaa ja heitellä lattialle...pimeessä poleksit päälle nii ai helvetti...ja jalkapohja muistaa jos ei oo vereslihalla.. |
|
|
31.12.2018 22:21 <tolppa-apina> itse pirun keksintö, tuon päälle kun tallaa, että tekee gutaa |
|
31.12.2018 21:01 <Make> ... ja tähtikuvuilla oleva sarja: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10848 |
|
31.12.2018 20:55 <Make> Tuollaista tuli: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10844 |
|
31.12.2018 20:54 <RicuP. > Niin, nuo kyllä näyttää siltä, että tuo pyöreä tiiviste keskellä pitää tuon kasassa. |
|
|
31.12.2018 20:53 <Make> Tuossa vielä tuo Jks 10: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/10850 |
|
31.12.2018 20:21 <Hartsa> Poistumistie valaistuksesta....https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71122/Poistumisreittivalaistuksen%20suunnittelu.pdf?sequence=1 |
|
31.12.2018 16:23 <Make> Erään liiketilan pumpussa on kai vähän samaa vikaa. Se on aika vanha Hitachi. Puhaltimen aukon ympärys ja rungon alunen ovat aika kuurassa/ jäässä. Ja maassa alla iso jääkeko. Äänestä päätellen tuntuu olevan sulatus päällä hyvin paljon. |
|
|
30.12.2018 22:52 <Make> Tiivisteen sisällä on kai tuollainen naru lukitsimena, tuossa vähän näkyy: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9165 |