Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	05.07.2019 18:57 <Keijo> Olihan sitä toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana ihan sähkötarkastuslaitoksen lupakin valmistaa vanerista sulaketauluja, kun metallista oli pulaa. Minultakin löytyy vanerista tehty mittarialusta 40-luvulta, voin laittaa kuvankin siitä tänne. Ensimmäiset viralliset varmuusmääräyksetkin tuli vasta vuonna 1930 ja ennen sitä asioista ei oltu niin tarkkoja. Olihan ennen sotia vielä yleistä, että kostean tilan pistorasiatkin oli maadoittamattomia kun schuko ei ollut vielä saapunut Suomeen.
	05.07.2019 16:13 <Make> Tyyppi näkyy olevan SAA 2-20, 20A. D3- kokoiset ovat ehkä SAA 3- alkuisia. Oikein Made in Finland.
	05.07.2019 15:55 <Make> En ole ennen kuullut puisesta keskuksesta. Paloturvallisuuden kannalta epäilyttävän oloinen ratkaisu.
	05.07.2019 15:24 <M. Asentaja> Strömbergiltä löytyi jonnekin muualle tarkoitetut kaapit joista sitten kahdessa kahdentoista tunnin vuorossa alettiin muuokata uusia tauluja.
	05.07.2019 15:12 <M. Asentaja> Konesali, generaattori on isomman luukun kohdalla.
	05.07.2019 11:18 <Jari > Mitå tuossa luukun alla on
	05.07.2019 10:16 <Froggy> https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastup&cat=13023&pos=0&pid=161421
	05.07.2019 04:08 <Matti Kainulainen> Kuvaan liittyen muisto sähköasentajan urani alusta. 1970-luvulla asuin Helsingissä ja aloitin sähköasentajan työt siellä v.1977. 70-80-lukujen taitteessa tehtiin moneen vanhaan kantakaupungin kerrostaloon sähköremontteja. Yksi mieleen painunut työmaa oli todella ränsistynyt kerrostalo, rakennusvuosi oli muistaakseni 1919. Koko talo meni täysremonttiin ja talotekniikka laitettiin uusiksi kokonaan. Sähköt oli todella vaatimattomat, pienissä asunnoissa oli vain yksi 10A sulake, jonka takana kaikki valot ja ne vähäiset pistorasiat. Aikojen saatossa vanhoja sähköjä oli jatkettu pintana mistä oli vain helpoin ottaa, siinäpä oli nuorelle asentajalle hommaa. Erikoista oli myös mittaritaulut asunnoissa jotka olivat puusta tehtyjä. Lakattu puulevy, joka oli korotettu pari senttiä irti seinästä posliinisilla korokkeilla, puulevyyn oli sitten ruuvattu mittari, pääkytkin ja ryhmäsulake joita tosiaan oli joko 1 tai 2 asunnon koosta riippuen. Tuossa kuva mikä on lähes vastaava: https://1.bp.blogspot.com/-Wffgi0stUxY/WHJ_DyWeTXI/AAAAAAAAC6U/aFwTeJsdaEgkR8CCSKXNcGppn_xrJntjwCKgB/s1600/20170108_185556_wm.jpg Nousujohdot oli todella ohuet, olisiko peräti ollut 4x6 tai 4x10 yhteisnousu per. rappu. Porraskäytävässä oli sitten joka tasanteella seinässä upotettu peltirasia ja siitä yhteisnoususta oli ryöstetty asuntoihin 2x4mm2 piuhat taululle. Noususulakkeena oli muistaakseni 3x25A tai 3x35A. Mitään isoja kuormia tuolloin ei ollut kun taloissa oli kaasuliedet ja pesukonepaikkoja ei asunnoissa ollut. Kellarissa sähköpääkeskuksena toimi isohko avorakenteinen marmoritaulu, josta jäi mieleen 3x80A tulppasulakkeet päävarokkeina ja paljaat jännitteiset veitsikytkimet taulun pinnassa, sai olla tarkkana ettei ottanu tällejä. Hirmuinen urakka se oli, mutta joka asuntoon vaan tehtiin 3-vaihenousut, sähköliedet, uudet mittaritaulut ja pääkeskus. Vuosi taisi olla 1980.
