![]() |
30.06.2019 12:51 <muhentaja> Näimpä se suunnilleen taitaa mennä. Tuolla on lisäksi todella järeä HVDC-laitos, jolla pusketaan Brasilian puolelle Paraguayn käyttämättä jäävä 50Hz teho. |
![]() |
30.06.2019 12:44 <RicuP. > Tuo merkki kai lakkasi vuonna 1965, tai jäi takuumerkiksi, kun nykyinen lippumerkki syntyi. https://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/historia/ |
|
29.06.2019 22:55 <Joku> Ei kovin huonoja. Pidemmissä lineaariputkissa on yleensä 90-sarja luokkaa 70-80 lm/W ja 80-sarja 90-100 lm/W. Pitkä loisteputkihan on siinä mielessä parempi, että suurempi osa sähköstä kuluu valoa tuottavaan purkaukseen, kun taas lyhyissä sitä kuluu suhteessa enemmän termionisiin häviöihin katodeilla, mitkä ovat aika vakiot saman tyypin putkilla. |
|
29.06.2019 22:49 <Make> Ovat tosiaan valkonatikan arvoja. PL-L oli 1994 puolestaan noin 80 lm/W 80- sarjan sävyt ja noin 65 lm/W 90- sarjan sävyt. |
![]() |
29.06.2019 22:38 <Joku> No eipä yllätä kun se merkki on kaikissa ennen oliko se 1973 valmistetuissa Airamin putkissa. |
![]() |
29.06.2019 22:36 <Make> Jaa, en ole tuollaista asiaa tiennyt. Tässä nenän edessä on vanha Airamin loistelamppu ko. merkillä. |
|
29.06.2019 21:24 <Froggy> Serenaden kannen valoissa näyttäisi olevan heijastimina jotkin läpyskät lampun yläpuolella. |
|
29.06.2019 21:22 <Froggy> Serenaden kannen valoissa näyttäisi olevan heijastimina jotkin läpyskät lampun yläpuolella. |
![]() |
29.06.2019 21:12 <Froggy> Mullekin tulee tuosta logosta mieleen Airam. |
|
29.06.2019 20:15 <Joku> Eikun tarkoititkin valkonatikkaa... No eipä senkään valotehokkuus hyvä ole. |
|
29.06.2019 20:14 <Joku> No valotehokkuudet ei kovin hyviä ainakaan ole lineaarisiin putkiin verrattuna. |
![]() |
29.06.2019 20:12 <Joku> Siis onko tuo leijonanpää vähän niin kuin vanha avainlippumerkki? Olen luullut sitä Airamin logoksi. |
|
29.06.2019 17:35
<Make>
Himmennyskäytöstä on kuulemma lisätietoa liitäntälaite- esitteessä, eipä ole ainakaan minulla sitä. Himmennettävän liitäntälaitteen tyyppi on vaikka EPC 136R... tai EPC 232R... Tuo CSLS 100 löytyy esitteestä. Muita tehoja ovat 35 ja 50W. Valotehokkuudet ovat 39, 43 ja 100W 49 lm/W. |
|
29.06.2019 17:20 <Make> Eivätköhän ne ole, jos eivät ole vanhempia SLO- nimisiä. Tuota Largo 661 69- mallia ne eivät kuitenkaan ole. Keravalla on parkkihallissa tuota suurpainenatriumilla. |
![]() |
29.06.2019 17:15 <RicuP. > Oho, ompa harvinainen paketti! Tuo logo ei ole oikeastaan Airamin logo, vaan tarkoittaa kotimaista tuotetta, vähän kun nykyään on avainlippu. |
![]() |
29.06.2019 16:54 <Make> ... ja nyt PSO:n pinnallisia kuivan tilan vaihtokytkimiä KAA 36: https://www.tori.fi/uusimaa/Valokatkaisimia_58724464.htm?ca=18&w=3 Mutta miksi laatikossa on myös vanha Airamin logo? |
![]() |
29.06.2019 16:31 <muhentaja> +CG eli positiivinen maasalama tekee eetvarttia. Se kun tulee pilven yläosasta saakka, niin energiaa sitten kans riittää. Harvinainen, mutta tuhoisa, se kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta. |
![]() |
29.06.2019 16:12
<Janihanix>
tämä sähköpylväs on 20 kV:n sähkölinja pylväs ja jännite ei ole 400/230 Volttia vaan 20 kilovolttia. |