	04.07.2019 23:14 <Froggy> Joo. Pitääpä ottaa lisää, kun olen täällä.
	04.07.2019 23:04 <Make> 1990- luvullakin sai jopa 827, 830, 840, 29 ja 33-sävyissä. Oli myös erikseen TL-RS- lamput ilman juovaa, vain sävy 33. Ja MCFE 65-80W/35- yhdistelmäputki.
	04.07.2019 22:56 <Make> Oho, tuliko kuvaa?
	04.07.2019 22:46 <Froggy> Löytyi lomamökistä hieno PSO:n viiden tulppasulakkeen pieni pakkaus. Muutama pakkauksen alkuperäinen sulake on vielä siellä tallessa.
	04.07.2019 18:16 <Joku> No ovat ilmeisesti sitten poistaneet halofosfaattiputket vallan valikoimista, tai ainakaan suomenkieliseltä sivulta ei löydy. Noitahan sai myös 830 sävyisenä. Ihmettelen kyllä tuota halofosfaatin kieltoa, kun useat LEDitkään ei kuitenkaan aina ole tuota energiatehokkaampia. Uudet T12 halofosfaattiputket on noin 70 lm/W, tosin valovirta laskee käytettäessä. Kolmihuipulla päästään noin 80 lm/W T12 ja yli 90 lm/W T8 ja T5 putkilla. No eipä kukaan tuota hailua keltaoranssia valo nyt varmaan kaipaakaan erityisemmin. Globaalisivustolla nuo halofosfaattiputketkin on vielä, ja jopa useilla sävyillä, eikä vain 33.
	04.07.2019 16:55 <Make> Vähän epäilen, että liitäntälaitteeseen on tullut vika, ja kytkentä on muutettu led- putkelle. RD- kytkentä on toinen mahdollisuus, se ainakin on tarkoitettu enemmän kylmiin tiloihin. Kirkas ja värikäs oli ympäristö tuon sävyn ansiosta. Enää ei taida muuta sävyä saada ainakaan Philipsiltä. http://www.lighting.philips.fi/prof/perinteiset-lamput-ja-loisteputket/loistelamput-ja-sytyttimet/tl-loistelamput/tl-m-rapid-start-super-80
	04.07.2019 12:45 <Joku> Jos olivat hehkumuutajalla, miten LED putki niissä toimii? LEDithän vaatii tuon sytyttimen (LED-sytyttimen sisällä on vain sulake) kautta virran kierrättämisen. Oliko hyvä sävy, kun oli 840? Harvoin noita T12 putkiq näkee muissa kuin halofosfaatin sävyissä (29, 33, 54).
	04.07.2019 12:42 <Make> Nyt joku vaatekauppa näkyy ottaneen tuon Scandidelux- osoitteen käyttöön...
	03.07.2019 22:35 <Make> Tänään taisi löytyä hehkumuuntajalla olevia valaisimia. Ovat 1979 rakennetun liiketalon eteisissä ja käytävällä olevia Ornon upotettuja perus toimistovalaisimen näköisiä. Ihmettelin, miksi niissä ainakin suuressa osassa on Philips TLM-RS 65W 840- metallijuovalamput. Tarkemmin katsoessa sytyttimen kannan paikka olikin tyhjä. Yhteen oli laitettu myös Philipsin led-putki. Joku ajatus liitäntälaitteen valinnassa täytyy olla, vaikka tilat ovat normaalit huoneenlämpöiset.
	03.07.2019 21:29 <Make> Tuo 6.11.2017 mainittu Bilteman valaisin taitaa olla Scandidelux SiFAB Hyllfack: https://web.archive.org/web/20050913213522fw_/http://www.scandidelux.se/PRODUCTS/industri.html
	03.07.2019 21:25 <Make> Valaisin on Scandidelux SiKAST: https://web.archive.org/web/20050906203735fw_/http://www.scandidelux.se/PRODUCTS/stralk.html Sai 1x 250- 1000W tai 2x 250- 600W natikalla tai monimetallilla.