|
29.06.2019 15:08 <Joku> Tuossa on muuten kuva tuosta valkonatikan yhdistetystä sytytys- ja stabilointilaitteesta: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2363&pos=56&pid=79506 |
![]() |
29.06.2019 14:10 <Froggy> Täältä Nelostieltä nähtynä meni tien yli alkuperäistä Rautarouvaa. |
![]() |
29.06.2019 13:58
<Mikko Koho>
Lisätietoja edellisestä koneistosta: https://www.itaipu.gov.br/en/energy/generating-units Itaipun laitoksessa koneistoja on 20kpl joista kymmenen kuuluu Paraguaylle, toimivat 50Hz taajuudella ja toiset kymmenen koneistoa ovat Brasilian ja toimivat 60Hz taajuudella. Yhteenlaskettu vuosituotanto oli kymmenisen vuotta sitten samaa suuruusluokkaa kuin Suomen vuosittainen sähkönkulutus ja huipputeho oli samaa suuruusluokkaa kuin Suomen huipputeho. Laitos on edelleen maailman suurin jos lasketaan vuosituotannon mukaan mutta huipputehossa Kiinan Kolmen solan pato menee ohi. |
|
29.06.2019 10:19 <Froggy> Olisikohan alikulkujen SOX valot Idmanin: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2815&pos=85&pid=145221 |
|
28.06.2019 23:29 <Joku> Lamptech kertoo PL-lampun olevan argonin ja kryptonin seoksella. Varmaankin energiansäästöputken kaasutäyte, mutta on argon helpottamassa syttymistä. |
|
28.06.2019 23:23 <Joku> Olisiko analoginen 1-10 V? Mahtaako olla PL-L sitten argonilla, kun heijastin maadoitetaan? Tuohan on kuin elektroninen rapid-start. Voisin joskus katsoa spektroskoopilla, mitä kaasuja PL-L pitää sisällään. Se onnistuu kylmässä, kun lamppu syttyy eikä elohopean ja loisteaineen spektriviivat ole vielä mukana. |
![]() |
28.06.2019 23:18 <Joku> Omassa näytössä on vieläkin. Sillä kestää hetki kirkastua. Tuo turvavaloyksikkö on kyllä erikoinen, kun sitä ei haittaa vaikka perässä olisi useitakin putkia. Kaikki palaa kiiluen. Varmaankin joku instant-start systeemi pienellä syöttöteholla. Rakensin joskus 12 V auton akulla toimivan liitäntälaitteen 58 W loisteputkelle, se oli myös instant-start, eli käynnistää putken suurella jänniteellä. Sill sai hyvin valoa kun noit kirkkaita 12 V valaisimia ei oikein saa mistään, ja värisävynkin voi valita helposti. |
|
28.06.2019 23:17 <Make> Philipsin himmennyksestä on aika vähän vihjeitä. 1994 esitteessä PL-L- lamppujen liitäntälaitteelle tulee vain + - liitännät ohjaukseksi, eikä kerrota, mitä niihin pitäisi liittää. Sen sijaan heijastimen tulee olla maadoitettu. |
|
28.06.2019 23:14 <Joku> Tuolla Lighting-galleryssähän on eräällä käyttäjällä pienimuotoinen loistelampputehdas. On rakentanut kaiken näköisiä putkia. Tuohan muuttaa putken kaasun paineita kun noita kuoppia siihen tekee, ilmeisesti tosin putket ei ole kovin herkkiä sille. Jos jostakin saisi helposti valmiita katodeita, T17 lasiputkea, tyhjiölaitteet, lasin työstöön tarvittvat koneet ja 33 sävyistä loisteaineliuosta, voisin alkaa rakentaman T17 putkia :D. |
![]() |
28.06.2019 23:08
<Make>
Kylmäkatodiputkia oli ainakin ennen tietokonenäytöissä. Ovat pitkiä ja ohuita. Minäkin olen nähnyt jonkinlaisen turvavalokytkennän. Loistevalaisimen vieressä oli muovikotelo läpinäkyvällä kannella ja sisällä näkyi akkuja. Valaisimessa taisi lukea "turvavaloyksikkö". |