	03.07.2019 18:19 <Joku> Ja sitten yksi toinen hahtuva aine on kuristimien ja muuntajien lakat/eristeen tai joku niiden komponentti. Joskus etenkin suljetuissa valaisimissa näkyy tällaisten komponenttien lähellä jonkinlaista mömmöä. Viimeksi näin monimetallivalaisimen kuristimen lähellä. Mutta nämä aineet ovat todellakin niin hitaita haihtumaan, että se vaatii vuosien kovaa käyttöä. Tuolla on englanniksi jotakin tietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Plasticizer
	03.07.2019 18:11 <Joku> Amerikassahan noita massakuristimia on ilmeisesti edelleen. Tuossa valaisimessa ei ollut sellaista. Ja tuo PVC-muovihan on siitä erikoinen, että siitä jopa puolet saattaa hyvinkin olla nestettä/mömmöä mikä lämmön vaikutuksesta pääsee ulos polymeerimatriisista. Nämä aineet aiheuttavat haihtuessaan myös PVC:n hajun. Lighting-Galleryssähän on myös muutama keskustelu tuosta. Ja itse asiassa vanhat haurastuneet PVC-johdot ovat juurikin tuon pehmittimen haihtumisen (ja muidenkin syiden) takia niin hauraita. Nuo pehmittimet ei kuitenkaan haihdu nopeasti, vaan siinä voi mennä vuosikymmeniä, lämpö tosin kiihdyttää prosessia. Pehmittimillä on hyvin alhainen höyrynpaine, mikä hidastaa haihtumista. Olen joskus kuullut, että hauraan PVC-esineen voi jopa saada kunnostettua, jos siihen imeyttää uutta pehmitintä.
	03.07.2019 17:54 <RicuP. > En tuosta hiilivedystä sen enempää tiedä. Kokeilin vaan sitä kuorta sillä puhdistaa ja huomasin, että se tasoitti tikkuisen lasikuidun pinnan. Voi olla, että kaapeli on vähän sulanut kuristimen lähellä olevaan pintaan. Ei siitä kaapelista kuitenkaan mitään pitäisi irrota ilman kosketusta. Voihan tietenkin kyseessä olla massaakuristin, josta olisi mömmöjä vuotanut, mutta ko. kuristimet ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempaa, että vuotaisivat. Massatäytteinen on yleensä saippuakotelon näköinen pyöreänurkkainen, jonka sauma on pohjalevyä vasten. Suomessa en muista kun Järnkonstin niitä käyttäneen yli 40v vanhoissa loistevalaisimissa. On myös Helvar joskus tehnyt, mutta ovat Eh:n pylväskuristimia.
	03.07.2019 17:51 <Joku> Tuo biokaasuhan on oikeasti "vihreää" ja ympäristöystävällistä. No ei vaan väritöntähän se oikeasti on, mutta siitä hyvää, että sitä voi tehdä muustakin kuin rasvasta. Tuota mäntyöljyäkin kun on männystä vain muutama prosentti. Biokaasun voi myös jalostaa nk. gas to liquid -prosessissa muiksi nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ja tulevaisuudessa varmaan osataan jo tehdä vedestä ja hiilidioksidista takaisin hiilivetyjä, vaikkapa aurinkovoimalla. VTT on myös kokeillut tuota prosessia. Liginiinipitoinen puu tosin ei suoraan käy biokaasun raaka-aineeksi. Vetykin olisi muuten hyvä, mutta varastointi on vaikeaa.