|
28.06.2019 23:02 <Froggy> Jos ei viitsi ostaa, niin voi ainakin tehdä itse T12 Power Grooven: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=1&pid=158372 |
![]() |
28.06.2019 22:41
<Mikko Koho>
"Vähän" suurempi vesivoimakone remontissa. https://youtu.be/thcIrM31tZ4 |
|
28.06.2019 21:50 <Froggy> Kuka tietää, olisko HKP:t ja muut PSO:t jopa tehty siellä. Rexelin konttorin pihassa näyttäisi olevan/olleen Järnkonstin Ufoa ja palloa. Siinä tiellä on näköjään tätä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/thumbnails.php?album=3586 |
![]() |
28.06.2019 19:36 <Joku> Näin jossakin muuten magneettisen loistevalaisimen yhteydessä jonkinlaisen turvavalo-invertterin. Se sai sähkökatkon aikana sen perään kytkettyihin loistevalaisimiin himmeän kiiluvan valon. Mahtoikohan sekin käyttää putkia kylmäkatodisina? Nuo instant-start tyyppiset liitäntälaitteethan saavat putket mustumaan nopeasti ja hajoamaan äkkiä, jos sytyttelee paljon, koska putki syttyy kylmällä katodilla. Hajoaminen johtuu samasta syystä minkä mainitsin tuossa aiemmassa viestissäni. |
![]() |
28.06.2019 19:33 <Joku> Kylmäkatodiputket on yleensä kylmällä katodilla vain alkuun, ja sytytys perustuu sekundääriemissioon ja korkeaan jännitteeseen. Kylmäkatodilampussa ei siis ole esilämmittävää hehkulankaa, mutta sen katodit lämpiää termionisten häviöiden takia aivan kuten normaalissa loisteputkessakin sytytyksen jälkeen. HID lamputhan ovat myös kaikki "kylmäkatodisia". HID lampuissa taitaa yleensä olla emissioaine doupattuna volframikatodiin itseensä, eikä samalla tavalla kuten se on pinnoitteena loistelampussa. On olemassa myös oikeita kylmäkatodilamppuja, kuten hohtolomput. Niiden katodeja ei lämmitä pienen tehon takia edes häviöt. Hyötysuhdekin on tosin huono, ja lamput mustuvat sputteroinnin takia nopeasti (pieni teho ja erikoiskaasutäytös vähentää tätä hohtolampussa). Yleensä kylmäkatodeissa on laajempi pinta ala, ja ne voivat olla onttoja, mikä pidentää käyttöikää huomattavasti. |
|
28.06.2019 19:13 <RicuP. > Täällä Hyvinkäällä niitä HKP 5 malleja jo tavallaan suojellaan. Ollaan aikoinaan muuteltu natikoiksi ja vaihdettu uusiin pylväisiin ja uusia kupuja teetetty. Suurin osa on vaan vieläkin 4x 400W Eh kuristimilla ja korvaavilla natikoilla. Saa nähdä, kuinka niille käy. Led lamppu, tai moduuli niihin olisi todella helppo vaihtaa. On myös täällä ollut suosittu malli kaikilla pääväylillä. Hyvinkään Sahanmäessä on myös ollut PSO:n tehdas. En vaan tiedä, mitä siellä ovat tehneet. Sahanmäessä on pääasiallisesti kuitenkin käytetty PSO HKB 10 mallia ja Rexelin pääkonttorin tienoilla Galaxia. |
![]() |
28.06.2019 18:55 <RicuP. > Täältä löytyy myös pari kylmäkatodiputkea n. vuodelta 2010 liitäntälaitteineen. Tiedä sitten, mihin sekin tekniikka perustuu. |
|
28.06.2019 18:52
<RicuP. >
Samoin perus Sähköliikkeille nuo tukun listahinnat on usein ne, jolla tavara myydään perus kansalaiselle. Yhdessä työpaikassa kone näytti ensin vihreää, keltaista ja sitten punaista, kun neuvoteltiin hinnoista. Valaisinliikkeessä taas pomo kysyi, että mikä olisi hyvä hinta tälle tietyn hintaiselle valaisimelle. Sanoin, että n. 60-80e. Sanoi itse, että 199e. |
|
28.06.2019 16:23 <Froggy> Niin se taitaa olla. |
![]() |
28.06.2019 10:34 <Joku> Voisin kokeilla saisiko elektronisella liitäntälaitteella paremman kuvan ilman välkettä. |
![]() |
28.06.2019 10:33 <Joku> Tuossa lampussa oli vähän oranssiin menevä. Mutta kuva näyttää hyvin, miten jokaisen kuumakatodisen loistelampun toiminnan edellytys on vähintään emissiolämpötilassa oleva katodi. Lampun eliniän aikana tuo kuumapiste siirtyy hitaasti kuristimen tai nollan pinniltä kohti sytyttimen puolta. Lopulta putki ei enää syty, vaikka hehkut olisikin muuten ehjät, koska pinnoite on lopulta pomitettu ionien takia putken sisäpinnalle mustaksi aineeksi. |
![]() |
28.06.2019 01:18
<Mikko Koho>
Sähköpalo Mäntyharjun terveyskeskuksella. https://yle.fi/uutiset/3-10852324 |
|
27.06.2019 23:26 <Froggy> Ja täällä HKP 5:t pitäisi ehdottomasti suojella. Ne ovat jo ikäänkuin jonkilaisia maamerkkejä. |
![]() |
27.06.2019 22:35 <Make> Niin sellainen vähän punertava hehku? Joskus olen tainnut nähdä sellaisen. |
|
27.06.2019 22:30
<Make>
On siellä myös 20 kW:n hehkulamppu: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=200&pid=161080 Keravalla on erään kaupan kylmäaltaiden lipoissa jotain natikoita vuodelta 2007, olikohan Bä-Ro- valaisimissa. |
|
27.06.2019 22:20 <Make> Noin olen kuullut ainakin keskustarvikkeista, että hinnat putoavat melkoisesti, kun tekee sopimukset. Paitsi ABB on senkin jälkeen usein kallis. |
|
27.06.2019 22:13 <Make> Näin juuri... |
|
27.06.2019 22:11 <Make> Onhan siinä toimituskulut Suomeen melkein 500 eur... |
|
27.06.2019 20:37 <RicuP. > Olen käsittänyt, että nuo hinnat on eri asia, kuin ostohinta. Esim muistan, että Idman Oculus olisi maksanut listahinnalla lähemmäs 2000e, mutta hinnasta oli pudonnut n. 2/3, kun niitä oli hankittu se pari sataa. Perus himmennettävä elektroninen liitäntälaite 150W natikalle maksoi maltaita, mutta saatiin 150e/ kpl, kun tilattiin 40kpl. Samoin perus puistovalo 70W Mm lampulla mallista riippumatta on suunnilleen 150e. Samoissa hinnoissa pyöri myös perus 150- 250W Manta. |
|
27.06.2019 20:33 <Froggy> Keravalle pitäisi jättää ainakin muutama Panssarinyrkki, kun ovat kerran sieltä kotoisin... |
|
27.06.2019 19:57 <Joku> Niin ja noita läpinäkyvän kvartsilasipolttimon monimetalleja on ollut iät ja ajat, mutta niillä ei päästä vastaavaan värintoistoon ja hyötysuhteeseen pienissä lampuissa. |
|
27.06.2019 19:53 <Joku> Ai niitä on vielä jossain käytössäkin. No valotehokkuus niillä on luokkaa 50 lm/W, värilämpö yleensä 2500 K. Hyötysuhde jää puoleen perus monimetallista. Tuon valkoisen natikan voi ajatella monimetallilampun edeltäjänä, kun ei vielä osattu tehde keraamisia korkeapaineisten metallihalidien kestäviä purkausputkia. Lopullisestihan tuon kai ratkaisi Philipsin CDM-TD 90-luvulla, missä läpiviennin kaasutiivis keraami-metalliliitos on ohuen kapillaariputken päässä suojassa valokaaren lämmöltä, ja näin ollen siihen ei myöskään korroosio iske. Nuo 9XX olevan monimetallit (kuten CDM-TD) on myös todella hyviä sisävaloja, melkein kuin Aurinko paistaisi sisällä keskellä harmaata talvea :). |
© Janne Määttä 2004-2017