	03.07.2019 17:33 <RicuP. > Tänne Hyvinkään Palopuroon on nyt valmistunut uusi laitos, joka käyttää puuta, nurmea, maanviljelyssä syntyvää massaa, sekä eläinten jätöksiä raaka-aineena biokaasun valmistukseen. Jäljelle jäänyt aines ajetaan pelloille lannoitteeksi josta se päätyy jälleen laitokselle, eli on eräänlainen symbioosi. Samoin Myllyn Parhaan Sahanmäen pakastetehdas on jokunen vuosi sitten siirtynyt käyttämään biokaasua tuotannon prosesseissaan. Hiiltomon tehdas taas käyttää kauran kuoria energianlähteenään ja hukkalämpö ajetaan kaukolämmöksi.
	03.07.2019 10:27 <Joku> Kondensaattori näytti ehjältä. Veikkaan, että on vain kuristimen lämmössä muovista irronnutta pehmitintä. Olen nähnyt myös muissa valaisimissa, missä on MMJ vedetty kuristimen läheltä. Johdot oli kuristimen kohdalta tummuneet. Mutta tuskin tuo nyt silti mitään terveellistä on kuitenkaan.
	03.07.2019 00:55 <Mikko Koho> Kaukaallahan tehdään biodieseliä mäntyöljystä mitä syntyy sellunkeiton sivutuotteena. Ja tuo prosessoinnissa tarvittava vety on siitä mielenkiintoista että Suomessa sille on kaksi valmistustapaa, elektrolysointi vedestä ja maakaasun reformointi. Sähkön saa toki alkuperämerkittynä mutta kaasun kanssa on toistaiseksi hankalampaa. Biokaasua syötetään toki maakaasuverkkoonkin mutta mistä saa riittävän määrän taloudellisesti kannattavasti?
	03.07.2019 00:22 <Juippi> Ettei olisi PCB:tä. Myrkyllistä, vaarallista, haitallista ongelmajätettä.
	02.07.2019 20:34 <Joku> Tuon mainostus on kyllä hieman harhaanjohtavaa. Prosessista en löytänyt tietoja, mutta veikkaampa, että tuon vedytyksessä ei mainospuheista huolimatta ole paljoa eroa nestemäisten kasvirasvojen vedyttämisestä kiinteiksi rasvoiksi elintarviketeollisuudessa, jossa samalla syntyy toki niitä haitallisiksi epäiltyjä transrasvoja. Tuo Nesteen prosessi toki menee paljon pidemmälle, koska rasvat vedytetään hiilivedyksi asti, eikä ne enää sisällä muuta kuin hiiltä ja vetyä. Ja kun tuon rasvan tuottaminen on myös hieman kyseenalaista. Aivan eri asia olisi, jos tuo sama tehtäisiin selluloosalla. Puusta ja kaikista kasvien varsista voitaisiin siis valmistaa polttoainetta, eikä vain rasvasta. Tuostahan löytyy englanninkielisestä Internetistä paljon tietoa.
	02.07.2019 20:18 <RicuP. > Täällä HL bussit on kulkeneet jo pari vuotta tuolla NEXBTL aineella. Se HL:n mukaan vähentää 90% kasvihuonepäästöjä.
	02.07.2019 19:59 <Joku> Ja tuskimpa 3 vuoden välein vaihdettava LED nyt mikään ympäristöystävällinen on. Ja mitä sitten, jos monimetalli tai natikka viekin hitusen vähemmän sähköä, kun Suomessa ei siitä juurikaan hiilijalanjälkeä tule, koska voimalat ei pääosin täällä toimi fossiilisilla polttoaineilla. Tulevaisuudessa LED saattaa olla jo keraamisen monimetallin tasolla valon laadunkin puolesta tosin. Ja toivottavasti kestää.
	02.07.2019 19:54 <RicuP. > Taitaa olla Puristustuotteen viimeisintä mallia. Vähän kaarevat kyljet ja päädyt suorat yksillä muovitiivisteillä ja kannen ruuvit sivuilla. Pistorasiassa koko kotelon kokoinen läpinäkyvä kansi. Samaa kyljistä kaarevaa muotoilua on myös kuivan tilan pintakalusteet. Uppokalusteet taas lähes identtisiä vanhan Vakio sarjan kanssa. En tiedä, minkälainen on ollut tämä PSO:n pistorasia. Tässä kytkimessä kuitenkin on yhdet 1-os. läpikuultavat muoviläpiviennit molemmissa päissä, tai oikeastaan vain toisessa päässä. Toinen läpivienti on vain pelkkä U:n muotoinen aihio, johon tiiviste työnnetään. Kannen M4 ruuvit kierretty suoraan muovisiin ruuvitolppiin, joissa vastaava kierre. Muovi on jotain akryylimaista kovaa ja aika helposti murtuvaa, josta aika hyvin kuultaa valo läpi.
	01.07.2019 23:14 <Froggy> E75:n ja Kehä I:n liittymässä ainakin tänään oli paljon Lumaa. Jotain alkuperäisiä valoja oli seassa myös.
	01.07.2019 23:09 <Make> Aiemmin keväällä näin Kehä I:llä muutaman Luman, olisiko niitä laitettu lisää. Natikka tuntuisi paremmalta tuollaisissa vaikeasti huollettavissa kohteissa. Keravalla Koffin pihalla on paljon korvaavia led- lamppuja eh- valaisimissa, mutta natikka- valonheittimet ovat vaihtuneet led- heittimiin. Olen huomannut myös, että monimetallit häipyvät välillä.
	01.07.2019 23:05 <Froggy> Ei kytkimessä ollut suojakansia, tarkoitin vain pistorasioita.
	01.07.2019 22:59 <Make> Tuossa PSO:n laatikossa luki jostain syystä Made in Finnland. Jos PSO:t menevät vaihtoon, mahtavatko uudet kestää yhtä kauan... En nyt juuri keksi, millainen olisi kytkimen suojakansi.
	01.07.2019 22:37 <Froggy> Totta. LED on "ehkä hiukan" liian yleinen... Täällä vaihtoivat surutta aika uudehkoiden monimetallien tilalle LEDit, vaikka aiemmissa valoissa ei ollut mitään vikaa. "LED aivopesee" olen L-G:ssä kuullut sanottavan ja taitaa olla totta. Kokeilisivat välillä induktiota edes.
	01.07.2019 22:15 <Joku> Nykyään tuota LEDiä tungetaan joka paikkaan. Ja suurin osa LEDeistä häviää natikalle valotehokkuudessa (lm/W). Ja tosiaan ei ole natikkavalossa turhaa hajoavaa elektroniikkaakaan. Harmi, että Philips lopetti erään energiatehokkaan monimetallilamppusarjan, kaikki sävyt oli 90+ värintoistolla, ja noin 120 lm/W valotehokkuudella. Kyllä perinteisestäkin tekniikasta saa vielä puristettua paljon irti. Sittenhän on myös mikroaaltolamput. Ja sitten vielä se, että usein noiden LEDien valon laatu putoaa pohjamutiin valotehokkuuden parantuessa, kun uudet keraamiset monimetallit tarjoaa kummatkin samassa. Aika saman hintaisia taitaa suunnilleen olla LEDin kanssa, monimetalleja tosin ei tarvitse viedä SER-jätteeseen 3 vuoden kuluttua.
	01.07.2019 22:02 <Joku> No kyllähän noita bio- ja energy to X pohjaisia aineita voidaan valmistaa myös oikeiksi hiilivedyiksi. Nesteen NEXBTL prosessissa esimerkkinä vedytetään rasvahappoja fossiilista polttoainetta vastaaviksi hiilivedyiksi. Tuo tosin ei ole käsittääkseni oikea Biomass To Liquid prosessi, koska rasvat on osittain nestettä. Mutta sitten Fischer-Tropsch prosessillahan voidaan jo tehdä puustakin periaatteessa ainakin hiilivetyjä. Tuota jäterasvaa kun ei ole yllin kyllin. Ja tuskin sekään kaikki on kovin vihreästi tuotettu, varsinkaan palmuöljy. Oma varavoimakoneeni on siitä hyvä, että se toimii puulla. Pienemmässä tuotossa on TEG-puolijohde-elementtejä, ja suurempaan tarpeeseen häkäpönttö/bioetanoli/bensiinigeneraattori. Tosin ei ole kyllä puulla käytetty pahemmin, mutta kokeiltu on kuitenkin :).
	01.07.2019 21:17 <Hartsa> Se Biosta....
	01.07.2019 21:16 <Hartsa> Eli vanha löpö kesti paremmin ;) vaikka vanhuuttaa tuli sakkaa säiliönpohjalle...
	01.07.2019 21:15 <Hartsa> Se on yks aikakausi 45kV jäänyt historiaan....
	01.07.2019 21:12 <RicuP. > Ompas siinä käynyt köpelösti:D
	01.07.2019 20:58 <Froggy> Helsingissä Tähtitornin parkkihallissa on ehkä joitain PSO:n valokytkimiä ja pistorasioita läpinäkyvällä suojakannella.
	01.07.2019 20:56 <RicuP. > Kyllä noilla isommilla väylillä voisi edelleen käyttää perus natikkaa. Sille kun suuri valontuotto pitkällä käyttöiällä ja säässä, kuin säässä ei ole mikään ongelma. Ledistä, kun pitää repiä suunnilleen kaikki irti, että saadaan sama valo mahdollisimman vähillä siruilla. Nyt on Helsingissä melkein koko kehä I itään vaihdettu kai johonkin Philipsin malliin. On mielestäni iso riski uusia noin isoa määrää valaisimia tekniikkaan, joka tuskin kestää 40 vuotta, kuten edelliset valaisimet. Lisäksi mikään ei takaa, että niihin saisi Led moduuleita, tai linssejä enää 10v päästä. Kyllä sen natikan valo motareille kelpaa, kun hyödyt on luotettavuus, halpa lampun hinta, hyvä optiikka, standardoidut osat, hyvä aallonpituus huonolle kelille... Ledeissä muuta hyvää, kuin energiansäästö, joka toden näköisesti hupenee varaosiin. Kaupungeissa ja keskustoissa Led on ihan hyvä, koska siellä sen ominaisuuksista on enemmän hyötyä, eikä tarjolla ole oikein varteenotettavaa vaihtoehtoa kalliin monimetallin lisäksi.
	01.07.2019 20:29 <RicuP. > Tuo PSO on kuitenkin ollut ilmeisesti hyvin suurella kotimaisuusasteella valmistettu. Juuri ollaan saneeraamassa konttorihuoneita, joissa kai PSO:n vanhat kalusteet vm. 1959. Kytkimien nokat on lyhyemmät, kuin vaikka Strömforsissa, peitelevyn halkaisija pienempi ja sen seinäpintaa vasten oleva reuna melko matala. Noita PSO:n kalusteita kuitenkin harvemmin näkee.
	01.07.2019 20:19 <Froggy> Kun menin Helsingistä Porvooseen, niin näin kun yhden pylvään Lumat ja viereisen pylvään Mantat oli päällä. Lumista toinen oli selvästi himmeämpi kuin toinen ja Mantat toimi ihan hyvin.
	01.07.2019 20:00 <Make> Vähän epäilen kanssa, että siellä vastaaja ei ole tiennyt asiaa.
	01.07.2019 19:58 <Make> Miten lienee niiden valoteho, kun eivät näyttäneet kovin isolta mallilta. Ei oikein vaikuttanut 400 watin natikkaa korvaavalta.
	01.07.2019 18:01 <Froggy> Näinhän se on. Oma Englannin taitoni ei ole kyllä kaikkein parasta...
	01.07.2019 17:50 <Joku> Kyllähän englantia on nykyään kaikkialla. Netistäkin aukeaa aivan uusi maailma, jos selaa englanniksi. Wikipediat ja muut tietosivustot on huomattavasti laajempia englanninkielisinä. Ja myös muillakin kielillä kannattaa etsiä tietoa, koska joskus esimerkiksi saksankielinen Wikipedia voi sisältää paljon englanninkielistä laajemman artikkelin.